Väärinmajan meijerirakennus

Tässä on Väärinmajan meijerirakennus, josta hetken tutkiskelun jälkeen löytää samoja piirteitä kuin ”palokuvasta”, vaikka se oli kuvattu eri suunnasta. Kattorakenne on samanlainen ja siinä on todellakin kolme kerrosta. Oikealla näkyvä betoniperustus on samanlainen kuin Googlen kuvassa. Tiilinen alaosa oli todennäköisesti vuorattu piiloon samanaikaisesti hirsisen yläosan kanssa, koska sen purkaminen olisi tarkoittanut yläpuolisten osien purkamista, missä ei olisi ollut mitään järkeä.

Meijeri sijaitsi Enorannan tiellä, jonka nykyinen muoto lieneekin Enonlahdentie, joka haarautuu Hanhontieltä.

Uudelleen ja uudelleen toistetusta valheesta tulee tosi

Tällaisen neuvon antoi 30- ja 40-lukujen saksalainen propagandaministeri. Toistettiinko tarinaa laturin polttamasta talosta niin paljon, että se muuttuikin ”todeksi”?

Tuoreimman Lukijan mielipiteen ja monien aikaisempien kommenttien mukaan Asmo-laturin synnyn taustalla oleva tarina puhelinlaturin sytyttämästä talosta olisi keksitty. Mitkä ovat faktat?

Palovuodeksi on yritys itsekin maininnut 1997:n, joten se pitänee paikkansa. Useissa kommenteissa palopaikaksi on mainittu Ruovesi, joten se lienee myöskin totta.

Lukijan mielipiteessä kerrottiin kolmesta vuonna 1997 Ruovedellä tapahtuneesta rakennuspalosta, joista yksi oli saunapalo ja kahdessa muussa palo oli rajautunut ulkoseinään eikä ollut polttanut koko rakennusta maan tasalle niin kuin kuuluisassa kuvassa väitettiin tapahtuneen.

Mikä on totuus?

1. Rakennus paloi ”maan tasalle”, mutta sitä ei ilmoitettu pelastuslaitokselle. Tämä ei ole tosin kovin todennäköistä, koska vaikka talon omistaja ei olisikaan itse tehnyt ilmoitusta, muiden asioihin nenänsä työntävä naapuri tai satunnainen ohikulkija olisi tehnyt niin.

2. Laturi saattoi syttyä palamaan, mutta palo ei levinnyt laajemmalle eikä sitä ilmoitettu pelastuslaitokselle.

3. Tarina laturin polttamasta talosta on fiktiota eli tässä kontekstissa täyttä valhetta.

Kaikki media oli niellyt tarinan laturin polttamasta talosta ja levittänyt sitä kuuliaisesti vaatimatta minkäänlaista todistetta tapahtuneelle.

Tässä todellakin toteutui Josef Göbbelsin neuvo: valhe median uudelleen ja uudelleen toistamana muuttui niin todeksi, että kaikki uskoivat siihen. Tässä noudatettiin myös hänen toista neuvoaan: Kun kerrot valheen, kerro iso.

Jos tarina on keksitty eikä mitään laturin sytyttämää taloa ole olemassakaan, se on todella törkeää. Tässä tapauksessa jopa tuhannet olivat ostaneet sikahintaisen Asmo-laturin pelkästään pelottelun vuoksi. He olivat siis ottaneet todesta tarinan laturin polttamasta talosta ja pelänneet saman tapahtuvan omassa kodissaan. Tuon välttääkseen he olivat ostaneet Asmo-laturin.

Jos väitetty palopaikka oli todellakin Ruovesi ja tapahtumavuosi 1997, tarina laturin sytyttämästä talosta on valhetta. Blogilla ei ole mitään todistetta, että tapahtumapaikka olisi ollut Ruovesi, vaan olettamus perustuu blogiin tulleisiin tietoihin. Jos ”väitetty” palo tapahtuikin muualla, ei voida välttämättä väittää, että tarina olisi keksitty.

Gambinaa juhannusjuomaksi

Gambina-mies otti yhteyttä blogiin ja muistutti, että gambina on erinomainen valinta juhannusjuomaksi. Sitä kannattaa kuitenkin varata riittävästi, jotta se ei pääsisi loppumaan kesken, koska Gambina-mies tietää kokemuksestaan, että viina on kaikenlaisissa ryyppäjäisissä päässyt aina jossakin vaiheessa loppumaan kesken, mistä on sitten seurannut kaikenlaista ikävää...

