Sähkösaha

Rautia myi huhtikuussa Makita UC3020A -sähkömoottorisahaa 80 euron hintaan. Makita on japanilainen merkki, mutta saha on nykyajan trendin mukaisesti tehty Kiinan kansantasavallassa.

Polttomoottorisahaan tottuneella saattaa olla sähkösahaa kohti ennakkoluuloja, jotka voivat osin olla oikeutettuja.

Makitan teho on 1800 wattia. Teho on sen verran suuri, että 10 ampeerin B-tyypin varokeautomaatti ei kestä sen käynnistysvirtaa. Koska B-tyyppi vastaa tavallista nopeaa tulppasulaketta, on luultavaa, että 10 ampeerin nopea tulppasulake ei myöskään kestä.

Bensiinisahaa käyttäneelle sähkösahan käyttäminen on helppoa, ja miksei muillekin...

Sähkösaha ei pärjää sahausnopeudessa polttomoottorisahalle. Syinä lieneekin pienempi teho, pienempi paino, pienempi ketjunopeus ja kapeampi laippa.

Sähkösahan etuja ovat tärinättömyys, hieman pienempi melu, pienempi paino, pakokaasuttomuus ja ketjun välitön pysähtyminen. Sahan liitosjohto tahtoo toisinaan olla tiellä, ja jos siihen sahaa, loppuu sahaaminenkin.

Sähkösaha sopii parhaiten pienten (< 15 cm läpimittaisten) rankojen paloitteluun. Mitään paksua tukkia sillä on turha lähteä katkaisemaan, vaikka laipassa pituutta riittääkin.

Käyttöohjeessa kehotetaan välttämään sahan käynnistämistä tiheämmin kuin viiden sekunnin välien. Tuolla pyritään välttämään moottorin kuumeneminen, koska käynnistyksen virtapiikki lämmittää moottoria (ja erityisesti sen roottoria). Tämä sopii tosin huonosti rankojen paloittelun kanssa, koska tuossa sahaustavassa sahaa joudutaan käynnistämään usein ja moottorin käyntiaika on suhteellisen lyhyt. Mitä ohuempi ranka on, sitä nopeammin sen katkaisee ja sitä pikemmin saha käynnistetään uudelleen.

Käyttökuluiltaan sähkösaha on bensiinisahaa edullisempi, mutta sähkösahan moottori taitaa olla sen heikoin ja kuluvin osa. Normaalikäytössä bensiinisahan moottoria tuskin saa kulutettua loppuun, kunhan vain käyttää oikeanlaista polttoainetta. Ketjun vetopyörä kuluu loppuun paljon aikaisemmin.

Jos arvioi, että bensiinisahalla kuluisi polttoainetta tunnin sahailussa puoli litraa, se maksaa noin yhden euron. Jos sähkösaha käy tunnin aikana 20 minuuttia, sen energiankulutus on 0,6 kilowattituntia, joka maksaa noin 10 senttiä tai allekin. Koska bensiinisaha on tehokkaampi ja nopeampi, sillä sahaa kaksinkertaisen määrän puuta, minkä vuoksi vertailussa tulee käyttää korjauskerrointa 0,5. Sähkösahan käyttökulut ovat kuitenkin vain viidesosan bensiinisahan kuluista.

Niin... ja sähkösaha käynnistyy aina, kunhan vain sähkövirtaa on käytettävissä...

Fennovoiman Pyhäjoen ydinvoimalaitos

Fennovoiman Pyhäjoelle suunnittelema ydinvoimalaitos toteutunee jollakin aikataululla, mikä on tietenkin hyvä asia siinä mielessä, koska muuten kaikki siihen tähän asti uhrattu aika ja käytetty raha olisivat menneet hukkaan. Niin kauan kuin suunnitelma on ollut julkisuudessa, sillä on ollut myös vastustajansa.

Ympäristöterrorismijärjestö Greenpeacella on ollut oma Pysäytetään Fennovoima -sivustonsa, jossa oli voinut allekirjoittaa Pyhäjoen ydinvoimalaa vastustavan vetoomuksen. Määräaika meni umpeen eilen, jonka jälkeen vetoomus oli tarkoitus jättää ministeri Rehnille, mutta allekirjoittaneita oli vain 46 103 tavoitteena olleen 50 000 sijasta.

Pyhäjoen ydinvoimalaitos on sen kokoluokan hanke, että sen etenemistä ei kovin helposti enää pysäytetä.

Kun kerran sähköenergiaa tarvitaan jatkuvasti ja kokonaiskulutus näyttää kasvavan jatkuvasti, sitä täytyy tietenkin myös tuottaa saman verran. Jos kotimainen tuotanto ei riitä, puuttuva energia täytyy ostaa ulkomailta.

