Kannattaako lopettaa tupakointi?

Stumppi.fi-sivusto, joka mainostaa itseään monilla radiokanavilla, on keskittynyt erittäin suppeasti vain yhteen asiaan: tupakoinnin lopettamiseen tai ainakin sen yrittämiseen, koska yrittämisen asteelle se useimmilla taitaa vain jäädäkin.

Otsikkoon viitaten: kannattaako se? Monet ovat saattaneet polttaa jopa kymmenien vuosien ajan, johon mahtuu varmastikin monia ”lopettamisyrityksiä”, mutta jostakin syystä se ei ole koskaan oikein onnistunut – ehkäpä lyhyitä tupakkalakkoja lukuunottamatta. Onko se sitten ollut niin vaikeaa, vai onko tupakoitsijalta puuttunut todellinen tahto lopettaa? Vai olisiko taustalla jokin järkevämpi syy?

Kannattaako lopettaminen sitten? Jos tämä harrastus on jatkunut vuosikymmenien ajan, se olisi vain yksinkertaisesti sääli lopettaa hyvä harrastus, johon rahaakin on varmasti uponnut ihan kivasti. Sehän olisi vain suoranaista rahan tuhlausta!

Harrastukseensa vakavasti suhtautuvat polttavat varmastikin yhden askin päivässä, jolloin vuosikulutus on 365 askia. Jos yksi aski maksaa neljä euroa, harrastukseen menee vuodessa rahaa 1460 euroa. Kymmenen vuoden investointi ”harrastukseen” (nykyrahassa) olisi siten 14 600 euroa, joka on jo ihan kohtalainen summa. Kaksikymmentä vuotta tupakoinut olisi siten sijoittanut lähes 30 000 euroa harrastukseensa. Lopettaminen 20 vuoden jälkeen tarkoittaisi yksinkertaisesti vain sitä, että koko 30 000 euroa olisi mennyt täysin hukkaan ja tupakoitsija joutuisi myöntämään sen itselleen. Ehkäpä siinä nikotiinin sumentamassa nupissa mieleen saattaisi juolahtaa ajatus, mitä kaikkea muuta 30 000 eurolla olisi voinut ostaa.

Voisi kuitenkin hyvin sanoa, että kauan sitten aloitettua harrastusta ei tietenkään kannata lopettaa. Sehän todistaisi vain sen, että vuosikymmenien savuttelu olisi siten ollut vain turhaa ja vailla tarkoitusta. Toisaaalta vanha tupakoitsija voisi näin jälkiviisaasti ajatella, kannattiko silloin kauan sitten aloittaa koko harrastus, koska siitä eroon pääsemisen vaikeus on varmasti jo tuolloin ollut yleisesti tiedossa.

Sivuston mukaan seuraavia vieroitusoireita todennäköisesti syntyy, kun tämä ”harrastus” lopetetaan yhtäkkiä: ärtyisyys, kärsimättömyys, tupakanhimo, levottomuus, keskittymisvaikeudet, univaikeudet, päänsärky, makeanhimo ja ruokahalun lisääntyminen. Nuohan näyttävät jopa pahemmilta kuin narkoottisten aineiden ”väärinkäyttäjien” vieroitusoireet. Jo näiden oireiden välttäminen on hyvä syy pysyä harrastuksen parissa ja luvata itselle, että ”ikinä en harrastustani lopeta”.

Hullujussin vanha rallatus ”Polta tupakkaa” vie mielestä kaikki haihatukset ja väärät kuvitelmat tupakoinnin lopettamisesta ja auttaa pysymään harrastuksen parissa, josta on jo ehtinyt tullut elämäntapa. Vannoutuneen tupakoitsijan motoksi sopisi hyvin: ikinä en lopeta.

Paroni von Münchhausen ja auton akun lämmittäminen

Autoliike Veho mainostaa Arctic Heat Controlin valmistamaa akkulämmitintä ja toimitukseen mukaan kuuluvaa akkuvaraajaa. Hinta asennuksineen on huima 479 euroa! Asennuspakettiin kuuluu: akkulämmitin, akkuvaraaja, tarvittavat kytkentäjohtimet ja asennustyö.

Oulun 1 -blogi on jo aikaisemmin käsitellyt kyseistä akkulämmitysjärjestelmää artikkelissa

http://oulun1.blogspot.fi/2011/02/arctic-battery-heater.html

ja artikkelin loppuosassa:

http://oulun1.blogspot.fi/2010/02/sahkoauto-ei-toimi-pakkasessa.html

Kun akkua varataan moottorilämmittimen ollessa kytkettynä sähköverkkoon, akkuvaraajan kehittämä jännite syötetään myös akkulämmittimeen. Jotenkin tässä tulee mieleen Paroni von Münchhausen, joka onnistui kiskomaan itsensä tukasta ylös suosta. Jos autopaikalla on verkkosähkö käytettävissä moottorin ja sisätilojen lämmittämiseen, lämmitetyn moottorin käynnistymisen ei pitäisi olla mikään ongelma. Käynnistäminen purkaa vain hiukan akkua ja purettu varaus palaa takaisin akkuun ennemmin tai myöhemmin. Jos on muutaman päivän pakkasjakso ja ”kylmä” akku varautuisikin hieman hitaammin ajon aikana, varaus palaisi takaisin akkuun sitten, kun ilma lauhtuu. Jos sähkölaitteiden yhteenlaskettu kulutus ylittää auton laturin tuoton ja akku purkautuu sen vuoksi, ei akun lämmittäisestä ole mitään apua.

