Teknologian kehittämiskeskus Tekes jakoi jälleen varsin avokätisesti veronmaksajien rahaa.
Tekes jakoi vuonna 2011 yhteensä 611 miljoonaa euroa. Se ei kuitenkaan ole koko Tekesin budjetti, koska siitä puuttuvat Tekesin omat menot, joita voidaan varovaisesti arvioiden olevan 100 000 euroa per nuppi. Jos henkilöstömäärä on sama kuin viime vuonna (400 paperinpyörittäjää), hallinnolliset kulut olivat noin 40 miljoonaa euroa. Tekes aiheutti siten valtiolle noin 650 miljoonan menoerän, jonka hyödyllisyys on vähintäänkin kyseenalainen.
Vuoden 2011 avustuseuroja saivat vanhat tutut nimet. Nokia oli jälleen kerran suurin tuensaaja, mikä jaksaa vieläkin hämmästyttää. Miljarditulosta tekevä yritys kehtaa edelleenkin hakea t&k-tukea veronmaksajilta kerätyistä veroista, vaikka se tekee yhteistyötä Microsoftin kanssa, jolla on kassassaan rahaa pienen valtion budjetin verran.
Joitakin poimintoja luettelosta:
Nokia Oyj 10 226 399 euroa (kasvua 36 925 euroa ed. vuodesta)
Nokia Siemens Oy 5 530 685 euroa (+1 983 803 euroa)
Elektrobitin kolme yksikköä yhteensä 1 070 599 euroa (–778 952 euroa). Joko on aika jättää uppoava laiva..?
Esju Oy 0 euroa (–29 939 euroa) Jo oli aikakin!
Lääketehdas GlaxoSmithKline Oy 46 900 euroa (–3150 euroa)
Lääketehdas Orion 747 069 euroa
Lääketehdas Pfizer 55 247 euroa (+55 247 euroa)
Nethawk Oy 1 919 123 euroa (+1 030 595 euroa)
Valkee Oy 376 554 euroa (+55 008 euroa). Tällä summalla on yhteiskunta tukenut kirkasvalokuulokkeistaan tunnetuksi tullutta yritystä.
Aava Mobile Oy 1 672 560 euroa (+1 039 231 euroa). Ehkäpä tämä on aluepolitiikkaa, jolla ex-nokialaiset saavat ”työtä”..?
Capricode Oy 181 430 (+244 593 euroa)
Uros Oy 600 000 euroa. Tuollainen summa yritykselle, josta kukaan ei tiedä juurikaan mitään.
Winwind Oy 764 431 (–225 012 euroa). Tyylimyllyala taitaa olla laskevan auringon ala.
Oulun kaupunki 486 167 euroa (+147 644 euroa)
Koska valtion budjetin alijäämä on tänä vuonna noin seitsemän miljardia euroa, joka joudutaan kompensoimaan samansuuruisella lainalla, tässä olisi yksi säästökohde: lakkautetaan Tekesin toiminta. Tekesin ”asiantuntijat” joutuisivat tosin jättämään suojatyöpaikkansa ja kokeilemaan kompetenssiaan vapailla työmarkkinoilla, mutta se olisi vain pieni menetys saavutetun hyödyn rinnalla. Tekesin viime vuoden menot olivat likimain 10 prosenttia valtion budjettialijäämästä eli siitä summasta, joka täytyy kattaa lainalla.
Verkostoituminen on todellakin tämän ajan avainsana. Hanki itsellesi pari hyvää kaveria Tekesistä ja voit olla varma, että raha tulee – ja paljon!
Vuonna 2010:
http://oulun1.blogspot.com/2011/01/tekesin-raha-automaatti.html
Vuonna 2009:
http://oulun1.blogspot.com/2010/01/tekes-jakoi-jalleen-rahaa.html
Kaikki tuensaajat 2011
tiistai 31. tammikuuta 2012
maanantai 30. tammikuuta 2012
Hirsinen lampunjalka
Kuvan pöytälampun jalka on valmistettu vanhan riihen hirrestä. Riihi on seinän vuosilukukaiverruksen mukaan on valmistunut vuonna 1764 tai hieman sitä aikaisemmin. Hirren sahauspinnasta on laskettavissa noin 225 vuosirengasta, mikä tarkoittaa sitä, että puu, josta hirsi on valmistettu, on ollut vähintäänkin 225 vuotta vanha.

Noista kahdesta luvusta voidaan laskea vuosi, jolloin puuntaimi on lähtenyt kasvamaan. Vähentämällä 225 vuotta vuodesta 1764 saadaan vuosi 1539. Vanhin osa hirrestä eli sydänpuun sisimmät vuosirenkaat ovat siten iältään lähes viisisataavuotiaita.
Pienistä oksanleikkauksista päätellen hirsi on valmistettu kuusipuusta, joka on tunnetusti mäntyä hidaskasvuisempi.