Fennovoiman tapauksessa voidaan ajatella, että vaihtoehtoina ovat kotimaassa tuotettu ydinsähkö tai Venäjältä tuotu ydinsähkö. Kumpi on sitten turvallisempaa?

Ydinenergiaa on pian käytetty jo 60 vuoden ajan sähköntuotannossa, ja huomioiden niiden suuren määrän maailmalla, tuotantotapaa voidaan pitää melko turvallisena. Nykyiset turvamääräykset ovat aivan toista luokkaa kuin ensimmäisissä laitoksissa, vaikkakaan nuo tuskin ovat enää toiminnassa.

Voimalan toimittavan Rosatomin tytäryhtiö ROAS Voima Oy on tulevan voimalan suurin omistaja 34 prosentin osuudellaan. Kotimaisia omistajia on noin 50, ja ne ovat ryhmittyneet vajaaseen kymmeneen osakeyhtiöön, jonka kautta ne omistavat osan Fennovoimasta. Käytännössä lähes kaikki osakkaat ovat paikallisia sähköenergiaa myyviä yhtiöitä, joten sitten kun voimala valmistuu, ydinsähköä tulevat käyttämään aivan tavalliset sähkönkäyttäjät.

Tuskinpa ydinenergiaa vastustavat henkilöt olisivat valmiita tinkimään omasta sähkönkulutuksestaan ja muista mukavuuksistaan.

Ollin oppivuodet

Kansanedustaja Olli Immonen herätti muutama viikko sitten huomiota ja paheksuntaa esiintymällä kansallissosialistisen Suomen Vastarintaliikkeen joukkokuvassa Eugen Schaumannin haudalla. Schauman oli (kansallismielinen) mies, joka murhasi keisari Nikolai II:n venäläistämistoimia käytännön tasolla toteuttaneen kenraalikuvernööri Nikolai Bobrikovin. Kansallissosialistit tunnustavat erään saksalaisen valtiomiehen esikuvakseen ja oppi-isäkseen

Enemmän kohua herätti Immosen englanninkielinen kirjoitus Facebook-sivulla viime perjantaina. Se alkaa näin: ”I'm dreaming of a strong, brave nation that will defeat this nightmare called multiculturalism.” ja päättyy: ” We will fight until the end for our homeland and one true Finnish nation. The victory will be ours.”

Liberaalit kansanedustajat ja muut monikulttuurisuutta kannattavat henkilöt ovat tuominneet kirjoituksen ja vaativat puolueen johdolta toimia (Immosen ”ojentamiseksi”).

Missä tässä on oikein kysymys? Eikö yksittäinen henkilö voi tuoda mielipidettään julki? Missä on sanan- ja ilmaisunvapaus?

Kyse lieneekin siitä, että Immonen (kumppaneineen) ei kannata afrikkalaisten tai Lähi-idän ”moniosaajien” muuttamista Suomeen. Miksi tällaista mielipidettä ei saisi tuoda julki?

Englanninkielisellä kirjoituksellaan Immonen on arvatenkin tavoitellut laajempaa näkyvyyttä ja varmastikin myös saanut sitä.

Maan virallinen kanta taitaa olla se, että maahanmuutto (mikä sitten synnyttää väkisinkin monikulttuurisuutta) on hyvä asia, vaikka maahan tulevien henkilöiden osaaminen ei ehkä olekaan aivan parasta mahdollista, ja se joka on eri mieltä, saa myös kuulla siitä.

Ehkäpä tämä kaikki on sittenkin Immoselle vain eräänlaista sopeutumista ja orientoitumista. Voitaisiinko tästä vaiheesta kenties käyttää nimitystä ”Ollin oppivuodet”..?

Kuvan tytöllä näyttää selvästikin käsi olevan kansallissosialistisessa tervehdysasennossa...

Missä viipyy Valkeen tulos?

Valkeen oli verolain mukaan täytynyt toimittaa veroilmoituksensa viimeistään neljän kuukauden kuluttua tilikauden päättymisestä (28.2.2015) verohallintoon. Tämä aika on jo mennyt umpeen. Verohallinnosta tiedot menevät kaupparekisteriin, jossa ne rekisteröidään julkistamista varten. Yritystyypin mukaan julkistettavien tietojen määrä vaihtelee, mutta osakeyhtiön kaikki tiedot ovat julkisia.

Viime vuonna Valkeen tulos tuli julkisuuteen 10. heinäkuuta. Onko kaupparekisterin hoitajalla kiire vai mikä selittää viivästymisen tänä vuonna?

