lauantai 6. lokakuuta 2018

Unidentified-elokuva

Kaleva kertoi toukokuussa 2016, että Oulusta lähtöisin oleva Tapio Kangas on tekemässä elokuvaa Pudasjärven ufoista 60- ja 70-lukujen vaihteessa. Kuvausten piti alkaa saman vuoden syksynä.

Kangas kirjoitti elokuvan käsikirjoituksen rungon todellisten tarinoiden pohjalta. Lontoossa asuva suomalainen näyttelijä ja käsikirjoittaja Anssi Lindström teki lopullisen käsikirjoituksen.

Lehdessä kerrottiin, että ”Kangas tapasi myös kaupungin kehittämistoimen väkeä.” Tuo tarkoittaa tavallisesti sitä, että halutaan saada yhteiskunnan tukea.

Unidentifiedin juoni: ”Elokuva kertoo kolmesta miehestä, jotka lähtevät tekemään dokumenttia Syötteen tapahtumista. Samalla kun elokuvassa kerrotaan oudoista ilmiöistä, se on myös tarina ystävyydestä, suomalaisuudesta ja siitä, miten nykyajan ihminen selviytyy täysin käsittämättömän uhkan edessä.”

Tuosta tulee (kaukaa hakien) mieleen Blair Witch Project.

Kaleva mainitsi lisäksi: ”Kokopitkä elokuva tähtää Suomen lisäksi kansainvälisille markkinoille ja siinä puhutaan pääasiassa englantia.”

Elokuvan tarkoitus on valaista ufojen mysteeriä ja samalla toimia esittelynä Suomelle ja erityisesti Pohjois-Suomelle maailmalla”, kertoo Kangas.

Siitä, kun kuvausten piti alkaa, on kulunut jo kaksi vuotta, mutta elokuvasta ei ole kuulunut halaistuakaan sanaa. Näyttää siltä, että kuvauksia ei ollut koskaan tehty eikä elokuvakaan siten koskaan valmistu.

Oliko tämäkin sellainen kerää rahat ja katoa julkisuudesta -temppu?

sunnuntai 30. syyskuuta 2018

Kauneus on katsojan silmissä...

Vai mitä muuta voisi sanoa uudesta Miss Suomesta..?


Olavi Virta laulaa siitä, millainen Miss Suomen pitää olla.


torstai 27. syyskuuta 2018

BrightChargerin tilanne

Alkuvuonna valmistuneen BrightChargerin piti valloittaa maailma innovatiivisuudellaan, mutta tosin kävi: Indiegogo-tukijoille myytyjen lisäksi sitä myydään nyt ainoastaan maanviljelijöiden verkkokaupassa. Sitä ei myydä missään muualla syystä, jota voi vain arvailla.

Täältä sen saa, jos jollakin ei vielä ole sitä:


Patenttiongelma saattaa olla yksi syy siihen, että BrightChargerin ”maailmanvalloitus” ei koskaan alkanut. Laturi sisältää toisten henkiöiden tai yritysten patentoimia ratkaisuja. Voi olla tosin niin, että jenkkipatentit eivät ole voimassa Suomessa, joten laturia voidaan kuitenkin myydä täällä.

BrightChargerin tuorein tilikausi oli pahasti tappiollinen: 371 000 euroa. Liikevaihtoa oli vain 18 000 euroa.


BrightCharger on konkurssikypsä yritys. Ja tuohonkin meni veronmaksajien tukea summa, joka on mainittu aiemmin blogissa.

sunnuntai 23. syyskuuta 2018

Stettiner Dampfmühlen A.G.

Metallinetsinnässä maasta noin 15 cm:n syvyydestä löytyi painava kappale, jossa olevasta tekstistä osa oli tuhoutunut. Kappaleen pintaan oli muodostunut jonkinlainen ”pinnoite”, koska se ei johtanut sähköä. Tarkempi tutkinta paljasti, että kappale on lyijyä.

Kappale on keskeltä osittain ontto, mikä viittaisi materiaalina käytetyn lyijyn lisäksi siihen, että kyseessä on sinetti. Lanka siitä oli kadonnut. Jos se oli ollut rautalankaa, se oli varmastikin syöpynyt ajat sitten.


Keskellä on teksti ”A.G.” Alareunaa kiertää teksti ”DAMP___HLEN”. Ylhäältä on luettavissa vain ”_TET”. D:n yläpuolella oleva piste viittaa siihen, että T:n edessä on jokin kirjain.

