Oulun Koskikeskus ilmakuvassa

Reiska löysi vanhan ilmakuvan, jossa näkyy Oulun Koskikeskus 60-luvun alussa. Tarkkaa kuvausvuotta on mahdotonta sanoa. Suurin muutos on tapahtunut Torinrannassa.

Laturien tehonkulutus à la Asmo Solutions

Asmo Solutionsin vakiolaturin toimintaa kuvaava animaatio valheellisuudessaan on niin lystikäs, että se ansaitsee oman kirjoituksensa.

Useamman vuoden ikäisen Nokian (Microsoft) AC-60-laturin tyhjäkäyntiteho on valmistajan mukaan alle 30 mW . Toision dc-jännite on 5,0 volttia ja virta 1,5 ampeeria.

Tuosta voidaan laskea toision akun varaukseen käytettävän tehon suuruus: 5 V x 1,5 A = 7,5 VA, joka tasajännitteellä on pelkästään pätötehoa eli P(out) = 7,5 W.

Jos laturin hyötysuhde on 75 %, laturin maksimiteho on silloin 10 W. Lataamisen aikana laturi ottaa siten tuon pätötehon P(in) sähköverkosta. Sitten kun akku on varautunut täyteen, P(in) tippuu aikaisemmin mainittuun tyhjäkäyntitehon P(idle) tasalle eli 0,03 wattiin.

Lataamisen aikana 2,5 watin hukkateho lämmittää laturia, minkä voi hyvin tuntea koskemalla laturiin.

Jos näitä tehoja tarkastellaan, huomataan, että niiden suhteellinen ero on niinkin suuri kuin 333-kertainen eli 25 dB. Asmo Solutionsin animaatiossa, jolla pyritään valheellisesti osoittamaan vakiolaturin suuri tyhjäkäyntiteho, suhteellinen ero on melko tarkasti 1 eli 0 dB.

25 desibeliä on niin suuri suhteellinen ero, että sen väittäminen    0 desibeliksi on suurta valehtelua. Jos vakiolaturin tehonvaihtelu esitettäisiin rehellisesti, sitä voitaisiin käytännössä kuvata samalla animaatiolla, jolla kuvataan Asmo-laturin toimintaa.

Ainoa todellinen ero olisi se, että jos asteikkoon voitaisiin merkitä 333-pykäläinen asteikko, jossa 333 olisi maksimiteho, vakiolaturin osoitin palaisi tyhjäkäynnissä ensimmäisen pykälän (1) kohdalle, kun Asmo-laturilla se menisi nollaan (0).

Se siitä energiansäästöstä...

Arvioitu 75 prosentin hyötysuhde voi olla liian huono nykyajan laturille. Vaikka se olisikin epärealistisesti 100 prosenttia, suhteellinen tehoero olisi siltikin vielä 250 (24 dB).

Sama peli jatkuu...

Jälleen yksi uusi pettynyt Asmo-laturin ennakkotilaaja IndieGogossa. Graham, joka nimestä päätellen lieneekin britti, oli arvatenkin tilannut Asmo-laturin UK-version, jota ei (jostakin oudosta syystä) valmisteta. Vaikka Asmo Solutions oli kahdesti pyytänyt Grahamia lähettämään yhteystietonsa (tms.), siitä huolimatta Asmo Solutions ei ole tehnyt maksun palautusta.

Onko tässä kyse vanhasta ”väsytystaktiikasta”, jolla asiakas pyritään väsyttämään tämän perätessä täysin oikeutettuja vaatimuksiaan? Tämä on tuttua monen huijariyrityksen kohdalla: jos asiakas oli maksanut jonkin ostoksen ennakkoon mutta ei pitkästä odotuksestaan huolimatta ollut saanut ostostaan, huijari voi luottaa siihen, että asiakas yksinkertaisesti väsyy peräämään oikeuksiaan eli saada maksamansa tuote tai rahansa takaisin, kun tämän annetaan vain odottaa ja odottaa...