Vai onko kyse Valkeen puhtaasta taktikoinnista? Surkean tuloksen julki tuloa yritetään lykätä viimeiseen asti, vaikka toisaalta mitä hyötyä siitä olisi? Veroilmoituksen jättämisen myöhästyminen tietää yleensä vain veronkorotusta, mutta tiettävästi Valkee ei tehnyt viime tilikaudellakaan voittoa, joten eihän voitotonta tulosta voida verottaa, eikä siitä voida myöskään tehdä veronkorotusta.

Olisi suoranainen yllätys, jos Valkee tappion suunta olisi kääntynyt. Siksi onkin paljon luultavampaa, että tappion määrä on vain kasvanut entisestään. Jos yritys on menossa nurin, mitkään viralliset muodollisuudet (veroilmoitus) tuskin kiinnostavat yrityksen johtoa sen enempää kuin omistajiakaan.

Valoa korvassa... voi kun on naurettavaa... Vuosien kuluttua kahdensadan euron korvavalon ostaneille typeryksille voidaan vain nauraa, mikäli he kehtaavat vielä käyttää laitettaan julkisuudessa.

Prego-sähkösavustin

Puuilo myi huhtikuussa kiinalaisvalmisteista Prego-sähkösavustinta 39 euron hintaan. Koska kyseessä oli Puuilo, tuotteessa täytyi Puuilon tapaan olla jotakin vikaa – niin kuin siinä olikin.

Savustimen vastuksen liitosjohto oli puristunut pakkauslaatikossa vastuksen kahvaa vasten niin tiukasti, että kumikaapeli oli selvästi litistynyt kohdassa, jossa se menee kahvan sisään. Tuollainen vaurio ei takaa vastukselle pitkää käyttöikää, vaikka vika ei ollutkaan itse sähkövastuksessa. Kaapelia liikuteltaessa se taipuu juuri tuosta litistyneestä kohdasta, mikä rasittaa sitä entisestään.

Korjauskeino tuohon on kaapelin lyhentäminen tai pienen pätkän siirtäminen kahvan sisään, jolloin litistynyt kohta tulee kahvan sisään eikä siihen kohdistu enää taivutusrasitusta. Kahvassa oli erikoiset kolmisakaraiset ruuvit, joiden avaamiseen tarvitaan erikoistyökalu.

Kahvan avaaminen paljasti toisen yllätyksen, jota voisi luonnehtia turvallisuuspuutteeksi. Liitosjohdon vedonpoistajan kiinnitys oli epäonnistunut: toista ruuvia kiinnitettäessä ruuvi oli ”korkannut” kiinnityskorvakkeessaan, minkä vuoksi se ei ollut kiinni. Koska vedonpoistajassa vain toinen ruuvi oli kiinni, se ei luonnollisestikaan täyttänyt tehtäväänsä. Vaihtamalla tilalle hieman suurempi ruuvi ja siirtämällä johtoa hieman eteenpäin johdon kiinnitys saatiin korjattua.

Kuvassa alempi ruuvi on vaihdettu

Prego-savustin on melko identtinen kotimaisen OPA:n valmistaman Muurikka-savustimen kanssa. Muurikka maksaa tosin 99 euroa.

Koska kyse oli Puuilo-tuotteessa, jossa todellakin oli vikaa, odotukset eivät olleet kovin korkealla. Muutaman käyttökerran jälkeen voi todeta, että savustin kuitenkin toimii ja sen käyttäminen on avotulella pidettävää kantikasta savustinta helpompaa vakiotehon ansiosta. Avotulen teho vaihtelee, ja sen tarkka kontrollointi on vaikeaa.

Pregossa on melko huterat jalat, joten niiden taipuminen on jouduttu estämään. Alla olevassa kuvassa Prego on toiminnassa.

Perattuna 790 grammaa painanut lahna 25 minuutin kypsennyksen jälkeen. Koska lahnassa ei ole lapamatovaaraa, joka taitaa tosin nykyään olla melko harvinainen, liika kypsennys on aivan turhaa, koska se vain kuivattaa kalaa. Pakastamatonta ahventa tai taimenta kannattaa kuitenkin kypsentää kauemmin.

Sähkösavustimen käyttö on helppoa eikä sateestakaan ole haittaa. Itse kypsennysaika on tosin hieman pidempi kuin avotulella, mutta sen käyttöönotto on nopeampaa.

Kuvissa näkyy itse rakennettu teline, jonka päällä Prego on ja joka mahdollistaa ritilän ja rasvapellin vetämisen ulos savustimesta kalan pois ottamista varten.

