sunnuntai 30. huhtikuuta 2017

Kun kerrot valheen, kerro iso

”Mediaguru” Göbbelsin oppia näyttää myös sähköyhtiö Vattenfall noudattavan.

”Aurinkosähköä saat niin kerrostaloon kuin mökille ympäri Suomen, ja ympäri vuoden.”

”Tee heti loistava Täysaurinko-sähkösopimus: saat 100% aurinkosähköä ilman lisämaksua.”


Nykyisin monia vaivaa se, että luetun tekstin sisältöä ei ymmärretä. Sanat voidaan ymmärtää mutta ei niiden muodostamaa ajatusta. Ehkäpä se tekee nykyajan mainonnasta niin tehokasta. Mainostaja voi valehdella melkein mitä vain ja luottaa siihen, että ”uhri” ei huomaa joutuneensa valehtelun kohteeksi.

Noista kahdesta virkkeestä on ymmärrettävissä seuraavaa:

1. Vattenfall toimittaa aurinkosähköä ympäri vuoden – myös pimeimpinä kuukausina.

2. Kaikki (100 %) toimitettu sähkö on ”aurinkosähköä”, mikä tarkoittaa sitä, että Vattenfall voi toimittaa aurinkosähköä vuorokauden jokaisena tuntina – siis myös yöllä.

Sehän ei tietenkään voi olla mahdollista, eli Vattenfall valehtelee ja isosti.

Tähän markkinointi on nykyaikana mennyt: pääsääntöisesti kaikki on enemmän tai vähemmän valhetta, eikä sitä enää edes paheksuta, koska kaikki tekevät niin. Taakse ovat jääneet ajat, jolloin voitiin sanoa: ennen mies maansa myy kuin sanansa syö.

lauantai 29. huhtikuuta 2017

Asmo-laturi 19,90 € Puuilossa

Kuten blogin seuraaja kertoi (patenttijutun) kommentissa, Asmo-laturin saa nyt todella edullisesti Puuilosta (suhteessa normaalihintaan).


Nyt kannattaa pitää kiirettä, sillä niitä ei varmastikaan riitä kaikille. Vain nopeimmille!

On vaikea lähteä arvailemaan hinnanalennuksen syytä, mutta tavallisesti –50 % alennus tarkoittaa poistomyyntiä, eli tuote poistuu liikkeen valikoimasta, niin kuin kommentoija arvelikin.

keskiviikko 26. huhtikuuta 2017

Neuvoja aloittelevalle startup-yrittäjälle

1. Tee innovaatio, jonka toimivuudella tai hyödyllisyydellä ei ole kovin väliä. Tärkeintä on vain se, että se erikoisuudellaan herättää median ja kansan kiinnostuksen.

2. Pane patenttihakemus vireille ja kerro (valehtele), että keksintösi on patentoitu. Se antaa asiaa tuntemattomille kuvan, että innovaatiosi olisi jollakin tavalla merkittävä, koska se on patentoimisen arvoinen.

3. ”Keksi” hyvä tarina, jolla perustelet halusi tuotteistaa innovaatiosi ja kerro (valehtele), miksi se on kaikille tarpeellinen. Noudata 30-luvun saksalaisen viestintäministerin neuvoja:

”Kun kerrot valheen, kerro iso.”

”Uudelleen ja uudelleen toistetusta valheesta tulee tosi.”

”Väitteet on suunniteltava tyhmimmän kadunmiehen käsityskyvyn mukaan.”

4. Valjasta media mukaan markkinointitalkoisiin ja anna sen tehdä ”likainen työ” eli levittää keksimäsi valheet.

5. Käänny yritysten sosiaalitoimen, kuten Tekesin, Ely-keskuksen, keksintösäätiön jne., puoleen saadaksesi rahaa ja säästääksesi omiasi, jos niitä on.

6. Myy tuotettasi, jota ei vielä edes ole fyysisesti olemassa, ennakkoon joukkorahoituspalveluissa. Lennokas tarina myy tuotettasi, eikä valehtelukaan haittaa, koska kuka niitä valheita enää muistaa sen jälkeen, kun olet poistanut ne tarinastasi.

7. Käänny jälleen median puoleen ja tavoittele lisää julkisuutta toistamalla samat vanhat valheet. Muista Josephin neuvo: ”Uudelleen ja uudelleen toistetusta valheesta tulee tosi.”

