Tekes jakoi jälleen rahaa

Teknologian kehittämiskeskus Tekes on jälleen julkaissut luettelon viime vuonna rahoitusta saaneista yrityksistä. Koska Tekesin maksama ”rahoitus” (jota sanaa se itse käyttää) voi olla joko avustus tai laina, voi olla vaikea sanoa, kummasta rahoitusmuodosta on kunkin yrityksen kohdalla kyse. Suurten yritysten kohdalla kyse on kuitenkin aina avustuksesta (eli lahjarahasta, jota ei tarvitse maksaa takaisin), koska ne saavat helposti tarvitsemansa rahoituksen vapailta markkinoilta. Suurin osa Tekesin budjetista jaetaan siis avustuksena, koska Tekes ei ole mikään pankki. Ehkäpä rahoitus-sanalla halutaan tarkoituksellisesti häivyttää mielikuva siitä, että suurin osa ”rahoituksesta” on ilmaista rahaa eli avustusta.

Joissakin tapauksissa Tekes on perinyt takaisin aikaisemmin maksamansa rahoituksen tai osan siitä, mikä näkyy miinunmerkkisenä summana luettelossa. Sitä voidaan pitää silloin ”lainana”, joten ehkäpä Tekesin käyttämä laina-sana tarkoittaakin juuri tuota takaisinperittävää lainaa.

Sitten, kun lainaa saanut uusi osakeyhtiö menee konkurssiin, kaikki rahat on pantu menemään ja kaikki omaisuus on ollut liisattua tai velaksi ostettua, Tekes ei saa euroakaan konkurssipesästä ja niin laina muuttuukin takaisinsaamattomaksi avustukseksi.

Tekes saa koko budjettinsa, jota käytetään yrityksille maksettaviin tukiin ja oman ylimittaisen organisaation pyörittämiseen, suoraan valtion budjetista eli veronmaksajien maksamista veroista – tai ehkäpä nyt tällä hetkellä, kun valtion verokertymä ei riitä läheskään kaikkiin juokseviin menoihin – lainarahalla, joka erääntyy korkoineen takaisinmaksettavaksi tulevien vuosien aikana.

Rahoitusta saaneiden joukossa on tuttuja mutta myös paljon tuntemattomia yrityksiä. Mukana on useita menestyviä suuryrityksiä, joille maksettu avustus verovaroista tuntuu vähintäänkin käsittämättömältä.

Nokia on jo yli kymmenen vuoden ajan ollut Tekesin suurin rahoituksen saaja. Mukana on myös monia muita ”vanhoja asiakkaita”, joille Tekes on todellakin nimensä mukaisesti ollut rahoitusautomaatti eli ilmaisen rahan jakaja. Rahahana on auki vuodesta toiseen, vaikkakin maksettu summa saattaa vuosittain hieman vaihdella tyyliin ”vuodet eivät ole veljiä keskenään”.

Vaikuttaa siltä, että Tekesistä on tullut taho, josta haetaan rahaa ainoastaan sillä perusteella, koska sieltä saa (niin) helposti ilmaista rahaa. Tekesillä lieneekin kiinteä vuotuinen rahoitusbudjetti, joka täytyy vuoden loppuun mennessä käyttää kokonaan. Jos maksettujen tukien kokonaissumma näyttää vuoden lähestyessä loppua jäävän ennakoitua pienemmäksi, loppuvuoden hakijat saavat sitä luultavasti reilummin ja/tai turhempiin projekteihin, jotta koko vuodelle budjetoitu summa tulee varmasti käytettyä.

Koska rahoitettuja yrityksiä oli viime vuonna yli kaksituhatta ja suuremmilla saattoi olla kyse useammasta eri projektista, Tekesin virkailijoilla ei voi olla mitään mahdollisuuksia perehtyä kovinkaan tarkasti yritysten rahoitettaviin projekteihin tai siihen, miten ne ovat edenneet ja hyötyneet rahoituksesta – eikä välttämättä edes vaadittavaa asiantuntemusta tai mielenkiintoakaan koko asiaan.

”Rahoitettuja” yrityksiä:

Vasta viime vuoden toukokuussa perustettu Aava Mobile ehti jo saada 775 125 euroa. Aava Mobilesta (josta tuskin koskaan tulee uutta Nokiaa) on kerrottu aikaisemmin:

http://oulun1.blogspot.com/2010/01/aava-mobile.html

Mm. ”huipputeknologiaa” edustavan poropannan kehittänyt mutta paremmin koiratutkistaan tunnettu Tracker Oy sai mukavat 243 557 euroa:

http://oulun1.blogspot.com/2010/01/porosta-matkapuhelimen-kayttaja.html

Intialaisomisteinen tuulimyllyjä valmistava ja Iin tehtaan lakkauttava WinWind Oy sai 838 646 euroa. Mitähän järkeä on lahjoittaa tuollainen summa intialaisille sijoittajille?

Nokia Oyj (matkapuhelimet) sai 9,6 miljoonaa euroa.

Suomalais-saksalainen yhteisyritys Nokia Siemens Networks Oy sai 4,0 miljoonaa euroa.

Muita Oulussa toimivia tukea saaneita yrityksiä olivat:

Esju Oy, joka tekee lähinnä Nokialle sopimussuunnittelua, sai 184 486 euroa, joka voidaan katsoa Nokian hyväksi meneväksi.

Konkurssikypsän Elektrobitin kolme yksikköä saivat yhteensä 3,1 miljoonaa euroa.

Nethawk Oy, joka tekee tukiasemien simulointilaitteita ja jota ei olisi, jos ei olisi Nokian verkkoyksikköäkään, sai 1,3 miljoonaa euroa.

Muita kyseenalaisia saajia:

Lääketehdas Pfizer sai 216 435 euroa.

Lääketehdas Orion sai 2,0 miljoonaa euroa.

Lääketehdas GlaxoSmithKline sai (vain) 33 688 euroa, vaikka se valmisti surullisenkuuluisat sikarokotteet Suomelle.

Sulake Corporation ja Sulake Dynamoid, joiden päätuote on luultavasti maailmankaikkeuden typerin internetissä käytettävä sovellus Habbo Hotel, saivat yhteensä 1,1 miljoonaa euroa. Valtio tukee siis yritystä, joka lypsää lapsilta ja nuorilta rahaa ääliömäisellä tuotteellaan. Miksi ihmeessä?

Inoi Oy, joka on softabutiikki, sai rahoitusta pyöreät nolla euroa. Tällainen rahoituspäätös saattaa olla aika noloa yritykselle. Katu-uskottavuus siinä ainakin menee.

Ei ole vaikea arvata, että Terva 3.0 tulee tänä vuonna olemaan uusi ”rahoituksen” saaja. Nokia-menneisyys saa varmasti Tekesin tekemään runsaan avustuksen.

http://oulun1.blogspot.com/2010/01/terva-30-eli-tervakolmonen.html

Tekes jakoi viime vuonna rahoitusta kaikkiaan 580 miljoonaa, joka on erittäin suuri summa rahaa ja josta suuri osa lahjoitettiin Nokialle ja muille kannattaville suuryrityksille, jotka eivät sitä todellisuudessa tarvitsisi. Suomessa on työllisiä noin kaksi miljoonaa, joten Tekesin jakama raha tekee 290 euroa jokaista työllistä kohti.