Alkoholijuomien varoitustekstit

EU:n uusi tupakkadirektiivi astuu voimaan 20. toukokuuta 2016. EU on viisaudessaan keksinyt ja direktiivissään luetteloinut 14 erilaista varoitustekstiä, joista yksi täytyy painaa määrätyn kokoisena tupakka-askiin varoittamaan nikotiiniriippuvaista harrastuksensa terveyshaitoista.

Tupakkaa ja alkoholia ei kuitenkaan voi oikein millään verrata keskenään, koska niiden käytön haitat poikkeavat niin paljon toisistaan. Tupakointi on jostakin syystä joutunut terveysviranomaisten hampaisiin, vaikka kaikki alkoholin oikein- ja väärinkäytöstä aiheutuvat seuraamukset ja haitat ovat paljon tupakointia suurempia. Tuskinpa kukaan ajaa liioissa nikotiineissa kenenkään päälle autolla tai päästä akastaan ilmoja pihalle.

Siksi tuntuu kummalta, että alkoholituotteissa ei ole minkäänlaisia varoitustekstejä etyylialkoholin aiheuttamista terveyshaitoista ja sosiaalisista ongelmista. Ne ovat varmastikin paljon tupakoinnin aiheuttamia suurempia.

Jos EU:n varoitustekstien sana ”tupakointi” korvataan sanalla ”alkoholi” ja muu sanamuoto sovitetaan alkoholiin, koko lista sopisi lähes suoraan alkoholituotteisiin.

1) Alkoholi aiheuttaa 90 prosenttia keuhkosyövistä

2) Alkoholi aiheuttaa suun ja kurkun syöpiä

3) Alkoholi vahingoittaa sisäelimiäsi

4) Alkoholi aiheuttaa sydänkohtauksia

5) Alkoholi aiheuttaa halvauksia ja vammoja

6) Alkoholi tukkii verisuonia

7) Alkoholi lisää sokeutumisriskiä

8) Alkoholi vahingoittaa hampaita ja ikeniä

9) Alkoholi voi tappaa syntymättömän lapsesi

10) Alkoholinkäyttösi vahingoittaa lapsiasi, perhettäsi ja ystäviäsi

11) Alkoholia käyttävän lapset alkavat juoda muita herkemmin

12) Lopeta nyt – pysy elossa läheisiäsi varten

13) Alkoholi heikentää hedelmällisyyttä

14) Alkoholi lisää impotenssiriskiä

Ensimmäinen ei sovi alkoholiin, koska etanoli suuntaa aivoihin ja maksaan, mutta kaikki muut sopisivat hyvin alkoholin varoitusteksteiksi. Kohta kahdeksan on tosin hieman ristiriitainen, koska vahva alkoholi pienentää kariesriskiä, mutta toisaalta miedot sokeroidut alkoholijuomat ovat namia kariesbakteereille.

Mitähän Gambina-mies mahtaa tuumata asiasta?

”Enpä olisi vielä silloin tietämättömänä poikasena osannutkaan aavistaa, että päätyisin tänne rantaremmiin kaikenlaisten juoppojen, varkaiden ja retkujen seuraan. Kaikesta romantisoinnista ja ihannoinnista huolimatta ei tämä rantojen miehen osa sittenkään niin hohdokasta ole. Jos minua olisi nuorena varoitettu, olisin varmastikin valinnut toisen tien. Sen vuoksi mielestäni olisi hyvä, että nuoria valistettaisiin ajoissa olla valitsematta tätä ”ammattia”. Tämä on tie, jolta ei ole paluuta. Kannatan ehdottomasti varoitustekstien lisäämistä pulloihin.”

Asmo-laturille olisi ollut tarvetta...

QuietOnin rahankeruu jatkuu

QuietOn ottaa vielä ennakkotilauksia vastaan. Korvatulppia on mahdollista ostaa myös isommissa erissä. Tarjolla on kahden, neljän ja jopa kymmenen parin pakkauksia. Neljän parin quatro-pakkausta voisi vaikka mainostaa ”perhepakkauksena” eikä maksa kuin 402 euroa.

Ennakkotilauksia on tehty kaikkiaan 2231 kappaletta, mikä voi tuntua suurelta määrältä, mutta mitä se ei kuitenkaan ole, koska tilauksia on tullut ympäri maailmaa. Pikemminkin voisi kysyä, miksi ennakkotilauksia on tehty niin vähän maailmanlaajuisessa markkinapaikassa.

QueitOn väittää, että tulppien ”normaalihinta” tulee olemaan 160 euroa. Tämä on vanha markkinointikikka, jolla halutaan kertoa, että tekemällä nyt hätäisen ostopäätöksen voit säästää rahaa. Mitä nopeampi ja harkitsemattomampi ostopäätös on, sitä huonompi se tavallisesti on.