8. Sitten kun tuotteesi alkaisi olla valmis tuotantoon ja huomaat, että kaikki rahat ovat menneet, yritä saada lisää rahaa ja kerro, että se on tuotannon käynnistymisen ehtona, ja lupaa ummet ja lammet yritykseesi sijoittaville. Tässä tosin kannattaisi harkita, minkä verran valehtelee, koska sillä saattaisi myöhemmin olla oikeudellisia seuraamuksia.

9. Kun ensimmäinen tuotteesi putkahtaa tuotantolinjalta, järjestä suuri mediatapahtuma saadaksesi jälleen lisää ilmaista julkisuutta ja mainontaa. Toista jälleen ihmeellinen tarinasi.

10. Siirrä vastuu vääristelevästä (valehtelevasta) mainonnasta jälleenmyyjille ja poista valheet omilta sivuiltasi.

11. Sitten kun alkaa näyttää siltä, että tuotteesi ei myy toivotulla tavalla, syytä siitä sosiaalista mediaa.

12. Pidä hauskaa (”tienaamiesi” rahojen kanssa) niin kauan kuin sitä kestää, sillä mikään ei kestä ikuisesti.

sunnuntai 23. huhtikuuta 2017

Broadbit Batteries Oy

Broadbit Batteries Oy on Helsingissä toimiva vuonna 2015 perustettu startup, joka kehittää uudentyyppistä ladattavaa natriumpohjaista akkua. Yrityksen akkuteknologia on ”patentoitu”, mitä se sitten tarkoittaakin...

Yrityksessä liidellään todella korkealla: ”BroadBit Battery is the world’s leading metallic sodium battery developer. BroadBit’s breakthrough sodium based battery innovations replaces and surpasses current lithium based batteries in terms of cost, energy, power and longevity; making electric cars cheaper and better performing and grid storage economically attractive and even enabling electric airplanes.”

Sähköautojen akuissa ei ole mitään ihmeellistä. Uusia teknologioita kehitetään monessa paikassa halvemman hinnan ja suuremman energiatiheyden saavuttamiseksi.

Akuissa, jotka pystyisivät varaamaan sähköverkon energiaa, sitä vastoin on. Kyse on niin suuresta energiamäärästä, että jollakin ammattikouluinsinöörikoulutuksella sitä voisi olla vaikea käsittää. Ja miksi sähköverkon energiaa pitäisi varastoida? Häilyvän tuuli- ja aurinkoenergian vuoksi tietenkin, mutta se ei koskaan olisi kustannustehokasta, eli sähkön hinta kallistuisi tuntuvasti ja sitä enemmän, mitä sitä varastoitaisiin.

Tämä on paras: akkukäyttöinen lentokone. Pieniä lennokkeja toki jo on, mutta Broadbitillä taitaa olla mielessä suuremmat koneet. Akkukäyttöisen lentokoneen suurin ongelma taitaisi olla niin suuri paino, että se ei jaksaisi nousta ilmaan, mutta jos se jaksaisikin, sen lentomatka jäisi niin lyhyeksi, että akkulentokone jäisi vain pelkäksi kuriositeetiksi.


Aloittelevan yrityksen on tietenkin osoitettava uskottavuutta ja sitä, että se uskoo itseensä. Rahoittajat on saatava vakuuttuneiksi, että juuri tähän (uhka)yritykseen kannattaa sijoittaa. Siitä seuraakin sitten edellä esitettyä lennokasta tekstiä, johon uskominen vaatii todella vilkasta mielikuvitusta.

Yrityksen toimitusjohtaja sanoi viime heinäkuussa Helsingin Sanomissa: ”Meidän tavoite on korvata maailman litiumioni­akut.” Noissa suuruudenhulluissa maailmanvalloitushaaveissa on jotakin niin tuttua..

Broadbit kertoo, että sen akku latautuu täyteen vain viidessä minuutissa. Tässä kannattaisi muistaa fysiikan lainalaisuudet, joka näkyy tutussa kaavassa:

E = P*t      (1)

Kun se ratkaistaan tehon suhteen, saadaan:

P = E/t     (2)

Akuissa on tietty energiasisältö, joka Broadbitin akuissa on tietenkin muita suurempi (kiitos ”patentoidun” ruokasuolateknologian). Mitä nopeammin tuo energia halutaan ladata akkuun, sitä suurempi latausteho tarvitaan.

