Turun Sanomat: Korvavalon tehosta ei näyttöä

Turun Sanomien Terveys & tiede -blogissa on eräs lääkäri pari viikkoa sitten julkaissut Valkeen korvavaloa käsittelevän kirjoituksen, jossa todetaan jälleen kerran, että korvavalo ei voi toimia Valkeen väittämällä tavalla. Lainauksen lopussa on kuusi korvavalotutkimusta kommentteineen.

Kirkasvalohoitoa on käytetty kaamosmasennuksen hoitoon vaikka ei olle aivan varmoja, onko hoito lumetta parempi. Tällöin valo on annosteltu silmien kautta esim. kirkkailla pöytälampuilla. Hoidon on ajateltu auttavan ainakin osaa potilaista.

Valkee oy toi muutama vuosi sitten markkinoille laitteen, jolla valohoitoa voitaisiin annostella aivoihin korvien kautta.

Hoidon oletettu mekanismi perustui ajatukseen, että valo läpäisee kallon ja aivojen solut aistivat tämän valon. Aivoihin saapuva valo käynnistää solumuutoksia valoa aistivien opsiinien kautta. Näiden avulla valon energia muuttuu hermojen vasteeksi. Ihmisten aivoissa on todettu olevan ns. OPN3-opsiinia, jolla saattaisi olla tekemistä vuorokausirytmin kanssa.

Vaikka aivoissa olisikin valoa aistivia soluja ja vaikka valo korvan kautta saavuttaisi aivokudoksen, hoidon tehosta ei pitäisi väittää mitään ennen kuin se on osoitettu asianmukaisilla tutkimuksilla.

PubMed löytää korvavalon vaikutuksia selvittäviä tutkimuksia vain muutaman ja ne on kaikki käsitelty tarkemmin tämän kirjoituksen lopussa.

Mitä tutkimukset kertovat?

Kaamosmasennuksen hoidossa yhtään tutkimusta ei ole tehty niin, että olisi mukana asiallinen lumeryhmä ja että hoitoryhmässä tulisi myönteinen vaikutus, joka eroaisi lumeesta.

Tämän perusteella ei ole olemassa mitään näyttöä siitä, että korvavalolla voisi hoitaa kaamosmasennusta.

Muissa tutkimuksissa on tutkittu ylipäätään sitä, aiheuttaako korvavalo jotain muutoksia aivoissa. Tulokset ovat tässä suhteessa ristiriitaisia.

Kahdessa tutkimuksessa jotain muutoksia nähtiin mutta toisessa on selviä metodologisia ongelmia. Muissa kahdessa tutkimuksessa sen sijaan ei tullut mitään vastetta vaikka silmien kautta annettu valo aiheutti vasteen sekä melatoniinissa että vireystilassa.

Jäljelle jää siis vain yksi jääkiekon pelaajilla tehty tutkimus, jossa reaktioajan todettiin lyhentyvän korvavalolla. Reaktioaikaa taas ei ole saatu muissa tutkimuksissa lyhennettyä valohoidolla – edes silmien kautta annetulla.

Tutkimustulokset ja tutkijoiden sidonnaisuudet

Kun katsotaan tutkijoiden sidonnaisuuksia, tutkimustulosten tulkinta muuttuu vielä ongelmallisemmaksi.

Kaikissa tutkimuksissa, joissa jotain vaikutuksia on nähty, ovat tutkijat suoraan Valkee Oy:n palkkalistoilla.

Näiden tutkimusten riippumattomuus voidaan katsoa olevan kyseenalaista. Näissä tutkimuksissa tutkijat myös pyrkivät tulkitsemaan tutkimustuloksen myönteiseksi vaikka todellisuudessa tulokset eivät tätä tukeneetkaan.

Ainoa riippumaton tutkimus (6) havaitsi, että korvavalolla ei ollut vaikutusta vaikka silmien kautta annettu valo vaikutti melatoniiniin ja vireyteen.

Korvavalo on hyväksytty lääkintälaitteeksi vaikka tehoa ei ole osoitettu

Valkee Oy kertoo nettisivuillaan, että korvavalo on hyväksytty Euroopassa lääkintälaitteeksi.

Miten voi olla mahdollista, että laite on hyväksytty lääkintälaitteeksi vaikka tutkimusnäyttö tehosta on käytännössä olematonta?

Se ei ole ongelma sillä lääkintälaitteeksi hyväksyminen ei edellytäkään osoitusta tehosta.

Riittää, että laite on teknisesti turvallinen eikä aiheuta esim. sähköiskua taikka palovammoja. Tämän ilmeisesti korvavalon valmistajat ovat pystyneet varmistamaan.