Korvatulppien ennakkotilaaminen on sananmukaisesti kuin sian ostaminen säkissä. Ostaja ei voi tietää, miltä tulpat tuntuvat omissa korvissa. Valkeen korvavalon mukana tulee sentään sovituskappaleita, joiden avulla saadaan paras sopivuus omiin korviin ja niinkin lyhyeksi ajaksi kuin 12 minuutiksi. QuietOnin ”yhden koon” korvatulppia pitäisi käyttää jopa koko yön ajan...

Sen jälkeen kun myyntikampanja on päättynyt, tilauksen peruminen on mahdotonta. Tällaisessa ennakkomaksamisessa on aina riski, että tilattua tuotetta ei ehkä koskaan saakaan.

Ja jos tuotanto alkaisikin ja tulppia valmistettaisiin suuri määrä, koska teollisessa tuotannossa ”suuruuden ekonomia” ratkaisee eli mitä suurempi on valmistusmäärä, sitä pienemmät ovat yksikkökustannukset, on aina mahdollista, että tulpat eivät menisikään enää kaupaksi, jolloin niitä jouduttaisiin myymään tuntuvalla alennuksella ja selvästi alle ennakkotilaushinnan. Mitähän ennakkotilaajat mahtaisivat ajatella siitä, että lupaus ”edullisesta” ennakkohinnasta ei pitänytkään paikkaansa?

160 euroa? Valkeen korvavalon ovh-hinta oli 199 euroa. Vanha amerikkalainen sanonta kuuluu: never give a sucker an even break.

Tarkoittaa: älä epäröi käyttää typerystä hyväksesi.

Miten poikamme pärjäävät Barcelonassa?

Kaksi oululaista ylpeyden aihetta, Asmo Solutions ja QuietOn, edustaa maineikasta teknologiakaupunkia Oulua Espanjan – tai oikeammin sanoen – Katalonian Barcelonassa tällä viikolla pidettävillä GSMA Mobile World Congress 2016 -messuilla. Niin yritykset mainostivat nettisivuillaan.

Nyt näyttää kuitenkin niin, että QuietOnia ei löydy esittelijöiden listalta, niin kuin alla olevasta kuvasta voidaan päätellä. Quietonin pitäisi sijaita ”Pikapelin” ja ”Tekstarin” välissä, muuta sitä ei siellä näy, eikä suora hakukaan kerro, että QuietOn olisi mukana.

Tieto QuietOnin sivulla siitä, että se esittelee tulppiaan Barcelonan mobiilimessuilla herättikin kummastusta, koska korvatulpilla ei ole mitään tekemistä langattoman viestinnän kanssa.

Kongressisivulla kerrotaan:

”The GSMA represents the interests of mobile operators worldwide, uniting nearly 800 operators with more than 250 companies in the broader mobile ecosystem, including handset and device makers, software companies, equipment providers and Internet companies, as well as organisations in adjacent industry sectors. The GSMA also produces industry-leading events such as Mobile World Congress, Mobile World Congress Shanghai and the Mobile 360 Series conferences.”

Mikään ei takaa, että QuietOnin korvatulpat toimisivat yrityksen väittämällä tavalla. QuietOn ei ole esittänyt ainoatakaan testitulosta, joka todistaisi niiden toimivuuden. Tätäkään väitettä ei ole todistettu millään tavalla: ”QuietOn earplugs provide noise reduction on the same level as the best on-ear noise cancelling headphones, yet they have no wires and are so small they fit in your ear.”

Ja lisää seuraa. ”QuietOn earplugs combine the advantages of in-ear passive earplugs with active noise cancelling, providing optimal noise reduction across the whole audible spectrum.”

QuietOnin ääntä tuottava kuuloke on niin pieni, että se ei pysty tuottamaan kovin matalia taajuuksia. Jokainen hifi-harrastaja tietää, että mitä matalampia ääniä halutaan toistaa, sitä suurempi tulee bassoelementin olla fyysiseltä kooltaan. Pienikokoinen diskanttielementti ei yksinkertaisesti pysty tuottamaan kovin matalia taajuuksia. QuietOnin väite, että sen korvatulppa voisi tuottaa niinkin matalan äänen kuin 70 Hz, ei voi pitää paikkaansa.

Vaikka yksi onkin joukosta poissa – niin kuin laulussa todetaan – toinen on kuitenkin mukana. Asmo Solutions ”palovarmalla” laturillaan edustaa oululaisia arvoja katalaanien maassa.