Akun nopeasta varaamisesta olisi hyötyä vain silloin, jos akkua puretaan toistuvasti, kuten esim. käytettäessä polttoainetoimista lämmitintä, joka purkaa akkua sitä enemmän, mitä kauemmin lämmitystä käytetään. Mutta tässä on jälleen ristiriita: polttoainetoimista lämmitintä käytetään henkilöautoissa tavallisesti vain silloin, kun verkkosähköä ei ole käytettävissä autopaikalla, ja jos sähköä ei ole käytettävissä, ei verkkosähköä käyttävästä Arctic battery heaterista ole mitään hyötyä. Pelkästään akkusähköä käyttävästä mutta vasta moottorin käynnistymisen jälkeen alkavasta akkulämmityksestä voisi tuolloin olla jotakin hyötyä, jotta akku varautuisi (mahdollisesti) nopeammin, mutta silloin osa laturin tuottamasta sähköstä, jos sitä kylmällä ilmalla yleensäkin jäisi yhtään yli auton omilta sähkölaitteilta, menisi akun lämmitykseen ja olisi pois akun latausvirrasta. Suurin syy akun purkautumiseen talvella ei ole kylmän akun huono varautuminen vaan se, että laturin tuotto ei riitä auton kaikille sähkölaitteille ja osa sähköstä otetaan akusta.

Jos akun hidas purkautuminen talven aikana on ongelma, siihen on olemassa edullisempikin keino kuin 479 euroa maksava Paroni von Münchhausen -viritys. 240 eurolla saisi neljä kappaletta 60 euron hintaisia akkuja, jotka kukin kestävät varmasti pari vuotta. Kahdeksan vuoden ajan olisi uusi akku käytössä joka talvi, ja rahaa säästyisi 239 euroa. Autoon asennettu akkulämmitysjärjestelmä menee todennäköisesti auton mukana, kun se myydään, joten siinä voisi sanoa hyvästit 479 eurolle.

Suomen suurin aurinkovoimala

Salolaisen Astrum-keskuksen katolle on valmistunut Suomen suurin aurinkovoimala. Voimalan mitoitettu huipputeho on 322,56 kW. Järjestelmään kuuluu 1 344 aurinkopaneelia, ja sen vuotuinen tuottoarvio on 300 MWh.

Kyseinen kiinteistö on surullisenkuuluisan Salora Oy:n entinen tehdasrakennus, jota on tosin laajennettu useaan otteeseen. Salora Oy ja varsinkin sen johto ja eräät sos.dem.-puolueen johtohenkilöt olivat useasti uutisotsikoissa 70-luvun loppupuolella, kun Saloran väitettyä lahjontaa valtiollisen kuvaputkitehtaan Valco Oy:n perustamisen mahdollistamiseksi käsiteltiin monissa eteläsuomalaisissa raastuvanoikeuksissa.

Niin kuin muutkin vastaavat hankkeet Suomessa tämäkin vaikuttaa hieman hölmöläisten puuhastelulta. Aurinkovoimalan toiminnassa Suomessa on selvä paradoksi: sen maksimiteho ajoittuu ajankohtaan, jolloin energiantarve on minimissään ja vastaavasti talvella, jolloin energiantarve on maksimissaan, se ei käytännössä tuota mitään. Kallis investointi on siten noin puolen vuoden ajan täysin tuottamattomana, mutta siihen kohdistuvat ympäristörasitukset ovat kuitenkin suurimmillaan.

Laitetoimittajan ilmoittama huipputeholukema 322,56 kW vaikuttaa hieman oudolta. Ja varsinkin kun lukema on täysin teoreettinen – ja ehkäpä saavutettavissa vain jossakin trooppisessa maassa – tuntuu ihmeelliseltä, että lukema on ilmoitettu noinkin tarkasti eli kahden desimaalin tarkkuudella, eli laitos tuottaisi maksimissaan 322 kilowattia ja sen päälle vielä 560 wattia. Kun kerran valmistajakin tietää, että huipputeholukema on täysin hypoteettinen, minkä vuoksi se on kuitenkin ilmoittanut sen medialle tuollaisella tarkkuudella?

Laitoksen hintaa ei ole kerrottu julkisuudessa, mutta sen voi helposti arvioida. Kouvolan pientalon aurinkovoimala maksoi kaksi euroa watilta. Salossa laitteiston koko tuo alennusta hintaan, mutta toisaalta suuren koon vuoksi kaapelointi maksaa suhteellisesti enemmän, joten varovainen hinta-arvio voisi olla 1,5 euroa/watti. Tuolloin hinta olisi 483 840 euroa eli noin puoli miljoonaa euroa. Yhden paneelin hinnaksi tulisi siten 360 euroa.

Tuottoarvioksi on kerrottu 300 MWh. Kuten tarkkaavainen lukija huomaakin, kyseessä on vain ”arvio”, joka hyvin suurella todennäköisyydellä ei koskaan tule toteutumaan. Tuottoarvion esittäminen toteutuvaa paljon suuremmaksi on vain markkinointihypetystä, eikä siihen kannata suhtautua vakavasti. Jos laitetoimittaja esittäisi realistisen arvion, joka voisi arviolta olla noin 30…50 prosenttia tuota alhaisempi, laitoksen kannattavuuden tarkastelu asettuisikin aivan toiseen valoon, ja se voisi osoittaa, että hankinta ei nykyisillä energianhinnoilla olisikaan järkevä.

Alla olevassa kuvassa on esitetty auringon korkeus Oulussa horisontista mitattuna vuoden aikana. Alin korkeus (2 astetta) saavutetaan talvipäivän seisauksen ja suurin korkeus (47 astetta) kesäpäivän seisauksen aikaan.

