Danske Bank tekee saunalahdet ja
”uudistaa” hinnoitteluaan. Tiedotteen lakoninen sanoma on se,
että aikaisemmin maksuttoman tilin uudeksi kuukausimaksuksi tulee
6,40 euroa. Ensivaikutelma on, että eihän tämä voi olla totta.
Olisikohan tanskalaispankilla tullut sekaannus Tanskan kruunun ja
euron välillä? 6,40 euroa tekee sentään 76,8 euroa vuodessa, ja
koska tilejä on kaksi, ne tekisivät yhteensä 153,60 euroa
vuodessa. Tämä on ylimielistä ja törkeää toimintaa pankin
taholta.
Lainauksia tiedotteesta (joka on myös
pankin sivulla):
”Muutoksia tilien ja
päivittäispalvelujen hinnoissa
Yhtenäistämme toukokuussa 2013
päivittäisasioinnin pakettien* hinnoittelua. Samalla muutamme
säästämiseen tarkoitettujen tilien korkoja paremmiksi.
Jatkossa hyödyt pankkiasiointiesi
keskittämisestä aiempaa enemmän: saat päivittäisasioinnin
palvelupaketista alennusta säästöjesi ja sijoitustesi perusteella.
Lisäksi saat parempaa korkoa säästämiseen tarkoitetuille
tileille.”
”Uudistamme hinnoitelua.” Pankki
yrittää saada sen kuulostamaan vain harmittomalta tapahtumalta,
vaikka kyseessä on huomattava hinnankorotus: 76,80 euroa vuodessa.
6,40 euron hinnankorotus on varmasti
asia, joka kiinnostaisi myös kuluttajaviranomaista, mutta koska
Postipankin perillisen – tässä voisi osuvasti sanoa, että ei ole
pojasta polvi parantunut – käyttö on niin vähäistä ja
meneillään on kiista Saunalahden kanssa, tähän ei kannata uhrata
yhtään enempää aikaa kuin on pakollista.
Tehtäväksi jääkin vain:
1) Pankkiin tulevien suoritusten
tilinumeron muuttaminen toiseen pankkiin
2) Tilien tyhjentäminen
3) Tilien irtisanominen 1.5.2013
mennessä
Nyt näyttää siltä, että pankin
käyttämä java-sovellus ei käynnisty, joten tilit täytyy
tyhjentää jokin toinen päivä. Olisikohan moni muukin samalla
asialla..?
Teleoperaattori Saunalahti on
lähettänyt asiakkailleen tiedotteen, jossa se kertoo, että
”Saunalahden puheliittymät uudistuvat 1.4.2013”.
Saunalahti kertoo: ”Kuukausimaksuun
sisältyy jatkossa rajaton datan käyttö sekä normaalihintaisten
kotimaan puheluiden hintakatto. Uudistuksen yhteydessä liittymän
kuukausimaksu nousee 1,99 eurolla. Uudistus ei edellytä sinulta
mitään toimenpiteitä.”
Lisäksi tiedotteessa kerrotaan:
”Paperilaskun hinnoittelu yhdenmukaistuu 1.4.2013. Paperilaskun
hinta on 1,90 €/lasku kaikille asiakkaillemme 1.4.2013 alkaen.”
Mistä tässä on oikein kysymys?
Saunalahti on huomannut, että sillä on paljon vanhoja
gsm-liittymiä, joissa ei ole kuukausimaksua lainkaan. Lasku on
käsittänyt vain sekuntipohjaisesti veloitetut puhelut ja
tekstiviestit. Lasku on lähetetty tavallisesti vasta silloin, kun
laskun saldo on ollut noin 10 euroa. Jos tekstiviestejä ei ole
lähetetty ja puhelujen määrä on ollut vähäinen, lasku on
saattanut tulla vain muutaman kuukauden välein.
Saunalahti on katsonut, että nämä
liittymät eivät tuota tarpeeksi, ja sen vuoksi se tulee
”uudistuksen” yhteydessä lisäämään niihin kuukausimaksun,
vaikka se varmasti tietää, että kyseisillä liittymillä ei voida
käyttää datapalveluita. ”Rajaton datan käyttö” on siten vain
kömpelö veruke lisätä liittymiin kuukausimaksu.
Kun kerran uusi kuukausimaksu aletaan
veloittaa joka kuukausi, on tietenkin luonnollista periä laskusta
maksu, joka ei olekaan sen enempää kuin 1,90 euroa/kk.
”Uudistuksen” yhteydessä Saunalahti alkaa veloittaa vanhoilta
gsm-asiakkailtaan 3,89 euroa/kk aikaisempaa enempää.