Joka tapauksessa tässä tulee lisää ilmaista ja ”hyvää” mainosta Asmo Solutionsille.

Yrityksen fb-sivulle tulevien myönteisten kommenttien määrä on paljon vähäisempi. Mikähän mahtaa olla syynä siihen? Voisiko syynä olla pettymyksen tunne pakkauksen avaamisen jälkeen, kun sisältä paljastuu jopa kaksi vuotta odotettu Asmo-laturi, joka ei ehkä ollutkaan aivan odotusten tai ainakaan siitä maksetun hinnan mukainen? Hiipiikö mieleen epäilys, että kädessä pideltävä Asmo-laturi olikin huono ostos? Tuskinpa tuosta voisi ainakaan antaa positiivista palautetta...

Joka tapauksessa tuollaiset myönteiset kommentit herättävät pakostakin hienoista säälin tunnetta. Onko elämä joillakin todellakin niin sisällyksetöntä, että jonkin nettiostoksen tilauksen saapuminen on niin suuri asia (päivän kohokohta), että siitä täytyy mainita erikseen somessa?

Asmo-laturi Verkkokauppa.comissa

Nyt se on sitten tapahtunut: Asmo-laturi on päässyt myyntiin ensimmäiseen liikkeeseen, joka on Verkkokauppa.com. Jonkin selittämättömän syyn vuoksi latureita myydään (ainakin nyt alussa) vain verkossa. Hinta on vanha tuttu 39,90 euroa.

Myymälöissä niitä ei näy, ja verkosta ostettaessa toimitusaika on arviolta kolme viikkoa. Tuon täytyy tarkoittaa sitä, että noita latureita ei ole (koottuina) vielä olemassakaan, vaan ne odottavat osina Joensuun kokoonpanolinjan käynnistymistä.

Verkkokauppa.comin mainosteksti tulee suoraan sylttytehtaasta (Asmo Solutions). Kirjoitusvirhekin on mukana: irroitetaan, po. irrotetaan.

”Asmo-laturi on Suomessa suunniteltu ja valmistettu laturi, joka ei kuluta lainkaan sähköä valmiustilassa. Tämä tekee Asmo-laturista perinteisiä latureita paloturvallisemman. Laturia on kutsuttu maailman turvallisimmaksi laturiksi.

Patentoidun teknologian ansiosta laite sammuu itsestään kun esimerkiksi puhelin irroitetaan laturista. Automaattinen poiskytkentä säästää myös energiaa. Hyvin yksinkertaista: kun puhelin ei ole kytkettynä, laturi ei kuluta lainkaan sähköä kun laturin jättää seinään latauksen päätteeksi.”

”Laturia on kutsuttu maailman turvallisimmaksi laturiksi.”

Kuka tuon ”viisauden” oli päästänyt suustaan? Asmo Solutionsko? Sehän onkin sitten varsin vakuuttavaa...

”Patentoidun teknologian ansiosta...”

Kuten on jo todettu niin monesti aiemmin, mitään patenttia ei ole olemassakaan, ja todennäköisesti uusille patenttihakemuksille tulee käymään samoin kuin ensimmäisellekin.

FI-sertifiointi puuttuu

Eräs blogin lukija huomautti, että Asmo-laturilla ei ole FI-sertifiointia, eli suomalainen SGS Fimko, joka on (mm.) sähköalan sertifiointiyritys (osaksi entinen Seti, os. Sähkötarkastuslaitos), ei ole varmistanut Asmo-laturin sähköturvallisuutta.

Tämä onkin paradoksaalista: Asmo Solutions väittää Asmo-laturia ”maailman turvallisimmaksi laturiksi”, mutta mikään puolueeton taho ei ole varmistanut sitä. CE-merkki ei nimittäin takaa sitä. CE-merkintä on (vain) valmistajan ilmoitus siitä, että tuote täyttää sitä koskevat Euroopan unionin vaatimukset. CE-merkintä voidaan yleensä kiinnittää tuotteeseen ilman puolueettoman osapuolen suorittamaa testausta.