Sinetin yläreunaa on leikattu jollakin työkalulla, minkä vuoksi yläreunan tekstin loppu on taittunut piiloon.

Pienen selvittelyn jälkeen selvisi, että kyseessä on saksalaisen Stettiner Dampfmühlen A.G:n (eli Stettinin Höyrymylly Oy:n) sinetti. Tehdas muuttui osakeyhtiöksi vuonna 1909 ja tuhoutui tulipalossa vuonna 1932, joten sinetti on tuolta ajanjaksolta. Sinetti on siten noin sata vuotta vanha ja lieneekin ollut koko tuon ajan maassa.


Oma lukunsa on, miten saksalaisen myllyn sinetti päätyi pohjoissuomalaiseen peltoon. Olisiko se ollut siemenviljasäkin tai muun astian sinettinä? Ei vaikuta kovin luultavalta, että pellolle olisi viety jauhettua viljaa, joka lieneekin ollut myllyn päätuote.

torstai 13. syyskuuta 2018

Lukijan mielipide: Saldo 9443,43 euroa

Otsikon mukaisen summan maksoin 7.9.2018. Kyseessä oli 5-numeroinen Finnveran laina, jonka joudun ottamaan täydentämään kassavajetta. Kassavaje taas syntyi siitä, että.... No se on niin pitkä tarina, ettei aika riitä siitä nyt kertomaan.

Tarina johtaa jopa yli 5 vuoden taakse ja siinä on erittäin mielenkiintoisia käänteitä. Tuota tarinaa ei ole kerrottu vielä missään ja yksikään media ei sitä tietääkseni halua kertoa. Se tästä jutusta tekeekin mielenkiintoisen monessa suhteessa.

No nyt tuo laina tai paremminkin sen ottamiseen johtanut syy ei paukuta takaraivossani jatkuvasti. Lainan vakuutena oleva omaisuuteni on nyt taas minun. Nyt voin hyvällä mielin mennä omalle mökilleni nauttimaan gambinaa ja grillailemaan. Samalla voin miettiä miten ja missä tarinani kertoisin. Siitä voisi olla monelle konsultille ja yrittäjälle hyötyä.

Eräs konsultti aikoinaan sanoi minulle: elä koskaan yritysmaailmassa valehtele, jäät siitä varmasti kiinni.


keskiviikko 12. syyskuuta 2018

Kuka esiintyy kuvassa?

Ensimmäisenä oikein vastannut voi palkita itsensä Gambina-pullolla (joka täytyy tietenkin itse ostaa).


torstai 30. elokuuta 2018

Kukoistus vai kuolema?

Näin Luova Laboratorio uhosi osakeannissaan, joka aluksi kuukauden pituisena epäonnistui (kesäkuu). Sitä pidennettiin kahdella kuukaudella, mutta menestys oli vielä huonompi. Lunastaako Luova Laboratorio lupauksensa?

Luovan Laboratorion kahden kuukauden osakeannin jatkoaika on nyt siis päättynyt. Sinä aikana se sai vain yhden 50 euron sijoituksen, jolla tuo Luolan tuleva osakkeenomistaja saa ”sertifikaatin mediatalon omistajuudesta” ja ”pääsyn eeppiseen yhtiökokoukseen”, jossa todettaneen seuraavaa: ”No niin, tässä se taisi sitten olla... konkurssi on edessä.”


Laturikirjan kustantaminen taisi olla sille liian suuri koettelemus. Luola taisi kuvitella, että kirjalla olisi kysyntää, ja otti kirjasta sen vuoksi kohtalaisen suuren painosmäärän, joka jää kuitenkin ymmärrettävästi myymättä. Paikalliskirjastot olivat suurin ostajakunta (noin sata kappaletta), mutta muu myynti on ollut erittäin heikkoa.

Luovalla Laboratoriolla on muutakin yhteistä Asmo Solutionsin kanssa kuin kotipaikka. Molemmat lupasivat huimaa kasvua, jolle ei ollut mitään järkeviä perusteita.

lauantai 25. elokuuta 2018

Mistä Asmo-laturin tuotekehityksen hintalappu koostui?

Matkapuhelinfoorumilta löytyy laturikirjan sivu, jossa ”esitetään” laturin valmistuskustannukset. On vaikea sanoa, miten paikkansa pitäviä ne ovat, mutta liioittelemalla niitä on helppo perustella laturibisneksen epäonnistuminen korkeiden kustannusten vuoksi.