Saunalahti käyttää sanaa ”nousee”,
vaikka osa liittymistä on sellaisia, joissa ei aikaisemmin ollut
lainkaan kuukausimaksua. Miten jonkin palvelun hinta, joka oli
aikaisemmin maksuton, voi nousta? Saunalahden olisi pitänyt kertoa
lisäksi, että jotkin liittymiin TULEE KUUKAUSIMAKSU. On huomattava,
että jos liittymässä oli aikaisemmin kuukausimaksu, se nousee nyt
saman 1,99 euroa/kk.
Saunalahti menee röyhkeydessään
vähän liian pitkälle, ja sen vuoksi voisikin suositella kaikille
niille asiakkaille, joita ”uudistus” koskee, vaihtamaan
operaattoria. Tällainen kollektiivinen toiminta on sellaista, mitä
operaattorikin ”kuuntelee” ja ehkä ottaa siitä opikseen.
Saunalahden asiakaspalvelussa on tällä hetkellä ruuhkaa. Viesteihin vastataan vasta viiden päivän kuluttua.Tuskin tarvitsee olla selvännäkijä tietääkseen, mitä asiaa suurin osa yhteydenotoista koskee...
Helsingin Sanomien Kuukausiliitteessä
julkaistaan Missä hän on nyt? -artikkelisarjaa, jossa kerrotaan
lehdessä aikaisemmin haastatellun henkilön nykyisiä kuulumisia.
Oulun 1 -blogi kokeilee samaa ja palaa 30.12.2010 julkaistuun
kirjoitukseen Metrojunakeksinnöllä maailmalle, jossa kerrottiin
”suomalaisesta metrojunakeksinnöstä”
Kalevan ylistävässä artikkelissa
(jota tekstissä siteerattiin) oli niin paljon uhoa, että kyseistä
blogikirjoitusta oli täysin mahdoton kirjoittaa vakavasti. Nyt,
kaksi vuotta myöhemmin, on aika palata takaisin aiheeseen ja katsoa,
onko metrojunakeksinnöstä mitään uutta.
Keksijä uhosi kommentissaan
myönnetyllä patentilla, mutta mikähän mahtaa olla totuus?
Patenttitietokannasta löytyy 13.10.2011 päivätty englanninkielinen
hakemus, joka on samansisältöinen kuin 2010 löytynyt
suomenkielinen hakemus ja jossa on mukana kansainvälinen
tutkimusraportti. Tutkimusraportti on mielenkiintoinen dokumentti,
koska se kertoo karusti, mitkä ovat patentin myöntämisen
edellytykset.
Alla oleva kuvakaappaus
tutkimusraportista on melko murskaava. (X-kirjaimet ovat pahoja.) Luettelon ensimmäinen dokumentti on Ollikaisen oma vanhempi hakemus,
joten siitä ei kannata välittää. Kahdessa seuraavassa
dokumentissa on useita vaatimuskohtia, jotka ovat samat kuin
Ollikaisella ja jotka Ollikaisen täytyy poistaa, jotta hakemuksen
käsittely voisi edetä. Toisen dokumentin, jonka haltija on
Pfleiderer Infrastrukturur Gmbh, vaatimuskohdat ovat aivan samat kuin
kolmannen dokumentin, joka on siis myönnetty patentti vuonna 1975.
Tästä syystä toisen dokumentin käsittely on jäänyt
A1-vaiheeseen, eli sen käsittely on todennäköisesti keskeytetty,
koska mitään patentoitavaa ei ollut jäänyt jäljelle.
Dutta Dipak et al. ovat siis saaneet
patentin vaatimuksilleen, jotka ovat samat tai samankaltaiset kuin
ne, jotka esiintyvät luettelossa näkyvillä numeroilla Ollikaisen
hakemuksessa. Tämän perusteella voisi sanoa, että Ollikainen on
joutunut muuttamaan paljon hakemustaan edellä esitettyjen
patenttiloukkausten vuoksi. Usein, kun loukkaavat vaatimukset
poistetaan, jäljelle ei jääkään enää juuri mitään
patentoitavaa, ja hakija keskeyttää hakemuksen käsittelyn.
Aika tulee näyttämään, onko tämä
myös Ollikaisen kohtalo. Ollikainen voikin sitten sarkastisesti
todeta: ”Metrojunakeksinnöllä mentiin maailmalle, mutta
maitojunalla palattiin takaisin kotiin.”