Tämä ei pidä paikkaansa, niin kuin aikaisemmin on todettu: ”Asmo’s patented technology...” Yritys on jättänyt patenttihakemuksen, jonka käsittelyssä kuluu oma aikansa. Laturissa käytetylle menetelmälle ei ole myönnetty patenttia, eikä mikään varmasti takaa, että niin tulisi koskaan käymään.

Usein tuotteissa näkee lyhenteen ”pat. pend.”, joka on lyhenne sanoista ”patent pending” ja tarkoittaa sitä, että tuotteesta on jätetty patenttihakemus johonkin patenttivirastoon. Näin amerikkalainen sytytinvalmistaja Zippo merkitsi tuotteensa 1950-luvulla.

QuietOn – osa 2

Yleisesti käytetty hautajaisfraasi kuuluu: niin paljon sanomatta jäi. Näin kävi myös QuietOnin kohdalla.

QuietOnin rakenne kertoo, että sen passiivinen vaimennus on melko pieni. Melu pääsee välittymään korvakäytävään samaa putkea pitkin, jonka kautta myös kuulokkeen tuottama ”vastamelu” kulkee.

Mittaussignaali (mikrofoni) otetaan kuulokkeen edestä, jolloin ideaalisesti tuossa pisteessä voitaisiin saada aikaan lähes täydellinen vaimennus. Säädöllä ei kuitenkaan ole tarkkaa tietoa melun määrästä korvakäytävässä, jossa mikrofonin pitäisi sijaita, jotta säätö toimisi tarkasti, joten mitään kovin suurta vaimennusta tuolla ei voida saada aikaan.

Voisi sanoa, että mitä meluisampi ympäristö on, sitä vähemmän QuietOn vaimentaa, ja kääntäen. Jos melua on vähän, QuietOnin tuottama suhteellinen vaimennus on varmastikin suuri, mutta absoluuttinen äänenpaine on niin pieni, että vaimennuksella ei juurikaan ole käytännön merkitystä.

Kaleva kertoi eilen, että QuietOn on kerännyt noin 270 000 euroa joukkorahoitusta Indiegogossa. Jos yhden kuulokeparin hinta on 120 euroa, ennakkotilaajia on 2250 kappaletta. Laskelmassa ei ole huomioitu alv:n vaikutusta, millä on vaikutusta, vaikkakin sen maksaa ostaja eikä yritys.

Kuten kuva kertoo, ensimmäisten toimitusten pitäisi alkaa kesäkuussa. Mikään ei takaa, että niin välttämättä tapahtuisi. Koska kyseessä on osakeyhtiö, ainoa mitä omistajat menettäisivät konkurssissa on 5000 euron osakepääoma. Muiden menetykset olisivatkin sitten paljon suurempia, vaikkakin yhteen henkilöön kohdistuva menetys olisi vain 120 euroa, joka olisikin ihan hyvä summa ”maksetulle oppirahalle”...

Jos arvioidaan, että QuietOnin henkilöstökulut (palkka ja lakisääteiset maksut) ovat keskimäärin 45 000 euroa per nuppi vuodessa, 270 000 euroa riittää 10 henkilön palkkoihin noin seitsemän kuukauden ajan. Omistajat voisivat toki tinkiä omasta palkastaan vaikka tuskin tekisivät niin, mutta työsuhteessa oleville on työsopimuslain mukaan maksettava sovittu palkka.

Koska QuietOnilla ei ole lainkaan myyntiä, josta tulisi tulovirtaa, Indiegogosta kerätty summa hupenee nopeasti henkilöstömenoihin. Yrityksellä on toki myös muita niin kiinteitä kuin muuttuvia kustannuksia, jotka täytyy myös hoitaa, mikä nopeuttaa potin hupenemista. Samasta pääomasta pitäisi myös yrittää käynnistää korvatulppien tuotanto, vaikkakin, kuten aiemmin on todettu, yhden tulppaparin valmistuskustannukset ovat noin kymmenen euron luokkaa.

QuietOnilla on vanha tuttu ongelma: pientä kakkua on jakamassa liian monta makealle persoa henkilöä.

Nokian 105 peruspuhelin akkuineen ja latureineen maksaa 25 euroa. Sen sisältämä tekniikka on kompleksisuudessaan suunnattomasti QuietOnin korvatulppia suurempi. Molemmissa on kuuloke, mikrofoni ja akku, mutta siihen yhtäläisyydet sitten loppuvatkin. QuietOnin tulpissa ei ole enää juuri mitään muuta.

Nokian puhelimen valmistusmäärät ovat toki suuremmat kuin QuietOnin korvatulppien valmistusmäärät tulevat todennäköisesti koskaan olemaan, mutta se ei riitä selittämään QuietOnin järkyttävää hintaa: 120 euroa.