Ensimmäisessä kappaleessa kerrotaan valumuottien hinnat, jotka voivat olla korkeita, jos kappale on kompleksinen. Laturin muoviosat ovat kuitenkin erittäin yksinkertaisia ja pienikokoisia. Valumuotti muodostuu periaatteessa vain kahdesta tosiinsa liittyvistä tarkkuusjyrsityistä teräskappaleista, joiden väliin sula muovi ruiskutetaan, joten esitettyihin hintoihin kannattaa suhtautua varauksin.

Ensimmäisen kappaleen viimeisessä kohdassa esitetään, että ”laturin sisässä olevan metallijousen” valmistustyökalu maksoi 13 000 euroa. Se tuntuu uskomattomalta! Kaikkia hintoja on todennäköisesti liioiteltu edellä mainitun syyn vuoksi.

Olisikohan kannattanut ennen ensimmäisen joukkorahoituskampanjan käynnistämistä selvittää laturin todelliset valmistuskustannukset? Julkisuudessa esitettyjen tietojen perusteella niiden suuruus tuli yllätyksenä.

Jos ne olisivat olleet tiedossa ja laturin tulevasta myyntimäärästä olisi ollut jonkinlainen realistinen käsitys, olisiko Asmo-laturi edes koskaan nähnyt päivänvaloa? Hyväuskoiset ja harhaan johdetut sijoittajat saivat nyt maksaa tämän ”kokeilun”.


Mitähän mahtaa ajatella 50 euroa Asmo-laturista maksanut puhelimenkäyttäjä, joka osti sen valheellisen palotarinan ja tavallisten latureiden palovaaralla pelottelun vuoksi?

lauantai 18. elokuuta 2018

Valehtelu jatkuu

Oulu-lehdessä oli heinäkuussa Asmo-laturista artikkeli, joka lomakiireiden vuoksi jäi huomaamatta. Mitään ei kuitenkaan näytetä opitun: samoja valheita toistetaan edelleenkin.

Tämä on klassikko:

”Sa­lo­ran­nan anop­pi oli joi­ta­kin vuo­sia ai­em­min me­net­tä­nyt ta­lon­sa ja kai­ken omai­suu­ten­sa kän­ny­kän la­tu­rin sy­tyt­tä­mäs­sä tu­li­pa­los­sa ja eh­dot­ta­nut vä­vy­po­jal­leen, ei­kö tämä voi­si in­si­nöö­ri­mie­he­nä ke­hi­tel­lä pa­lo­tur­val­li­sen la­tu­rin.”

Luulisi, että tyhmempikin olisi jo oppinut, että palon syy ei pidä paikkansa.

Selitys sille, minkä vuoksi Mr. Chargeria ei koskaan valmistettu:

”Olin ku­vi­tel­lut, et­tä Kii­nas­sa on hal­paa teh­dä. Teh­taat ei­vät kui­ten­kaan al­ka­neet an­ta­maan edes tar­jous­ta muu­ta­man kym­me­nen tu­han­nen eris­tä, oli­si pi­tä­nyt ti­la­ta heti ker­ral­la mil­joo­na kap­pa­let­ta. Sitä var­ten oli­si pi­tä­nyt saa­da ra­haa vä­hin­tään seit­se­män mil­joo­naa li­sää, Sa­lo­ran­ta ker­too.”

Miten ihmeessä sitten BrightChargerin onnistui teettää pieni määrä valolatureita Kiinassa? Se on varmaa, että niitä ei teetetty miljoonaa kappaletta.


tiistai 14. elokuuta 2018

Miksi Asmo – No exit ei myy?

Näyttää siltä, että oululaisen ”patentoidun” ja ”palamattoman” laturin noususta ja tuhosta kertova kirja ei kiinnosta lainkaan kirjojen ostajia. Se ei ole myöskään kiinnostanut mediaa. Yksikään taho ei ole julkaissut kirja-arviota, jollaisia tavataan tehdä jokaisesta ”merkittävästä” tiedekirjasta ja romaanista – varsinkin esikoiskirjat kiinnostavat kriitikoita.

Kirjoittaja mainostaa:

”Asmo: No Exit on vuoden 2018 puhuttelevin bisneskirja...”

Eipä taida oikein olla, eli tämäkin taisi vain olla yksi valhe lisää valheiden jatkumoon.