Suuret energiatiheydet tarkoittavat lisääntynyttä räjähdysvaaraa. Jos akun energia pääsisi purkautumaan nopeasti, kaavasta 2 voidaan päätellä, että syntynyt teho saattaisi aiheuttaa suurta tuhoa.

Broadbit lupaa kuitenkin vain 1,5-kertaista energiatiheyttä nykyisiin litiumakkuihin verrattuna. Se on kuitenkin vain yrityksen oma ilmoitus eikä minkään puolueettoman tahon todentama. Sitten kun massatuotannossa valmistuneelle tuotteelle tehdään mittaus, tavallisesti osoittautuukin niin, että lupaus ei pidäkään paikkansa vaan on huomattavasti pienempi kuin laboratoriodemolla.

Muita lupauksia:

- Increased range/use time
- Longer lifetime
- Reduced cost
- Improved environmental friendliness
- Scalable to any production volume

Miksi tästä ”mullistavasta” akkuteknologista ei juuri kukaan ole kuullut mitään? Miksi Broadbitin akkuja ei ole kaupan hyllyillä?

Kaikki on vielä vasta alkutekijöissä, eli ainoastaan jokin suurikokoinen demoversio, joka toimii vain valvotuissa laboratorio-olosuhteissa, on olemassa. Siitä on vielä hyvin pitkä matka toimivaan kaupalliseen massatuotettavaan akkuun.

Broadbit on uusi tulokas Tekesin rahoituspalvelussa: se sai viime vuonna 49 000 euroa avustusta ja 100 000 euroa lainaa. Tämä kertoo siitä, miten Tekesin ”asiantuntijat” arvostavat Broadbitiä ja sen innovaatiota. Valkee sai paljon enemmän, ja monet mitättömät blogiyrityksetkin saivat vähintään saman määrän.

Jos Broadbitin teknologia saataisiin toimimaan, se voisi jopa mullistaa akkumarkkinat, mutta Tekesin suhtautuminen siihen kertoo jotakin muuta. Jos samaan tilavuuteen/painoon voitaisiin pakata 1,5-kertainen energiasisältö nykyistä selvästi edullisemmin, se olisi todellakin mullistavaa. Esim. sähköautojen toimintamatkat kasvaisivat 1,5-kertaisiksi ja autojen hinnat laskisivat. Akku on sähköauton kallein osa, ja autojen kalleus on suurin este niiden yleistymiselle.

Tästä tulee löyhästi mieleen keksijä Rainer Partasen nanoakku. Partanen käytti hieman kyseenalaisia keinoja saadakseen rahoitusta kehittämään akkuaan, jonka uskomaton teknologia oli todellisuudessa täyttä fantasiaa, ja päätyi lukemaan tiilenpäitä. Paljon luvattiin, mutta lopputulos oli pyöreä nolla.


Jos Broadbitin teknologia olisi todellakin merkittävää, jokin sähköautojen valmistaja olisi todennäköisesti jo ostanut sen itselleen, kun sen nyt saisi vielä edullisesti, mutta kiinnostamattomuus kertonee suurista puutteista sen teknologiassa.

Tuntuu vain siltä, että jos jossakin keksittäisiin uusi mullistava akkuteknologia, se tehtäisiin jossakin muussa maassa kuin pienessä Suomessa. Niin se on vain aina ennenkin ollut.

Tässä näyttää toistuvan vanha tuttu tarina: sotaan mennään soitellen, mutta sieltä palataan takaisin maitojunassa. Pari vuotta eteenpäin ja Broadbit katoaa historian hämärään – tai viimeistään silloin, kun Tekes vääntää rahahanan kiinni ja muut uskonsa menettäneet rahoittajat kaikkoavat nuolemaan haavojaan...

perjantai 21. huhtikuuta 2017

Pramia petkuttaa Vuoden suomalainen elintarvike 2017 -kilpailussa

Alkoholijuomia valmistavasta Pramiasta oli juttua joulukuussa. Siinä kerrottiin Pramian tekopyhyydestä ja moraalittomuudesta. Nyt on paljastunut jotakin muutakin. Tarkkaavainen blogin lukija oli huomannut, että kaikki ei ole aivan niin kuin Pramia kertoo.