QuietOnilla ei näytä olevan patenttihakemusta vetämässä, ja miten voisikaan olla, koska siinä käytetty tekniikka on vanhaa ja tunnettua, mikä tekee siitä helposti kopioitavan. Sitten kun tai jos Quietonin tuotanto alkaa, tuskin kuluu kovinkaan pitkää aikaa, ennen kun muutaman euron hintaiset kiinalaisreplikantit ilmestyvät markkinoille...

QuietOnin korvatulpille on vaikea nähdä kovin suurta kysyntää. Nukkuessa niitä tuskin voisi pitää. Lentokoneessa hankala istumisasento on nukkumista paljon haittaavampi tekijä kuin koneen melu.

QuietOn ja korvatulpat

Mistä näitä Oulussa osataan -ihmeitä oikein riittää? Kaleva kertoi kuukausi sitten: ”Oululainen startup-yritys QuietOn on kehitellyt elektroniset korvatulpat. Ne vaimentavat tehokkaasti myös matalia ja läpitunkevia taajuuksia, joilta perinteiset korvatulpat eivät niinkään suojaa.”

Yrityksen sivulla kerrotaan: ”Quieton earplugs are available for pre-ordering on our Indiegogo campaign page.” Tuo pitänee ymmärtää niin, että QuietOn ottaa mielellään rahasi (120 euroa) vastaan ja toimittaa kuulokkeesi sinulle vasta sitten, kun (tai jos) ne on valmistettu.

Koska kuulokkeet sisältävät elektroniikkaa, ne tarvitsevat tietenkin toimiakseen akun, jota täytyy ajoittain ladata. Miten olisi paloturvallinen lataus? Ei nääs kotimökki palaisi... Onko Asmo Solutions kuulolla? Nyt olisi yhteistyön paikka. Kun kaksi Oulussa osataan -yritystä yhdistää ”osaamisensa”, ei koskaan tiedä, mitä voisi syntyä...

Mistä QuietOn-korvatulpissa on oikein kysymys? Jotta tärykalvolle kulkeva ääniaalto saataisiin mahdollisimman hyvin vaimennettua, tuo kulkutie täytyy saada mahdollisimman hyvin tukittua. Tuohon periaatteeseen perustuvat tavalliset kuulosuojaimet – olivatpa ne sitten kuppimalliset tai korvakäytäviin työnnettävät tulpat. Tuolla tavalla päästään rajalliseen vaimennustehoon, joka on joitakin kymmeniä desibelejä. Jos vaimennusta halutaan enemmän, ainoa keino lopun melun vaimentamiseksi on ns. aktiivinen vaimennus, jolla parhaimmillaan päästään melko pieniin äänipainetasoihin.

Aktiivinen melunvaimennus on kymmeniä vuosia vanha tekniikka, jota on käytetty mm. ilma-aluksissa. Se mahdollistaa helikopterissa olevien matkustajien ja ohjaajien välisen keskustelun, joka muuten olisi täysin mahdotonta, minkä jokainen helikopterissa ollut tietää. Samaa tekniikkaa käyttävät myös erilaisten lentokoneiden pilotit. Kaupoissa myydään kuppimallisia vastamelukuulokkeista, joissa on usein myös ula-radio.

Tekniikka on siis vanhaa, ja kehittynyt mikroelektroniikka mahdollistaa sen pakkaamisen hyvin pieneen tilaan. Jotta vaimennus toimisi, tekniikan täytyy tuottaa sama-amplitudinen mutta melulle vastakkaisvaiheinen ääni, joka ideaalisesti kumoaa melun. Mutta koska reaalimaailmassa mikään ei ole ideaalista, kaikki melu ei vaimene. Tekniikan hyvyys ja melun spektri määrittävät sen, miten suuri vaimennus voidaan saavuttaa.

Periaate perustuu jo 1920-luvulla keksittyyn negatiiviseen takaisinkytkentään, jolla pyrittiin linearisoimaan epälineaarisia putkivahvistimia. Menetelmää on käytetty myöhemmin myös transistorivahvistimien linearisointiin.

QuietOn-korvatulpassa täytyy olla riittävän suuri passiivinen vaimennus, koska se määrää, miten paljon jäännösmelua joudutaan vaimentamaan aktiivisesti. Korvatulpassa oleva elektroniikka, johtimet ja vastavaiheäänen tuottava kuuloke vievät luonnollisestikin tilaa passiiviselta vaimennusmateriaalilta. Näkyvissä oleva tulpan osa toimii eräänlaisena akustiivisena antennina, joka ottaa vastaan melua ja johdattaa sen epäsuorasti korvaan melunvaimennuksen ohitse.