Laitteen kestävyydestä on vaikea sanoa mitään. Vastus on käytännössä ainoa ”kuluva” osa. Samanlaisia käytetään mm. sähkökiukaissa, joissa ne voivat kestää parikymmentäkin vuotta

Lahnan savustaminen 12 snt/kWh -hinnalla maksoi 25/60*1,1*12 = 6 snt. Kala ei maksanut muuta kuin hieman vaivaa.

Weird or What: Valkee

JIM-kanava on esittänyt (ja esittää nyt uusintana) Outoa vai mitä? -sarjaa, jossa Star Trek -tähti William Shatner kertoo monenlaisista kummallista tapahtumista, joille ei tunnu löytyvän järjellistä selitystä. Jos jo kolme vuotta sitten lopetettua sarjaa joskus jatketaan, Valkee pitäisi varmastikin ottaa mukaan yhdeksi aiheeksi.

Twitterin mukaan Valkee jatkaa aikaisemmin kerrotulla Dark Matters -linjalla: 5.6. tehdyssä päivityksessä Valkee viittaa brittiläisen Daily Mail -lehden artikkeliin, jossa kerrotaan suomalaisen lentoyhtiön meneillään olevasta ”vallankumouksellista” korvavalokokeilusta jet lagiin.

Mikä tässä on sitten outoa? Kyseinen artikkeli on julkaistu jo vuonna 2012.

Miten tämä pitäisi ymmärtää? Valkeen myynti on arvatenkin heikkoa ja konkurssi on näköpiirissä. Yrityksen johto yrittää nyt epätoivoisesti löytää mitä tahansa korvavalolle myönteisiä uutisia kerrottavakseen. Mitään muuta selitystä tuollaiselle toiminnalle ei voi keksiä.

http://www.dailymail.co.uk/travel/article-2114882/Jet-lag-cure-Airline-trials-revolutionary-headset.html

Sähköauto

Sähköauto on viime aikoina ollut uutisissa, minkä vuoksi eräitä totuuksia on jälleen syytä palauttaa mieliin.

Oulu-lehti kertoi kuukausi sitten haukiputaalaisesta taksiyrittäjästä, joka oli ostanut yli 100 000 euroa maksavan Tesla-sähköauton. Sähköauton pitäisi olla energiataloudellinen, mutta Teslalla on urheiluauton suorituskyky. Eikö tuossa ole pieni ristiriita? Akuston kapasiteetti rajoittaa auton ajomatkaa, joka pienenee edelleen ”urheilullisella” ajotavalla.

Sähköauton suorituskykyä ja soveltuvuutta kylmiin olosuhteisiin on käsitelty aikaisemmissa kirjoituksissa, joten samoja asioita ei ole syytä toistaa.

http://oulun1.blogspot.fi/2012/02/kannattaako-ostaa-sahkoauto.html

http://oulun1.blogspot.fi/2010/10/sahkoauto-vs-dieselauto.html

http://oulun1.blogspot.fi/2010/02/sahkoauto-ei-toimi-pakkasessa.html

http://oulun1.blogspot.fi/2012/11/sahkoauto-ja-pakkanen.html

Sähköauton ongelmat lyhyesti esitettyinä:

Ei ole mitään mieltä käyttää vähäistä akkuenergiaa auton matkustamon lämmittämiseen.

Akuston kapasiteetti pienenee suhteessa lämpötilaan, mikä on havaittavissa kaikissa mobiililaitteissa, joissa käytetään samantyyppistä litiumakkua, ja mikä tekee siitä huonosti soveltuvan kylmiin olosuhteisiin.

Akuston kapasiteetti pienenee jokaisen latauskerran jälkeen, ja ns. pikalataus todennäköisesti lyhentää sitä edelleen.

Koska akuston energiasisältö on rajoittava tekijä, ei ole mitään mieltä tuhlata sitä raskaan auton liikuttamiseen, vaan sähköauton tulisi olla mahdollisimman kevyt (ja pieni).

Akusto maksaa noin puolet auton hinnasta, ja sen uusiminen tulee jossakin vaiheessa ajankohtaiseksi, mistä aiheutuvat kulut lienevätkin lähes samat kuin uuden vastaavan bensiiniauton hankintahinta. Tuollaisen auton arvo on pyöreät nolla euroa.

Koska polttoainevero tuottaa suuret verotulot monissa maissa, sähköautokannan kasvaminen tarkoittaisi verotulojen laskua, mikä kompensoitaisiin tietenkin jollakin tavalla.

Maailman autokannan korvaaminen sähköautolla – edes pitkällä aikavälillä – lieneekin mahdoton tehtävä, koska akuissa käytettävän harvinaisen litiumin varat tuskin edes riittäisivät siihen.

Vaikka sähköllä ajaminen olisikin edullista, akuston kulumisesta aiheutuvat kulut tekevät siitä kallista.