Kuvaajan abskissalle rajaama alue on jaettu osiin auringon intensiteetin (säteilyvoimakkuuden) mukaan. A-kirjaimella merkityt alueet kuvaajan alussa ja lopussa ovat sellaisia, joina aikoina auringon säteily on niin heikkoa, että aurinkopaneelin teho on mitätön tai nolla. Ne kattavat kuitenkin noin 5,4 kuukautta eli lähes puolet vuodesta. Kuukauden pituisten B-jaksojen aikana paneeli tuottaa jonkin sähköenergiaa verran mutta arviolta noin kolme kertaa vähemmän kuin seuraavien C-jaksojen aikana. Tuotto onkin sitten suurimmillaan muuna aikana. D-jakso sijoittuu heinäkuuhun.

Kuvasta voidaan päätellä, että D- ja E-jaksojen, jotka sijoittuvat touko-, kesä- ja heinäkuuhun, paneeli tuottaa enemmän energiaa kuin koko muuna aikana eli 9,4 kuukauden aikana. Aurinkovoimala tuottaa siis eniten energiaa silloin, kun sitä vähiten tarvittaisiin. Korostettakoon, että kaavio on vain summittainen ja siinä on tehty joitakin yksinkertaistuksia, mutta se antaa kuitenkin jonkinlaisen käsityksen siitä, miten ”hyvin” aurinkopaneelijärjestelmät sopivat maahan, jonka keskilatitudi sijaitsee vain hieman napapiirin eteläpuolella.

Astrum-keskuksen kiinteistönomistaja arvioi voivansa myydä kesällä, jolloin laitteiston tuotto (arviolta) ylittää oman kulutuksen, ”ylijäämäsähköä” paikalliselle verkkoyhtiölle, mutta onko tuossa mitään järkeä? Kesällä kulutus koko maassa on pienimmillään ja sähkön hinta alhaisimmillaan. Kalliilla laitteistolla tuotettua sähköä myytäisiin siten aikana, jolloin sitä on koko maassa ”liikaa”, käytännössä ilmaiseksi.

Ilmastonmuutosskenaarikkojen mukaan tulevaisuudessa, kun pahin ”uhka” toteutuu, sadanta ja pilvisyys muina aikoina kuin kesällä lisääntyvät, mikä varmasti vähentää aurinkovoimaloiden tehontuottoa. Heidän mukaansa tuolloin olisi vielä suurempi tarve päästöttömille energiantuottomuodoille, mutta aurinkovoimalat näyttäisivätkin toimivan vielä huonommin kuin nykyisin.

Nykyisin on suosittua pudottaa lumia pientalojen katoilta. Jos siellä on aurinkopaneeleita, jotka tarjoavat ylimääräistä tarttumispintaa lumelle, lumenpudotus vaikeutuu tai käy jopa mahdottomaksi. Jokainen ylimääräinen kappale katolla lisää katolle kertyvän lumen määrää.

Aurinkovoimaloiden myyminen maassa, jossa on lyhyt kesä, auringon korkeuskulma on korkeintaan 52 astetta (keskiarvo on 47 astetta), pilvinen säätyyppi on tavallisin ja lunta sataa keskimäärin viiden kuukauden ajan, osoittaa todellisia myyntimiestaitoja tai sitten vaihtoehtoisesti maksavien asiakkaiden todellista ymmärtämättömyyttä ja typeryyttä. Se on hieman sama asia kuin yrittäisi myydä hiekkaa Saharan maiden asukkaille tai jäätä eskimoille.

Niin tässä kuin edellisessäkin aurinkovoimalasta kertovassa artikkelissa on ”unohtunut” eräs tärkeä asia, jota ei välttämättä tule heti ajatelleksi: aurinkovoimala tuottaa energiaa vain silloin, kun aurinko on riittävän korkealla horisontin yläpuolella. Se ei siis tuota mitään yöllä, aamu- tai iltahämärässä eikä näitä seuraavina tai edeltävinä parin tunnin pituisina jaksoina, kun aurinko ei ole riittävän korkealla horisontin yläpuolella. Tässä on siis toinen paradoksi: talvella, kun päivä on lyhyt ja yö pitkä, se tuottaa vain lyhyen hetken ajan vuorokaudessa energiaa, jos sitten silloinkaan, vaikka pitkinä ja kylminä talviöinä ja lyhyinä talvipäivinä energiantarve olisi suurimmillaan.

Tuulivoima, jonka teho vaihtelee sääolosuhteiden mukaan, tuottaa kuitenkin energiaa myös öisin, vaikkakin öisin on tavallisesti heikkotuulisempaa. Energian varastoiminen suuressa mittakaavassa on vaikeaa ja kallista. Talvella, jolloin tuotto on minimissään (ja tarve maksimissaan), mitään mahdollisuutta varastoimiseen ei luonnollisestikaan olisi, koska mitään ”varastoitavaa” ei olisi. Vastaavasti kesällä, jolloin ylijäämäsähköä mahdollisesti voisi syntyä, sitä voitaisiin varastoida, mutta olisiko taloudellisesti järkevää rakentaa kallis varastointilaitteisto varastoimaan sähköä yön pientä kulutusta varten?