Sinä nuori, joka olet menossa juhannusfestareille. Ajattelepa sitä huomiota ja ihailua, joita saat osaksesi, kun kaivat repustasi gambinapullon ja otat huikan tuota autuaaksitekevää nektaria. Voit olla varma, että juhannusseurasta ei tule olemaan puutetta.

Sinä varttuneempi henkilö, joka olet juhannusvieraana. Osoitat olevasi oman tiesi kulkija, kun jätät huomiotta tarjotut hienostelevat viinit ja muut snobijuomat ja nostat ruokapöytään gambinapullon.

Totuus ei löydy Elovena-kaurapuurosta vaan gambinapullosta.

Georgia on my mind

Ehkäpä tämä vanhan klassikko oli mielessä, koska BrightCharger ilmoittaa nyt Indiegogossa toimipaikkansa sijaitsevan Georgiassa Yhdysvaltoissa.

Vielä 15.6. se oli Helsinki (Googlen välimustin mukaan). Jokin

syy muutokseen täytyy olla. Sillä päästään ainakin eroon Suomen lainsäädänöstä.

Yrityksen vaatimaton tavoite näyttää täyttyvän, mutta vihjeenä yritykselle: BrightChargerilla ei ole minkäänlaista tulevaisuutta. Vain noin 100 tukijaa kertoo sen selvästi.

Kannattaa harkita, onko järkevää valmistuttaa latureita vajaata kolmeasataa kappaletta, vaikka ne voitaisiin tehdä Kiinassa muutaman euron yksikköhintaan.

Ajatus yövalolaturista on niin typerä, että sellaista ei kukaan ostaisi kaupasta 45 euron hintaan (Indiegogossa ”normaalihinnaksi” kerrotaan 49 USD).

Tässä Georgiaan kaipailee Billie Holiday...

Tässä matka-adapterissa, jossa on 2,1 ampeerin USB-lähtö ja sisäinen flash-muisti, on paljon enemmän järkeä kuin yövalo- tai Mr. Charger -latureissa, ja maksaa vain 29 euroa.

https://www.kickstarter.com/projects/1495426913/mypowermate-the-worlds-only-travel-adapter-for-all/

Lukijan mielipide: Ostinko laturin keksityn tarinan vuoksi?

Vuonna 1997 *julkisten onnettomuusselosteiden* mukaan Ruovedellä rakennuspaloja oli syttynyt ainoastaan 3 kappaletta. Niiden tapahtuma-ajat ja syttymissyyt ovat seuraavat:

1. 13.5.1997 Ilmoitusaika 14:07

Syttymissyyn tarkempi sanallinen kuvaus: Hionut tai leikannut laikkaleikkurilla metallilevyä, laikkauksesta lentänyt* kipinä* sytytti ulkoseinän.

2. 9.6.1997 Ilmoitusaika 1:43

Syttymissyyn tarkempi sanallinen kuvaus: Terassille jätetty *grilli*. Grillauksen jälkeen grilli jätetty terassille, josta yön aikana levinnyt talon ulkoseinään.

3. 7.9.1997 Ilmoitusaika 2:16

Syttymissyyn tarkempi sanallinen kuvaus: *Saunanhormi* oli sytyttänyt rakennuksen välipohjan rakenteet johtumislämmön vuoksi.

Miksi laturin sytyttämää paloa ei löydy? Voisivatko palosta kirjoittaneet toimittajat hoitaa tarinan loppuun ja selvittää ja julkaista todisteen anoppilan palon syttymissyystä mikä se sitten onkaan?

Blogin pitäjä ei vastaa yllä olevasta kirjoituksesta ja tietojen paikkansapitävyydestä millään tavalla, koska hänellä ei ole mahdollisuutta tarkistaa kirjoituksessa esitettyjä tietoja.

Terveisin. Asmo-laturin ostaja.

https://www.youtube.com/watch?v=PrOqk9g2H1A&t=19s

Olishan se hienoo

Noin lauloi jokin aika sitten 70 vuotta täyttänyt Hector. Samaa sävelmää näytti myös BrightCharger tapailevan vuonna 2014. Yrityksessä ajateltiin (tai toivottiin), että ”olishan se hienoo”, jos kaikki maailman laturit vaihdettaisiin YövaloLatureihin. Samanlaisia kuvitelmia maailmanvalloituksesta oli myös oululaisfirmalla samoihin aikoihin.

Se olisi todellakin jopa enemmän kuin ”hienoo”, jos tekisi jonkin ”innovaation”, jota myytäisiin vähintäänkin kymmenen euron voitolla miljardeja kappaleita. Mutta voisiko se koskaan olla mahdollista? Bill Gatesin kohdalla se oli mahdollista, mutta se lieneekin ainoa tapaus.