Kerimäkeläinen Oy Waulis Motors Ltd
on kehittänyt menetelmän, jolla polttomoottorin puristussuhdetta
voidaan muuttaa, niin että polttoaineen kulutus ja
CO2-päästöt vähenevät 30–40 prosenttia ilman, että moottorin
suorituskyky pienenee. Menetelmän avulla moottorin hyötysuhde samalla
paranee. Tästä on tosin se huono seuraus Suomen kylmässä
ilmastossa, että koska suurempi osa polttoaineen energiasisällöstä
muuttuu (hyödylliseksi) liike-energiaksi, moottorin tuottama
hukkalämmön määrä vähenee vastaavasti, jolloin lämpöä ei
ehkä riitäkään enää tarpeeksi auton sisätilan lämmittämiseen.
Nelosen Leijonan luola -ohjelmassa
teollisuusneuvos Jorma Terentjeff uskoi keksintöön niin paljon,
että sijoitti yhtiöön 130.000 euroa viiden prosentin
omistusoikeutta vastaan. Koska kyseessä on kuitenkin vain
viihdeohjelma, varsinainen sopimus tehdään myöhemmin – tai
jätetään sitten tekemättä.
Keksijä Aulis Pohjalainen on jättänyt
keksinnöstä patenttihakemuksen Yhdysvaltojen patenttivirastoon.
Hakemus on vastaanotettu 23.6.2010, ja se on saavuttanut A1-vaiheen
14.6.2012. Kyseessä on siis vasta hakemusvaihe, josta on vielä
pitkä aika varsinaiseen myönnettyyn patenttiin.
Patentteihin liittyviä asioita on käsitelty aikaisemmin Valkee Oy:n
kirjoitusten yhteydessä.
Koska polttomoottori on yli sata vuotta
vanha keksintö, tuntuu hieman kummalliselta, että tällainen
mullistava keksintö olisi tehty juuri Suomessa ja vieläpä
Savonmaassa. Voiko se olla mahdollista? Miten mikään suuri
autotehdas, jolla on varaa ja resursseja tehdä tutkimus- ja
tuotekehitystyötä, ei ole tehnyt vastaavaa innovaatiota
aikaisemmin?
Puristussuhteen muuttaminen ei ole ideana uusi, mutta sen käytännön toteutuksessa on ollut sen verran paljon haasteita, että yksinkertaista toimivaa versiota ei ole vielä saatu toteutettua.
Jos innovaatio voidaan todellakin
toteuttaa helposti sarjatuotannossa ja se toimii luvatulla tavalla ja
luotettavasti, kyseessä on varmastikin mullistava ja uraauurtava
keksintö autotekniikassa. Auton moottorin mekaaninen rakenne ei
ole juurikaan muuttunut sitten sen keksimisen. Merkittävimpiä
muutoksia ovat moniventtiilitekniikka, yläpuolinen nokka-akseli,
jakopään hammashihna, turboahdin, tasapainoitusakselit, elektroninen
moottorinohjaus ja polttoaineen suihkutus. Näillä on saavutettu mm.
parempi hyötysuhde ja tasaisempi käynti.
Merkittävien muutosten tekeminen
moottoriin tarkoittaa tietoisen riskin ottamista. Minkä tahansa
koneen tai laitteen kohdalla lisääntyvien osien määrä lisää
vikaantumistodennäköisyyttä. Aulis Pohjalaisen innovaatiossa
moottoriin lisätään kolme osaa, joiden avulla moottorin
puristussuhdetta voidaan muuttaa halutulla tavalla. Oletettavasti
puristussuhde muuttuu moottorin kuormituksen ja kierrosnopeuden
muuttuessa. Tähän varmastikin tarvitaan jokin säätölaite, joka
seuraa moottorin kuormitusta ja mitatun tiedon perusteella muuttaa
puristussuhdetta eli periaatteessa kiertokangen näennäistä
pituutta tai männän laen etäisyyttä kampiakselin keskikohdasta.
Jos innovaatio osoittautuu toteuttamiskelpoiseksi, vaaditaan pitkiä käytännön testejä, jotta voidaan todeta tekniikan luotettavuus ja kestävyys. Nykyajan moottorit kestävät parhaimmillaan jopa usean sadantuhannen kilometrin ajomäärän, ennen kuin moottoria tarvitsee korjata. Pohjalaisen innovaation täytyy kestää vähintäänkin sama ajomäärä, koska eihän sen käytössä olisi muuten mitään järkeä.
Kuvassa keksijä moottoreineen.
Yritys ei ainakaan pröystäile
työtiloillaan.
Kommentteihin oli jätetty kaksi
linkkiä videoihin, jotka kuvaavat puristussuhteen muuttamisen
periaatetta. Videot on upotettu Pohjalaisen patentin tekstin jälkeen.
Alla on patenttihakemuksen tekstiosa
kuvineen.
