Koska useimmilla puulämmitystä harrastavilla ei ole omaa metsää tai mahdollisuutta tehdä polttopuuta, he joutuvat ostamaan polttopuuta sitä myyviltä yrityksiltä. Puulämmityksen suosion kasvun myötä myös myyjien määrä kasvanut vastaamaan kasvaneeseen kysyntään.

Koska kaikesta edellä kuvatusta on paljon vaivaa polttopuumyyntiä harjoittavalle yrittäjälle, on selvää, että hän perii kohtuullisen maksun tavarastaan. Metsässä kasvavalla puulla on myös aina jokin kuitupuuarvo, joka on noin 15 euroa kiintokuutiolta hankintakaupassa. Yrittäjä saisi siis tuon hinnan kuutiolta myydessään puuta ns. pystykaupalla metsäyhtiölle tai muulle ostajalle.

Onko taajama-alueella sijaitsevan kaukolämpöverkkoon kytketyn pientalon lämmittämisessä puulla mitään järkeä? Vastaus: eihän siinä ole mitään järkeä.
Saavutettava säästö, joka riippuu lämmitysmuodosta (ja sen hinnasta) ja polttopuun hinnasta, on hyvin pieni, ja jossakin tapauksessa sitä ei ole lainkaan. Vaikka taajamassa asuvalla lämmittäjällä olisikin omaa metsää, polttopuun tekoon menee niin paljon aikaa, että se ei yksinkertaisesti ole järkevää. Hänen kannattaisi vaikka mennä jakamaan mainoksia kymmenen euron tuntipalkalla ja siitä työstä saadulla palkalla ostaa valmista polttopuuta omaan pihaan toimitettuna – ja selviäisi paljon vähemmällä vaivalla. Maaseudulla tilanne on kuitenkin toinen.
Useimmissa nykyisissä ei-sähkölämmitteisissä pientaloissa on vesikertoinen lattialämmitys, joka on osittain varaava, koska paksunnettu betonilaatta lattiassa varaa lämpöä. Varaava takka on nimensäkin mukaisesti varaava lämmitysmuoto. Yleensä kaksi varaavaa lämmitysmuotoa sopii huonosti yhteen, koska niiden aikavakiot ovat niin suuret.
Aikavakio tarkoittaa säätötekniikassa sitä, miten nopeasti prosessin ulostulo muuttuu, kun ohjausarvo muuttuu. Ulostulo on takasta tai lattiasta tuleva lämpö, ja ohjausarvo on takassa poltettavien puiden määrä tai lattiakiertoon menevän veden lämpötila.

Sähkö- ja vesipatterilämmitteisissä taloissa varaava takka toimii sitä vastoin hyvin.
Takan päivittäisessä lämmityksessä on paljon vaivaa. Puiden kuljettamisessa sisään ja takkaan laittamisessa tippuu roskia lattialle, ja takasta tulee väkisinkin tuhkaa ja nokea sisätilaan, mitä pahentaa koneellinen ilmanvaihto.
Monet eivät osaa polttaa puuta takassa. Poltettava puu voi olla huonolaatuista, halkoja ei osata latoa oikein takkaan ja puuta poltetaan liian pienellä vedolla sen vuoksi, että ne palaisivat kauemmin aikaa. Kituveto johtaa takan ja savuhormin nopeaan nokeentumiseen, mikä puolestaan huonontaa vetoa entisestään.
Savuhormi ja tulisija pitäisi nuohota kerran vuodessa, mikä maksaa noin 40 euroa.

Puunpoltto tuottaa hiilidioksidipäästöjä, eli puulämmittäjä kiihdyttää omalta osaltaan kasvihuoneilmiötä.
On selvää, että sähkö- tai kaukolämpömittarin kulutuslukema pienenee käyttämällä apuna puulämmitystä, mutta siinä säästöinnossa unohdetaan usein, kuinka paljon lämmityksessä käytetyt polttopuut ovat maksaneet.
Puulämmityksen kustannuksia voidaan arvioida myös tarkemmin
Eräs myyjä perii 69 euroa irtokuutiosta, joka on 0,4 kiintokuutiota. Kuivan koivun tiheys on noin 0,6 kg/dm3. Yksi irtokuutio koivuhalkoja painaa noin 240 kg.
Normaalikokoisessa varaavassa takassa kuluu noin 7 kg puuta yhdellä lämmityskerralla. Yhdellä 69 euroa maksavalla irtokuutiolla lämmittää tulisijaa noin 34 kertaa eli yhden kuukauden.
69 eurolla saa noin 700 kWh sähköä tai 1400 kWh kaukolämpöä. Näyttää siltä, että puulämmitys kaukolämmitteisessä talossa ei ole kannattavaa vaan maksaa jopa enemmän. Jos talossa on osittain varaava lämmitysmuoto, osa lisälämmöstä menee hukkaan. Sähkölämmitteisessä talossa saavutettava hyöty on melko pieni.
Puulämmityksestä on tullut muoti-ilmiö, ja ainoa motiivi siinä näyttää olevan pienenkin säästön saavuttaminen – maksoi sitten mitä maksoi. Puulämmitttäjä on valmis maksamaan 100 euroa, jotta hän voisi säästää 50 euroa, minkä nettovaikutus on todellisuudessa 50 euroa miinuksella, mitä ei haluta nähdä.
Led-lamppujen käytössä näyttää olevan samankaltainen ajattelutapa: maksetaan mielellään enemmän kuin todellinen säästö tulee olemaan.
Joo mutta niiden puiden tekeminen on mukava harrastus ja mikää ei voita takkatulen tuottamaa loistelämpöä!
VastaaPoistaNiinhän se varmasti on.
VastaaPoistaHenry Ford totesi seuraavasti: jos teet itse omat polttopuusi, ne lämmittävät sinua kaksi kertaa.
Miksi pitää keskittyä vain negatiivisiin asioihin? Tuleehan puunpoltossa pienhiukkasia, mutta on se toisaalta uusiutuva luonnonvara, jonka unohdat mainita. Vaivan arvoista? Onko perunoiden kasvatus itse sen vaivan arvoista, kun niitä saa kaupasta muutenkin halvalla? Kannattaako kotiviinin tekoon nähdä se vaiva kun alkossa halvin pullo maksaa siinä kuuden euron paikkeilla. Juolahtaako mieleesi, jotta jotkut ehkä haluavatkin tehdä jotain ja nähdä myös vaivaa. Onko siinä jotain väärin? Sinulla on inho puunpolttoa kohtaan, mutta voisitko tehdä kannanottosi asiallisella tavalla ilman noin helvetin vahvalla mielipiteellä? Puhut paljon asiaa, mutta tuollainen jyrkkä ei asenne harmittaa aina minua. Kussakin asiassa on olemassa hyvät ja huonot puolensa. Joskus samainen asia voi olla järkevää jossakin tapauksessa ja toisinaan ei. Muista tämä, kun seuraavan kerran tuot mustavalkoiset mielipiteesi julki. Kyllä itse vaan tein huomattavan säästön sähkölaskuissa, kun poltin itse vaivoin tekemilläni puilla(joille tuli hintaa 12e/irtokuutio) viime talvena.
VastaaPoistaKirjoittajan kannattaa perehtyä luonnon hiilidioksidikiertoon kunnolla.
VastaaPoista