Käytännössä kaikilta sähköturvallisuuspuutteen vuoksi markkinoilta pois vedetyiltä sähkölaitteilta puuttui FI-sertifiointi (FI-merkki). Näitä takaisinvetoja tapahtuu lähes kuukausittain, ja ne perustuvat Tukesin pistokokeissa havaittuihin puutteisiin.

Feikkitilaus Verkkokauppa.comista:

Olisikohan ollut ensimmäinen tilaus..?

Tilausta ei viety loppuun asti.

Jokaiselle Asmo-laturin hankintaa harkitseville: 

Asmo-laturia ei missään nimessä kannata ostaa. Jos lompakossasi on 40 euroa ylimääräistä, lahjoita se vaikka Pelastusarmeijalle tai muuhun keräykseen (vaikka Syyriaan), jossa siitä on paljon enemmän hyötyä.

P.S. Tavaratalo Kärkkäinen on myös mennyt samaan halpaan. Sieltä Asmo-laturin voi ostaa myös osamaksulla: 4,66 euron kk-maksulla ja kahden vuoden maksuajalla kokonaishinnaksi tulee järkyttävä 111,84 euroa! Jo 40 euroa on törkeä hinta Asmo-laturista, mutta 112 euroa on jotakin, jota kuvaamaan voi olla vaikea löytää sopivaa attribuuttia.

Kärkkäinen käyttää hieman eri sanamuotoa: ”Asmo-laturi on Suomessa suunniteltu ja valmistettu patentoitu laturi, joka ei kuluta lainkaan sähköä valmiustilassa.”

Miksi Kärkkäinen kuvittelee, että ostajaa kiinnostaa tieto laturin patentoinnista (mikä ei tosin pidä paikkaansa)? Patentoiminen tarkoittaa tavallisesti sitä, patentinhaltija on tuotteen ainoa valmistaja, jolloin kilpailun puuttumisen vuoksi tuotteen hinta aina on korkea eikä missään suhteessa tuotteen arvoon tai hyötyyn.

Asmo-laturi ja IPR-teemaklinikka

Tekes ja Ely-keskus järjestivät 9.11.2016 IPR-teemaklinikan, jossa (Tekesin sivun mukaan): ”Sinulla on ainutlaatuinen mahdollisuus tulla kuulemaan, mitä IPR (Intellectual Property Rights, aineettomat oikeudet) tarkoittaa käytännön liiketoiminnassa.”

Kello 11.10 esiintyi eräs (blogin seuraajillekin tuttu) oululainen aiheena: ”Miten pk-yritys voi hyödyntää IPR:ää?” Kahdeksansivuinen esitelmämateriaali on samaa tasoa kuin esitelmän kohteena ollut – yllätys, yllätys! – laturi, joka ei voi palaa ja joka, kuten aikaisemmin kerrottiin, pelastaa maailman ilmastonmuutokselta.

Koska Asmo Solutions on ollut näinkin ”läheisissä” tekemisissä Tekesin kanssa, lieneekin selvää, että veromaksajien tukea on tullut tänäkin vuonna – ja tulee myös ensi vuonna jne...

Tässä on vastaus aikaisemmin mieltä askarruttaneeseen arvoitukselliseen kysymykseen kahdesta patentista.

Aikaisempi hakemus käsitti molemmat toiminnot, joten näyttää siltä, että hakemus on nyt vedetty pois, ja kaksi uutta patenttihakemusta on jätetty patenttivirastoon. Tietenkin molemmat ”toiminnot” olisivat voineet olla samassa hakemuksessa, mutta on aina ”hienompaa”, kun patentteja onkin kaksi kappaletta. Ehkäpä kaksi ”patenttia” tuplaa yrityksen arvon..?