Patenttihakemuksen kuva on niin
epämääräinen (ja huonosti piirretty – niin kuin ne yleensä
ovatkin patenteissa), että tapaa, jolla säätö tehdään, on
mahdoton päätellä. Kuvassa kiertokanki näyttää ikään kuin
”roikkuvan” ilmassa. Joka tapauksessa säätö täytyy tehdä
mekaanisesti moottorin ulkopuolelta, mikä voi olla haastava tehtävä.
United States Patent Application
20120144997
Kind Code A1
Pohjalainen; Aulis June 14, 2012
CYLINDER PRESSURE ADJUSTER OF A MOTOR
Abstract
A crank device and an adjusting device of a combustion engine. The
system adjusts the cylinder pressure of the motor in accordance with
the required power. Adjustment of the cylinder pressure takes place
by changing the compression ration by means of the adjusting device
(19). The adjusting device (19) changes an eccentric wheel (3)
through an adjusting wheel (4) to a such position that a connecting
rod (2) lifts a piston (1) to a desired distance from the combustion
chamber head. The adjusting device measures the volume of the air
entering the cylinder and adjust the compression ratio to be
appropriate. The adjusting device also takes into account the speed
of rotation so that the compression pressure increases or decreases
to be appropriate.
Inventors: Pohjalainen; Aulis;
(Kerimaki, FI)
Serial No.: 391182
Series Code: 13
Filed: June 23, 2010
PCT Filed: June 23, 2010
PCT NO: PCT/FI2010/000043
371 Date: February 17, 2012
Claims
1. A motor comprising: a motor
compression pressure adjuster and wherein a connecting rod is
provided from a piston of the motor to the direction of a crank arm,
the connecting rod being mounted by bearings to an eccentric wheel,
wherein the eccentric wheel is provided with a gear ring that is
centred on the crank arm and the eccentric wheel is driven by an
adjusting wheel, characterized in that the eccentric wheel and
adjusting wheel are dimensioned so that the radius of the crank
arm+the rolling radius of the gear ring of the eccentric
wheel=rolling radius of the adjusting wheel.
2. A motor in accordance with claim 1,
wherein the rolling radius of the adjusting wheel is in the order of
2.5 times the rolling radius of the gear ring of the eccentric wheel.
3. A motor in accordance with claim 1,
wherein an adjusting device adjusts by means of a shifting arm and a
turning arm the adjusting wheel into a desired position.
4. A motor in accordance with claim 1,
comprising a turning arm for adjusting the position of the eccentric
wheel, the turning arm being attached to an adjustment shaft.
5. A motor in accordance with claim 4,
wherein the adjustment shaft is adapted to turn an adjusting wheel of
each cylinder.
6. A motor in accordance with claim 1,
wherein an adjusting wheel of each cylinder is provided with a
turning shoulder and a shock absorber for absorbing shocks.
7. A motor in accordance with claim 1,
comprising an adjusting device adapted to measure the filling ratio
of the cylinder, speed of rotation and required power.
8. A motor in accordance with claim 7,
wherein the adjusting device is adapted to change the compression
ratio to provide an optimal compression pressure in the cylinder.
9. A method for adjusting compression
pressure in a cylinder of a motor where a connecting rod is mounted
by bearings to an eccentric wheel on a crank arm and the eccentric
wheel is provided with gear ring centred on the crank arm and
engaging with teething of an adjusting wheel, the method comprising
adjusting the position of the eccentric wheel relative to the crank
arm by turning the adjusting wheel by means of a turning arm
pivotally attached to the adjusting wheel, wherein the adjusting
wheel is dimensioned so that the sum of the radius of the crank arm
and the rolling radius of the gear ring of the eccentric wheel equals
the rolling radius of the teething of the adjusting wheel.
10. A method as claimed in claim 9,
wherein the rolling radius of the teething of the adjusting wheel is
about 2.5 times the rolling radius of the gear ring of the eccentric
wheel.
11. A method as claimed in claim 9,
further comprising adjusting the position of the eccentric wheel by
pivoting the turning arm about an adjustment shaft.
12. A method in accordance with claim
11, comprising adjusting the position of a plurality of eccentric
wheels by the turning the adjustment shaft about the adjustment
shaft.
Description
BACKGROUND OF THE INVENTION
[0001] 1. Technical Field
[0002] The present invention relates to
a motor which comprises a motor compression pressure adjuster and
wherein a connecting rod is provided from a piston of the motor to
the directions of a crank arm, the connecting rob being mounted by
bearings to an eccentric wheel, wherein the eccentric wheel is
provided with a gear ring that is centered on the crank arm and the
eccentric wheel is driven by an adjusting wheel.