Pramia väittää, että sen käyttämät muovipullot ovat kotimaista valmistetta ja raaka-aineena käytetään 100-prosenttisesti kotimaisia kierrätyspulloja. Kelkka-pullosta on kuitenkin selvästi havaittavissa luxemburgilaisen valmistajan LuxPET:in nimi.


Kelkka-pullo "kokovartalokuvassa":


Erikoiseksi – vai pitäisikö sanoa skandaalinomaiseksi – tämän tekee se seikka, että Kelkka on valittu Vuoden suomalainen elintarvike 2017 -kilpailuun. Suomalaisuuden tittelistä kilpaileva tuote on siis pakattu ulkomaalaiseen pulloon. ”Mikä häpeä!” sanoo gambina-mies.


Pramian valehtelua:


keskiviikko 19. huhtikuuta 2017

Asmo-laturin patenttihakemuksen tekninen välipäätös

Patentti- ja rekisterihallitus on antanut teknisen välipäätöksen Asmo-laturin patenttihakemuksesta esitetyn muistutuksen (15.12.2016) vuoksi. Vastineessaan (3.2.2017) hakija korjasi ainoastaan kirjoitusvirheen ja jätti huomiotta kaikki muistutuksessa esitetyt asiat. Erään asiantuntijan mukaan muistutuksen oli jättänyt jokin laturivalmistaja.


Asmo-laturin hakemus loukkaa seuraavia patentteja, joista osa on varmastikin mainittu aikaisemmin blogissa. Alimmainen on USB-speksi.


Tekninen välipäätös on kovaa tekstiä, ja sen mukaan yksikään hakemuksen vaatimuksia ei täytä keksinnöllisyyden (inventive step) vaatimuksia.


Tämä tarkoittaa sitä, että koko patenttihakemus menee käytännössä uusiksi. PRH:n tutkija ikään kuin irvailee alimmassa virkkeessä, että ”jos laturissa on (hakijan mielestä) vielä jotakin patentoitavaa”, häntä pyydetään tekemään uusi tai täysin muutettu hakemus. Rivien välistä voi lukea: asia on loppuun käsitelty.

Hakemus jäi kiinni samoihin seikkoihin kuin Euroopan Patenttivirastossa viime elokuussa. Nyt näyttää vahvasti siltä, että Asmo-laturi ei tule saamaan patenttia – eikä ainakaan sellaista, josta olisi jotakin hyötyä. Vastausaikaa on neljä kuukautta, ja jos mitään vastinetta ei tuohon mennessä anneta, hakemus raukeaa. Vastaamalla voidaan toki pelata lisää aikaa, mutta muuten se taitaa olla hyödytöntä ja rahan hukkaa.

Tässä näkyy hyvin (yksityisen) patenttitoimiston kyseenalainen moraali. Niiden ainoa tehtävä (lakitoimistojen tapaan) on lypsää asiakkaistaan niin paljon rahaa kuin mahdollista. Ne yrittävät toki pitää asiakkaidensa toivon yllä (ja rahahanan auki) mahdollisimman pitkään, vaikka ehkä tietäisivätkin, että se on turhaa.

Elokuussa selviää, vieläkö Asmo-laturi on ”patentoitu”, niin kuin eräät liikkeet vielä väittävät.

Dokumentti löytyy PRH:n sivulta, josta asiasta kiinnostunut sen varmastikin löytää.

tiistai 18. huhtikuuta 2017

sunnuntai 16. huhtikuuta 2017

Merijärvi

Merijärvi on Pohjois-Pohjanmaalla sijaitseva pieni kunta, josta harva on kuullut mutta josta ei tarvitse tietää mitään. Niin mitätön se on – yhtä poikkeusta lukuun ottamatta: se taitaa olla maan keskustalaisin kunta.

Kunnallisvaalien 15 paikasta keskusta sai 13 ja loput 2 jäivät perussuomalaisille. Voimasuhteet ovat siis 13–2. Keskustalla on ehdoton enemmistö.

Jos keskusta on suopea, se voisi antaa yhden hallituspaikan perussuomalaisille, vaikka mitään pakkoa siihen ei olekaan. Ps:n edustaja olisi kuin orpo piru keskustaenemmistöisessä kunnanhallituksessa, ja hän voisi vain katsoa sivusta, kun keskustan muodostama sisäpiiri tekisi, mitä haluaa kysymättä häneltä mitään.