Dominoilmiö kallioparkissa?

Kallioparkki, jonka rakentamista jahkailtiin vuosikausia, johon kukaan ei uskonut ja johon moni ei usko vieläkään, alkaa pian olla valmis. Nyt kallioparkki on keskustan alla oleva valkoiseksi maalattu tyhjä tila, jossa ei ole muuta kuin valaisimia, jättimäisiä ilmastointikanavia, kaapelihyllyjä ja niiden kannatinrakenteita.

Pysäköintitilan valaistusratkaisuksi valittiin perinteiset loisteputkivalaisimet niiden luotettavuuden vuoksi. Loisteputki on jo yli sata vuotta vanha innovaatio, mutta niiden hyötysuhde ja värintoisto ovat huimasti kehittyneet sitten ensimmäisten 1930-luvun kaupallisten versioiden. Kallioparkin rakennuttaja ei selvästikään luottanut led-valaistukseen, josta ei vielä ole pitkäaikaisia kokemuksia ja jonka hyötysuhde kaikesta hypetyksestä huolimatta ei juurikaan ole kehittynyttä loisteputkea parempi.

Professori Kalliomäki kertoi aikanaan yliopiston luennolla, että kohteisiin, joissa vaaditaan ehdotonta luotettavuutta, kuten avaruusluotaimet, ei asenneta mitään uusinta mikroprosessoria, josta ei ole pitkäaikaisia käyttökokemuksia ja jonka luotettavuudesta ei voida olla täysin varmoja, vaan niissä käytetään vanhaa prosessoria, joka on ehtinyt olla käytössä useiden vuosien ajan ja joka on ehtinyt käydä läpi kaikki mahdolliset tilat, jotka voisivat aiheuttaa vikatilan. Kallioparkin valaistuksessa ei tosin vaadita samaa luotettavuutta, ja sen huoltaminen on helppoa, mutta periaatteessa kyse on samasta asiasta.

Riippuvien rakenteiden kiinnittäminen tilaan, jonka katto on epätasainen, on usein ongelmallista. Rakenteen etäisyys katosta ei missään kohdassa ole täsmälleen sama, vaan se vaihtelee. Ainoa keino onkin käyttää kierretankoa, jonka avulla kannatettavan rakenteen etäisyyttä katosta voidaan helposti säätää.

Kallioparkissa kattoon on kiinnitetty poikittaisia palkkeja, joiden varassa ilmastointikanavat ja kaapelihyllyt lepäävät. Rakennesuunnittelussa on toki käytetty tiettyä varmuuskerrointa, jotta kannatusrakenne kestäisi sillä olevan kuorman. Teräsrakenteet varmastikin kestävät sen, mutta kierretankojen kiinnitys kattoon (kallioon) voi olla ongelmallisempi.

Kiinnityskohtia lieneekin pari tuhatta. Jos asennus on tehty huolellisesti, kullakin kannatintangolla on sama kuorma kuin viereisillä tangoilla. Mutta jos näin ei ole, yksi kiinnityskohta saattaa pahimmassa tapauksessa joutua kannattamaan moninkertaisen kuorman, mikä voi ajan mittaan johtaa kiinnityksen pettämiseen.

Yhden kohdan pettämistä ei välttämättä huomaa millään tavalla. Jokin toinen kiinnitys voi pettää samalla tavalla, ja mitä enemmän kiinnitysten pettämisiä tapahtuu, sitä suurempi kuorma siirtyy jäljellä olevien kannattajien kannatettaviksi. Tämä voi sitten ajan oloon johtaa ns. dominoilmiöön, jolloin kaikki kiinnitykset pettävät ja koko ripustettu rakenne tippuu alas.

Todennäköisyys tälle on pieni, mutta se on aina mahdollinen. Vastaavia tapauksia on sattunut maailmalla vaikkakaan ei välttämättä juuri pysäköintitiloissa. Kaikkien riippuvien rakenteiden ongelmana on niiden pyrkimys painovoiman vuoksi tippua alas.

Turun Sanomat: Korvavalon tehosta ei näyttöä

Turun Sanomien Terveys & tiede -blogissa on eräs lääkäri pari viikkoa sitten julkaissut Valkeen korvavaloa käsittelevän kirjoituksen, jossa todetaan jälleen kerran, että korvavalo ei voi toimia Valkeen väittämällä tavalla. Lainauksen lopussa on kuusi korvavalotutkimusta kommentteineen.

Kirkasvalohoitoa on käytetty kaamosmasennuksen hoitoon vaikka ei olle aivan varmoja, onko hoito lumetta parempi. Tällöin valo on annosteltu silmien kautta esim. kirkkailla pöytälampuilla. Hoidon on ajateltu auttavan ainakin osaa potilaista.