Jos uudet hakemukset oli jätetty elokuussa sen jälkeen, kun patenttivirasto oli torpannut ensimmäisen hakemuksen (”ei mitään patentoitavaa”), ne tulevat julkisiksi ensi vuoden alussa, ja melko pian sen jälkeen julkaistaan kansainvälinen tutkimusraportti, jonka tarkoitus on löytää päällekkäisyydet nykyisten patenttien ja aikaisemmin jätettyjen patenttihakemusten kanssa. Siitä eteenpäin saattaa kulua jopa vuosi, ennen kuin virasto julkaisee raportin siitä, onko keksintö patentoitavissa. Vasta vuoden 2018 alussa tiedetään, onko minkäänlaista patenttia odotettavissa. Todennäköisyys sille lieneekin melko pieni, koska mitäpä suuria muutoksia uusissa hakemuksissa voisi olla vanhaan verrattuna.

Ja näin (ikävästi sijoittajien kannalta) siinä sitten kävi.

Nyt kun on selvinnyt, mistä Asmo-laturissa on todella kysymys, millään patenteilla ei ole enää mitään merkitystä. Jos laturi on todellisuudessa aivan toista kuin yritys väittää sen olevan, sillä ei ole mitään myyntiarvoa. Kun ostava yleisö viimeinkin huomaa, että Asmo-laturin ainoa ero vakiolaturiin verrattuna on rumempi ulkomuoto ja kalliimpi hinta, sitä ei osta enää kukaan.

Miksiköhän siellä ei esitetty tätä animaatiota? ”Tämä on se sähköä tuhlaava ja rakennuspaloja sytyttävä vakiolaturi!” Ehkäpä paikalla oli muitakin kuin joulupukkiuskovaisia, ja se ei olisi uponnut heihin..?

https://tapahtumat.tekes.fi/uploads/a3d68950/Asmo-9075.pdf

Vampire Proof Charger

Yhdysvaltalainen Vampire Labs valmistaa mobiililaitteiden latauslaitetta, josta valmistaja kertoo seuraavaa: ”The VAMPIRE PROOF Charger automatically shuts off with zero standby power when your device is either fully charged or disconnected from the charger, saving energy by eliminating "Vampire Energy Loss" and improving the life of your battery.”

Ainoa ero Asmo-laturiin on se, että Vampire Proof Charger vaatii manuaalisen käynnistämisen.

”Patented energy efficient "Vampire Proof" design.”

Vampire Labs on hakenut tai saanut patentin tekeleelleen...

Vampire Labs ehti KickStarteriin ennen Asmo Solutionsia. Se käynnisti rahankeräyksen 7. maaliskuuta 2014 ja oli saanut toimitettua ennakkotilatut laturit jo kesäkuun 2014 loppuun mennessä. Sehän oli ripeää toimintaa! Asmo Solutions on räpeltänyt jo yli kaksi vuotta, eikä valmista näytä vieläkään tulevan... Asmo Solutionsin KickStarter-keräys meni niin sanotusti vituiksi.

Mitä etuja Vampire Proof Charger tarjoaa Asmo-laturiin verrattuna?

1) Hinta: se maksaa vain 14,95 USD (14,10 €).

2) Siihen voi liittää USB-portin kautta minkä tahansa latausjohdon ja vielä kaksi kappaletta.

3) Verkkoliitin on yleinen luokan 2 kojeliitin, johon voi liittää sopivan (käytössä olevan sähköverkon mukaisen) verkkojohdon.

4) Täysin universaali eli toimii kaikkialla.

Vampire Proof Charger on kaikin puolin ylivertainen Asmo-laturiin nähden.

Kolikon kääntöpuoli on se, että Vampire Labs käytti ja käyttää oletettavasti vieläkin samanlaista kusetusmainontaa, jota Asmo Solutions alkoi käyttää myöhemmin. Vampire Labs näyttääkin olevan monilta osin Asmo Solutionsin esikuva.

Vampire Labs pani vielä paremmaksi mainonnassaan. Yli 20 prosenttia energiasta menee hukkaan, ja CO2-päästöjä tulee niin paljon, että hirvittää...