Mistä ihmeestä lähtee liikkeelle kuvitelma, että omasta innovaatiosta tulisi niin suosittu, että sitä myytäisiin suunnattomia määriä? Eihän jokin vaatimaton yövalon sisältävä puhelinlaturi voi olla sellainen..? Miksi ihmeessä kaikki maailman puhelimenomistajat vaihtaisivat merkkilaturinsa johonkin ylihintaiseen tekeleeseen?

Kyllähän omassa mielessä voi aina haaveilla mitä tahansa, mutta kannattaisi harkita tarkasti, ennen kuin esittää tuollaisia utopistisia kuvitelmia julkisuudessa.

BrightChargerin laimea merkintä – vain 73 tukijaa – kertoo siitä, että kännykkäkansa alkaa saada tarpeeksi näistä eko-äly-ihmelatureista. Yritys arvioi vuonna 2014 lehtijutussa, että kaikilla kehittyvien ja länsimaiden asukkailla on kaksi mobiililaitetta, jotka olisivat ”yhteensopivia” BrightChargerin kanssa. Varovaisesti arvioiden laitteiden lukumäärä olisi siten vähintäänkin 7,3 miljardia. Yritys on siten tavoittanut vasta 0,000 001 prosenttia niistä. Enää puuttuu ”vain” 99,999 99 prosenttia.

BrightChargerista ei taida tulla mitään ”hienoo”...

Näissä kahdessa kuvassa on paljon yhteistä. Ylempi kuva ”esittää” tavallisen laturin ”väitettyä” tehonkulutusta, joka on vakio riippumatta siitä, onko puhelin latauksessa vai ei. Se on tosin ristiriidassa BrightChargerin kanssa, koska yrityksen mukaan puhelimen ”maintenance power” on 2,3 wattia, jonka poistuminen kuormittamasta laturia pitäisi tietenkin näkyä ”tehomittarissa”

BrightCharger vilkkuu muuten vain kummallisesti.

Hector, ole hyvä!

Järkee vai ei

Tuota kysyi Sleepy Sleepers vuonna 1984. Samaa voidaan kysyä siitä, onko mitään järkeä ostaa uusi laturi korvaamaan puhelimen mukana tullut laturi, jonka puhelinvalmistaja ja laturivalmistaja ovat yhdessä suunnitelleet toimimaan parhaiten puhelimen kanssa. Eihän siinä tietenkään ole mitään järkeä.

BrightCharger eli YövaloLaturi on juuri sellainen kapistus, jota valmistaja yrittää myydä korvaamaan puhelimen oma laturi. Ostajien vakuuttamiseksi laturin ”tarpeellisuudesta” valmistaja on keksinyt erilaisia perusteluita.

Lisääntynyt turvallisuus

Parempi hyötysuhde

Lisää elinikää akulle

Yövalo

Hitaampi lataaminen

Yritys väittää, että sillä ei ole ”suoranaisia” kilpailijoita. Sen mukaan BrightCharger-laturi on ”turvallinen” ja ”energiaa säästävä” – toisin kuin puhelimen mukana tullut laturi.

BrightCharger saattoi vaikuttaa alussa hienolta innovaatiolta, mutta kuten nyt näkyy, se ei eroa tavallisista latureista muuten kuin korkeamman hintansa vuoksi. Yritys oli varmasti itsekin jossakin vaiheessa huomannut, mikä laturi todellisuudessa on, mutta siihen tuhratun ajan ja rahan vuoksi projektia ei haluttu jättää kesken, vaan se ajettiin väkisin tähän vaiheeseen asti.

Asmo Solutions on BrightChargerin paha kilpailija. Molemmat käyttävät (käyttivät) turvallisuutta ja energian säästöä markkinointiargumentteinaan.

Yrityksen johto (koko henkilöstö) kertoo olevansa kokenutta, mutta siitä huolimatta niinkin yksinkertaisen laitteen kuin puhelinlaturin saattamiseksi prototyyppivaiheeseen kului peräti kolme vuotta aikaa. Uuden (matkapuhelinverkon) tukiaseman kehittämiseen feasibility study -vaiheesta esituotantoerään kuluu noin kolme vuotta. Tukiaseman ja puhelinlaturin kompleksisuudessa on valtava ero.

BrightChargerista on jätetty patenttihakemus, jonka suomenkielinen nimi on ”Laite sähkövirran syötön katkaisemiseksi” (26.9.2014). Viime vuonna julkaistu tutkimusraportti on (jälleen kerran) karua luettavaa. Kaikki vaatimukset ovat relevantteja kahden vanhemman patenttihakemuksen kanssa.