Näyttää vahvasti siltä, että niin sää- kuin luonnonolosuhteetkin ovat aurinkoenergian laajamittaista käyttöä vastaan Suomessa. Jossakin pienkäytössä, esim. kesämökki, se voi toimia kesäaikaan, mutta kaikki muut käyttökohteet vaikuttavat melko mahdottomilta niin käytettävyyden kuin taloudellisten syidenkin vuoksi

Alla oleva kaavio on edellä olevaa tarkempi ja ottaa huomioon myös päivän pituuden. Ero näkyy selvimmin juuri A-jaksoissa, jotka ovat tässä edellistä pienempiä, ja päivänseisausten välisissä jaksoissa, jotka ovat vastaavasti suurempia – niinkuin niiden pitääkin olla pidemmän päivän vuoksi. Kaavio tuo myös edellistä selvemmin esille sen asian, että aurinkovoimalan tuotto on päivanseisausten välisenä aikana (eli puolen vuoden ajan) mitätön, ja juuri sinä aikana, jona energiantarve olisi suurimmillaan.

Mikä on äärioikeisto?

Monet asiat ja käsitteet, joilla on kaksi vastakkaista puolta, voidaan asettaa kuvitellulle janalle, jossa niiden sijainti neutraalista keskipisteestä kuvaa asian tai käsitteen vahvuutta eli niiden poikkeamaa neutraalista tai ”normaalista”. Sitten kun asia tai käsite sijaitsee janan jommassakummassa äärimmäisessä päässä, voidaan asiaa tai käsitettä täsmentää ”ääri”-etuliitteellä. Tämä ”ääri” kuvaa siten asian tai käsitteen äärimmäistä vaikutusta tai vahvuutta.

Kuten on tunnettua, niin Suomessa kuin monissa muissakin maissa äärioikeistolaisen liikkeen esikuvana pidetään usein 30- ja 40-luvuilla Saksassa toiminutta Adolf Hitlerin perustamaa NSDAP-puoluetta. Puolueen nimi suomeksi on Saksan kansallissosialistinen työväenpuolue. Tuon puoleen kannattajia kutsuttiin natseiksi, ja vastaavasti nykyisiä äärioikeistolaisia tai tuon aatteen kannattajia kutsutaan usein uusnatseiksi.

NSDAP-puolueen nimessä on kaksi sanaa, sosialistinen ja työväen, jotka särähtävät korvassa. Nämä käsitteet ovat aina olleet yhteydessä vasemmistolaisuuteen mutta eivät missään nimessä oikeistolaisuuteen. Miten ihmeessä sitten nykyisiä uusnatseja, jotka joko avoimesti tai peitellymmin pitävät Hitleriä esikuvanaan, voidaan kutsua äärioikeistolaisiksi? Miten sosialistinen työväenpuolue voi sijaita puoluekentän äärimmäisessä oikeassa laidassa? Eikö tässä ole selvä käsitteellinen ristiriita?

Supernauts

Kauppalehti kertoo, että ”Suomalaisen Grand Crun kunnianhimoinen mobiilipeli lanseerataan sopivasti itsenäisyyspäivän aattona Suomen App Storessa”.

Grand Crun kehittämä Supernauts on rakentamiseen ja luovaan suunnitteluun keskittyvä sosiaalinen peli. Sen saa vain iPadille ja iPhonelle.

Supernautsin kolmiulotteisessa maailmassa pelaajat rakentavat pala palalta avaruusmaailmaansa, ratkaisevat tehtäviä ja lentävät tulvivalle maapallolle pelastamaan pulaan jääneitä ihmisiä.

Pelaajien keskinäinen vuorovaikutus on Grand Crun mukaan viety Supernautsissa tavallisiin mobiilipeleihin verrattuna uudelle tasolle, sillä pelaajat voivat pelata, rakentaa ja keskustella yhdessä.

Supernautsissa pelaajan tehtävänä on pelastaa maan asukkaat, jotka ovat jääneet mannerjään sulamisen aiheuttaman tulvan saartamiksi. Heidät pitää viedä turvaan maan kiertoradalle luotuun uuteen elinympäristöön.

Edetäkseen kosketusnäytöllä toimivassa pelissä pelaajan tulee muokata maastoa ja rakentaa taloja tai vaikkapa avaruusasemia hyödyntämällä yli sataa rakennusmateriaalia. (Kursivoitu teksti Kauppalehden.)

Kun kerran uutisen otsikko oli ”Miljoonilla luotu suomalainen pelilupaus ulos tänään”, voisi olettaa, että pelin kehittämiseen on todellakin käytetty miljoonia. Ja mitä on saatu aikaan? Infantiili ja typerä mobiilipeli, jota todennäköisesti tulee pelaamaan henkilö, jota sopivat kuvaamaan samat attribuutit.

Kuva pelistä kertoo kaiken olennaisen... Yrityksen perustajien aikaisempaa ”osaamista” voi ihailla Habbo Hotellissa, jonka layoutista löytyykin paljon yhtäläisyyksiä Supernautsin kanssa.

Onko aurinkosähköjärjestelmä hukkainvestointi?

KSS Energian asiakaslehdessä (3/2013) kerrottiin länsinaukiolaisesta pientaloasujasta, joka oli asennuttanut talonsa katolle nimellisteholtaan viiden kilowatin aurinkosähköjärjestelmän, jossa on kaikkiaan 21 paneelia ja joka (ylioptimististen?) laskelmien mukaan tuottaa noin 4000 kWh energiaa vuodessa. Järjestelmä mahdollistaa ylijäämäsähkön ”myymisen” verkkoyhtiölle eli KSS Energialle, joka ei maksa siitä juurikaan mitään. Maksu lieneekin pari senttiä kilowattitunnilta.

Artikkelissa kerrotaan, että laitteisto maksoi noin kaksi euroa watilta ja se ”maksaa” sijoitusta takaisin pitkällä käyttöiällä. Niinhän sitä (tyhmempi) helposti luulisi...