Valkee väittää nettisivuillaan, että korvavalo tehoaa monenlaisiin pimeydestä syntyviin vaivoihin. Yrityksen mukaan laite lievittää kaamosmasennusoireita, parantaa kognitiivista suorituskykyä, parantaa motorista reaktioaikaa ja vähentää akuutisti ahdistusoireita.

Suomessa ei saa väittää lääkkeiden tehosta perättömiä. Elintarvikkeiden terveysväitteet ovat tarkassa arvioinnissa. Kuitenkin yritys voi väittää laitteella saatavan monenlaisia hyödyllisiä vaikutuksia ilman, että niitä on tutkimuksilla voitu todeta.

Tutkimusnäytön puuttuminen ei tarkoita tietenkään sitä etteikö valo voisi toimia mutta tehon osoittaminen vaatisi asianmukaisia tutkimuksia ennen kuin kaupallinen toiminta tulisi käynnistyä.

Yhteenveto

Korvavalon tehosta kaamosmasennukseen ei ole tutkimusnäyttöä.

Myöskään sille, että korvavalolla olisi minkäänlaisia vaikutuksia ylipäätään aivoihin, ei ole vakuuttavaa näyttöä. Ehdotetut vaikutusmekanismit ovat vain hypoteeseja ilman asianmukaisia tutkimuksia.

Mielestäni lääkinnällisten laitteiden markkinointi ja myyminen ilman asianmukaista tutkimusnäyttöä pelkkää rahastusta, epäeettistä ja siihen tulisi voida puuttua.

Korvavalohoidolla tehdyt tutkimukset

Timonen kumppaneineen (1) julkaisi vuonna 2012 ns pilottitutkimuksen, jossa korvavalolla saatiin merkittävä lasku masennuspisteisiin. Tutkimuksessa ei kuitenkaan ollut verrokkiryhmää, joten lumevaikutusta ei voitu sulkea pois. Ilman verrokkiryhmää, mikä tahansa hoito saattaa vaikuttaa tehokkaalta ja ainoastaan se, että hoito on lumetta tehokkaampi, voi olla osoitus hoidon todellisesta tehosta.

Tehon osoittamiseksi Jurvelin ja kumppanit (2) tekivät tutkimuksen jossa 89 potilasta satunnaistettiin kolmeen ryhmään 4 viikon hoidon ajaksi. Potilasryhmät saivat kolme erilaista valoannosta: 1 Lumen, 4 Lumenia ja 9 Lumenia. Aikaisemmassa tutkimuksessa hoitoannos oli ollut 6-8,5 Lumenia. Tutkimuksessa kaikissa kolmessa ryhmässä tuli samanlainen hyöty masennus ja kognitiomittareilla arvioituna. Mitään viitettä valon annos-vasteesta ei siis saatu. Tutkijat päättelivät, että korvavalolla voi olla tehoa.

Tämän tutkimuksen tulkinta on ongelmallista. Tutkimuksen asetelmassa oli todennäköisimmin lähdetty siitä (vaikka niin ei artikkelissa sanottu), että matalin valoannos on annos, jolla ei olisi vaikutusta. Se oli selvästi pienempi kuin muissa ryhmissä ja aikaisemmissa tutkimuksissa käytetty hoitoannos. Tässä 1 Lumenin ryhmässä kuitenkin hoidon vaste oli samanlainen kuin suurempien valoannosten ryhmissä. Siten tutkimus mahdollistaa kaksi erilaista tulkintaa: 1) Jos oletetaan, että 1 Lumenin teho on lumehoitoa, korvavalolla ei olisi lumeesta eroavaa vaikutusta tai 2) Tutkimuksesta puuttui kokonaan verrokkiryhmä, joten tutkimuksen perusteella ei tehosta voida sanoa mitään varmaa.

Tulppo ja kumppanit (3) tutkivat korvavalon vaikutuksia 22 jääkiekon pelaajissa satunnaistetussa tutkimuksessa ja havaitsivat, että korvavalo kykeni lyhentämään urheilijoiden reaktioaikaa. Tutkimuslaite oli säädetty niin, että osassa laitteissa valoa ei syntynyt. Tätä visuaalisen havaitsemisen vaikutusta kokeessa pyrittiin eliminoimaan niin, että tutkittaville kerrottiin, että valon aallonpituudesta johtuen tehoa ei voi päätellä sen mukaan, näkyykö valoa vai ei.