Tässä todetaan, että keksinnöllisyyttä ei ole.

Patenttihakemuksen kohtaamien vaikeuksien vuoksi yritys varmastikin vaikeni patenttihakemuksestaan IndieGogossa. Patenttihakemuksen idea on varata akku tiettyyn varaustasoon eli olla varaamatta sitä aivan täyteen (100 prosenttia).

Loppukevennyksenä Järkee vai ei, jossa kuullaan Reijo Heiskasen hieno kitarasoolo.

Valoa lataukseen: BrightCharger

Tämä kuuluu samaan sarjaan blogissa aikaisemmin esiteltyjen innovaatioiden kanssa, joita ei olisi koskaan tarvinnut keksiä ja jotka ilman veronmaksajien tukea (vaikkakin vain lainaa) eivät olisi päässeet (lähes) tuotannon asteelle. Oululainen laturivalmistaja on nyt saanut kotimaisen kilpailijan: laturi jossa on ”yövalo”.

Yritys kerää rahoitusta IndieGogossa, mutta tavoite on yllättävän pieni: vain 10 000 USD. Tarjolla on erilaisia kappalemääriä. Nopeimmat saavat laturinsa 33 dollarilla (+ toimituskulut). Sitten kun ne ovat menneet, yksi laturi maksaa 37 USD. Hämmästyttävintä tässä on se, että viisi idioottia on jo tilannut neljä dollaria kalliimman laturin, vaikka early bird -latureita olisi vielä saatavilla. Ehkäpä se kertoo jotakin ostajakunnasta...

Mikä BrightCharger sitten on?

1. Se lopettaa lataamisen, kun akku on ladattu täyteen. Tämän toteuttaminen on helppoa: kun tietty (virran) kynnysarvo alittuu, laturi lopettaa lataamisen.

2. Siinä on yövalo. Samaa valoa voidaan käyttää indikaattorina lataamisen päättymisestä: se sammuu.

3. Se käynnistyy ”kosketuksesta”. Laturi on siten aina jännitteinen, ja sen vuoksi yrityksen sivulta löytyvä toteamus: ”We want to take the effort out of charging your devices in an efficient and eco-conscious way” tuntuu hieman oudolta – mitä tuo ”eco” sitten tarkoitaakin...

Idea tähän innovaatioon syntyi kesäkuussa 2014, ja laturin saattamiseen lopulliseen prototyyppivaiheeseen kului vaatimattomat kolme vuotta. Koska siinä ei ole mitään keksinnöllistä, yritys ei voi kehua patentilla tai edes patenttihakemuksella.

Merkintä IndieGogossa alkoi viikko sitten, ja tukijoita on nyt 59 kappaletta. Kerätty summa 7 049 USD.

Tarpeetonta sanoakin, että BrightChargeria ei kannata ostaa. Yli 30 euroa laturista on järkyttävä hinta. Yövaloa tarvitseva saa sellaisen muutamalla eurolla.

BrightChargerilla ei ole tulevaisuutta. Sen tuotanto tuskin alkaa koskaan.

Keskiviikkona jaetussa Lidlin mainoslehdessä myydään USB-liitännän sisältävää yövaloa 6,99 euron hintaan. Siinä on vielä se etu BrightChargeriin nähden, että se syttyy automaattisesti hämärän koittaessa. Malleja on kaksi erilaista. Kuvassa näkyy pyöreä malli.

Linkki ei taida olla kovin kauan voimassa:

https://www.lidl.fi/fi/Kaeyttoetavaratarjoukset.htm?articleId=3811

450 km:n välimatka ja 21 asteen lämpötilaero

Eilen klo 18.00 Hämeenlinnan ja Oulun lämpötilaero oli huimat 21 astetta, mikä tähän aikaan vuodesta on hyvin poikkeuksellista.

Asmo-laturin tutkimuslausunto

Blogiin tuli Tukesin teettämä tutkimuslausunto laturista.

Koska lausunnon mukaan laturissa on ”puute, joka saattaa vaarantaa turvallisuuden” ja ”puutteita, jotka eivät mainittavasti vaaranna turvallisuutta”, on kyseenalaista, voidaanko väittää, että laturi on muita latureita turvallisempi. Turvallinen sähkölaite on tietenkin vain sellainen, jossa ei ole lainkaan puutteita.

Kannattaa kiinnittää huomiota lausunnon kohtaan: ”Tuotteelle on tehty vain osittaistestaus sähköturvallisuusvalvonnan toteuttamiseksi. Täydessä tyyppitestauksessa saattaa tuotteesta löytyä muitakin puutteita.”