[0003] 2. Background of the Invention
[0004] In the known motors a connecting
rod is mounted on bearings on a crank arm shaft. When a piston is in
the top position the combustion chamber is the same in the entire
rotation speed range. With short filling the compression pressure
remains low resulting in substantially poor performance.
[0005] When the speed of rotation
increases the combustion chamber increases relatively quicker than on
low speeds. Because of this the pressure in the cylinder does not
increase on a sufficiently high level and this decreases the power of
the motor.
[0006] In conventional motors when the
piston is in the upper dead centre the crank arm and the connecting
rod are on the same line and the length of the lever is zero.
Therefore the torque is also temporarily zero.
SUMMARY OF THE INVENTION
[0007] The invention aims to remove the
above mentioned disadvantages and provide a motor which has
substantially lower loss of thermal energy, increased output per
litre and which decreases CO2 emissions about 38% compared to
conventional motors.
[0008] This aim can be achieved in
accordance with the invention by using a compression pressure
adjuster and by it use an adjusting wheel 4 to adjust the position of
an eccentric wheel on the crank arm shaft.
[0009] Gearwheels shall be dimensioned
by means of the equation on page 2. An eccentric wheel is mounted on
bearings at the lower end of the connecting rod and in the crank arm.
The eccentric wheel has a fixed gear ring 3 positioned centrally on
the crank arm shaft. The gear ring 3 is driven by the adjusting wheel
4. A computer and an adjusting device 19 move the adjusting wheel 4
to a position required by a sufficient cylinder pressure.
[0010] When the adjusting device 19
moves the adjusting wheel 4 counter clockwise the combustion chamber
decreases and the pressure increases. Correspondingly, the pressure
remains lower when the adjusting wheel is turned clockwise.
[0011] More particularly, the motor in
accordance with the invention comprises a motor compression pressure
adjuster and wherein a connecting rod is provided from a piston of
the motor to the direction of a crank arm, the connecting rod being
mounted by bearings to an eccentric wheel, wherein the eccentric
wheel is provided with a gear ring that is centred on the crank arm
and the eccentric wheel is driven by an adjusting wheel, and the
eccentric wheel and adjusting wheel are dimensioned so that the
radius of the crank arm+the rolling radius of the gear ring of the
eccentric wheel=rolling radius of the adjusting wheel.
BRIEF DESCRIPTION OF THE DRAWINGS
[0012] In the following, the invention
is described in more detail with reference to the annexed drawings,
which show in sectioned drawings a motor construction in accordance
with the invention.
[0013] FIG. 1 is a schematic
representation of one embodiment of the present invention.
DETAILED DESCRIPTION
[0014] Part 2 of a motor is
manufactured from metal so that it is possible to mount at the crank
arm side end thereof an eccentric wheel 3, wherein a gear ring
centred on the crank arm is fixed therein. The gear ring of the
eccentric wheel is in contact with the gear ring of the adjusting
wheel 4.
[0015] The adjusting wheel 4 is mounted
on the body of the motor such that it can be turned back and forth in
the range of 0-30.degree.. To turn the adjusting wheel 4 it is
provided with a turning shoulder 24 to which a swinging arm 22 is
attached.
[0016] The winging arm 22 in fixed to a
shaft 18. Turning apparatus are attached to the shaft 18 for turning
of each adjusting gear ring.
[0017] The adjusting device 19 takes
into account the speed of rotation, required power and filling ratio
of the motor.
[0018] The eccentric wheel rotates in a
direction opposite to the crank shaft of the motor. The rolling
radius rv of the gear ring of the eccentric wheel and the rolling
radius Rs of the adjusting gear ring shall be dimensioned so that
Rs=R +rv=2.5*rv.
[0019] The moving wheel 4 of each
cylinder is moved by shaft 18 and the therein fixed swinging arms 22.
By means of this the adjustment is provided simultaneously in each
cylinder.
[0020] The system provides a greater
angle 9 of the connecting rod in the beginning of a combustion
stroke, thereby increasing the leverage arm, and correspondingly at
the end of the combustion stroke it decreases the angle of the
connecting rod and decreases the friction between the piston and the
cylinder wall.
[0021] In case of short filling the
combustion chamber decreases and the distance to the fire front is
shortened as is the time of fire. The shorter time of fire and
greater compression ratio provide sufficiently high pressure in the
cylinder.
[0022] In greater rotation speeds the
cylinder pressure is increased by changing the compression ratio. The
structure provides a greater piston speed and higher cylinder
pressure during the combustion stroke. The combustion chamber
increases rapidly and the pressure does not increase too much.