Melu voi teoriassa sisältää kaikkia kuuloalueella olevia taajuuksia. Kuten monet muistavat tietoliikenneteoriasta, impulssin Fourier-muunnos on tasa-amplitudinen kaikkia taajuuksia sisältävä spektri, jonka vaimennus on erittäin vaikeaa. Tuollaista äärettömän lyhytkestoista pulssia ei esiinny missään, mutta kun impulssi saa äärellisen kestoajan, spektri alkaa kaventua mutta sisältää kuitenkin hyvin suuren määrän eri taajuuksia, jotka ovat edelleen hyvin haasteellisia vaimennettavia. (Fourier-muunnosta käytetään tavallisesti elektronisiin signaaleihin, mutta sitä voidaan yhtä lailla soveltaa myös akustisiin signaaleihin)

Kuvassa näkyvä QuietOn-tulppa on varmastikin epämiellyttävän tuntuinen nukuttaessa kyljellä, koska tulppa painaa korvaa. Yritys kertoo: ”Noise cancelling is optimised to reduce noises that affect sleep, such as noise coming through walls and snoring.”

QuietOn-tulppa voi vähentää nukkumista häiritseviä ääniä, mutta se synnyttää samalla paradoksin: se voi tuoda helpotuksen yhteen ongelmaan mutta samalla niin tehdessään synnyttää uuden eli painaa korvaa.

”Toivomme, että vastaanotto on hyvä. Oulussa kehitettyjen Oura Ringin sekä Asmo-laturin menestys rahoituskampanjasivusto Kickstarterissa ja Indiegogossa luovat uskoa siihen, että hyvällä tuotteella voi startuppikin saada asiakkaita globaalisti. Hyvällä fiiliksellä painetaan eteenpäin”, toteaa korvatulpan ”keksijä”. [Epressi.com]

Kaleva kertoi: ”Korvanappien tuotanto aloitetaan kevään aikana Euroopassa.” Se jää nähtäväksi. Tuotantoa ei sentään luvata tehtävän Oulussa tai edes muualla Suomessa...

Tässä voisi melkein lyödä vetoa vanhoista pelihousuista, että QuietOnin ”raha-anomus” on vetämässä Tekesissä. Koska yritys perustettiin viime vuoden huhtikuussa, se ei varmastikaan vielä ehtinyt vuoden 2105 rahanjakoon. Isot pojat eivät neuvoneet ajoissa tietä yritysten sossuluukulle.

QuietOn sai viime vuoden kolmannella neljänneksellä 80 990 euroa ELY-keskukselta. Voi v***u tätä veroeurojen haaskaamista! Koska QuietOnin henkilöstön määrä on 10 ja heistä lieneekin vähintään puolet ”jonkin sortin johtajia”, rahaa tarvitaan tietenkin reilusti palkanmaksuun.

Koska korvatulppa on nyt saatu valmiiksi ja tuotannon alkamista odotetaan ja toivotaan, olisi erittäin mielenkiintoista tietää, mitä 10-henkinen katras tekee nyt yrityksessä. Onko meno samanlaista kuin VR:llä ennen vanhaan: neljä äijää katsoo, kun yksi äijä ei tee mitään...

Ilman tuota tolkutonta julkisten varojen haaskaamista markkinavoimat pitäisivät huolta QuietOnin ja Asmo Solutionsin kaltaisista yrityksistä, joilla ei muuten olisi riittävästi kaupallisia edellytyksiä menestyäkseen. Tänä vuonna tuleva Tekes-raha pitänee QuietOnia pinnalla vielä jonkin aikaa,

QuietOnin löytää ensi viikolla (22.–25.2.) Barcelonan messuilta, jossa myös vanha tuttu Asmo Solutions esittelee mitään tekemätöntä kotimökkiä maan tasalle polttamatonta laturiaan.

120 euroa on järjetön hinta kahdesta korvatulpasta, joiden valmistuskustannukset (suurissa sarjoissa) lienevätkin vain muutaman euron luokkaa. Tästä tulee pakostakin mieleen Valkee-kusetus...

Tätä vitu... raskaaksi käynyttä tunnelmaa keventänee 60-luvun suosikkilaulajan Engelbert Humberdinckin esittämä Quiet nights. Engelbert Humberdinck oli saksalainen säveltäjä, jonka nimen brittilaulaja Arnold George Dorsey otti taiteilijanimekseen.

Skotlannin villikissa

Skotlannin villikissa kuuluu Skotlannin alkuperäiseen faunaan. Sitä eivät olleet tuoneet mukanaan saarta asuttamaan tulleet kansat, vaan se oli jo siellä ennen heitä ja paljon nykyistä elinvoimaisempana.