Valkee oy toi muutama vuosi sitten markkinoille laitteen, jolla valohoitoa voitaisiin annostella aivoihin korvien kautta.

Hoidon oletettu mekanismi perustui ajatukseen, että valo läpäisee kallon ja aivojen solut aistivat tämän valon. Aivoihin saapuva valo käynnistää solumuutoksia valoa aistivien opsiinien kautta. Näiden avulla valon energia muuttuu hermojen vasteeksi. Ihmisten aivoissa on todettu olevan ns. OPN3-opsiinia, jolla saattaisi olla tekemistä vuorokausirytmin kanssa.

Vaikka aivoissa olisikin valoa aistivia soluja ja vaikka valo korvan kautta saavuttaisi aivokudoksen, hoidon tehosta ei pitäisi väittää mitään ennen kuin se on osoitettu asianmukaisilla tutkimuksilla.

PubMed löytää korvavalon vaikutuksia selvittäviä tutkimuksia vain muutaman ja ne on kaikki käsitelty tarkemmin tämän kirjoituksen lopussa.

Mitä tutkimukset kertovat?

Kaamosmasennuksen hoidossa yhtään tutkimusta ei ole tehty niin, että olisi mukana asiallinen lumeryhmä ja että hoitoryhmässä tulisi myönteinen vaikutus, joka eroaisi lumeesta.

Tämän perusteella ei ole olemassa mitään näyttöä siitä, että korvavalolla voisi hoitaa kaamosmasennusta.

Muissa tutkimuksissa on tutkittu ylipäätään sitä, aiheuttaako korvavalo jotain muutoksia aivoissa. Tulokset ovat tässä suhteessa ristiriitaisia.

Kahdessa tutkimuksessa jotain muutoksia nähtiin mutta toisessa on selviä metodologisia ongelmia. Muissa kahdessa tutkimuksessa sen sijaan ei tullut mitään vastetta vaikka silmien kautta annettu valo aiheutti vasteen sekä melatoniinissa että vireystilassa.

Jäljelle jää siis vain yksi jääkiekon pelaajilla tehty tutkimus, jossa reaktioajan todettiin lyhentyvän korvavalolla. Reaktioaikaa taas ei ole saatu muissa tutkimuksissa lyhennettyä valohoidolla – edes silmien kautta annetulla.

Tutkimustulokset ja tutkijoiden sidonnaisuudet

Kun katsotaan tutkijoiden sidonnaisuuksia, tutkimustulosten tulkinta muuttuu vielä ongelmallisemmaksi.

Kaikissa tutkimuksissa, joissa jotain vaikutuksia on nähty, ovat tutkijat suoraan Valkee Oy:n palkkalistoilla.

Näiden tutkimusten riippumattomuus voidaan katsoa olevan kyseenalaista. Näissä tutkimuksissa tutkijat myös pyrkivät tulkitsemaan tutkimustuloksen myönteiseksi vaikka todellisuudessa tulokset eivät tätä tukeneetkaan.

Ainoa riippumaton tutkimus (6) havaitsi, että korvavalolla ei ollut vaikutusta vaikka silmien kautta annettu valo vaikutti melatoniiniin ja vireyteen.

Korvavalo on hyväksytty lääkintälaitteeksi vaikka tehoa ei ole osoitettu

Valkee Oy kertoo nettisivuillaan, että korvavalo on hyväksytty Euroopassa lääkintälaitteeksi.

Miten voi olla mahdollista, että laite on hyväksytty lääkintälaitteeksi vaikka tutkimusnäyttö tehosta on käytännössä olematonta?

Se ei ole ongelma sillä lääkintälaitteeksi hyväksyminen ei edellytäkään osoitusta tehosta.

Riittää, että laite on teknisesti turvallinen eikä aiheuta esim. sähköiskua taikka palovammoja. Tämän ilmeisesti korvavalon valmistajat ovat pystyneet varmistamaan.

Valkee väittää nettisivuillaan, että korvavalo tehoaa monenlaisiin pimeydestä syntyviin vaivoihin. Yrityksen mukaan laite lievittää kaamosmasennusoireita, parantaa kognitiivista suorituskykyä, parantaa motorista reaktioaikaa ja vähentää akuutisti ahdistusoireita.

Suomessa ei saa väittää lääkkeiden tehosta perättömiä. Elintarvikkeiden terveysväitteet ovat tarkassa arvioinnissa. Kuitenkin yritys voi väittää laitteella saatavan monenlaisia hyödyllisiä vaikutuksia ilman, että niitä on tutkimuksilla voitu todeta.