[0023] By changing the combustion
chamber the pressure in the cylinder is adjusted to the knocking
border and the temperature as high as the structure of the motor
allows. The high temperature increases resistance to thermal
conductivity and thereby losses in thermal energy can be decreased.
Osuusliike Arina rakentaa Oulun
keskustaan Galleria- ja Kauppuri-kortteleihin uuden lähes 20.000
neliömetrin kauppakeskuksen. Korttelien välinen osuus Isokadulla
katetaan kesäkaduksi, mikä tarkoittaa sitä, että Isokatu
katkaistaan liikenteeltä tuolta kohdalta.
Koska kyseessä on noinkin suuri
kokonaisuus, liikkeiden huoltoliikenne onnistuu vain maanalaisesti,
ja se tuleekin tapahtumaan kallioparkin kautta. Kauppakeskus onkin
yksi tärkeä syy kallioparkin rakentamiseen. Niin kauppakeskuksen
kuin kallioparkinkin pitäisi olla valmiita vuoden 2015 loppuun
mennessä.
Hanke vaikuttaa melko suureelliselta
Oulun kokoiseen kaupunkiin, ja sen vuoksi jääkin nähtäväksi,
onko sille todellista tarvetta. Autoilevien asiakkaiden asioiminen
kauppakeskuksessa onnistunee vain käyttämällä kallioparkkia
pysäköintiin, joten kallioparkki saa näin pakostakin käyttäjiä.
Kallioparkin hyödyllisyyttä ja tarvetta on epäilty, mutta ehkäpä
se on sittenkin ollut turhaa.
Kauppakeskus sijoittuu merkitylle
alueelle. Galleria-korttelin rakennukset puretaan uuden rakentamisen
tieltä, mutta Kauppuri-korttelin uudempaa Sampotaloa ei pureta, vaan
se remontoidaan.
Kuvassa näkyy todennäköisesti
katettu Isokatu Kauppurienkadun suunnasta. Katetun osan ei tosin
pitäisi olla kovin syvä, vaikka se näyttääkin kuvassa paljon
syvemmältä kuin Isokadun varresta purettavan rakennuksen pituus on.
Rakennusten korkeudet tukevat kuitenkin olettamusta.
Tässä kuvassa on näkymä
vastakkaiseen suuntaan kuin edellä olevassa kuvassa. Vasemmalla on
Galleria- ja oikealla Kauppuri-kortteli.
Kauppakeskuksen suurin liike tulee
olemaan Sokos-tavaratalo, joka poistui kaupungista Arinan hotellin
laajennuksen myötä 2001. Kuuluuko Sokos-tavaratalon valikoimaan
mitään sellaista, jota ei myytäisi Prisma-tavarataloissa ja minkä
vuoksi kukaan viitsisi vaivautua ajamaan 25 metriä maanpinnan
alapuolelle, nousemaan sama matka hissillä maan pinnalle ja
ostosreissun jälkeen laskeutumaan takaisin maan sisään ja lopuksi
ajamaan takaisin maan pinnalle?
Kauppakeskuksen valmistuttua on varmaa,
että katujen varsilta on hyvin vaikea löytää vapaita
pysäköintipaikkaa, joten sinne asioimaan mielivän on käytännössä
pakko käyttää kallioparkkia.
Nostalgiaosa:
Sokos aukioineen 60-luvun alussa
Sisäkuva Sokos-tavaratalosta. Tuskinpa
uuteen tavarataloon tulee samanlaista tunnelmaa...
Bechuanaland, joka oli pitkään
Britannian siirtomaa, sai itsehallinnon 1.3.1965 ja itsenäistyi
lopulta seuraavana vuonna. Uuden valtion nimeksi tuli Botswana, joka
tunnettiin Suomessa aikaisemmin Betšuanamaana.
Eräässä internethuutokaupassa on
myynnissä postimerkkisarja, joka julkaistiin itsehallinnon saamisen
kunniaksi. Kyseessä näyttää olevan postituore sarja, jonka
merkeissä pitäisi siis olla ehyt liimoite.
Erikoista tässä myyntikohteessa on
se, että siitä on (neljä tuntia ennen huutokaupan päättymistä)
jo tarjottu 7,70 €. Eteläafrikkalaisen postimerkkiluettelon (joka
on erään postimerkkikauppiaan myyntihinnasto) hinta kyseiselle
sarjalle on R8,00 eli noin 0,80 €.
Huutokaupan hinta on siten
kymmenkertainen, mikä on erittäin epätavallista. Luetteloni on
tosin vuoden 2002/03-painos, mutta siitä huolimatta postimerkkien
arvo ei ole tuosta kovinkaan paljon noussut. Tavallisesti
postimerkkien markkinahinta on vain murto-osa niiden luetteloarvosta
tai postimerkkikauppiaiden myyntihinnasta. Kohteesta riippuen tuo
murto-osa on yleensä 0,2…0,8.