Kustantaja kertoo:

”Vuoden 2018 rehellisin bisneskirja paljastaa alastoman totuuden startup-maailman kulissien takaa ja murtaa konkurssiin liittyvää tabukulttuuria...”

Rehellisin..? Yleisradion sivulla kerrotaan:

”Välillä lukiessa miettii, että kirja tarjoaa vain yhden osapuolen näkökulman tapahtumiin.”

Jos kirja on pääasiassa vain subjektiivista asioiden vääristelyä ja valehtelua, miten kustantaja voi sanoa, että Asmo – No exit on ”Vuoden 2018 rehellisin bisneskirja”? Sehän on täyttä valhetta.

Kärkkäisen verkkosivu kertoo totuuden kirjan myyntimäärästä. Koska eri myyntipaikoissa olevien kirjojen lukumäärä on 9 tai 10, ei vaadi suurtakaan päättelykykyä havaita, että jokaisessa paikassa oli alkujaan myynnissä 10 kappaletta. Muunlainen selitys on hyvin epätodennäköinen.

Ainoastaan Oulussa ja Iissä on myyty yhdet kappaleet, mikä onkin aivan ymmärrettävää, koska kirja tulee Oulusta, jonka naapurikunta Ii on.


Kärkkäinen ei ole mikään kirjakauppa, mutta se antaa selvät suuntaviivat kirjan myyntimäärästä. Kirjan myynti on todennäköisesti ollut yhtä heikkoa muuallakin.

On vain ajan kysymys, milloin se tulee alennusmyyntiin joko 9,90 tai 4,90 euron hintaan.

lauantai 28. heinäkuuta 2018

Luovan Laboratorion osakeannin kahden kuukauden jatkoajan puolivälin tilannekatsaus

Luova Laboratorion osakeannin kahden kuukauden jatkoajasta on ensimmäinen kuukausi pian kulunut. Se keräsi varsinaisena keruuaikana viimeistä päivää lukuunottamatta vain 5950 euroa 50 000 euron tavoitteestaan, minkä vuoksi keruuaikaa pidennettiin kahdella kuukaudella toivomuksena, että minimitavoite täyttyisi.

Varsinaisen keruuajan viimeisenä päivänä kesäkuun lopussa tuli yksi uusi merkintä, mikä nosti merkintäsumman 10 350 euroon, mutta sen jälkeen jatkoajalla ei ole tullut ainoatakaan uutta merkintää. On luultavaa, että kesäkuun lopun merkintä on bulvaanin tai omistajien itsensä tekemä, jotta Luova Laboratorio näyttäisi houkuttelevammalta sijoituskohteelta ja vetäisi myös muita mukaan.

Jos talouslehti toteaa: ”lukujen perusteella konkurssikypsä yritys, jonka arvo on nolla”, on selvää, että Luovaan Laboratorioon sijoittava hukkaa vain rahansa.

Yrityksen sivulla kerrotaan


Siellä ehkä luullaan, että noiden kahden ”bisnesneron” ja miljoonamiehen nimien mainitseminen tekisi Luovasta Laboratoriosta kannattavan sijoituskohteen, mutta luulo on väärä. Toinen keräsi miljoonan puolessatoista vuodessa, ja toinen pani miljoonan menemään alle vuodessa. Tuon pitäisi pikemminkin olla varoituslippu jokaiselle järkevälle sijoittajalle.

Näyttää erittäin epätodennäköiseltä, että keruutavoite edes minimimääräisenä (50 000) voisi toteutua.

lauantai 14. heinäkuuta 2018

Lauri Salovaaran ”miljoona”

Kuten todettu, tämä tempaus, jolla tavoiteltiin julkisuutta, oli vain huijausta. Moneen mediaan se meni kuitenkin täydestä. Salovaaran osakkeet ovat käytännössä arvottomia.


Luova Laboratorio Oy

Tilinpäätös 2017/2:

Liikevaihto 54 741 €, liiketulos -62 767 € ja tulos -66 240 €.

Oma pääoma -59 247 €

Kaupparekisterissä lakisääteinen merkintä yhtiön osakepääoman menettämisestä.

Lukujen perusteella konkurssikypsä yritys, jonka arvo on nolla.


iHelp Finland Oy

Tuorein tilinpäätös 2016/12

Liikevaihto 1 370 106 € (936 536) , liiketulos -13 150 € (79 888) ja tulos -14 992 € (63 502)

Oma pääoma 100 189 €

Käyttökatetasolla jo miinuksella, joten arvo tuskin suurempi kuin oma pääoma.