Ilmaston lämpenemisen uhkaan pitää tietenkin vedota... sehän on nykyään muotia.

Vampire Labsin tekele kuuluu samaan kategoriaan kuin Asmo-laturi: vääristelevällä ja jopa valheellisella mainonnalla ja pelottelulla yritetään luoda tarve tuotteelle, jolle ei todellisuudessa ole mitään tarvetta – ei edes vihreimmällä piipertäjällä. 

Vampire Labs ei tosin uhkaile mahdollisella palovaaralla. Joko omistajilta puuttuu omakohtainen kokemus ”kotimökin palamisesta maan tasalle” tai laturipalon riski Yhdysvalloissa on niin pieni, että siihen ei edes yritetä vedota. Todennäköisempi syy taitaa kuitenkin olla kuluttajansuojalaki, joka ilmeisestikin kieltää perättömän mainonnan, ja mahdollisten suunnattoman suurten rangaistuksenomaisten vahingonkorvaussummien pelon vuoksi Vampire Labs ei pelottele tavallisten latureiden olemattomalla paloriskillä.

”The more you stir shit...

the more it stinks.” Kenellekään tuskin on epäselvää, mihin shit-sana viittaa..?

Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) rahoitti Asmo-laturin kehitystyötä (aikaisemmin kerrotulla summalla). Se kuvaa hanketta seuraavasti. Kuvaus perustuu yrityksen antamiin ”tietoihin”.

”Hankkeen tavoitteena on tehdä ASMO-laturi sarjavalmistusvalmiiksi, tuottaa ensimmäinen pilottierä latureita ja kerätä asiakkailta palautetta tuotteesta jatkokehittämistä ja seuraavia tuotteita varten. Hankkeessa myös suojataan uusin patentein hankkeen aikana kehitettyjä uusia teknologioita.”

Uusia patentteja ei ole tullut, ja sen yhden ainoankin patenttihakemuksen kanssa näyttää olevan suuria vaikeuksia. Yrityksen innovatiivisuuden hyvä mittari on patenttien määrä. (Nokiaa arvostettiin aikanaan sen suuren patenttisalkun vuoksi.)

Lupaus uusista työpaikoista helpottaa julkisen tuen saantia. Uusien työpaikkojen suunniteltu määrä Asmo Solutionsissa oli 3 ja työllistyvien naisten määrä oli 1. Toteutunut: 0/0.

Kuvauksen lopussa arvioidaan kestävää kehitystä. Ekologinen kehitys -kohdassa annetaan arvosana 10 luonnonvarojen käytön sekä välittömään että välilliseen kestävyyteen.

”ASMO-latureita käyttämällä säästetään sähköä, jota kautta [säästetään] luonnonvaroja.”

Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen: välitön 10 ja välillinen 9.

”ASMO-laturin käyttäminen hidastaa ilmastonmuutosta, jota kautta sen aiheuttamat riskit vähenevät.”

Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen): välitön 10 ja välillinen 10.

”Sähköä kuluu vähemmän käyttämällä ASMO-laturia, joten kasvihuonekaasut, jota sähköntuotanto luo, vähenee.”

Ympäristöosaaminen: välitön 10 ja välillinen 10

”ASMO-laturin yleistyminen muokkaa ihmisten käsitystä ympäristöystävällisempään suuntaan .”

Tuon pajunköyden syöttäminen sai Ely-keskuksen myöntämään Asmo Solutionsille tukea. Asmo Solutionsin piti seuranta-aikana (17.3.2015 – 1.7.2016) luoda kolme uutta työpaikkaa, mutta ainoatakaan ei syntynyt.