2½ sentin merkistä on tosin olemassa
”virhepainama”, jonka vesileima on peilikuva, ja sen luetteloarvo
on noin 20 €. Se on syntynyt siten, että jonkin painoerän
painoarkit ovat menneet väärinpäin painokoneeseen, jolloin
vesileima näkyy peilikuvana. Koska kohteessa tätä ei ole mainittu,
eikä sitä voi havaita kuvasta, virhepainamasta ei voi olla kyse.
Tavallisen ja virhepainaman hintaero on 200/1,5 = 133, mistä voidaan
päätellä, että noin joka kahdessadas 2½ sentin merkki on
virhepainama.
Kuten toisinaan leimattu postimerkki on
postituoretta ”arvokkaampi”, niin on myös tässä tapauksessa.
Leimatun sarjan hinta on R10,5. Syinä tähän ovat, että 1)
kyseisen sarjan myyntimäärä on jäänyt pieneksi ja myymättömät
merkit on myyty niiden kelpoisuusajan päätyttyä
postimerkkikauppiaille huomattavasti niiden maksuarvoa alhaisemmalla
hinnalla, tai 2) suurin osa myydyistä merkeistä on ostettu
filatelisista tms. syistä, eikä niitä ollut ollut aikomustakaan käyttää
postilähetyksissä.
Oulu-lehti kertoi oululaisesta
hifiharrastajasta, joka on sijoittanut laitteisiinsa yli 60 000
euroa. Muutaman metrin mittaiset kaiutinkaapelit maksoivat jo noin 26
000 euroa.
Koska artikkelissa ei kerrota mitään
äänilähteistä ja laitteita ohjataan tietokoneella, mieleen hiipii
kalvava epäilys siitä, että äänilähde onkin tietokone itse, eli
musiikki tulee huonolaatuisista mp3-tiedostoista. Jos näin on,
investointi 60 000 euron laitteisiin on ollut turha. Oletettavasti
äänilähde on cd-soitin, joka sekään ei tosin ole
kaikkien hifistien mieleen, koska (heidän mielestään)
digitalisointi vääristää ääntä ja tekee siitä jollakin
tavalla luonnottoman kuuloista.
Jos kyseisen hifiharrastaja soittaisi
cd-levyjä, eikö silloin voisi olettaa, että artikkelin kuvissa
näkyisi cd-levyjä? Artikkelin neljässä kuvassa ei näy
AINOATAKAAN cd-levyä, joten aikaisempi olettamus mp3-tiedostojen
käytöstä lieneekin sitten oikea. Sanottakoon tässä selvyyden
vuoksi, että kukaan itseään kunnioittava tosihifisti ei
mp3-tiedostoja kuuntele.
Hifilaitteissa on kovat katteet, ja
luultavasti 26 000 euron kaiutinkaapelit myyneen yrityksen kate
verottomasta kaupasta on noin 50 prosenttia eli yli 10 000 euroa
muutaman metrin mittaisesta kupari/kultajohdosta. Kate laitteiston
muissakin osissa on lähes yhtä suuri.
Erittäin kalliiden kaiutinkaapeleiden
käyttö perustuu siihen (harha)luuloon, että kullattuja kaapeleita
käytettäessä saavutettaisiin parempi ja luonnollisempi
äänentoisto. Tässä taitaa kuitenkin olla taistalla lumevaikutus,
eli koska hifisti kuvittelee (ja toivoo), että kallis kaapeli
kuulostaa paremmalta, se kuulostaakin sitten myös – ja varsinkin
silloin, kun kauppa on jo tehty ja kalliit kaapelit ovat osa omaa
hifijärjestelmää. ”Täytyyhän 26 000 euron kaapeleiden
kuulostaa paremmalta kuin muutaman euron kaapelit!”
Monet hifilehdet ovat järjestäneet
sokkotestejä kalliiden ja tavallisten kaiutinkaapeleiden välillä,
ja useimpien testien tulos on ollut se, että (kuultavia) eroja niiden välillä
ei juurikaan ole.
Onkohan tässä mitään järkeä? 60
000 euron laitteet lojuvat lattialla. Olisikohan sitten niin, että
budjetista ei enää riittänyt rahaa laitetelineeseen..?
Kuuntelutila ei kuvien perusteelta
vaikuta ideaaliselta musiikin kuunteluun eikä varmastikaan 60 000
euron laitteilla. Seinissä näyttää olevan muutama vaimennuslevy,
mutta kokonaisuudessaan kuuntelutilan akustiikka on liian kova, eli
siinä on paljon kovia, ääntä heijastavia pintoja, jotka lisäävät
kaikua ja pahimmillaan puurouttavat äänen.