Ensimmäiset 40 vuotta puu on kasvanut suhteellisen nopeasti, kunnes sen kasvu on hidastunut ja jatkunut hitaana, kunnes se on viimein kaadettu. Hirren sahauspinnan säde vaakasuoraan oikealle on noin 11 cm, mistä voidaan laskea keskimääräinen vuosikasvu, joka on vain noin 0,50 mm.
Osa vuosikasvusta on niin pientä, että vuosirenkaat ovat hädin tuskin laskettavissa. Hidas kasvu kertoo joko lyhyistä kasvukausista (kylmät kesät) tai epäedullisesta kasvupaikasta. Kuvan kuusihirsi on kuitenkin kestävintä mahdollista, ja tuollaisesta puusta rakennetut hirsirakennukset kestävät parhaiten aikaa – ja varmasti myös sellaisesta puusta valmistettu lampunjalka.

Noista kahdesta luvusta voidaan laskea vuosi, jolloin puuntaimi on lähtenyt kasvamaan. Vähentämällä 225 vuotta vuodesta 1764 saadaan vuosi 1539. Vanhin osa hirrestä eli sydänpuun sisimmät vuosirenkaat ovat siten iältään lähes viisisataavuotiaita.
Pienistä oksanleikkauksista päätellen hirsi on valmistettu kuusipuusta, joka on tunnetusti mäntyä hidaskasvuisempi.

Ensimmäiset 40 vuotta puu on kasvanut suhteellisen nopeasti, kunnes sen kasvu on hidastunut ja jatkunut hitaana, kunnes se on viimein kaadettu. Hirren sahauspinnan säde vaakasuoraan oikealle on noin 11 cm, mistä voidaan laskea keskimääräinen vuosikasvu, joka on vain noin 0,50 mm.
Osa vuosikasvusta on niin pientä, että vuosirenkaat ovat hädin tuskin laskettavissa. Hidas kasvu kertoo joko lyhyistä kasvukausista (kylmät kesät) tai epäedullisesta kasvupaikasta. Kuvan kuusihirsi on kuitenkin kestävintä mahdollista, ja tuollaisesta puusta rakennetut hirsirakennukset kestävät parhaiten aikaa – ja varmasti myös sellaisesta puusta valmistettu lampunjalka.
lauantai 28. tammikuuta 2012
Kallioparkki 2012
Kallioparkin rakennustöiden on määrä alkaa kesäkuussa (ellei sitten mitään mullistavaa tapahdu ja kaupungin vihreät kommunistit keksi jotakin keinoa pysäyttää rakentamisen heti alkuunsa).

Kallioparkin uusi nimi Kivisydän on naurettava ja tuo mieleen Markku Veijalaisen samannimisen romaanin, joka kertoo kahden hämeenlinnalaisen nuorukaisen seikkailuista ja musiikkibisneksen aloittamisesta 60-luvulla.
Kallioparkissa on taloudellisesti kysymys erittäin suuresta hankkeesta Oulun kokoiselle kaupungille. Siinä on kaksi vaihtoehtoa: se joko onnistuu tai menee totaalisesti pieleen.

Itse kalliotila näyttää yllä olevassa kuvassa varsin harmittomalta, koska siinä ei näy ajoluiskia, joiden kautta tilaan ajetaan 25 metrin syvyyteen. Juuri syvyyden vuoksi ajoluiskista tulee pakostakin pitkät, koska luiskien kaltevuus ei käytännön syiden vuoksi saa olla kovin suuri. Jos luiskan kaltevuus olisi seitsemän astetta (1:8), luiskan pituuden pitäisi olla 204 metriä.
Kuten alla olevasta kuvasta havaitaan, Hallituskadulta lähtevä luiska on Rantakadun luiskaa pidempi, koska maanpinta on Torinrannassa pari metriä alempana kuin Hallituskadulla. On todennäköistä, että kaltevuus jatkuu pysäköintitilan ajokäytäviin asti, kuten kuvaan on magentalla piirretty. Luiskien pituudet ovatkin luultavasti arvioidut 200 metriä.

Koska Autorannan ajoluiskan alkupää on lähellä merenrantaa ja vain pari metriä merenpinnan keskikorkeuden yläpuolella, on aina mahdollista, että äkkiä tulvivan meren vesi saattaa päästä valumaan ajoluiskaa alas pysäköintitilaan, mistä seuraisi sitten varmastikin monenlaisia ikävyyksiä.
Toimiessaan kallioparkki olisi melko huomaamaton maan pinnalla. Liikennettä olisi vain ajoluiskien edustoilla ja niille johtavilla kaduilla. Jos autopaikkojen lukumäärä olisi 700, keskimääräinen pysäköintiaika yksi tunti ja käyttöaste 80 prosenttia, keskimäärin vain 560 autoa ajaisi yhteensä molempia luiskia molempiin suuntiin. Jos molempia luiskia käytettäisiin yhtä paljon, Hallituskadun luiskaa ajaisi keskimäärin 280 autoa alas ja 280 autoa ylös yhden tunnin aikana. Minuutissa se olisi vain noin yhdeksän autoa.
Suurempi ongelma tulee olemaan louhintatyö ja räjäytyksissä syntyneen murskeen ajaminen maan alta ylös maan pinnalle. Koska tuo työ vie eniten aikaa, kokonaisrakennusajasta suurin osa tulee olemaan kallion räjäyttämistä ja murskeen pois kuljettamista, mistä tulee muodostumaan ”suurta huvia” lähinnä Hallituskadulla ja Uudellakadulla asuville kaupunkilaisille. Kuorma-autoliikenne tulee olemaan lähes ympärivuorokautista.
Havainnekuvasta on vaikea arvoida louhittavan kallion määrää, mutta kun tietää, että yhteen kuorma-autoon ei mitään ihmeitä mahdu, voi hyvin kuvitella, että ajokertojen määrä tulee olemaan tuhansia ja taas tuhansia. Keskustaan asumaan halajavalle saattaakin pian koittaa ostajan markkinat halpenevien asuntojen vuoksi.
Tarkennus siihen, kun totesin, että hankkeella on tarkalleen vain kaksi vaihtoehtoa. 1) Hanke viedään vastoinkäymisistä ja kustannuksista huolimatta loppuun, tai 2) rakennusaikana liian suuriksi käyneiden vastoinkäymisten vuoksi hanke keskeytetään ja siitä luovutaan.