Tutkimusnäytön puuttuminen ei tarkoita tietenkään sitä etteikö valo voisi toimia mutta tehon osoittaminen vaatisi asianmukaisia tutkimuksia ennen kuin kaupallinen toiminta tulisi käynnistyä.

Yhteenveto

Korvavalon tehosta kaamosmasennukseen ei ole tutkimusnäyttöä.

Myöskään sille, että korvavalolla olisi minkäänlaisia vaikutuksia ylipäätään aivoihin, ei ole vakuuttavaa näyttöä. Ehdotetut vaikutusmekanismit ovat vain hypoteeseja ilman asianmukaisia tutkimuksia.

Mielestäni lääkinnällisten laitteiden markkinointi ja myyminen ilman asianmukaista tutkimusnäyttöä pelkkää rahastusta, epäeettistä ja siihen tulisi voida puuttua.

Korvavalohoidolla tehdyt tutkimukset

Timonen kumppaneineen (1) julkaisi vuonna 2012 ns pilottitutkimuksen, jossa korvavalolla saatiin merkittävä lasku masennuspisteisiin. Tutkimuksessa ei kuitenkaan ollut verrokkiryhmää, joten lumevaikutusta ei voitu sulkea pois. Ilman verrokkiryhmää, mikä tahansa hoito saattaa vaikuttaa tehokkaalta ja ainoastaan se, että hoito on lumetta tehokkaampi, voi olla osoitus hoidon todellisesta tehosta.

Tehon osoittamiseksi Jurvelin ja kumppanit (2) tekivät tutkimuksen jossa 89 potilasta satunnaistettiin kolmeen ryhmään 4 viikon hoidon ajaksi. Potilasryhmät saivat kolme erilaista valoannosta: 1 Lumen, 4 Lumenia ja 9 Lumenia. Aikaisemmassa tutkimuksessa hoitoannos oli ollut 6-8,5 Lumenia. Tutkimuksessa kaikissa kolmessa ryhmässä tuli samanlainen hyöty masennus ja kognitiomittareilla arvioituna. Mitään viitettä valon annos-vasteesta ei siis saatu. Tutkijat päättelivät, että korvavalolla voi olla tehoa.

Tämän tutkimuksen tulkinta on ongelmallista. Tutkimuksen asetelmassa oli todennäköisimmin lähdetty siitä (vaikka niin ei artikkelissa sanottu), että matalin valoannos on annos, jolla ei olisi vaikutusta. Se oli selvästi pienempi kuin muissa ryhmissä ja aikaisemmissa tutkimuksissa käytetty hoitoannos. Tässä 1 Lumenin ryhmässä kuitenkin hoidon vaste oli samanlainen kuin suurempien valoannosten ryhmissä. Siten tutkimus mahdollistaa kaksi erilaista tulkintaa: 1) Jos oletetaan, että 1 Lumenin teho on lumehoitoa, korvavalolla ei olisi lumeesta eroavaa vaikutusta tai 2) Tutkimuksesta puuttui kokonaan verrokkiryhmä, joten tutkimuksen perusteella ei tehosta voida sanoa mitään varmaa.

Tulppo ja kumppanit (3) tutkivat korvavalon vaikutuksia 22 jääkiekon pelaajissa satunnaistetussa tutkimuksessa ja havaitsivat, että korvavalo kykeni lyhentämään urheilijoiden reaktioaikaa. Tutkimuslaite oli säädetty niin, että osassa laitteissa valoa ei syntynyt. Tätä visuaalisen havaitsemisen vaikutusta kokeessa pyrittiin eliminoimaan niin, että tutkittaville kerrottiin, että valon aallonpituudesta johtuen tehoa ei voi päätellä sen mukaan, näkyykö valoa vai ei.

Starck ja kumppanit (4) julkaisivat vuonna 2012 tutkimuksen, jossa toiminnallisella magneettikuvauksella tutkittiin aivojen vastetta korvavalolle. He totesivat tulosten perusteella, että aivot ovat valoherkkiä sillä magneettikuvauksessa saatiin vaste (increased functional connectivity of the lateral visual cortex). Tutkimukseen valittiin 24 henkilöä korvavalohoitoon ja 26 kontrollihenkilöä. Heikkoutena tässä tutkimuksessa oli se, että samaa tutkittavaa ei tutkittu valon kanssa ja ilman vaan ryhmät olivat erit. Ideaalitilanteessahan sama tutkittava kuvataan satunnaisessa järjestyksessä niin että toisella kertaa valo on päällä ja toisella kertaa pois päältä. Lisäksi tutkimuksessa oli erikoista, että kaikki valohoitoa saaneet kuvattiin pimeään vuodenaikaan (joulukuussa ja helmikuussa) kun taas kontrolliryhmän kuvauksia tehtiin myös valoisaan aikaan (helmikuussa ja toukokuussa). Siten tutkimusta on helppo kritisoida siitä, että sekoittavia tekijöitä on mahdoton sulkea pois.

