Kuollut poro on paras poro

Lapin paliskunnilla oli pari vuotta sitten markkinointikampanja, jolla haluttiin tehdä poronliha paremmin tunnetuksi. Mainostekstissä kerrottiin: ”Poro on parasta”. Paremmin se kuuluisi tietenkin: Kuollut poro on parasta.

Eihän poronlihassa ole mitään muuta vikaa kuin hinta. Jos uusiseelantilainen peura maksaa viidenneksen poronlihan hinnasta, lieneekin selvää, että poroa käytetään vain pk-seudun gourmetravintoloissa.

Voisi kuvitella, että poro hymyilee. Toisaalta joutumisen jonkin pedon ja muiden haaskaeläinten ruokalistalle ei luulisi kovinkaan naurattavan...

Kyllähän siinä kelpaa esitellä purukalustoaan.

Omistajalle (49-1642) tiedoksi, että kyseinen pirulainen ei tee enää vahinkoa kenenkään pihassa tai puutarhassa. Muovinen korvamerkki näyttää kätevältä merkitsemistavalta perinteisen korvien viiltämisen sijasta. Se on myös varmasti nopeampi merkitsemistapa – vaikkakin maksaa hieman.

90-luvun alussa syntyi suuri kohu siitä, kun eräs lappilainen teurastaja varastoi teurastettuja poronruhoja avokasassa metsässä, jossa ne olivat alttiina kaikille haaska- ym. eläimille. Puoleksi mädäntynttä lihaa päätyikin jatkokäsittelyyn ja myyntiin. Lapin paliskunnilla oli tuon jälkeen kova työ palauttaa poronlihan maine.