Kallioparkin uusi nimi Kivisydän on naurettava ja tuo mieleen Markku Veijalaisen samannimisen romaanin, joka kertoo kahden hämeenlinnalaisen nuorukaisen seikkailuista ja musiikkibisneksen aloittamisesta 60-luvulla.
Kallioparkissa on taloudellisesti kysymys erittäin suuresta hankkeesta Oulun kokoiselle kaupungille. Siinä on kaksi vaihtoehtoa: se joko onnistuu tai menee totaalisesti pieleen.

Itse kalliotila näyttää yllä olevassa kuvassa varsin harmittomalta, koska siinä ei näy ajoluiskia, joiden kautta tilaan ajetaan 25 metrin syvyyteen. Juuri syvyyden vuoksi ajoluiskista tulee pakostakin pitkät, koska luiskien kaltevuus ei käytännön syiden vuoksi saa olla kovin suuri. Jos luiskan kaltevuus olisi seitsemän astetta (1:8), luiskan pituuden pitäisi olla 204 metriä.
Kuten alla olevasta kuvasta havaitaan, Hallituskadulta lähtevä luiska on Rantakadun luiskaa pidempi, koska maanpinta on Torinrannassa pari metriä alempana kuin Hallituskadulla. On todennäköistä, että kaltevuus jatkuu pysäköintitilan ajokäytäviin asti, kuten kuvaan on magentalla piirretty. Luiskien pituudet ovatkin luultavasti arvioidut 200 metriä.

Koska Autorannan ajoluiskan alkupää on lähellä merenrantaa ja vain pari metriä merenpinnan keskikorkeuden yläpuolella, on aina mahdollista, että äkkiä tulvivan meren vesi saattaa päästä valumaan ajoluiskaa alas pysäköintitilaan, mistä seuraisi sitten varmastikin monenlaisia ikävyyksiä.
Toimiessaan kallioparkki olisi melko huomaamaton maan pinnalla. Liikennettä olisi vain ajoluiskien edustoilla ja niille johtavilla kaduilla. Jos autopaikkojen lukumäärä olisi 700, keskimääräinen pysäköintiaika yksi tunti ja käyttöaste 80 prosenttia, keskimäärin vain 560 autoa ajaisi yhteensä molempia luiskia molempiin suuntiin. Jos molempia luiskia käytettäisiin yhtä paljon, Hallituskadun luiskaa ajaisi keskimäärin 280 autoa alas ja 280 autoa ylös yhden tunnin aikana. Minuutissa se olisi vain noin yhdeksän autoa.
Suurempi ongelma tulee olemaan louhintatyö ja räjäytyksissä syntyneen murskeen ajaminen maan alta ylös maan pinnalle. Koska tuo työ vie eniten aikaa, kokonaisrakennusajasta suurin osa tulee olemaan kallion räjäyttämistä ja murskeen pois kuljettamista, mistä tulee muodostumaan ”suurta huvia” lähinnä Hallituskadulla ja Uudellakadulla asuville kaupunkilaisille. Kuorma-autoliikenne tulee olemaan lähes ympärivuorokautista.
Havainnekuvasta on vaikea arvoida louhittavan kallion määrää, mutta kun tietää, että yhteen kuorma-autoon ei mitään ihmeitä mahdu, voi hyvin kuvitella, että ajokertojen määrä tulee olemaan tuhansia ja taas tuhansia. Keskustaan asumaan halajavalle saattaakin pian koittaa ostajan markkinat halpenevien asuntojen vuoksi.
Tarkennus siihen, kun totesin, että hankkeella on tarkalleen vain kaksi vaihtoehtoa. 1) Hanke viedään vastoinkäymisistä ja kustannuksista huolimatta loppuun, tai 2) rakennusaikana liian suuriksi käyneiden vastoinkäymisten vuoksi hanke keskeytetään ja siitä luovutaan.
keskiviikko 25. tammikuuta 2012
Numismaattisia seteleitä
Kalevassa oli tänään ilmoitus (luokitellut ilmoitukset), jossa eräs yritys tarjoutuu ostamaan (numismaattisia) rahoja, joiden arvo on käypien rahojen kohdalla niiden nimellisarvoa suurempi.
Alla olevissa kuvissa on joitakin vanhoja 10 markan seteleitä, joiden sarjanumeron perässä on tähti-symboli, mikä tarkoittaa sitä, että niillä on korvattu sama sarjanumeroinen seteli, jossa on ollut jokin painovirhe. Tällaisten setelien arvo on selvästikin niiden nimellisarvoa suurempi.