Järjestelmä maksoi siten ”noin” 10.000 euroa. Voisi olettaa, että noin-sanaa on tässä käytetty alaspäin pyöristävässä merkityksessä, eli järjestelmä maksoi jonkin verran enemmän kuin 10.000 euroa, joka sekin on melkoinen summa sijoitettavaksi katolle sään armoille asennettavaan laitteistoon.

Todettakoon heti, että investointi oli erittäin huono eikä se koskaan tule maksamaan itseään takaisin.

1) Laitteistolla on rajallinen käyttöikä.

2) Puolijohdekennojen tehontuotto alenee iän myötä.

3) Energiantuotto on minimissään talvella, kun tarve olisi maksimissaan, ja kääntäen kesällä.

4) Sääolosuhteet, eli lumipeite, sade ja pilvisyys, pienentävät tehontuoton pahimmillaan jopa nollaan.

Ensin voidaan laskea, minkä verran sähköä voitaisiin ostaa investointiin käytetyllä rahasummalla eli 10.000 eurolla. Tähän vaikuttaa merkittävästi ostettavan sähkön hinta. Jos yhden kWh:n kokonaishinnaksi oletetaan 10 senttiä, voidaan helposti laskea, että 10.000 eurolla voitaisiin ostaa 100.000 kWh sähköenergiaa.

Seuraavaksi voidaan laskea, miten pitkä aika menee aurinkosähköjärjestelmällä tuottaa sama määrä ”ilmaista” sähköenergiaa. 100.000/4.000 = 25 vuotta. Jos sähkön hinta pysyy samana, kuluu 25 vuotta, ennen kuin nimellistehollaan toimiva järjestelmä ”on maksanut itsensä takaisin”.

Kuoletusaika pitenee, jos laitteisto ei tuotakaan niin paljon kuin valmistaja ja myyjä ovat (myynninedistämiseksi) luvanneet. Siihen vaikuttavat myös epäedulliset sääolosuhteet. Jos laitteisto vikaantuu, kuoletusaika ei lopu koskaan.

Kuoletusaika lyhenee, jos sähkön hinta kallistuu merkittävästi. Tästä tuskin on kuitenkaan huolta, koska Olkiluoto 3 valmistuu parin vuoden kuluttua ja Pyhäjoen laitos ensi vuosikymmenellä. Kuoletusaika lyhenee myös, jos laitteisto tuottaa nimellistehoaan enemmän, mutta se ei liene mahdollista. Laitteistotoimittaja on varmastikin tehnyt vuosituottoarvion yläkanttiin, joten sen voi ehkä saavuttaa vain edullisissa olosuhteissa.

KSS Energialle myytävä ylijäämäsähkö lyhentää takaisinmaksuaikaa, mutta sen vaikutus on melko pieni, ja kokonaisuudessaan ei ole mitään mieltä tuottaa erittäin kalliilla järjestelmällä sähköä, joka myydään sitten ”alle tuotantokustannusten”. Toisaalta myytävä sähkö on pois omasta kulutuksesta, mikä puolestaan pidentää takaisinmaksuaikaa.

Joskus on kerrottu, että aurinkopaneelien valmistaminen olisi niin energiaintensiivistä, että niiden valmistamiseen kuluisi enemmän energiaa kuin ne koskaan tulevat tuottamaan. Tämä selittäisi hyvin niiden kalliin hinnan.

Kokonaisuutena: hukkainvestointi, joka sopinee varakkaalle viherpiipertäjälle.

Järjestelmän ympäristöystävällisyys on hieman kyseenalainen. Tiettävästi suurin osa paneeleista valmistetaan käyttämällä fossiilisia polttoaineita (jotka eivät tunnetusti ole uusiutuvia), joten mieleen nousee kysymys: onko mitään mieltä ostaa aurinkosähköjärjestelmä, jonka valmistamiseen kuluu enemmän CO2-päästöjä tuottavaa uusiutumatonta energiaa kuin se elinaikanaan pystyy tuottamaan uusiutuvaa ja päästötöntä energiaa?

Osta "halvalla" käytetyt Valkeen kirkasvalokuulokkeet

Huuto.net-nettihuutokaupassa näyttää olevan muutamat Valkeen kirkasvalokuulokkeet myytävänä. Hintahaitari vaihtelee 55 eurosta 98 euroon.

Halvimman laitteen saisi (postikuluineen) omakseen noin 60 eurolla. Se on tosin ”vanhempaa” mallia, mutta hinta onkin vain kolmannes uuden hinnasta.

Kohde sulkeutuu pian, eikä laite näytä kiinnostavan ketään, mikä onkin hyvin ymmärrettävää. Kukapa nyt maksaisi 60 euroa – vaikka sen väitetäänkin olevan uudenveroinen – laitteesta, jonka toiminnasta tai positiivisista vaikutuksista ei ole mitään todisteita.

”Kokeiltu pari kertaa.” Mikähän mahtaa olla syynä korvavalon vähäiseen käyttöön? Voisiko olla, että laitteella ei ollut toivottua vaikutusta tai se aiheutti joitakin haittavaikutuksia?

Täytyy ihmetellä, miksi näitä ei ole tämän enempää myynnissä. Ehkäpä syynä on leimautumisen pelko, eli myyjä pelkää sitä, että hän näin julkisesti paljastaa menneensä Valkee-halpaan maksettuaan 200 euroa laitteesta, jolla hän kuvitteli saavansa apua johonkin joko kuviteltuun tai todelliseen vaivaan, mutta joutuikin sitten pettymään ja laittamaan laitteensa myyntiin hinnalla, joka on vain murto-osa hänen maksamastaan.