Liikevaihtoa sentään yli miljoona, joten ehkä joku voisi maksaa jotakin asiakkuuksista.


Top Lounges Oy

Tilinpäätös 2017/12

Liikevaihto 1 055 562 € (529 183)., liiketulos 14 507 € (877) ja tulos 11 268 € (579)

Oma pääoma 12 090 €

Käyttökate 10 000 €. Perinteisesti pk-yrityksistä maksetaan noin 5 kertaa käyttökate, joten hinta jäisi alle 100 000 euroon.

Vahva kasvu voisi jotakuta kiinnostaa.


Healthfactory Oy

Tuorein tilinpäätös 2016/12

Liikevaihto 25 735 €, liiketulos -21 000 € ja tulos -25 095 €

Oma pääoma 19 001 €

Aika vaikea tällekään on saada mitään järkevä arvoa.


Klever Ab Oy

Hakee parhaillaan joukkorahoitusta Invesdorissa

Salovaaran 7figures Oy omistaa yhtiöstä 333 osaketta eli 0,18 %.

Yhtiön valuaatio annissa on 5,5 m€ eli Salovaaran omistuksen laskennallinen arvo olisi 9 990 euroa.

Yhtiön valuaatio on melkoinen. Yhtiön viime vuoden liikevaihto oli 292 euroa ja tulos -704 000.

Omaa pääomaa yhtiöön on sijoitettu 2,3 m€, josta tappiot ovat syöneet miljoonan.

Ennusteen mukaan vajaan neljän vuoden päästä yhtiön liikevaihto on 30 m€ ja käyttökate 7 m€.

Tuorein tilinpäätös 2017/12

Liikevaihto 292 € (0 €), liiketulos -643 344 € (-297 095) ja tulos -701 171 € (-299 297)

Oma pääoma 1 283 669 €. Omaa pääomaa yhtiöön on sijoitettu 2,3 m€, josta tappiot ovat syöneet miljoonan.

Ennusteen mukaan vajaan neljän vuoden päästä yhtiön liikevaihto on 30 m€ ja käyttökate 7 m€.

Ennuste vaikuttaa toiveajattelulta, niin kuin useissa joukkorahoitusyhtiöissä.


Psyon Games Oy

Tilinpäätös 2017/4

Liikevaihto 9 € (0 €), liiketulos -76 051 € (-43 858) ja tuos -67 861 € (-43 961 €)

Oma pääoma 47 230 €

Aika vaikea tällekin on saada positiivista arvoa. Vaikka omaa pääoma on jäljellä, niin mahdolliset tappiot syövät sen nopeasti.


Fastball Group Oy

Perustettu 17.11.2017

Merkitty kaupparekisteriin 22.1.2018 ja ennakonperintärekisteriin 1.2.2018

Aika vaikea on tällekin jotain arvoa saada !!!


Cafee of cartoons Oy

Tilinpäätös 2017/12

Liikevaihto 867 862 € (29 505 € 15 kk), liiketulos -332 033 € (-79 926) ja tuos -414 435 € (-86 924 €)

Oma pääoma -186 113 €. Yhtiöön sijoitettu pääomaa 315 247 €, jotka tappiot ovat syöneet kokonaisuudessaan.

Kaupparekisteriin ei ole tehty lakisääteistä ilmoitusta osakepääoman menettämisestä!

Lukujen perusteella konkurssikypsä firma. Tuskinpa tästäkään kukaan mitään maksaisi.


Salovaaran sijoitusyhtiö

7Figures Oy

Perustettu 5.6.2017

Ei tilinpäätöksiä kaupparekisterissä.

Ensimmäinen tilikausi päättyy 21.11.2018

Osakepääoma 2500 euroa

sunnuntai 8. heinäkuuta 2018

Armotonta hellettä luvassa...



Siksi onkin hyvä varata kylmää gambinaa riittävästi...

perjantai 29. kesäkuuta 2018

Blogi tiedottaa: Vika kommenttien hyväksymisessä on korjattu

Jonkin syyn vuoksi ilmoitus hyväksymistä odottavista kommenteista ei ollut tullut blogistin sähköpostiin, minkä vuoksi ne olivat odotustilassa. Vika on nyt korjattu ja kommentit julkaistu.


tiistai 26. kesäkuuta 2018

Lunastaako Luova Laboratorio lupauksensa?