Yritys haluaa myös ostaa ensimmäisiä Suomessa käyttöön otettuja euroseteleitä, joissa sarjanumeron ensimmäinen kirjain on L. Alla on kuvattuina eurosarjan neljä pienintä L-sarjan seteliä, jotka on ostettu pankista kymmenen vuotta sitten. Tällaisten käyttämättömien seteleiden arvo on suurin.



Yllä olevan 20 euron setelin laattanumero on D001, joka tosiasiassa sijaitsee setelin kääntöpuolella.
Alla olevissa kuvissa on joitakin vanhoja 10 markan seteleitä, joiden sarjanumeron perässä on tähti-symboli, mikä tarkoittaa sitä, että niillä on korvattu sama sarjanumeroinen seteli, jossa on ollut jokin painovirhe. Tällaisten setelien arvo on selvästikin niiden nimellisarvoa suurempi.




Yritys haluaa myös ostaa ensimmäisiä Suomessa käyttöön otettuja euroseteleitä, joissa sarjanumeron ensimmäinen kirjain on L. Alla on kuvattuina eurosarjan neljä pienintä L-sarjan seteliä, jotka on ostettu pankista kymmenen vuotta sitten. Tällaisten käyttämättömien seteleiden arvo on suurin.



Yllä olevan 20 euron setelin laattanumero on D001, joka tosiasiassa sijaitsee setelin kääntöpuolella.
sunnuntai 1. tammikuuta 2012
Äänestä Pipsa presidentiksi!
Äänestä Pipsa presidentiksi!
Hänen numeronsa on helppo muistaa ja kirjoittaa: 1.
Pipsa on nuori ja raikas.
Pipsa on edustava – toisin kuin aikaisemmat presidentit.
Pipsa on universaali ehdokas. Hän ei ole koskaan ollut mihinkään puolueen jäsen.
Pipsa ei koskaan ajattele omaa etuaan vaan ainoastaan sinun ja kansakunnan etua.
Pipsa taitava, tehokas ja älykäs – toisin kuin muut ehdokkaat.
Pipsa on luotettava ja rehellinen.
Pipsa ei tee puolivillaisia lupauksia, vaan sen minkä hän lupaa, sen hän varmasti myös pitää.
Pipsa ratkaisee tämän maan ongelmat.
Pipsa on sopiva henkilö tämän maan johtoon.
Pipsa on todellinen vaihtoehto.
Pipsa on ainoa vaihtoehto.
Anna äänesi Pipsalle ja voit nukkua yösi rauhassa.
Pipsa on meidän ehdokkaamme.
Muista numero 1 ja äänestä Pipsa presidentiksi.
Hänen numeronsa on helppo muistaa ja kirjoittaa: 1.
Pipsa on nuori ja raikas.
Pipsa on edustava – toisin kuin aikaisemmat presidentit.
Pipsa on universaali ehdokas. Hän ei ole koskaan ollut mihinkään puolueen jäsen.
Pipsa ei koskaan ajattele omaa etuaan vaan ainoastaan sinun ja kansakunnan etua.
Pipsa taitava, tehokas ja älykäs – toisin kuin muut ehdokkaat.
Pipsa on luotettava ja rehellinen.
Pipsa ei tee puolivillaisia lupauksia, vaan sen minkä hän lupaa, sen hän varmasti myös pitää.Pipsa ratkaisee tämän maan ongelmat.
Pipsa on sopiva henkilö tämän maan johtoon.
Pipsa on todellinen vaihtoehto.
Pipsa on ainoa vaihtoehto.
Anna äänesi Pipsalle ja voit nukkua yösi rauhassa.
Pipsa on meidän ehdokkaamme.
Muista numero 1 ja äänestä Pipsa presidentiksi.
perjantai 30. joulukuuta 2011
Huonoa tienhoitoa
Alla oleva kuva esittää Zeppelinin Pohjantiehen liittymää pohjoiseen. Kuva on otettu tänään kello 10.10.
Kuva kertoo tienhoidon huonosta tasosta. Vasenta kaistaa ei juurikaan ole viitsitty aurata, vaan tielle levitetyn suolan on kuviteltu sulattavan lumen, joka se sitten loskana tarttuu autojen alustoihin ja roiskuu takana ajavien autojen päälle ja kulkeutuu tuolla tavalla pois tieltä.