Kannan vahvuus nykyisin on alle sata yksilöä, ja kannan suurin uhka on risteytyminen villiintyneiden kotikissojen kanssa, minkä seurauksena se ei enää olekaan villikissa vaan jotakin muuta. On sanomattakin selvää, että se on erittäin uhanalainen.

Naukujan ilme kertoo, että sitä ei parane mennä silittämään, jos sellainen sattuisi tulemaan esim. juoksulenkillä vastaan.

Skottikissan tabby-väritys helpottaa sitä sulautumaan ympäristöön.

Se liikkuu sulavasti myös puissa, mihin tavallinen kissa ei pysty.

Skottipentu näyttää aivan tavalliselta kissanpennulta, mutta levollisen ilmeen takana on kehittymässä villin pedon luonne.

Kaleva nosti lehden tilaushintaa

Paperilehden jokapäiväisen kestotilauksen hinta nousi eilen 16 euroa. Uusi hinta on nyt 315 euroa yhdessä erässä maksettaessa. Korotusprosentti oli huikea 5,4.

Jos Oulun 1 -blogi muistaa aivan oikein, hinta nousi edellisen kerran melko tarkalleen vuosi sitten, kun perinteinen broadsheet-Kaleva pieneni nykyiseksi leikki-Kalevaksi.

Millähän tavalla lehden kustantaja perustelee suurta korotusta taloustilanteessa, jossa inflaatio on nollassa ja ilmassa leijuu deflaatiopeikon pelko?

Olisivatko painovärien hinnat nousseet?

Ehkäpä Takalaanilan painotalon katolle noussut aurinkovoimala ei ollutkaan niin kannattava investointi ja tilaajat saavat maksaa tuon hukkainvestoinnin..?

Olisiko tilaajamäärä vähentynyt? Ehkäpä tabloidi-Kaleva ei ollutkaan niin suuri menestys kuin lehti hehkutti, ja monet tilaajat laskivat jotakin yhteen ja päättelivät, että Kaleva ei ole siihen tuhlatun rahan arvoinen? Ainoa keino kompensoida tilaustulojen pieneneminen on nostaa tilaushintaa. Olisiko tilausten määrä sitten vähentynyt viitisen prosenttia?

Paperilehden kanssa identtisen digilehden vuositilaus maksaa vain 154 euroa. Näyttää siltä, että paperilehden tilaajat maksavat digilehden halvemman hinnan.

Kaleva ei missään nimessä ole tilaushintansa arvoinen. 315 eurolla saa 33 Gambina-pulloa eli noin 2,5 pulloa kuukaudessa. Ja sitten kun palauttaa 33 tyhjää pulloa takaisin ostopaikkaan, siitä saanee muutaman euron.

Loppukevennyksenä kreikkalainen Aphrodite's Child esittää kappaleen It's Five O'Clock. Yhtyeen hajoamisen jälkeen laulusolisti Demis Roussos jatkoi soolouralla.

Asmo Solutions sai ELY-keskukselta 46 000 euroa

Yhdysvaltalainen sanonta kuuluu: ”The more you stir shit, the more it stinks.” Tämä näyttää soveltuvan myös Asmo Solutionsiin: mitä enemmän yrityksen tekemisiä tutkitaan, sitä oudompia juttuja alkaa paljastua.

Asmo Solutions sai viime vuoden toisella neljänneksellä 46 000 euroa tukea Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselta. Tekes-avustus mukaan lukien Asmo Solutions on saanut yhteensä 94 700 euroa veronmaksajien tukea Asmo-laturille – tai pikemminkin sen ”kehitystyöhön”.

Kun kerran laturin prototyyppi valmistui jo edellisenä vuonna (2014), olisi mielenkiintoista tietää, millä perusteella ELY-keskus jakoi veronmaksajien rahaa Asmo Solutionsille. Tuotekehitykseen se ei ollut voinut mennä, koska mitään kehittämistä ei juurikaan enää voinut olla. Tuen oli täytynyt mennä yrityksen ”juokseviin menoihin”, minkä ei pitäisi missään nimessä olla julkisen tuen tarkoitus.

Jos laturin valmistus oli tarkoitus aloittaa jo vuoden 2104 lopulla, mistä kerrottiin saman vuoden heinäkuussa, laturin täytyi jo tuolloin olla speksattu tuotantoa varten.

ELY-keskuksen yritysrahoituskatsauksessa hankkeen nimi on: ”ASMO-laturin kehittäminen maailman markkinoille.”