86 euron kuulokkeet (NPT 1100) näyttävät olevan käyttämättömät ja avaamattomassa paketissa

Toisen myyjän mainoslauseet (jotka ovat tietenkin Valkeen ”keksimiä”):

Listassa mainitaan haittavaikutuksena ”korvien kuumotus”. Voisiko tämä aiheutua siitä, että Valkeen kirkasvalokuulokkeet lämmittävät selvästi korvakäytäviä? Jos näin on, silloin kaikki ”myönteiset” tulokset (jos niitä nyt ihan oikeasti on) aiheutuvatkin yksinomaan led-valon korvakäytäviä lämmittävästä vaikutuksesta.

Kuka haluaa patentoida lämpökorvatulpat? Perustettavan yrityksen nimeksi Lämpee ja patenttihakemus vetämään. Vauras tulevaisuus on luvassa, ja Valkeen väki voi vain kateellisena seurata vieressä...

On hyvin luultavaa, että Valkeen korvavalot löytävät pian tiensä lukuisille kirpputoreille, jonne ne toki kuuluvatkin, ja niitä koristaa muutaman euron hintalappu.

Valkeen ”uusi” oma tutkimus

Valkee on eilen esitellyt uuden kirkasvalotutkimuksensa tuloksia kansainvälisessä IFMAD-konferenssissa (International Forum on Mood and Anxiety) Monacossa.

Alla on Valkeen eilen julkistama lehdistötiedote, joka ei tietenkään ole mitään muuta kuin kaupallinen mainos.

Kirkasvalokuulokkeita valmistava Valkee esittelee uuden uraauurtavan kirkasvalotutkimuksen tuloksia Monacossa tänään alkavassa kansainvälisessä IFMAD-konferenssissa (International Forum on Mood and Anxiety). Maailman ensimmäinen satunnaistettu ja täysin lumekontrolloitu kaksoissokkotutkimus korvakäytävien kautta annettavasta kirkasvalohoidosta tuo kaivattua uutta tietoa 1980-luvulta alkaen kansainvälisesti toteutettujen kirkasvalotutkimusten jatkoksi.

” Maailman ensimmäinen satunnaistettu ja täysin lumekontrolloitu kaksoissokkotutkimus”

Valkee myöntää itse, että kaikki sen aikaisemmin tekemät tutkimukset eivät ole ole täyttäneet tieteellisiä kriteerejä, koska ne eivät olleet satunnaistettuja ja lumekontrolloituja, eikä niillä ole siten mitään tieteellistä painoarvoa.

Oulussa tehdyssä tutkimuksessa saatiin tilastollisesti merkittävä, positiivinen tulos kirkasvalon välittömästä lievittävästä vaikutuksesta ahdistusoireisiin. Vastaavasti lumehoitoa saaneen vertailuryhmän oireet eivät muuttuneet merkittävästi. Kaksoissokkotutkimus suoritettiin laboratorio-olosuhteissa kirkasvalokuulokkeilla, jotka oli suojattu siten, ettei yksittäisen koehenkilön kuuluminen valohoitoa saavaan ryhmään tai lumeryhmään ollut tutkimuksen aikana tiedossa tutkittaville itselleen eikä myöskään tutkimuksen toteuttajille.

”... jotka oli suojattu siten, ettei yksittäisen koehenkilön kuuluminen valohoitoa saavaan ryhmään tai lumeryhmään ollut tutkimuksen aikana tiedossa tutkittaville itselleen eikä myöskään tutkimuksen toteuttajille”

Valkee haluaa kertoa, että kukaan koehenkilöistä ei tunne sitä, kun erittäin kirkas led lämmittää korvakäytävässä. Lämmöllä korvassa on todennäköisesti paljon suurempi vaikutus kuin valolla.

Kirkasvalohoitoa on yleisesti pidetty nimenomaan kaamosmasennuksen oireiden lievityskeinona, mutta tutkijat ovat jo pitkään olleet kiinnostuneita kirkasvalon laajemmista hyödyistä. Kaamosmasennuksen tyypilliset oireet kuten väsymys ja alentunut suorituskyky ovat hyvin samantyyppisiä kuin yleisemmissä ahdistustiloissa ja muissa ahdistukseen liittyvissä häiriötiloissa. Oireiden samankaltaisuus on vahvistettu esimerkiksi amerikkalaisessa US Diagnostic and Statistical Manual of Mental Disorders -oppaassa, jossa kaamosmasennus luokitellaan tietyntyyppiseksi masennukseksi eikä erilliseksi häiriötilaksi.

Tietoja tutkimuksesta

Uusi satunnaistettu ja lumekontrolloitu tutkimus tuo odotettua vahvistusta aiemmille löydöksille kirkasvalon hyödyllisyydestä ahdistuksen hoidossa. Yksi aiemmista virstanpylväistä tällä alueella on ollut Youngstedtin tutkimusryhmän vuonna 2007 julkaisema tutkimus , joka osoitti laajalla 79 henkilön ryhmällä kirkasvalon tuovan helpotusta lievästä ahdistuksesta kärsivien aikuisten oireisiin.

Valkee haluaa nyt tarkoituksella sekoittaa asioita keskenään hyödyntämällä sitä seikkaa, että normaali (silmien kautta vaikuttava) kirkasvalo auttaa kaamosmasennukseen – ja aivan samalla tavalla kuin päivänvalo niillä henkilöillä, jotka ovat taipuvaisia kaamosmasennukseen. Silmien kautta tuleva valo todennäköisesti vaikuttaa, mutta mitään todisteita sille, että korvien kautta tuleva valo vaikuttaisi samalla tavalla, ei ole.