Moottoritielle tulevan kiihdytyskaistan tila on vielä huonompi. Punainen nuoli osoittaa, minne asti kiihdytyskaista jatkuu. Koska kiihdytyskaistaa ei ole aurattu, sitä ei voi käytännössä käyttää lainkaan sillä olevan loskan vuoksi, ja kuten kuvasta näkyykin, ei sitä ole kukaan tänä aamuna käyttänytkään, vaan jokainen moottoritielle tullut on ajanut suoraan moottoritien oikeanpuoleiselle kaistalle välittämättä väistämisvelvollisuudesta.
Kiihdytyskaistaa ajaminen vihreää nuolta pidemmälle on melko mahdotonta, koska auton oikean puolen pyörät kulkisivat loskassa ja vasemman puolen pyörät asfaltilla, mikä tekisi ajamisesta vaikeaa ja jopa vaarallista kovassa vauhdissa.
Kuva kertoo tienhoidon huonosta tasosta. Vasenta kaistaa ei juurikaan ole viitsitty aurata, vaan tielle levitetyn suolan on kuviteltu sulattavan lumen, joka se sitten loskana tarttuu autojen alustoihin ja roiskuu takana ajavien autojen päälle ja kulkeutuu tuolla tavalla pois tieltä.Moottoritielle tulevan kiihdytyskaistan tila on vielä huonompi. Punainen nuoli osoittaa, minne asti kiihdytyskaista jatkuu. Koska kiihdytyskaistaa ei ole aurattu, sitä ei voi käytännössä käyttää lainkaan sillä olevan loskan vuoksi, ja kuten kuvasta näkyykin, ei sitä ole kukaan tänä aamuna käyttänytkään, vaan jokainen moottoritielle tullut on ajanut suoraan moottoritien oikeanpuoleiselle kaistalle välittämättä väistämisvelvollisuudesta.
Kiihdytyskaistaa ajaminen vihreää nuolta pidemmälle on melko mahdotonta, koska auton oikean puolen pyörät kulkisivat loskassa ja vasemman puolen pyörät asfaltilla, mikä tekisi ajamisesta vaikeaa ja jopa vaarallista kovassa vauhdissa.
torstai 29. joulukuuta 2011
Balladi voivuoresta
Irwin Goodman ja Vexi Salmi -parivaljakko teki vuonna 1970 kappaleen Balladi voivuoresta kannanottonaan Suomen 60- ja 70-luvun vaihteessa harjoittamaan maatalouspolitiikkaan. Hövelin tukipolitiikan vuoksi tuotanto ei vastannut kysyntään, vaan monissa maataloustuotteissa oli valtava ylituotanto, kuten voissa, josta laulu kertoo.
Mitä enemmän maatalousyrittäjä tuotti, sitä enemmän hän sai valtion verovaroista keräämiä maataloustukia. Voita kertyi suuret määrät, joilla ei ollut kysyntää kotimaan markkinoilla, ja sitä todellakin kertyi ihan ”vuoreksi asti”, ennen kuin sitä alettiin dumpata ulkomaille valtion tukien avulla.
Maito pyritään käyttämään mahdollisimman tarkasti hyväksi, ja kun siitä erotellaan kerma voin valmistusta varten, jäljelle jää ns. kurria, joka myydään ”rasvattomana maitona” ja jonka suosio on vuosi vuodelta vain kasvanut. Jos kukaan ei ostaisi rasvatonta maitoa, se menisi hukkaan.
”Se paisuu kiiltää kasvaa,
on kaikkialla rasvaa,
kun lypsykarja maat ja metsät valloittaa.”
[- - -]
”Ei Kiina uhkaa meitä,
ei sodat maailmaa peitä.
Nyt meijeristä pursuu vaara keltaisin.”
Tällä hetkellä ei ole huolta voivuoresta vaan voipulasta. Kauppojen voihyllyt ammottavat tyhjyyttään, mutta missä on syy tähän? Eläinrasvoja on aina pidetty haitallisina, ja sitähän maitorasvakin on.
Syy löytyy Venäjän-viennistä. Jos Valion puolen kilon voi paketti maksaa venäläiskaupassa noin viisi euroa ja Suomessa vain noin puolet siitä, on selvää, kumpi markkina on tärkeämpi Valiolle.
Toinen syy on voin lisääntynyt kulutus, mutta se ei tietenkään ole voinut kasvaa niin nopeasti, että tuotanto ei olisi pystynyt vastaamaan siihen. Näyttääkin siltä, että voipulan on annettu syntyä aivan tarkoituksellisesti, jotta Valio ja muut suuret tuottajat saisivat hyvän tekosyyn nostaa voin hintaa kotimaan markkinoilla.