Edellä kuvatun mukaisesti Asmo-laturi

- säästää sähköä, jota kautta [säästetään] luonnonvaroja

- hidastaa ilmastonmuutosta, jota kautta sen aiheuttamat riskit vähenevät

- vähentää kasvihuonekaasuja, jota sähköntuotanto luo

Tämä on kuitenkin paras: ”Hankkeen nimi: ASMO-laturin kehittäminen maailman markkinoille”

Maailman markkinoille..? Mitähän ihme satuja Ely:n virkailijoille oli oikein syötetty? Sitäkö, että Asmo-laturi valloittaisi maailman, myynnin määrä mitattaisiin miljoonissa (ellei peräti miljardeissa) ja uusia työpaikkoja syntyisi sitten myöhemmin, kun ”maailman markkinoiden” valloittamisen alkuun olisi päästy, satoja tai jopa tuhansia..?

Tämä on vain yksi esimerkki siitä, millä tavalla ja millaiseen skeidaan verovaroja haaskataan.

Maailman markkinoille...

https://www.eura2014.fi/rrtiepa/projekti.php?projektikoodi=A70652

Asmo-laturin testaaminen

Jotta Asmo-laturin markkinointi vaikuttaisi edes vähänkin uskottavalta, Asmo Solutionsin pitäisi tehdä kaksi erillistä testiä, joissa mitattaisiin Asmo-laturin ja vertailulaturin energiankulutus ja lämpeneminen. Molempien laturien energiankulutusta seurattaisiin tallentavalla Wh-mittarilla, ja laturien kuormina olisivat laturien nimellisvirtojen mukaiset keinokuormat, joita kytkettäisiin päälle ja pois tietyn ohjelman mukaisesti.

Testi paljastaisi:

1) Laturien hyötysuhteet: P(dc)out / P(ac)in

2) Vertailulaturin tyhjäkäyntitehon ja -energian

Toisessa testissä latureita kuormitettaisiin jatkuvasti nimellisvirralla, ja laturien lämpötilat mitattaisiin. Testiä toistettaisiin nostamalla ympäristön (laturien) lämpötilaa portaittain tiettyyn loppulämpötilaan asti, esim. +55 C, joka on erään gsm-puhelimen suurin sallittu käyttölämpötila. Jos kerran puhelinta voidaan käyttää tuossa lämpötilassa, laturin pitäisi myös kestää sama lämpötila, vaikka tuollainen käyttötilanne onkin melko epätodennäköinen.

Lämpötilan nostaminen jäljittelisi ns. nopeutettua vanhenemista, ja laturit täytyisi pitää tässä lämpötilassa riittävän kauan aikaa. Laturin pintalämpötilan suuruus kertoisi laturin lämpösuunnittelun onnistumisesta. Lieneekin selvää, että Asmo-laturin pintalämpötila olisi korkeampi, mutta vaikka siitä ei savu nousisikaan, se todennäköisesti vikaantuisi aikaisemmin liian korkean lämpötilan aiheuttaman komponentin rikkoontumisen vuoksi.

Koska tämä olisi lopputulos, Asmo Solutions ei tietenkään julkistaisi testitulosta, jos yleensä edes tekisi testin. Testin pitäisikin siksi tehdä jokin puolueeton testaaja. Jos Asmo Solutions toimisi korrektisti, sillä pitäisi olla esitettävään tällaisen testin tulokset väitteidensä tueksi. Mutta koska Asmo Solutions tiennee testin lopputuloksen, testiä ei ole teetetty, ja Asmo Solutions tyytyy markkinoimaan laturiaan väitteillä, joita se ei pysty todistamaan oikeiksi ja jotka eivät siten ole todenperäisiä.

Kuluttajien pitäisi vaatia Asmo Solutionsilta testituloksia yrityksen väitteiden tueksi, ennen kuin he tekevät päätöksen ostaa Asmo-laturin, joka on – todettakoon se vielä kerran – sikahintainen eikä missään nimessä hankintahintansa arvoinen.

Puolueettomasti tehty testi paljastaisi:

1) Vakiolaturin tyhjäkäyntiteho on mitätön, eikä sillä ole rahallisesti mitään merkitystä.

2) Asmo-laturin lämpösuunnittelu on vakiolatureita huonompi, mikä tekisi siitä mahdollisesti palovaarallisen tilanteessa, jossa verkkojännitteen katkaisu ei toimisi halutulla tavalla – esim. puhelimen akun vian tai muun syyn vuoksi.