Starck ja kumppanit (4) julkaisivat vuonna 2012 tutkimuksen, jossa toiminnallisella magneettikuvauksella tutkittiin aivojen vastetta korvavalolle. He totesivat tulosten perusteella, että aivot ovat valoherkkiä sillä magneettikuvauksessa saatiin vaste (increased functional connectivity of the lateral visual cortex). Tutkimukseen valittiin 24 henkilöä korvavalohoitoon ja 26 kontrollihenkilöä. Heikkoutena tässä tutkimuksessa oli se, että samaa tutkittavaa ei tutkittu valon kanssa ja ilman vaan ryhmät olivat erit. Ideaalitilanteessahan sama tutkittava kuvataan satunnaisessa järjestyksessä niin että toisella kertaa valo on päällä ja toisella kertaa pois päältä. Lisäksi tutkimuksessa oli erikoista, että kaikki valohoitoa saaneet kuvattiin pimeään vuodenaikaan (joulukuussa ja helmikuussa) kun taas kontrolliryhmän kuvauksia tehtiin myös valoisaan aikaan (helmikuussa ja toukokuussa). Siten tutkimusta on helppo kritisoida siitä, että sekoittavia tekijöitä on mahdoton sulkea pois.

Näiden jälkeen on tehty kaksi tutkimusta, joissa on tutkittu korvavalon vaikutusta vuorokausirytmin säätelyyn. Jurvelin ja kumppanit (5) tutkivat vaikuttaako korvavalo melatoniinin tai kortisolin eritykseen. Koska mitään muutoksia niissä ei havaittu, tutkijat totesivat, että korvavalon vaikutusmekanismi ei välity näiden hormonien kautta. Tutkijat spekuloivat, että teho tulee todennäköisesti jotain muuta kautta. Yksi ehdotettu mekanismi oli ihmisen flavoproteiini CRY. Kuitenkaan mitään tutkimuksia siitä, että korvavalo vaikuttaisi tähän proteiiniin, ei ole tehty.

Toisessa Bromundtin ja kumppaneiden (6) tutkimuksessa 20 tutkittavaa tutkittiin kolmessa eri tilanteessa: 1) korvavalon aikana, 2) tavanomaisen silmien kautta tulevan kirkasvalon aikana sekä 3) korvavalon aikana kun valo-LEDit olivat pimennetty. Tutkimuksessa selvitettiin valohoidon vaikutuksia vuorokausirytmiin, vireilläolotilaan sekä kognitiiviseen suorituskykyyn (psychomotor vigilance performance). Korvavalolla ei ollut vaikutusta melatoniiniin eikä vireystilaan riippumatta siitä oliko laite päällä tai ei. Silmien kautta annettu kirkasvalo vaimensi melatoniinin nousua ja myös vireystila koheni. Millään valohoidolla ei ollut vaikutusta kognitiiviseen suoritukseen.

Dark Matters: The Valkee Hoax

Jotenkin alkaa näyttää siltä, että Valkee (operatiivinen johto) ei oikein tiedä, missä mennään. Valkeen Twitter-sivulla on skannaus Kalevan artikkelista, jossa kerrotaan ”ei enää niin tuoreesta” tutkimuksesta, jossa havaittiin korvavalon ”myönteisestä” vaikutuksesta aikaerorasitukseen. Lisäys Twitteriin tehtiin 29.5., ja Kalevan artikkeli on arvatenkin julkaistu hieman aikaisemmin.

Tutkimusartikkeli oli julkaistu jo 1.4. amerikkalaislehdessä, ja Oulun 1 kertoi siitä samana päivänä:

http://oulun1.blogspot.fi/2015/04/valkeen-jet-lag-tutkimus.html

Valkeella alkaa olla tuskaiset hetket käsillä. Tilinpäätöksen julkaiseminen lähestyy, ja mikään ei indikoi sitä, että helmikuussa päättyneen tilikauden liiketulos olisi yhtään parantunut edellisestä tilikaudesta, vaan pikemminkin päin vastoin: myynti on vähentynyt ja tappio kasvanut.

Tv-kanava Kutonen on esittänyt Historian salaiset kansiot -nimistä sarjaa, jossa esitellään historian omituisimpia tieteellisiä kokeita. Eräässä tuoreemmassa jaksossa kerrottiin ”radiumnaisista”, jotka noin sata vuotta sitten maalatessaan kellon viisareita radiumia sisältävällä maalilla sen pimeässä hohtavan ominaisuuden vuoksi saivat monenlaisia sairauksia suuren säteilymäärän vuoksi. Sarjassa on kerrottu myös harmittomammista lääketieteellisistä kokeiluista.