Nyt valmistuneeseen kaksoissokkotutkimukseen osallistui 28 koehenkilöä, joilla oli keskitasoisia ahdistusoireita. Heidät jaettiin sattumanvaraisesti kahteen ryhmään. Hoitoryhmä sai päivittäin 12 minuutin annoksen kirkasvalohoitoa näkösuojatuilla Valkee-kirkasvalokuulokkeilla. Kontrolliryhmä käytti samanlaisia suojattuja kuulokkeita saman ajan päivittäin, mutta ei saanut valoa. Tutkimus tehtiin kevät- ja kesäkuukausien aikana.

Kontrolliryhmä on tietenkin ollut heikommassa asemassa, koska valoa saavan ryhmän koehenkilöt ovat saaneet myös lämpöä korviinsa.

”On erittäin luontevaa tutkia kirkasvalon vaikutuksia myös yleisempiin ahdistusoireisiin eikä pelkästään kaamosmasennukseen. Uusi tutkimus osoittaa, että kirkasvalo lieventää mielialaan liittyviä oireita myös muulloin kuin talvella”, sanoo Valkeen tieteellinen neuvonantaja, lääketieteen tohtori Timo Takala .

”Valkeen tieteellinen neuvonantaja, lääketieteen tohtori Timo Takala”

Jos Takala toimii Valkeen ”tieteellisenä neuvonantajana”, hänen roolinsa ei voi olla puolueeton. Keijo Korhonen totesi eräiden presidentinvaalien yhteydessä: kenen leipää syöt, sen lauluja laulat”.

”Kirkasvalokuulokkeiden keksiminen on vienyt kirkasvalotutkimusta ison askeleen eteenpäin. Niiden ansiosta on viimein mahdollista toteuttaa lumekontrolloitu tutkimusasetelma, mikä ei perinteisen kirkasvalolampun kanssa luonnollisestikaan ole mahdollista. Nyt molemmat tutkitut ryhmät käyttivät täsmälleen identtisiä näkösuojattuja Valkee-kuulokkeita, joiden ainoa ero oli se, että kontrolliryhmän laitteissa valo oli kytketty pois päältä,” kertoo yhteistyötä Oulun yliopiston kanssa valvonut Valkeen tutkimuspäällikkö Heidi Jurvelin.

Jotta tuollaisella tutkimuksella olisi edes jonkinlaista uskottavuutta, kontrolliryhmän koehenkilöiden pitäisi kokea aivan samanlainen lämpöaistimus korvissaan kuin valoa saavan ryhmän koehenkilöiden.

Koehenkilöiden ahdistuksen taso mitattiin aluksi Beckin ahdistustutkimuslomakkeella (BAI). Keskiarvotulos 19 ± 9 viittaa keskitasoisiin ahdistusoireisiin. Tutkimuksen aikana oireiden tasoa mitattiin Spielbergerin ahdistustestillä (STAI form Y1), jonka itsearviointilomakkeen koehenkilöt täyttivät 5 minuuttia ennen jokaista valo- tai lumehoitokertaa ja 10 minuuttia niiden jälkeen. Hoitoryhmän oireiden keskiarvotulos laski 12,1 ± 7,3 %, kun kontrolliryhmän keskiarvotulos laski 3,7 ± 11,3 %. Ryhmien ero on tilastollisesti merkitsevä.

IFMAD-konferenssissa esiteltyjä tutkimustuloksia tarjotaan seuraavaksi vertaisarvioituihin tieteellisiin julkaisuihin. Tulokset ovat vahva proof-of-concept-osoitus kirkasvalon tehosta ahdistuksen hoitamisessa ja hyvä perusta ahdistuksen hoitoon liittyville jatkotutkimuksille isommalla otoskoolla. Nyt julkaistun tutkimuksen taustalla on Valkeen ja Oulun yliopiston tutkijoiden pitkäjänteinen tutkimustyö, jonka perusta on 1980-luvulta asti julkaistuissa kirkasvalotutkimuksissa . Tulokset ovat vahvistaneet, että suoraan aivoihin suunnattu kirkasvalo vilkastuttaa aivojen toimintaa ja korvakäytävä on tehokas reitti valon suuntaamiseen aivojen valovasteellisiin osiin.

Tässä halutaan jälleen rinnastaa korvavalo ja normaalisti silmien kautta tuleva valo. Valkee haluaa kertoa, että jos silmien kautta tuleva valo vaikuttaa, täytyy myös korvienkin kautta tulevan valon vaikuttaa samalla tavalla. Silmien kautta tuleva valo (saattaa) vaikuttaa, mutta mikään ei todista sitä, että korvien kautta tuleva valo vaikuttaisi samalla tavalla. Valkee pyrkii keinoja kaihtamatta osoittamaan, että korvavalon vaikutus on samanlainen – ellei sitten jopa parempi.

Valkee-kirkasvalokuulokkeet ovat maailman ensimmäinen taskukokoinen laite, joka välittää kirkasvaloa korvakäytävän kautta suoraan aivoihin. Valkee-kirkasvalokuuloke on luokan II(a) terveydenhuollon laite kaamosmasennuksen hoitoon, ja sillä on CE-sertifiointi. Kliinisiä testejä tehdään jatkuvasti.

Valkeen räpistely kaikkea todennäköisyyttä vastaan on naurettavaa ja säälittävää. Niin kauan kuin Valkeella riittää rahaa kassassa, se tulee teettämään samanlaisia tutkimuksia, joilla ei ole mitään tieteellistä painoarvoa.