Lapsellekin pitäisi olla selvää, että latureita valmistavat yritykset, jotka ovat vuosikymmenien ajan toimittaneet erilaisia verkkolaitteita laitevalmistajille, omaavat paremman osaamisen alallaan kuin oululainen noviisi. Olisi kerta kaikkiaan uskomatonta, jos Asmo Solutions olisi osannut suunnitella ja valmistaa teknisesti paremman laturin kuin alan konkarit.

Puolueeton testi veisi pohjan Asmo Solutionsin väitteiltä Asmo-laturin energiansäästöstä ja paloturvallisuudesta ja tekisi Asmo-laturin hankinnan täysin kannattamattomaksi.

Koska laturi on ns. kestokulutushyödyke, sen oletettu käyttöikä on useita vuosia. Valmistajat tekevät tavallisesti tuotteilleen kestotestejä, joilla ne voivat varmistua, että tuote kestää oletetun ajan vikaantumatta. Vikaantuvien tuotteiden valmistaminen tietää valmistajille kustannuksia takuukorvausten vuoksi, ja huonolaatuinen tuote mustaa vähitellen valmistajan maineen.

Asmo Solutionsin ainoa testi taitaa olla kokoonpanon jälkeen tehtävä toimintatesti, jolla varmistetaan, että laturi toimii eli kokoonpanossa ei ole tehty virheitä ja komponenteissa ei ole vikaa. Tuskinpa edes Asmo Solutions ottaisi sitä riskiä, että se pakkaisi testaamatta suoraan hihnalta tulevat laturit.

P. S. 17. marraskuuta facebook-sivulle jätetyt kysymykset on nyt poistettu vastaamatta niihin, mitä blogissa aikaisemmin ounasteltiinkin. Tekstissä todettiin: ”On vain ajan kysymys, milloin viesti poistetaan.”

”Kysymykset käsittelevät juuri sellaisia asioita, joista blogi on helmikuusta lähtien kirjoittanut. Ne ovat Asmo Solutionsille erittäin pahoja vastattavia, koska totuudenmukainen vastaaminen tarkoittaisi sitä, että Asmo-laturi on kaikkea muuta kuin mitä yritys on tähän asti väittänyt. Vilpillinen vastaaminen puolestaan todistaisi Asmo Solutionsin valehtelun.”

As Oy Åströmin Puisto

Rakennusliike Hartela on aloittanut ns. Åströmin alueen viimeisen kerrostalon ennakkomarkkinoinnin. Alueella sijaitsee kaksi valmista 6-kerroksista rakennusta, joita täydentämään uusi rakennus tulee.

Esitteessä Hartelan rakennelmia kuvataan varsin lennokkaasti, vaikka niissäkin toteutunee aiemmin todettu rakennusalan paha kolminaisuus: huono suunnittelu, huono laatu ja kova hinta.

”Åströmin Rantaraitin persoonalliset kerrostalot sijaitsevat maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti yhdellä Oulun arvokkaimmista alueista.”

Åströmin Rantaraitti..? Tämä onkin uusi termi. Niin meren- kuin joenrantaa ei ole lähimaillakaan. Rakennusten edustalla on vain entinen sähkölaitoksen ja vesisahan patoallas, joka on vielä menettänyt kokoaan vuosikymmenten saatossa. Ehkäpä ”rantaraitti” viittaa sitten tuohon altaaseen...

”Alueelle antaa leimansa 1800-luvun loppupuolella aloittaneen Åströmin nahkatehtaan säilyneiden rakennusten perintö ja laaja yleisesti Hupisaariksi kutsuttu puistoalue puroineen ja valkeine siltoineen.”

Nahkatehdas aloitti toimintansa jo vuonna 1863. Ne harvat rakennukset, jotka ovat säilyneet, on kaikki rakennettu 1900-luvun puolella.