”Maailman markkinoille”? Tuollaisella perusteella ELY-keskuksen ”asiantuntijaa” on höynäytetty. Olisi mielenkiintoista tietää, oliko veronmaksajien tuesta mitään hyötyä ”hankkeelle saattaa Asmo-laturi maailman markkinoille”. Tuollaisia yhtä ”osaavia” ”asiantuntijoita” on myös Tekesissä.

Matkapuhelinlaturi on erittäin yksinkertainen laite. Pienimmät niistä ovat vain hieman ns. euro-pistotulppaa suurempia.

Asmo-laturissa on kuvan laturin osien lisäksi aiemmin mainittu mekaaninen erotusrele ja sen ohjauspiiri. Releen tilantarve tekee siitä hieman suuremman. Tekniikka on erittäin yksinkertainen, ja vastaavan laitteen osaisi rakentaa keskiverto ammattikouluinsinööri (amk). Kyse ei suinkaan ole mistään rakettimoottorin ohjauselektroniikasta.

Mikään laturin rakenteessa ei takaa, etteikö se voisi syttyä palamaan latausvaiheen aikana muiden ”paloherkkien” laturien tapaan. Syttymistodennäköisyys – miten pieni se sitten onkin – lieneekin suurimmillaan silloin, kun laturin kuormitus on suurimmillaan eli lataustilanteessa.

Tuollaiseen Oulussa osataan -ihmeeseen on tuhlattu jo lähes 100 000 euroa veronmaksajien rahoja. Pientähän se on tosin Valkeen miljoonatukiin verrattuna, mutta kuitenkin... Näin jälkeen päin tuntuu ihmeelliseltä, että Valkee sai niinkin paljon Tekes-tukea laitteelle, joka vain polttaa kahta led-lamppua ennalta asetetun ajan. Miten se saattoi olla mahdollista?

Palamaan syttyneet puhelinlaturit ja etenkin niiden sytyttämät asuntopalot lienevätkin vain yksittäistapauksia, joten mitään todellista tarvetta ”palamattomalle laturille” tuskin on. Toisaalta Gambina-miesten elämäntapa on tunnetusti hieman holtitonta, joten pitäisikö Asmo Solutionsin kohdentaa markkinointinsa heihin? Kyllähän ”alan miehiä” on suuri määrä maailmanlaajuisesti, ja heillä kaikilla on tuo ”yhteinen harrastus” eli persous etyylialkoholille.

Pyykinpesukone aiheuttaa vuosittain noin 100 ja astianpesukone noin 50 tulipaloa. Nämä tapahtumat ovat yli kymmenen kertaa yleisempiä kuin laturipalot. Miksi kukaan ei kehitä palamatonta tai paloturvallista pesukonetta? Tuossa olisi miljoonan euron paikka Asmo Solutionsille sen jälkeen, kun Asmo-laturin tuotanto floppaa. Tuohon kehitystyöhön tulisi varmasti miljoonakaupalla julkista tukea...

There is always a ”but”...

... in this imperfect world. Näin totesi englantilainen kirjailija Anne Bronte, joka oli Humisevan harjun kirjoittaneen Emily Bronten sisko. (Molemmat sisarukset kuolivat tuberkuloosiin noin 30 vuoden ikäisinä.)

Jokaisessa asiassa on aina ”mutta”, eli kaikki ei olekaan niin itsestään selvää. Saman on huomannut myös Asmo Solutions, jonka Facebook-sivulla on pitkä lista ”lupauksista”, joiden rivien välistä löytyy useampikin ”mutta”.

Tuotekehitys on tullut maksamaan meille noin kolme kertaa sen mitä olemme saaneet ennakkotilauksilla tukijoiltamme. Asmo on henkilökohtaisesti ottanut lainaa ja olemme avanneet rahoituskierroksen valmistakseemme tuotteen. Tuotteen markkinoille tuominen on kallista, mutta pystymme siihen!

Osana valmiiden tilausten täyttämisestä liittyy myös muiden myyntikanavien hankkiminen, jotta rahoittajat tietävät laturien käyvän kaupaksi.

Te saatte laturinne ensimmäisinä!

Tässä lyhyt lista siitä mitä olemme tehneet tammikuun aikana sekä lyhyt selitys miksi näin ollaan tehty.

Kaikessa on keskitytty siihen, että laturit saadaan toimitettua. Kaikki mitä olemme tehneet, on ollut tärkeää laturien toimittamiseksi. Lista on suoraan muistiinpanoistani:

Myyntipuheiden päivittäminen

-Rahoituksen ja myyntikanavien varmistamiseksi

Asiakirjojen inventointi ja status

-Olemme tutkineet kaikkea mitä olemme tehneet, jotta voimme suunnitella tulevaa

Olemme tavanneet 10 rahoittajaa

-Ensimmäiset enkelit jotka rahoittavat laturien toimittamisen

Aloitimme myyntikeskustelut operaattorien kanssa

-Tulevaisuuden myynnin valmistelua nykyisten toimitusten varmistamiseksi

Palkattu yhteisökoordinaattori

-Meillä on nyt henkilö joka on osoitettu varmistamaan että viimeisin tieto on teidän saatavillanne.