”Siis ammu lehmä pyhä
ja lypsä meille yhä
ja siitä sonni lisää karjaa laitumiin.”
Mitä enemmän maatalousyrittäjä tuotti, sitä enemmän hän sai valtion verovaroista keräämiä maataloustukia. Voita kertyi suuret määrät, joilla ei ollut kysyntää kotimaan markkinoilla, ja sitä todellakin kertyi ihan ”vuoreksi asti”, ennen kuin sitä alettiin dumpata ulkomaille valtion tukien avulla.Maito pyritään käyttämään mahdollisimman tarkasti hyväksi, ja kun siitä erotellaan kerma voin valmistusta varten, jäljelle jää ns. kurria, joka myydään ”rasvattomana maitona” ja jonka suosio on vuosi vuodelta vain kasvanut. Jos kukaan ei ostaisi rasvatonta maitoa, se menisi hukkaan.
”Se paisuu kiiltää kasvaa,
on kaikkialla rasvaa,
kun lypsykarja maat ja metsät valloittaa.”
[- - -]
”Ei Kiina uhkaa meitä,
ei sodat maailmaa peitä.
Nyt meijeristä pursuu vaara keltaisin.”
Tällä hetkellä ei ole huolta voivuoresta vaan voipulasta. Kauppojen voihyllyt ammottavat tyhjyyttään, mutta missä on syy tähän? Eläinrasvoja on aina pidetty haitallisina, ja sitähän maitorasvakin on. Syy löytyy Venäjän-viennistä. Jos Valion puolen kilon voi paketti maksaa venäläiskaupassa noin viisi euroa ja Suomessa vain noin puolet siitä, on selvää, kumpi markkina on tärkeämpi Valiolle.
Toinen syy on voin lisääntynyt kulutus, mutta se ei tietenkään ole voinut kasvaa niin nopeasti, että tuotanto ei olisi pystynyt vastaamaan siihen. Näyttääkin siltä, että voipulan on annettu syntyä aivan tarkoituksellisesti, jotta Valio ja muut suuret tuottajat saisivat hyvän tekosyyn nostaa voin hintaa kotimaan markkinoilla.
”Siis ammu lehmä pyhä
ja lypsä meille yhä
ja siitä sonni lisää karjaa laitumiin.”
lauantai 24. joulukuuta 2011
Me käymme Joulun viettohon
Me käymme Joulun viettohon
taas kuusin, kynttilöin.
Puun vihreen oksat kiedomme
me hopein kultavöin,
vaan muistammeko lapsen sen,
mi taivaisen tuo kirkkauden.
Me käymme Joulun viettohon
niin maisin miettehin,
nuo rikkaan täyttää aatokset,
ja mielen köyhänkin:
suun ruoka, juoma, meno muu.
Laps hankeen hukkuu, unhoittuu.
Turhuuden turhuus kaikki on,
niin turhaa touhu tää,
me kylmin käymme sydämmin,
laps sivuun vain jos jää.
Me lahjat jaamme runsahat,
laps – tyhjät kätes ihanat.
Oi ystävät, jos myöskin me
kuin tietäjämme nuo
veisimme kullan, mirhamin
tuon rakkaan lapsen luo,
niin meille Joulu maallinen
ois alku Joulun taivaisen.
taas kuusin, kynttilöin.
Puun vihreen oksat kiedomme
me hopein kultavöin,
vaan muistammeko lapsen sen,
mi taivaisen tuo kirkkauden.
Me käymme Joulun viettohon
niin maisin miettehin,
nuo rikkaan täyttää aatokset,
ja mielen köyhänkin:
suun ruoka, juoma, meno muu.
Laps hankeen hukkuu, unhoittuu.
Turhuuden turhuus kaikki on,niin turhaa touhu tää,
me kylmin käymme sydämmin,
laps sivuun vain jos jää.
Me lahjat jaamme runsahat,
laps – tyhjät kätes ihanat.
Oi ystävät, jos myöskin me
kuin tietäjämme nuo
veisimme kullan, mirhamin
tuon rakkaan lapsen luo,
niin meille Joulu maallinen
ois alku Joulun taivaisen.
perjantai 23. joulukuuta 2011
Joulubileet
Jouluelokuva ylitse kaikkien muiden on Jari Halosen Joulubileet, jossa tavallisuudesta poiketen joulua vietetäänkin keskellä kesää.
Helsingin Sanomien entisen elokuva-arvostelijan Helena Yläsen arviointi kertoo kaiken oleellisen elokuvasta.