Ehkäpä vuosikymmenten kuluttua, jos televisio edelleenkin on olemassa, jokin tuotantoyhtiö tekee sarjan meidän aikamme vastaavista epäonnistuneista kokeista ja huijauksista. Historian salaiset kansiot -sarjan viimeiseksi jääneessä jaksossa kerrottiin ”Piltdownin miehestä” (The Piltdown Man), joka olikin arkeologi Charles Dawsonin tekemä huijaus, johon uskottiin vuosikymmeniä, kunnes kehittyneemmän ajoituksen (fluori) ansiosta voitiin päätellä, että Dawsonin ”löytämän” kallon ja leukaluun ikä olikin alle sata vuotta väitetyn 400 000 vuoden sijasta.

Tulevassa sarjassa voitaisiin kertoa Valkeesta, korvavalosta ja kymmenistätuhansista typeryksistä, jotka uskoivat Valkeen manipuloituja tutkimustuloksia ja jopa suoranaista valehtelua.

35 vuotta liian myöhään..?

Ruukkilais-oululaisen Juliet Jonesin Sydämen esikoislevyn Pariisi-kappaleessa laulusolisti Eero Hyyppä kysyy: ”Tulinko sata vuotta liian myöhään?” Ranskassa interrailreissulla olleelle Hyypälle Pariisi ei aivan vastannut kirjoista ja elokuvista saatuja odotuksia.

Pentti Kurikan nimipäivien jäsenet voisivat samoin kysyä itseltään: ”Tulinko 35 vuotta liian myöhään?” Punkin kulta-aika taisi olla 80-luvun alussa, jolloin Eppu Normaali oli tuon genren suosituin edustaja, ja onhan Eppu Normaalin ja Pentti Kurikan nimipäivien laulusolisteissakin jotakin samaa...

Pentti Kurikan nimipäivien esitykselle Euroviisuissa kävi niin kuin olikin odotettavissa: ei jatkoon.

Googlen sensuuri

Google näyttää joskus hakutulossivun alaosassa seuraavan tiedotteen:

Se on Googlen hienovarainen tapa kertoa, että linkki sivulle on sensuroitu. Sivu on tietenkin olemassa, mutta Google ei halua, että sinä pääset sille sivulle. Mitäpä muutakaan tämä on kuin sensuuria..?

Syyt sensuuriin voivat olla hyvin moninaisia, mutta vain Google itse tietää ne. Kun kerran Google voi tahtomallaan tavalla manipuloida internetistä tietoa hakevien tiedonsaantia, se asettaa hyvin kyseenalaiseksi Googlen avulla toteutetun tiedonhaun puolueettomuuden ja luotettavuuden.

Myöskin se, missä järjestyksessä Google listaa hakutulokset, tuntuu toisinaan käsittämättömältä. Koska Google on valtava kaupallinen toimija, jonka ainoa tulonlähde ovat nettimainokset, on tietenkin ymmärrettävää, että Googlen taloudellinen intressi vaikuttaa sen listaamien hakutulosten järjestykseen.

Internet on avoin ja kaoottinen media, jonka sisältöön jokainen voi käytännössä vaikuttaa. Internet on myös dynaaminen media, jonka sisältö muuttuu jatkuvasti. Päin vastoin kuin painetut kirjat ja lehdet, joissa tieto säilyy niin kauan kuin yksikin kappale kutakin opusta on olemassa, internetissä tieto voi muuttaa muotoaan tai kadota lopullisesti.

Verkkojulkaisut voivat manipuloida todellisuutta ja historiaa muuttamalla ja poistamalla vanhoja sivuja.

Googlen sensuuri on vain pieni osa ongelmaa. Monet sanomalahdet muuttavat sivujensa sisältöä, eikä kyse ole pelkästään virheiden korjaamisesta. Jos jostakin tapahtumasta on uutisoitu turhan laveasti, liiat yksityiskohdat poistetaan kertomatta siitä mitään lukijalle.

Kokonaisuudessaan internet on epäluotettava media. Vaikka suurin osa sen sisällöstä olisikin paikkansa pitävää, lopun epävarman tiedon olemassaolo tekee internetistä epäluotettavan, koska epävarman tiedon paikallistaminen voi olla vaikeaa.

George Orwellin Vuonna 1984 -romaanissa menneisyyttä muutettiin jatkuvasti hävittämällä jonkin kiusallisen tiedon sisältävä sanomalehti ja painamalla se muutettuna uudelleen. Tämä sama voidaan tehdä internetaikana paljon helpommin, koska nykyisin kaikkea tietoa ei edes julkaista laajalevikkisesti painettuna, ja jos sivustojen muuttaminen tai poistaminen ei itseltä onnistu, Google kutsutaan apuun toteuttamaan sensuuriaan.