Rakennusten ja ympäristön halutaan näyttävän tällaisilta ostajaehdokkaiden silmissä. Åströmin Puisto sijaitsee vasemmalla. Patoaltaan reuna on pengerretty ja arvattavasti myös aidattu, jotta kukaan ei putoaisi altaaseen. Kylmän kylvyn siinä ainakin saisi, vaikka allas ei taida kovin syvä ollakaan. Hartela on saanut keinotekoisessa esitekuvassaan kerrostalot ja alueen näyttämään melko siistiltä, mutta totuus on kuitenkin toinen.

Alue näytti tältä lokakuussa. Åströmin Puisto kohoaa pysäköityjen autojen kohdalle.

Hyvällä tahdollakaan ei voi oikein yhtyä Hartelan väitteeseen siitä, että ”kerrostalot sijaitsevat maisemallisesti [- - -] yhdellä Oulun arvokkaimmista alueista”, mitä epäilyä tukee kauempaa otettu kuva.

Koska kolmen rakennuksen maa-alue on pieni, rakennukset oli pakko sijoittaa lähelle toisiaan. Ne sijoittuvat vanhan patoaltaan paikalle, jota on aikojen saatossa ja eri vaiheissa täytetty. Vielä viime vuosisadan alkupuolella allas ulottui lähes nykyiseen Kasarmintiehen saakka. 1920-luvun lopulla otetussa kuvassa altaan suuri koko näkyy hyvin. Patoallas täytti liimatehdas- ja konttorirakennuksesta (nykyinen taidemuseo) keskustaan päin suuntautuvan alueen.

Mainittakoon esitteestä vielä: ”Valaistus energiaa säästävällä LED-tekniikalla.” Kumma kun asuntoja ei tulla varustamaan ”energiaa säästävillä” ja ”paloturvallisilla” Asmo-latureilla..? Sehän olisikin loistava myyntivaltti... ja lisäisi vielä entisestään Åströmin Puiston vetovoimaisuutta.

Asmo-laturi Aamulehdessä

Eräs blogin seuraaja antoi vinkin seuraavasta jutusta. Oulun 1 -blogin maine näyttää kiirineen jo Rieväkylään asti...

Tamperelainen sosialidemokraatti (jonka nimellä ei ole väliä) esittelee blogissaan mielipidekirjoitusta, joka oli julkaistu 27.6.2016 Aamulehdessä. Kirjoituksen otsikko on

”Suomella on kaikki avaimet olla edellä tekniikan hyödyntämisessä”

Neljäs kappale on jotakin, joka kiinnostaa aivan erityisesti oululaisia:

”Suomi tarvitsee Asmo Salorannan tapaisia yrittäjiä, jotka ovat keksinnöillä puhuttaneet maailmaa, mutta pitävät tuotannon Suomessa. Saloranta keksi puhelimen laturin, joka säästää sähköä ja ehkäisee paloturmia. Kiinalaiset halusivat palavasti tuotetta, mutta Saloranta päätti pitää tuotannon Suomessa. Kuinka monta vastaavaa keksintöä maamme vetolaatikoissa on tällä hetkellä?”

Puhuttaneet maailmaa..?

Nämä ”puhutetut” odottavat nyt IndieGogo-ennakkomaksunsa palautusta.

...säästää sähköä ja ehkäisee paloturmia

Saavutettavaa todellista säästöä tai paloturmien ehkäisykykyä ei ole todistettu millään tavalla.

Kiinalaiset halusivat palavasti tuotetta...

Mitä ihmettä tämä tarkoittaa? Asmo-laturin kokoonpanoako – mutta miksi ihmeessä kiinalaiset olisivat halunneet valmistaa parituhatta Asmo-laturia? Ja vielä oikein palavasti...

Kuinka monta vastaavaa keksintöä maamme vetolaatikoissa on tällä hetkellä?

Toivottavasti ei enää yhtään. Yksi Asmo-laturi riittää meille aivan hyvin.

Kukahan tuollaista puppua oli syöttänyt Mansen demarille?