Eihän sillä loppujen lopuksi ole mitään väliä, mistä tuutista se ”mesitsi” tulee, kuten Oiva Lohtanderin esittämä uskoon tullut entinen vanki totesi pönttösaarnaajana. Eipä varmastikaan...
Helsingin Sanomien entisen elokuva-arvostelijan Helena Yläsen arviointi kertoo kaiken oleellisen elokuvasta.



Eihän sillä loppujen lopuksi ole mitään väliä, mistä tuutista se ”mesitsi” tulee, kuten Oiva Lohtanderin esittämä uskoon tullut entinen vanki totesi pönttösaarnaajana. Eipä varmastikaan...
torstai 22. joulukuuta 2011
Rovio ja Angry Birds
”Meistä tulee ensimmäinen viihdebrändi, jolla on miljardi fania.”
”Kasvatamma liikevaihdon sadoista miljoonista kymmeniin miljardeihin dollareihin.”
”Tavoite on myydä enemmän kuin Disney myy Mikkihiiriä.”
Rovio Oy:n talousjohtaja kertoi viikko sitten yrityksensä ”tulevaisuudennäkymistä”. Mutta olisikohan sittenkin parempi puhua tulevaisuudenhoureista, sillä niin suuruudenhulluja ne mahdottomuudessaan näyttävät olevan?
Miljardi FB-fania? Faneja on nyt 10,9 miljoonaa, joten tavoitteesta puuttuu enää ”vain” noin 989 miljoonaa. Jos faneja tulisi varovaisesti arvioiden 10 miljoonan vuosivauhdilla, yhden miljardin tavoite tulisi täyteen (vasta) 91 vuoden kuluttua eli vuonna 2102. Rohkenen epäillä, että tuolloin kukaan ei ole koskaan edes kuullutkaan Facebookista tai Angry Birdseistä.
Liikevaihdonkin odotetaan kasvavan ”vain” 10 000 prosenttia eli satakertaisesti.
Edellä mainitut tavoitteet lienevätkin vain ”lastenleikkiä” Rovion kaltaiselle yritykselle, mutta Disney haastaminen saattaa jo olla vaikeampi pala purtavaksi. Disney-leluja myydään nimittäin vuosittain 28 miljardilla dollarilla, josta Mikki Hiiri -lelujen osuus on 9 miljardia.
Heillä, jotka ostavat Disney-leluja joko itselleen tai lapsilleen, on aivan erilainen tunneside Walt Disneyn luomaan satumaailmaan kuin typeriä Anrgy Birds -krääsää ostavilla henkilöillä Angry Birds -peliin tai Rovio-yhtiöön.
Rovion vastuuhenkilöiden (lue: omistajien) isottelulle on tietenkin erittäin hyvät perusteet. Yhtiö harkitsee istautumista pörssiin reilun vuoden kuluttua, ja se tulee tapahtumaan todennäköisesti Hongkongissa. Yrityksen markkina-arvoksi on täysin ylioptimistisesti arvioitu 2–7 miljardia euroa.
Mitä suureellisempia tulevaisuudennäkymiä Rovio pystyy maalaamaan, sitä suuremmaksi määräytyy yhtiön kuvitteellinen arvo, joka on tärkeässä osassa, kun listautumisen yhteydessä osakkeelle määrätään myyntihinnan ala- ja ylärajat. Lopullinen hinta määräytyy institutionaalisten sijoittajien kysynnän mukaan.
Mitä suuremmaksi osakkeen myyntihinta asettuu, sitä enemmän Rovio Oy:n nykyiset osakkeenomistajat saavat rahaa. Nykyisin heidän tulonsa muodostuu todennäköisesti vain palkkatulosta, koska kasvavan yrityksen tulos menee käytännössä kasvun synnyttämiin kustannuksiin, eikä siitä riitä osinkoihin. Kuka olisi sitten niin tyhmä, että sijoittaisi rahaa tuollaiseen yritykseen..?
Oma arvioni on, että Angry Birdsien nousukiito loppuu lyhyeen kuin kanan lento. Jos yritys keskittyy tällä hetkellä ja laskee kasvun vain yhden tuotteen varaan, sillä ei ole minkäänlaisia mahdollisuuksia kasvuun tai menestykseen. Vaikka Angry Birds onkin vedonnut moniin lapsenmielisiin, lintujen uutuudenviehätys menee nopeasti ohitse, ja sitä vielä nopeuttaa jonkin toisen kilpailevan tuotteen tulo markkinoille. Viihdemaailmassa on huipulla tilaa vain muutamille, ja jaettavan kakun koko ei juurikaan muutu. Yhden häviö on aina muiden voitto.
Rovio yrittääkin takoa nyt, kun sen rauta on (vielä) kuuma, mutta vuosi 2013 listautumisineen taitaa sittenkin olla liian kaukana ja listautumisesta tulee todennäköisesti täysi floppi, jos Rovion omistajat viitsisivät sitten edes kokeilla onneaan saadakseen helppoa rahaa.
Bob Thomas kirjoitti vuonna 1976 Walt Disneyn elämänkerran, joka on mielenkiintoinen luettava ja kertoo siitä, että Disneyn viihdeimperiumin luominen vaati luovuutta, lahjakkuutta ja erittäin paljon työtä.
Walt Disney loukkaantuisi varmastikin syvästi, jos tietäisi, että Rovion siivettömiä pallolintuja verrataan hänen luomiinsa ikimuistoisiin piirroshahmoihin.
Edellä kerrottu ei vielä riitä Roviolle. Suunnitteilla on elokuva kolmen vuoden kuluttua (kuka tosissaan uskoo siihen?) ja aktiviteettipuistoja, joita pitäisi tulla – tämä on jälleen sitä vaatimatonta Roviota – tuhansia ympäri maailman. Disney-huvipuistojakin toki on, mutta niiden lukumäärä on laskettavissa vain yhden käden sormilla.
Disney-elokuvat ovat saaneet 60 Oscar-palkintoa vuoteen 1976 mennessä. Kuvassa nuori Walt Disney ensimmäisensä kanssa.