Valkeen posteri, jonka tieteellinen painoarvo on mitätön. Kuka tahansa voi tehdä tuollaisen ja mennä esittelemään sitä jonnekin. On sääli, että Tekes on mukana rahoittamassa tuollaista roskaa.

http://valkee.com/wp-content/uploads/2013/11/Valkee_tiedeposteri2_900x1200_print.pdf

Uusi korvavalotutkimus (Valkee)

Sveitsin Baselin yliopiston psykiatrisen sairaalan neljä tutkijaa ovat 13.11.2013 julkaisseet tutkimuksen koskien korvakäytävän kautta annettavan valon vaikutusta vuorokausirytmin fysiologiaan, valppauteen ja psykomotoriseen suorituskykyyn. Vertailuna käytettiin pimeää valoa (korvavalo pois päältä) ja normaalia silmien kautta vaikuttavaa kirkasvaloa.

Extraocular light via the ear canal does not acutely affect human circadian physiology, alertness and psychomotor vigilance performance

Vivien Bromundt, Sylvia Frey, Jonas Odermatt, and Christian Cajochen. Centre for Chronobiology, Psychiatric Hospital of the University of Basel, Basel, Switzerland

Artikkelin englanninkielinen tiivistelmä:

We aimed at testing potential effects of extraocular bright light via the ear canals on human evening melatonin levels, sleepiness and psychomotor vigilance performance. Twenty healthy young men and women (10/10) kept a regular sleep-wake cycle during the 2-week study. The volunteers reported to the laboratory on three evenings, 2 h 15 min before usual bedtime, on average at 21:45 h. They were exposed to three different light conditions, each lasting for 12 min: extraocular bright light via the ear canal, ocular bright light as an active control condition and a control condition (extraocular light therapy device with completely blacked out LEDs). The timing of exposure was on average from 22:48 to 23:00 h. During the 2-h protocol, saliva samples were collected in 15-min intervals for melatonin assays along with subjective sleepiness ratings, and the volunteers performed a 10-min visual psychomotor vigilance task (PVT) prior to and after each light condition. The evening melatonin rise was significantly attenuated after the 12-min ocular bright light exposure while no significant changes were observed after the extraocular bright light and sham light condition. Subjective sleepiness decreased immediately over a short period only after ocular light exposure. No significant differences were observed for mean reaction times and the number of lapses for the PVT between the three light conditions. We conclude that extraocular transcranial light exposure in the late evening does not suppress melatonin, reduce subjective sleepiness or improve performance, and therefore, does not acutely influence the human circadian timing system.

Tutkimus osoittaa, että korvavalolla EI OLE SELLAISTA VAIKUTUSTA KUIN VALKEE VÄITTÄÄ OLEVAN.

Tämänhän useimmat varmastikin jo tiesivät, mutta miten Valkee saataisiin myös uskomaan se?

Korvavaloa käsitteleviä tutkimuksia näyttää olevan kahdenlaisia: Valkeen teettämät (rahoittamat) ja riippumattomien tahojen tekemät. Valkeen tutkimukset ovat aina osoittaneet korvavalon myönteiset vaikutukset, kun taas muiden tahojen on ollut vaikea löytää mitään näyttöä korvavalon käyttämisen hyödyllisyydestä. Valkeen tutkimustulosten käsittely on varmastikin valikoivaa, eli kaikki negatiiviset ja hyödyttömät tulokset jätetään julkaisematta, ja kaikkia positiivisia tuloksia, joiden riippumattomuus lieneekin kyseenalaista, liioitellaan. On tietenkin ymmärrettävää, että Valkee ei julkaisisi mitään negatiivisia tuloksia, vaikka se onkin varmasti saanut niitä, koska Valkeen teettämien tutkimusten ainoa tarkoitus on myynnin tukeminen – ja vaikka valheellisesti.

Linkki tietokantaan:

http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/24224577

Valoa Oulu! -valofestivaali

Oulussa järjestetään 21.–24.11.2013 Valoa Oulu! -valofestivaali, jossa on monia valoon liittyviä tapahtumia. Ehkäpä kaupunki haluaa tarjota ”valoa kansalle, joka pimeydessä vaeltaa”..? Yhtä lukuunottamatta tapahtumat ovat ”harmittomia”, eikä niillä ole mitään kaupallista tarkoitusperää. Tämä yksi onkin sitten kaupallinen toimija ja blogin ”vanha tuttu” Valkee Oy.

Mielessä herää kysymys, miten tuollainen kaupallinen toimija on onnistunut pääsemään mukaan kaupungin järjestämään valotapahtumaan. Kuten lukuisissa blogikirjoituksissa on jo aiemmin todettu, Valkeen ainoa tarkoitus – missä se sitten ikinä onkin mukana – on keinoja kaihtamatta lisätä sen korvavalolaitteen myyntiä.

Jos joku erheellisesti kokee, että korvavalolla on myönteinen vaikutus, hän saattaa jopa erehtyä ostamaan laitteen. Onkohan korvavalolaitetta mahdollista ostaa tapahtumassa – ja vielä erityiseen kampanjahintaan..?

Valkee - kokeile korvavaloa 20.-22.11. klo 12-18 Oulun kaupungin pääkirjasto

Valkee kirkasvalokuulokkeet esittäytyvät pääkirjastossa. Tervetuloa nauttimaan kirkasvaloannos kirjaston kahvilan viereiseen lepotilaan portaikon alla.

”Nauttimaan”..? Entä jos uskaliaalla kokeilijalla tuleekin pää kipeäksi?