Palkattu myyntijohtaja

-Kokenut herrasmies varmistamaan sopimukset tulevaisuutta varten

Vahvistettu tiimiä senior business advisorilla

-Lisäpari silmiä auttamaan suunnittelussa ja toteutuksessa.

Neuvoteltu lopullisesta valmistuspäivämäärästä Haltianin kanssa

-Päivämäärä julkaistaan pian!

IOT testaus ja laturin puolueeton tarkastus

-Veimme laturit puolueettomaan laboratorioon varmistaaksemme tekniikan

toimivuuden. Ja sehän toimii!

Olemme luoneet testausympäristön testeille ja demoille

-Esittelemme tämän Barcelonassa. Lisätietoja tulossa.

Taloudelliset laskelmat ja budjetit

Päivitetyt budjetit toimitusta ja sijoitusta varten

Varautuminen ja valmistautuminen Barceloonaan

-Menemme Mobile World Congressiin varmistamaan Asmo Laturin tulevaisuus

Myyntilaatikoiden protoaminen

-Meidän täytyy näyttää valmis tuote myyjille ja sijoittajille.

Ensimmäiset Asmo-laturiin ”uskoneet” olivat maksaneet laturinsa jo puolitoista vuotta sitten. Ennen kuin he saavat laturinsa, esteenä on tämä ”mutta”: ”Osana valmiiden tilausten täyttämisestä liittyy myös muiden myyntikanavien hankkiminen, jotta rahoittajat tietävät laturien käyvän kaupaksi.”

Ensin pitää saada rahaa ja tilauksia täytyy olla riittävästi ja takeet siitä, että niitä tulee jatkossakin lisää, ennen kuin valmistus voidaan aloittaa. Mutta mistä saadaan riittävästi tilauksia?

”Aloitimme myyntikeskustelut operaattorien kanssa

-Tulevaisuuden myynnin valmistelua nykyisten toimitusten varmistamiseksi”

Operaattorien..? Matkapuhelimien lisätarvikkeet eivät taida kiinnostaa niitä... Niistä ei saa jatkuvaa tuloa kuten kuukausimaksuista.

”Neuvoteltu lopullisesta valmistuspäivämäärästä Haltianin kanssa

-Päivämäärä julkaistaan pian!”

Tuossa ei sanota, että päivämäärä olisi sovittu. Jos olisi, sehän varmasti kerrottaisiin, jotta ”laturiuskovaiset” voisivat viimeinkin lakata jännittämästä, menikö heidän sijoituksensa hukkaan.

”IOT testaus ja laturin puolueeton tarkastus

-Veimme laturit puolueettomaan laboratorioon varmistaaksemme tekniikan toimivuuden. Ja sehän toimii!”

Missä ovat testitulokset? Eikö niitä sopisi esitellä..?

”Varautuminen ja valmistautuminen Barceloonaan

-Menemme Mobile World Congressiin varmistamaan Asmo Laturin tulevaisuus”

Ehkäpä paluu maan pinnalle tapahtuu siellä ensi viikolla. Asmo Solutionsin lisäksi siellä on noin 2 200 muuta yritystä esittelemässä tuotteitaan. Suuri osa niistä taitaa olla Asmo Solutionsin kaltaisia yrityksiä, jotka yrittävät saada enemmän tai vähemmän hyödyttömän tuotteensa markkinoille – ja luultavasti aivan turhaan.

Toki sinne mennään myös ”näyttäytymään” niin kuin veronmaksajien tukema Tekes. Miksi muuten Tekes esittelee siellä palveluitaan vierasmaalaisille yrityksille? Onko sillä liikaa rahaa jaettavaksi myös ulkomaille..?

Asmo-laturi on tuote, jota juuri kukaan ei tarvitse. Sen markkinoinnissa on hyvin monta muttaa. Toki sen saattaa ostaa kaikesta uudesta rihkamasta kiinnostuneet teknofriikit, mutta sille on vaikea nähdä mitään suuria markkinoita. Jos se olisi hyödyllinen, se olisi varmasti kiinnostanut sijoittajia ja teollisuutta aivan eri tavalla – ja jo kaksi vuotta sitten.

Loppukevennyksenä Kate Bush laulaa ”humisevasta harjusta”.