Kalevan päätoimittaja Markku Mantila toi kolumnissaan julki mielipiteensä ruotsin kielen asemasta Suomessa. Mantilan mielestä ruotsin pitäisi antaa tilaa muille tärkeämmille kielille kuten venäjälle, japanille, espanjalle, kiinalle tai arabialle(?). Arabiaa lukuunottamatta muut ovat tai tulevat tulevaisuudessa olemaan paljon ruotsia tärkeämpiä kieliä, joten ruotsi joutaakin mennä.
Mantila haluaisi, että englanti virallistettaisiin eli siitä tulisi ”pakkokieli” joko ruotsin rinnalle tai tilalle, joista jälkimmäinen olisi parempi vaihtoehto vaikkakaan ei välttämätöntä tai edes tarpeellista. Se olisi ehkä liian radikaali vaihtoehto nyt, kun ruotsi on vielä mukana, mutta ehkäpä sitten (joskus tulevaisuudessa), kun ruotsista on päästy ja mitään pakkokieltä ei ole ollut muutamaan vuoteen, uuden hyödyllisen ”pakkokielen” käyttöä voitaisiin alkaa harkita.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Lokakuun lopussa 1915 lähti suomalainen lähetystö Tukholmaan: senaattori Otto Stenroth, Samuli Sario, A. H. Saastamoinen ja Axel Lille. Aaro Pakaslahti kertoo tästä teoksessaan Suomen politiikka maailmansodassa. Ruotsin valtakunnanmarsalkka kreivi Douglas vaati Suomelta Pohjois-Suomea (Kemijoki rajaksi) ja tarjosi korvaukseksi "niin suuren osan Venäjän Karjalaa kuin se haluaisi."
VastaaPoistaSuomalaisten lähetystö ei kuitenkaan halunnut luovuttaa Pohjois-Suomea, mitä Ruotsi yritti anastaa vielä 1918.
lyyxem.freehostia.com/teljo.htm
Presidentti Relander kaatui ruotsalaismielisyyteensä kuusi vuotta sitten [1931]. Olin mukana siinä kokouksessa, jossa maalaisliitto päätti olla asettamatta presidentti Relanderia uudelleen presidenttiehdokkaaksi. Ja se tapahtui juuri hänen ruotsalaisystävällisen politiikkansa takia.
Presidentti Svinhufvud ei kaatunut yksin ruotsalaisystävälliseen politiikkaansa, mutta se kuitenkin hyvin oleellisesti edisti hänen kukistumistaan.
- Veikko Heiskanen, kansanedustaja (ml), professori
lyyxem.freehostia.com/1930.htm
Vuonna 1905 yleistä äänioikeutta vastusti Huusis-lehti (Hbl). Linkissä Tuulispään pilapiirros.
Piikkilangalla aidattu koulu Espoossa talvella 1908
Vähävaraisten torpparien ja muonamiehien ponnistuksilla syntyi Luukkaan eli Luukin kansakoulu vuonna 1906. Jouluna 1907 C.G. Avellan teetti koulurakennuksen ympärille piikkilanka-aidan sekä karkoitti kevätlukukauden alussa kouluun pyrkivät lapset pois.
http://suomenmaa.bravehost.com/