Se, että jokin sivu ei löydy Google-haulla, ei tarkoita sitä, että sitä ei olisi olemassa. Sitä ei vain jostakin syystä haluta löydettävän. Googlen ylivalta ei tule ainakaan lisäämään tiedonhaun vapautta ja riippumattomuutta.

Kannattaako perunoiden kasvatus?

Moni harrastaa pienimuotoista perunoiden kasvatusta, mutta siinä saattaa helposti unohtua harrastuksen taloudellinen kannattavuus, vaikka kukaan tuskin kasvattaakaan perunoita tai mitään muutakaan rahan säästämisen vuoksi. Harva kuitenkaan ajattelee, onko kasvatus siihen tuhlatun rahan ja ajan arvoista.

10 kiloa sertifioituja siemenperunoita, jotka ovat kalleimpia mahdollisia, maksaa 16 euroa. Tuo määrä riittää noin puolen aarin peltoalaan. 10 kiloa perunalannoitetta, jota menee noin 3 kg puoleen aariin, maksaa noin 23 euroa.

Perunat ja lannoite (3 kg) maksavat yhteensä 22,90 euroa. Jos lajike on rutonarka, kasvustoa joudutaan suojaamaan ruiskutuksin. Perunaruton torjunta-aine Dithane 60 g:n pakkauksessa maksaa noin 10 euroa. Se riittää yhden kauden ruiskutuksiin. Paineruiskupullo maksaa noin 5 euroa, joten ylimääräiset kulut ovat noin 15 euroa.

Lisäksi lapio, kuokka ym. välineet nielevät helposti useamman kymmenen euroa vaikka ovatkin kertainvestointi ellei kukaan varasta niitä.

Lajikkeesta, kasvuolosuhteista (lämpötila ja sade) ja ruton esiintyvyydestä riippuen satoa 10 kg:sta saadaan noin 50–100 kg, mutta useimmilla sato taitaa jäädä korkeintaan 60 kiloon. Ilman rutontorjuntaa sadon hinnaksi ilman muita kuluja tulee 23 euroa ja kilohinnaksi vastaavasti 0,38 euroa.

Jos rutto alkaa näivettää varsistoa jo heinäkuussa (niin kuin usein käy), sato jää 60:ta kiloa pienemmäksi ja kilohinta nousee.

Jos ruttoruiskutuksia joudutaan tekemään, kilohinnaksi tulee 0,63 euroa. Jos perunoita ja lannoitetta ostetaan pienempi määrä, perunoiden kilohinta tulee vielä kalliimmaksi.

Jos sattumoisin tulee suurempi sato, perunoiden säilyttäminen syksyllä voi tuottaa ongelmia. Ne vaatisivat muutama-asteisen kostean säilytyspaikan, jotta ne säilyisivät vuoden loppuun. Kasvupaikassaan ne tosin säilyvät hyvin, mutta kun maa alkaa jäätyä, niitä ei voi enää pitää maassa.

Perunoiden hinta kaupassa vaihtelee, mutta suuremmassa pakkauskoossa niitä voi saada jopa edullisemmin kuin mitä hinnaksi tulee itse kasvattaen. Lisäksi säästyy usean kymmenen tunnin työ.

Harrastuksen kannattavuus on kahden tekijän – siemenperunoiden sekä lannoitteen hinnan (A) ja sadon määrän (B) – osamäärä (C). Matemaattisesti esitettynä: A / B = C. Kyse on osamäärän C minimoisesta, mikä onnistuu vain pienentämällä muuttujaa A ja/tai suurentamalla muuttujaa B.

Valkee ja Kärpät

Valkeen fb-sivulla on kuva Kärppien jääkiekkojoukkueesta ja maininta parin vuoden takaisesta ”tutkimuksesta”, jossa korvavalo Valkeen päättelyn mukaan paransi kiekkoilijoiden suorituskykyä. Sivulla on myös linkki tuohon ”uraa-uurtavaan” tutkimukseen, joka julkaistiin noin vuosi sitten.

Mitähän pelaajat mahtavat ajatella siitä, että Valkee käyttää heitä hyväksi markkinoinnissaan? Vaikka pelaajat saivat laitteen omakseen, lieneekin varmaa, että yksikään pelaaja ei ole käyttänyt korvavaloa tutkimuksen jälkeen.

Valkee-teoreetikkojen mukaan Kärppien pelaajien olisi varmastikin kannattanut jatkaa korvavalon käyttämistä tutkimuksen jälkeen ja käyttää sitä myös pelaamisen aikana. Mestaruus olisi siten saattanut ratketa kolmella vähemmällä ottelulla, ja olisihan se ollut mahtava voitto myös Valkeelle.