Luova Laboratorio (jäljempänä Luola) uhosi osakeannissaan, että ”Kukoistus tai kuolema”. Tekstistä saa sellaisen käsityksen, että Luolan taru päättyy siinä tapauksessa, jos se ei saa kerättyä minimitavoitettaan 50 000 euroa.


Nyt näyttää siltä, että tavoite ei tule täyttymään, vaan keräyssumma jää vaatimattomaan 5 400 euroon. Siitä vain sanoista tekoihin!

Luolalla oli alkuvuonna (todennäköisesti toukokuun loppuun asti) verkkokursseilla 200 osallistujaa, jotka maksoivat 29 euroa. Nyt se odottaa koko vuodelle kaikkiaan 1000 osallistujaa, jotka maksavatkin 50 euroa kurssimaksua.

Luola odottaa tälle vuodelle 3000 tilaajaa, jotka maksaisivat 9,90 €/kk siitä ilosta, että voisivat lukea katkelmia laturikirjan tapaisesta roskasta.

Ongelma: mistä löytyvät jo tänä vuonna nuo 800 verkkokurssilaista ja tuhannet uudet tilaajat, joiden maksuihin liikevaihdon kasvun odotus perustuu?

Osakeantiesitteessä sekoitetaan tahallaan koko toimialan ja Luolan markkinaosuudet ja tuotot, jotta Luola näyttäisi ”kannattavammalta” ja hyvältä sijoitukselta. Ei ole vaikea arvata, kuka on tämän rahankeruun ”primus motor”.

perjantai 22. kesäkuuta 2018

Avattu Asmo-laturi

Blogin seuraaja käytti rälläkkää ja avasi ”palamattoman” ja ”patentoidun” Asmo-laturin. Etualalla näkyy kuuluisa ”rele”, joka tekee Asmo-laturista muista latureista poiketen ”paloturvallisen”.


Kalevan väärin tehdyn laturitestin mukaan Asmo-laturin hyötysuhde oli huonoin nykyaikaisista latureista. Mukaan oli otettu yksi vanhemman sukupolven laturi – ilmeisestikin siitä syystä, että Asmo ei näyttäisi huonoimmalta – jossa oli luonnollisestikin huonoin hyötysuhde.

Vaikka testissä mitattiinkin väärää suuretta, se osoittaa kuitenkin oikein latureiden paremmuusjärjestyksen. Energiapihiksi väitetty Asmo-laturi olikin paradoksaalisesti huonoin. Väärin tehty testi kertoo ammattikorkeakoulun opetuksen surkean tason: siellä ei ymmärretä edes sähkötekniikan perusasioita.

Laturien mittaustulokset

Kuvan lähettäjä toivottaa kaikille gambinanmakuista juhannusta!

keskiviikko 20. kesäkuuta 2018

Blogi suosittelee

Gambina on varma valinta juhannusjuomaksi. Se sopii aperitiiviksi, ruokajuomaksi ja vedellä laimennettuna myös janojuomaksi. Sitä voi antaa laimennettuna myös lapsille, koska kuten sanonta kuuluu: nuorena se on vitsa väännettävä.

Ja jos juhannuspäivänä olo on juhlinnasta huono, gambina on parasta lääkettä siihen.

Mika Waltari toteaa Sinuhessa: ”Ken kerran on Niilin vettä maistanut, ei voi enää muulla janoaan sammuttaa.”

Sen voisi laventaa muotoon:

Ken kerran on gambinaa maistanut, ei voi enää muulla janoaan sammuttaa

maanantai 11. kesäkuuta 2018

Luovan Laboratorion osakeantiesite

Luovan Laboratorion osakeantiesite on tehty niin amatöörimäisesti, että on vaikea uskoa, että toinen perustajista on oikeustieteen maisteri. Se on kuin huonosti tehty Power Point -esitys. Siinä ei esim. kerrota, minkä verran osakkeita luovutetaan 50 000 tai 100 000 euron sijoitusta vastaan.

Sehän on oleellisen tärkeä tieto, jos sijoittaja haluaisi laskea, paljonko saa tuottoa tulevina vuosina, mikäli absurdi liikevaihtoennuste toteutuisi. Odotukset ovat kovat, ja tuotto (voitto) olisi jopa yli puolet liikevaihdosta.


Tämä selittää kaiken (viimeinen kohta):


Yritystoiminnan yleisnero..? Ironiaapa tietenkin vain...