Näiden jälkeen on tehty kaksi tutkimusta, joissa on tutkittu korvavalon vaikutusta vuorokausirytmin säätelyyn. Jurvelin ja kumppanit (5) tutkivat vaikuttaako korvavalo melatoniinin tai kortisolin eritykseen. Koska mitään muutoksia niissä ei havaittu, tutkijat totesivat, että korvavalon vaikutusmekanismi ei välity näiden hormonien kautta. Tutkijat spekuloivat, että teho tulee todennäköisesti jotain muuta kautta. Yksi ehdotettu mekanismi oli ihmisen flavoproteiini CRY. Kuitenkaan mitään tutkimuksia siitä, että korvavalo vaikuttaisi tähän proteiiniin, ei ole tehty.

Toisessa Bromundtin ja kumppaneiden (6) tutkimuksessa 20 tutkittavaa tutkittiin kolmessa eri tilanteessa: 1) korvavalon aikana, 2) tavanomaisen silmien kautta tulevan kirkasvalon aikana sekä 3) korvavalon aikana kun valo-LEDit olivat pimennetty. Tutkimuksessa selvitettiin valohoidon vaikutuksia vuorokausirytmiin, vireilläolotilaan sekä kognitiiviseen suorituskykyyn (psychomotor vigilance performance). Korvavalolla ei ollut vaikutusta melatoniiniin eikä vireystilaan riippumatta siitä oliko laite päällä tai ei. Silmien kautta annettu kirkasvalo vaimensi melatoniinin nousua ja myös vireystila koheni. Millään valohoidolla ei ollut vaikutusta kognitiiviseen suoritukseen.

Dark Matters: The Valkee Hoax

Jotenkin alkaa näyttää siltä, että Valkee (operatiivinen johto) ei oikein tiedä, missä mennään. Valkeen Twitter-sivulla on skannaus Kalevan artikkelista, jossa kerrotaan ”ei enää niin tuoreesta” tutkimuksesta, jossa havaittiin korvavalon ”myönteisestä” vaikutuksesta aikaerorasitukseen. Lisäys Twitteriin tehtiin 29.5., ja Kalevan artikkeli on arvatenkin julkaistu hieman aikaisemmin.

Tutkimusartikkeli oli julkaistu jo 1.4. amerikkalaislehdessä, ja Oulun 1 kertoi siitä samana päivänä:

http://oulun1.blogspot.fi/2015/04/valkeen-jet-lag-tutkimus.html

Valkeella alkaa olla tuskaiset hetket käsillä. Tilinpäätöksen julkaiseminen lähestyy, ja mikään ei indikoi sitä, että helmikuussa päättyneen tilikauden liiketulos olisi yhtään parantunut edellisestä tilikaudesta, vaan pikemminkin päin vastoin: myynti on vähentynyt ja tappio kasvanut.

Tv-kanava Kutonen on esittänyt Historian salaiset kansiot -nimistä sarjaa, jossa esitellään historian omituisimpia tieteellisiä kokeita. Eräässä tuoreemmassa jaksossa kerrottiin ”radiumnaisista”, jotka noin sata vuotta sitten maalatessaan kellon viisareita radiumia sisältävällä maalilla sen pimeässä hohtavan ominaisuuden vuoksi saivat monenlaisia sairauksia suuren säteilymäärän vuoksi. Sarjassa on kerrottu myös harmittomammista lääketieteellisistä kokeiluista.

Ehkäpä vuosikymmenten kuluttua, jos televisio edelleenkin on olemassa, jokin tuotantoyhtiö tekee sarjan meidän aikamme vastaavista epäonnistuneista kokeista ja huijauksista. Historian salaiset kansiot -sarjan viimeiseksi jääneessä jaksossa kerrottiin ”Piltdownin miehestä” (The Piltdown Man), joka olikin arkeologi Charles Dawsonin tekemä huijaus, johon uskottiin vuosikymmeniä, kunnes kehittyneemmän ajoituksen (fluori) ansiosta voitiin päätellä, että Dawsonin ”löytämän” kallon ja leukaluun ikä olikin alle sata vuotta väitetyn 400 000 vuoden sijasta.

Tulevassa sarjassa voitaisiin kertoa Valkeesta, korvavalosta ja kymmenistätuhansista typeryksistä, jotka uskoivat Valkeen manipuloituja tutkimustuloksia ja jopa suoranaista valehtelua.