Merijärven valtuusto on vain kumileimasin, joka hyväksyy juridisesti keskustahallituksen tekemät esitykset. Kahdella ps:n edustajalla ei ole minkäänlaista vaikutusvaltaa missään asiassa. He voivat vain katsoa sivusta kepulaisten puuhasteluja. On aivan sama, ovatko he edes paikalla valtuuston istunnoissa, mutta jos paikallaolo on palkkion saamisen edellytyksenä, kyllähän he sinne sitten menevät.

Onko tämä demokratiaa? Vai ovatko merijärviset yksinkertaisesti niin tyhmiä, koska äänestävät aina vain keskustaa?

Ehdokkaita oli tosin vain kahdesta puolueesta, ja epäilemättä siitä syystä, että muilla puolueilla ei ole menestymisen mahdollisuuksia keskustan hallitsemassa kunnassa.

Merijärven uudessa valtuustossa on peräti kolme samannimistä henkilöä. Useasti pienissä kunnissa kaikki ovat jotakin kautta sukua toisilleen, ja niissä degeneraatio on jalostunut huippuunsa.

Kepu pettää aina. Sic.

keskiviikko 12. huhtikuuta 2017

Valkee se vain yhä jaksaa...

Valkee on palkannut myynninedistäjän fb-sivulleen. Kehuminen on sitä luokkaa, että motiivina siihen täytyy olla muutakin kuin sokea usko korvavalon toimivuuteen. Myöskin hieman oudolta tuntuu, että kaveri tarjoaa alennuskoodin korvavalon ostamiseen ja mistäpä muualta kuin Valkeen omasta verkkokaupasta.


Valkeen taloudellinen tilanne taitaa olla niin kusinen, että kaikkea täytyy nyt yrittää. Valkeen ainoa pelastus on löytää uusia typeryksiä, jotka uskovat Valkee-propagandaan ja maksavat korvavalosta Valkeen pyytämän hinnan, joka näyttää nyt olevan 175 USD.


Jokin viranomaistutkinta pitäisi käynnistää Tekesin toimista. Tähän kusetukseen on kaadettu miljoonakaupalla veronmaksajien rahaa. Tekes ei voi puolustaa toimintaansa henkilöstönsä asiantuntemattomuudella. Tekes on yksi valtion ns. suojatyöpaikoista, joissa ammatillisella osaamisella ei ole mitään merkitystä. Jos sitä olisi, Valkee ei olisi ikinä saanut tuollaista määrää tukea.

Jo normaaliälyisen olisi pitänyt ymmärtää, mikä on korvavalon tekninen taso. Ja kaikki Valkeen saama tuki tuli sen jälkeen, kun korvavalo oli jo markkinoilla. Tuota tukea ei käytetty tekniikan kehittämiseen, mikä lieneekin tuen ensisijainen tarkoitus, vaan korvavalon markkinointiin ja johonkin muuhun. Koska korvavaloa ei ole koskaan markkinoitu kovin näkyvästi, tuo ”jokin muu” voi mahdollisesti tarkoittaa sitä, että osa tuesta oli ohjautunut Valkeen omistajille.

lauantai 8. huhtikuuta 2017

RKP:n ehdokkaat Oulussa

Ei, tämä ei ole pilaa vaan totisinta totta. RKP:llä on todellakin ehdokkaita Oulussa ja peräti seitsemän kappaletta.

Varmin tapa olla tulematta valituksi on valita puolue, jolla ei ole kannatusta vaalipiirissä. Puolueella, jonka ainoa olemassaolon motiivi on pakkoruotsi ja kaksikielisyys, ei ole mitään menestymisen mahdollisuuksia Oulussa tai yleensäkään Pohjois-Suomessa.

Ääniä ehdokkaat varmastikin saavat mutta eivät riittävästi tullakseen valituiksi. RKP:n äänestäminen on yksi tapa antaa protestiääni.


Venäjä olisi ruotsia paljon tärkeämpi kieli, ja sen osaaminen toimisi pohjana muiden slaavilaisten kielten oppimiselle. Mm. puola on hyvin läheistä sukua venäjälle vaikka käyttääkin latinalaista kirjaimistoa.

Jos ajatellaan, että RKP saisi yhden edustajan valtuustoon, mitkä olisivat hänen vaikutusmahdollisuutensa? Ruotsalaisuuden asian ajaminen tuskin saisi kannatusta muilta puolueilta.