Vai voisiko olla niin, että korvavalo on Kärppien salainen ase? Siitähän ei varmastikaan ole pahemmin puheltu julkisesti, jotta muut joukkueet saisi tietää sitä...

Valkee taitaa nyt olla siinä taloudellisessa tilanteessa (konkurssi uhkaa), että kaikki mahdollinen mainosarvo pyritään hyödyntämään – niin naurettavalta kuin se näyttäisikin.

Valkoinen vappu

Foreca ennustaa, että vappuaaton vastaisena yönä sataisi vedeksi muutettuna noin 14 mm lumena. Lumen vesipitoisuuden mukaan lunta voisi sataa noin 10–15 cm. Koska iltapäivän korkeimmaksi lämpötilaksi on luvattu vain +2 astetta, satanut lumi (räntä) tuskin ehtii sulaa päivän aikana ennen seuraavan yön jopa -8 asteen pakkasta.

Ilmatieteen laitos on samoilla jäljillä vaikka ei ennustakaan yhtä kylmää vappupäivän vastaiseksi yöksi.

Ilmastonmuutoksen kannattajilla on tietenkin valmis selitys tähän poikkeavaan vappusäähän: sen täytyy johtua ilmaston lämpenemisestä.

Vappusää on vaihdellut miten milloinkin, mutta jos Forecan skenaario toteutuu, vappusäästä tulee aivan poikkeuksellinen.

Forecan ennusteet ovat joskus olleet mitä sattuu ja liioitelleet sademääriä. Ehkä niin käy tälläkin kertaa, mutta jos ei, silloin jokaiselle vapunviettäjälle on luvassa ikimuistoinen vappu...

Suomalainen sananvapaus

Pohjalainen Perinne ry julkaisi ja jakoi viime viikonloppuna Magneettimedia-lehden niillä alueilla, joilla J. Kärkkäinen harjoittaa liiketoimintaa. Lehti jatkaa samalla linjalla kuin aikaisemmin julkaistu ja sittemmin lakkautettu samanniminen julkaisu.

Vaikka jakelusta on kulunut vasta muutama päivä, lehden sisällöstä on jo ehditty tehdä rikosilmoitus poliisille. Lehti on vielä enimmäkseen lukematta, mutta tutkintapyynnön kohde lieneekin juutalaisuuteen liittyvät artikkelit.

Aikaisemman version päätoimittaja sai, kuten lehden alkupuolella kerrotaan, sakkotuomion vanhemmassa Magneettimediassa julkaistuista kirjoituksista, jotka olivat suomennoksia yhdysvaltalaisista julkaisuista. Päätoimittajan käsityksen mukaan niissä esitetyt väitteet juutalaisista ja Israelista olivat todenperäisiä.

Mistä tässä on oikein kysymys? Eikö Suomessa ole sanavapautta, vai eikö se koske kaikkia? Onko sananvapaus suhteellinen ja venyvä käsite? Sopisiko tähän muunnelma orwellilaisesta ”käskystä” (Eläinten vallankumous) ”Kaikki kansalaiset ovat sananvapaita, mutta toiset kansalaiset ovat sananvapaampia kuin toiset”?

Päätös syytetoimista kuulunee valtakunnansyyttäjän virastoon, ja siellä toimivat syyttäjät ovat tunnettuja siitä, että heidän mielestään sananvapaus on todellakin suhteellinen käsite. Jokainen muistaa varmastikin Jussi Halla-ahon blogikirjoitukset islamista, muslimeista ja heidän nokkamiehestään ”setä Muhammedista”, ja hänen saamansa sakkotuomion.

Vaikka Yhdysvalloissa on paljon mätää, siellä on kuitenkin vahva sananvapaus. Kansalaisilla on vapaus ilmaista mielipiteensä eri medioissa pelkäämättä mitään syytetoimia. Sama pätee myös lehdistöön: vaikutusvaltaisimmat sanomalehdet, kuten The Washington Post ja The New York Times, uskaltavat arvostella jopa maan ylintä johtoa, mitä Suomessa ei voisi koskaan tapahtua.

Suomen poliisi on useasti yrittänyt saada Googlelta siihen kuuluvan Bloggerin suomalaisten blogien pitäjien tunnistetietoja, mutta Google ei Yhdysvaltojen vahvan sananvapauden vuoksi ole luovuttanut niitä ilman suomalaisen oikeusistuimen määräystä. Suomessa sama tapahtuu, kun poliisi vain pyytää sitä.