Voisikin sanoa, että 60 000 euron
laitteet menevät hukkaan kyseisessä kuuntelutilassa ja soitettaessa
mp3-tiedostoja. Jos 26 000 euron kaiutinkaapelit vaihdettaisiin
muutaman euron hintaisiin kaapeleihin, suurin osa kuuntelijoista ei
huomaisi mitään eroa äänenlaadussa.
Mutta onhan järjestelmässä paljon
hyvääkin: kaiuttimet ja vahvistin.
Postimerkkejä on menneinä aikoina
väärennetty. Sitä on tavallisesti tehty kahdesta syystä: 1)
postituskelpoisten merkkien valmistaminen ja 2) filateelinen
väärentäminen.
Postituskelpoisten merkkien
väärentämistä on tehty silloin, kun kyseinen merkki on vielä
ollut käypä, ja niiden valmistamiseen on voitu jopa käyttää
alkuperäisiä painolaattoja, jolloin niiden erottaminen ”aidoista”
voi olla vaikeaa tai peräti mahdotonta. Ainoat erot aitoihin
merkkeihin luvaton valmistamisen lisäksi ovat mahdollisesti hieman
erilainen painoväri ja paperilaatu. Tämä on verrattavissa
rahanväärentämiseen, vaikkakin taloudellinen hyöty on saattanut
jäädä melko pieneksi.
Filateelisen väärentämisen ainoa
tarkoitus on filatelistien hämääminen valmistamalla näille
harvinaisten merkkien ”näköispainoksia”. Tiettävästi suurin
osa niistä on saatu tunnistettua. Tässä toiminnassa on voitu
saavuttaa suuri taloudellinen hyöty.
Alla olevassa kuvassa näkyy kaksi
Etelä-Afrikan Transvaalin postimerkkiä, joista toinen on väärennös.
1 shillingin kellanvihreä merkki on aito, ja sitä on valmistettu
vuosina 1869, 1875 ja 1876. 6 pennyn sininen merkki on sitä vastoin
väärennös, ja se yrittää jäljitellä vuonna 1874 painettua
aitoa merkkiä.
Danske Bank (ent. Sampo Pankki, ent.
Leonia ja ent. Postipankki) käyttää Java-ohjelmistoa
verkkopankissaan. Jokin aika sitten havaittiin, että siinä oli
vakava tietoturva-aukko, jota hyväksikäyttämällä hakkeri olisi
voinut kaapata tietokoneen itselleen. Edellinen päivitys oli noin
puoli vuotta sitten, joten hakkereilla on ollut tuon verran aikaa
”kaapata” koneita edellyttäen, että he olivat tietoisia tästä
haavoittuvuudesta.
Kun tämä tuli tietoturvariski tuli
ilmi, Windows blokkasi Javan toiminnan, minkä jälkeen Danske Bankin
verkkopankkia ei voinut käyttää. Danske Bank ”hyvänä”
Postipankin perillisenä kertoo sivullaan tästä haavoittuvuudesta
ja antaa ”neuvoja”, miten Java-päivityksen voi tehdä.
Seuraamalla linkkiä päätyy sivulle,
jossa ei kuitenkaan kerrota mitään, miten päivitys tulisi tehdä.
Tämä ei kuitenkaan ole mitenkään yllättävää, koska kyseessä
on Postipankin suoraan aleneva ”jälkeläinen”. Menneinä vuosina
Postipankki ja Leonia olivat valtio-omisteisina pankkeja, joihin
mentiin ”työhön”, koska muualle eivät rahkeet (osaaaminen)
riittäneet – hieman samaan tapaan kuin että mentiin (ja mennään
edelleenkin) valtiolle työhön, koska oma kompetenssi ei
yksityisellä sektorilla riittänyt. Ne olivat pankkeja, joissa
yksinkertaisenkin asian hoitaminen saattoi tuottaa suunnattomia
vaikeuksia.
Forum24-lehdessä julkaistavat Arto
Inkalan viiden tähden sudokut ovat perinteisesti olleet melko
haastavia. Monet osaavat täyttää alla olevan (10.1.2013
julkaistun) sudokun niin pitkälle, että noin 25 prosenttia
numeroista enää puuttuu, mutta siihen sen ratkaiseminen taitaa
useimmilla sitten jäädäkin.
Ympyröity kolmonen on ratkaiseva
tekijä sudokun saattamiseksi loppuun. Jos sen keksii, loppu onkin
sitten melko helppoa.