Rovion uhoilu synnyttää vain säälinsekaista (ja apriorista vahingoniloista) naurua. Milloin saa alkaa nauraa..?
Tässä olisi Rovion seuraajalle (mikä se sitten lieneekin) hyvä tuote(nimi): Angry Bitch. ”Vihaisen Vosun” tuotteistamisen jätän yrityksen vastuulle.
”Kasvatamma liikevaihdon sadoista miljoonista kymmeniin miljardeihin dollareihin.”
”Tavoite on myydä enemmän kuin Disney myy Mikkihiiriä.”
Rovio Oy:n talousjohtaja kertoi viikko sitten yrityksensä ”tulevaisuudennäkymistä”. Mutta olisikohan sittenkin parempi puhua tulevaisuudenhoureista, sillä niin suuruudenhulluja ne mahdottomuudessaan näyttävät olevan?
Miljardi FB-fania? Faneja on nyt 10,9 miljoonaa, joten tavoitteesta puuttuu enää ”vain” noin 989 miljoonaa. Jos faneja tulisi varovaisesti arvioiden 10 miljoonan vuosivauhdilla, yhden miljardin tavoite tulisi täyteen (vasta) 91 vuoden kuluttua eli vuonna 2102. Rohkenen epäillä, että tuolloin kukaan ei ole koskaan edes kuullutkaan Facebookista tai Angry Birdseistä.
Liikevaihdonkin odotetaan kasvavan ”vain” 10 000 prosenttia eli satakertaisesti.
Edellä mainitut tavoitteet lienevätkin vain ”lastenleikkiä” Rovion kaltaiselle yritykselle, mutta Disney haastaminen saattaa jo olla vaikeampi pala purtavaksi. Disney-leluja myydään nimittäin vuosittain 28 miljardilla dollarilla, josta Mikki Hiiri -lelujen osuus on 9 miljardia.
Heillä, jotka ostavat Disney-leluja joko itselleen tai lapsilleen, on aivan erilainen tunneside Walt Disneyn luomaan satumaailmaan kuin typeriä Anrgy Birds -krääsää ostavilla henkilöillä Angry Birds -peliin tai Rovio-yhtiöön.
Rovion vastuuhenkilöiden (lue: omistajien) isottelulle on tietenkin erittäin hyvät perusteet. Yhtiö harkitsee istautumista pörssiin reilun vuoden kuluttua, ja se tulee tapahtumaan todennäköisesti Hongkongissa. Yrityksen markkina-arvoksi on täysin ylioptimistisesti arvioitu 2–7 miljardia euroa.
Mitä suureellisempia tulevaisuudennäkymiä Rovio pystyy maalaamaan, sitä suuremmaksi määräytyy yhtiön kuvitteellinen arvo, joka on tärkeässä osassa, kun listautumisen yhteydessä osakkeelle määrätään myyntihinnan ala- ja ylärajat. Lopullinen hinta määräytyy institutionaalisten sijoittajien kysynnän mukaan.
Mitä suuremmaksi osakkeen myyntihinta asettuu, sitä enemmän Rovio Oy:n nykyiset osakkeenomistajat saavat rahaa. Nykyisin heidän tulonsa muodostuu todennäköisesti vain palkkatulosta, koska kasvavan yrityksen tulos menee käytännössä kasvun synnyttämiin kustannuksiin, eikä siitä riitä osinkoihin. Kuka olisi sitten niin tyhmä, että sijoittaisi rahaa tuollaiseen yritykseen..?
Oma arvioni on, että Angry Birdsien nousukiito loppuu lyhyeen kuin kanan lento. Jos yritys keskittyy tällä hetkellä ja laskee kasvun vain yhden tuotteen varaan, sillä ei ole minkäänlaisia mahdollisuuksia kasvuun tai menestykseen. Vaikka Angry Birds onkin vedonnut moniin lapsenmielisiin, lintujen uutuudenviehätys menee nopeasti ohitse, ja sitä vielä nopeuttaa jonkin toisen kilpailevan tuotteen tulo markkinoille. Viihdemaailmassa on huipulla tilaa vain muutamille, ja jaettavan kakun koko ei juurikaan muutu. Yhden häviö on aina muiden voitto.
Rovio yrittääkin takoa nyt, kun sen rauta on (vielä) kuuma, mutta vuosi 2013 listautumisineen taitaa sittenkin olla liian kaukana ja listautumisesta tulee todennäköisesti täysi floppi, jos Rovion omistajat viitsisivät sitten edes kokeilla onneaan saadakseen helppoa rahaa.
Bob Thomas kirjoitti vuonna 1976 Walt Disneyn elämänkerran, joka on mielenkiintoinen luettava ja kertoo siitä, että Disneyn viihdeimperiumin luominen vaati luovuutta, lahjakkuutta ja erittäin paljon työtä.
Walt Disney loukkaantuisi varmastikin syvästi, jos tietäisi, että Rovion siivettömiä pallolintuja verrataan hänen luomiinsa ikimuistoisiin piirroshahmoihin.
Edellä kerrottu ei vielä riitä Roviolle. Suunnitteilla on elokuva kolmen vuoden kuluttua (kuka tosissaan uskoo siihen?) ja aktiviteettipuistoja, joita pitäisi tulla – tämä on jälleen sitä vaatimatonta Roviota – tuhansia ympäri maailman. Disney-huvipuistojakin toki on, mutta niiden lukumäärä on laskettavissa vain yhden käden sormilla.Disney-elokuvat ovat saaneet 60 Oscar-palkintoa vuoteen 1976 mennessä. Kuvassa nuori Walt Disney ensimmäisensä kanssa.
Rovion uhoilu synnyttää vain säälinsekaista (ja apriorista vahingoniloista) naurua. Milloin saa alkaa nauraa..?Tässä olisi Rovion seuraajalle (mikä se sitten lieneekin) hyvä tuote(nimi): Angry Bitch. ”Vihaisen Vosun” tuotteistamisen jätän yrityksen vastuulle.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)