Näyttää siltä, että Suomessa on tiettyjä asioita ja ryhmiä, joista kirjoitettaessa kirjoittajilla on kaventunut sananvapaus. Tämänhän on jo kaksi oikeusastetta todennut. Myöskin kaikki juutalaisuutta arvostelevat ovat automaattisesti natseja.

J. Kärkkäinen kuuluu tiettävästi johonkin uskonnolliseen ryhmittymään. Sen vuoksi tuntui oudolta hänen halunsa ja motiivinsa julkaista juutalaisuutta arvostelevia artikkeleita katsomatta siihen, miten todenperäisiä ne ovat. Juutalaisuus liittyy historiallisesti läheisesti kristinuskoon, joka on kaikkien herätysliikkeiden ja muiden uskonnollisten ryhmittymien pohjalla.

Lehden levikki oli 270.000, ja vaikka lehden toimituksellisen työn hinta olisi pieni, lehden painatuksesta ja jakelusta muodostuu kuitenkin kuluja, joiden maksaja tuskin on lehden julkaisija. Lehdessä ei ole lainkaan mainoksia.

Lieneekin selvää, että valtakunnansyyttäjän virasto paremman tekemisen puutteessa käynnistää oikeustoimet Magneettimedian julkaisijaa vastaan.

Muuttuuko mikään?

Yksi ääni ei tälläkään kertaa ratkaissut vaaleja tai edes vaikuttanut yhtään mihinkään, joten yhden äänioikeutetun kannalta asiaa tarkasteltuna äänestäminen oli aivan turhaa.

Perussuomalaiset hyötyi suhteellisesta vaalitavasta ja sai yhden paikan ruiskukkapuoluetta enemmän 0,6 prosenttia pienemmällä ääniosuudella. Pienet puolueet, jotka olisivat voineet tarjota muutoksen ja vaihtoehdon, eivät saaneet yhtään edustajaa.

Vaikka valtasuhteet eduskunnassa muuttuivatkin jonkin verran, sama entinen meno tulee jatkumaan. Mikään ei juurikaan tule muuttumaan – ja miksi muuttuisikaan? Samat vanhat puolueet pitävät edelleenkin valtaa. Poliittisessa päätöksenteossa ensimmäisenä on puolueen etu, seuraavana on kansanedustajien oma etu ja vasta kolmantena on kansan etu.

Valtionvelka oli tällä vuosisadalla alimmillaan vuonna 2008 juuri ennen maailmanlaajuisen talousromahduksen alkamista, ja se oli noin 53 miljardia euroa. Sen jälkeen valtio on harjoittanut erilaista ”elvytystä”, jonka ainoa vaikutus taitaa olla vain velan kasvaminen. Raha on käytetty rakentamaan hyödytöntä infrastruktuuria, jonka ylläpito ja huoltaminen tulee tulevaisuudessa kalliiksi.

Velan määrä on tällä hetkellä vajaat 97 miljardia euroa, ja koska mitkään tekijät eivät indikoi kasvun lakkaamista, ”maaginen” 100 miljardia euroa raja rikottaneen viimeistään ensi vuonna. 100 miljardia on niin suuri luku, että tavallinen kaduntallaaja ei edes pysty hahmottamaan sitä.

Velkaa jopa lyhennettiin hieman viime vuosikymmenellä, mutta jokaisen pitäisi ymmärtää, että valtionvelka on ja pysyy ikuisesti. Vaikka velan määrä lyhenisikin mahdollisen talouskasvun aikana parin miljardin euron verran muutaman vuoden ajan, tämä ”hyöty” syötäisiin kuitenkin seuraavassa laskusuhdanteessa otettaessa lisää velkaa.

Lainakorkojen hallinta tulee jatkossa olemaan talouspolitiikan avainkysymys. Pienelläkin lainakoron muutoksella on suuri euromääräinen vaikutus 100 miljardin euron velassa, vaikkakin yksittäisten lainojen suuruus on vain joitakin miljardeja euroja.

100 miljardia euron kysymys kuuluu: alitetaanko tämä raja koskaan?

CleBox

Oulun Rakentajamessusanomissa oli mainos ja artikkeli, joka sekin oli artikkelin asuun puettu mainos, jossa kehuttiin oululaisen ”huipputeknologiayrityksen” CleWorks Oy:n kehittämää CleBox-innovaatiota, joka ”auttaa käyttäjiään parhaalla mahdollisella tavalla saamaan parhaan hyödyn edullisesta pörssisähköstä” (kursivoitu teksti artikkelista).

Laite hakee internetistä pörssisähkön tuntitiedot ja ohjaa lämmityslaitteita niin, että kalleimpia tunteja ei käytetä lämmitykseen. Laite vaatii siten kiinteän internetyhteyden. Tämähän kuulostaa ihan hyvältä ja siinä saattaisi jopa säästää rahaa...

Artikkelin mukaan laite maksaa itsensä takaisin pientalossa 3–5 vuodessa. Säästöä luvataan muutama sata euroa vuodessa, joten laitteen hinta lieneekin noin 1500–2000 euroa. Hintaa ei tietenkään ollut kerrottu artikkelissa eikä mainoksessa, koska se olisi suuruutensa vuoksi säikäyttänyt mahdolliset kiinnostuneet.

Pörssisähkön hinta vaihtelee vuorokauden ja vuodenaikojen mukaan, ja yleensä niin, että hinta on korkeimmillaan talvipäivisin ja alhaisimmillaan kesäöisin. Hinta seuraa melko tarkasti koko maan hetkellistä kulutusta. Kulutuksen ollessa suurimmillaan sähköä joudutaan tuomaan Ruotsista ja Venäjänmaalta, ja kun sekään ei enää riitä, joudutaan käynnistämään varavoimaloita (öljy, maakaasu), joiden tuottama sähkö on kallista. Vaikka nämä tuottavatkin vain pienen osan koko kulutuksesta ja enin osa on halpaa ydin- ja vesisähköä, tuntihinta määräytyy kalleimman tuotantotavan mukaan, mikä selittääkin sen suuruuden.

Jotta keinottelu pörssisähkön tuntihinnalla olisi mahdollista, talossa täytyy olla paljon sähkölämmityskuormaa. Näitä ovat suoraa lämmitystapaa käyttävät sähköpatterit, osittain varaava lattialämmitys, yösähköä käyttävä vesivaraaja, jonka lämmittämää vettä kierrätetään lattialämmitysputkissa, ja päivä- ja yösähköä käyttävä lämminvesivaraaja. Lämmitysmuodot ovat toisensa poissulkevia, eli jos talossa on suora lämmitys, siellä ei ole käyttöveden lämmitystä lukuunottamatta muuta varaavaa lämmitystä.

Patterilämmitystä lukuunottamatta muut lämmitysmuodot käyttävät pääasiassa halvempaa yösähköä, jota voi käyttää ilman pörssisähköäkin, vaikka niiden päiväkäyttö on tarvittaessa myös mahdollista. Ainoaksi säästö- ja säätökohteeksi jäävät sitten sähköpatterit, jotka eivät tietenkään voi olla poissa käytöstä kovin pitkiä aikoja, ettei torpan lämpötila laskisi liian alhaiseksi.

Koska varaava lämmitys käyttää edullisempaa yösähköä ja sen täytyy olla joka yö päällä, CleBox ei voi tuoda siinä minkäänlaista säästöä, paitsi jos varaaja joutuu suuren lämmönkulutuksen vuoksi ohjautumaan päälle päivällä. Tuolloin CleBox saattaa estää tarpeellisen varaajan lämmittämisen, ja talo viilenee, mikä voi lisätä epämukavuutta. Jos lämminvesivaraaja toimii myös päivällä, CleBox voi ohjata sen toimimaan edullisempana aikana ja tuoda pienen säästön, mutta siitä voisi seurata lämpimän veden puutetta.

CleWorks on yrittänyt tehdä CleBoxista nokkelan laitteen, mutta näyttää siltä, että sille ei oikein löydy hyödyllistä käyttötarkoitusta.

CleBoxin asentaminen vanhaan taloon vaatii pieniä muutostöitä sähkökeskukseen eikä välttämättä toimisi siinä parhaiten. Jos CleBoxin käyttö otettaisiin huomioon uuden talon sähkösuunnittelussa, se voisi tarjota hieman enemmän hyötyä ja monipuolisempia toimintoja.

CleWorksin sivulta löytyvät tarkat hintatiedot: peruspaketti 1224 € ja asennuspaketti 366 €, yhteensä 1590 €, joka osuu hintaharukkaan. Lisäksi yritys perii 4,90 €:n kuukausimaksun sähkön hintatiedoista.

”Huipputeknologiaa” on tietenkin monenlaista, ja kehuttiinhan Valkeen korvavaloakin jossakin yhteydessä ”huipputeknologian” tuotteeksi. Kreikkalaisen mytologian mukaan kaikki, johon kuningas Midas koski, muuttui kullaksi. Oululaisen version mukaan kaikki Oulussa kehitetty on ”huipputeknologiaa”. Kuvassa on CleWorks Oy:n ehdokas.