Tämä kertoo (aiemman arvelun mukaisesti), mihin rahat tarvitaan.


perjantai 8. kesäkuuta 2018

Sinä mainosehdotuksen tekijä!


12.4.2018 hain mainosehdotuksia Asmo – No exit -kirjaan. Ehdotuksia tuli blogin ulkopuolelta useita ja muutama todella hauskakin. Ne eivät tosin täyttäneet tiettyä ehtoa.

Parhaasta blogissa julkaistusta ehdotuksesta aioin kuitenkin palkita pienellä tavarapalkinnolla, esim. HIILIGRILLILLÄ. Ehdotus piti siis lähettää ja julkaista blogissa.

Tämän vuoksi 12.huhtikuuta klo 10.02 julkaistu ehdotus oli paras.

Todellinen Asmo-laturin tarina
oulun1.blogspot.fi

Nyt haluaisinkin toteuttaa lupaukseni ja palkita ehdotuksen lähettäjän hiiligrillillä. Ehdotuksen lähettäjä voi ilmoittaa blogin avustuksella yhteystietonsa minne grillin voi lähettää.

Jos haluat pysyä anonyyminä, ilmoita blogin avustuksella mistä liikkeestä voit grillin noutaa. Maksan grillin haluamaasi paikkaan ja ilmoitan milloin se on noudettavissa

PS: Eikä sitten grillailla terassilla ainakaan gambinan vaikutuksen
alaisena!

tiistai 5. kesäkuuta 2018

Haukkasiko Luova Laboratorio liian suuren palan?

Laturikirjan kustantanut Luova Laboratorio hakee rahoitusta toimintansa jatkumisen turvaamiseksi. Se tarvitsee vähintään 50 000 mutta mielellään 100 000 euroa.


Näyttää siltä, että laturikirjan kustantaminen tuli sille liian kalliiksi. Kirjasta otettiin todennäköisesti liian suuri painos, joka jää nyt myymättä normaalihintaan. Saatavilla olevan esimerkkisivun perusteella on selvää, että kukaan ei viitsi lukea tuollaista skeidaa, jota internet on tulvillaan.


Luova Laboratorio on laturikirja mukaan lukien kustantanut vain kolme kirjaa.

maanantai 4. kesäkuuta 2018

Valhetta alusta alkaen

Laturikirja näyttää olevan valhetta heti alusta alkaen. Siinä kerrotaan totena valhe laturin maan tasalle polttamasta talosta (ent. Väärinmajan meijerirakennus).


Mielessä syntyy kysymys: kuka kertoi tuon tiedon, että palo syttyi todennäköisesti yöksi seinään kiinni jätetystä kännykkälaturista? Oliko kylällä joku tietäjä, joka tiesi sen, mitä muut eivät tienneet? Vai oliko se talonmies Pikkarainen?

Koirat-lehdessä (1/98) esitettiin hieman erilainen selitys. Siinä kenellekään ei kerrottu mitään ”todennäköisestä palonaiheuttajasta”, vaan perheenjäsen esitti ”kännykän laturin” omana arvionaan palonaiheuttajaksi.


Pirkanmaan pelastuslaitos, jolla luulisi olevan ammattitaitoa palon syyn selvittämisessä, päätyi toiseen syyhyn. Kenen sanaa tässä pitäisi oikein uskoa?


Onnettomuusselosteessa sanotaan, että palon syttymiskohta oli ”irtaimisto rakennuksen välittömässä läheisyydessä” eli ulkopuolella. Vaatii melkoista mielikuvitusta väittää, että palo alkoi ”alakerrassa sijainneesta” laturista...

Olisi voinut odottaa, että totuus palon syttymissyystä olisi viimein kerrottu. Kun kerran jo kirjan toinen virke on valhetta, kirjan uskottavuudelta putoaa pohja täysin.

torstai 31. toukokuuta 2018

Gambinaa valmistujaisjuhliin

Gambina on loistava valinta valmistujaisjuhliin. Se maistuu niin nuorille kuin varttuneemmillekin. Gambinaa voi nauttia niin kotona, puistossa kuin rantatulillakin. Aina on oikea sää ja syy ottaa Gambinaa.

Gambina on pitänyt suomalaiset liikkeessä jo vuodesta 1932...


perjantai 25. toukokuuta 2018

Yepzon haluaa sijoituksesi

Yepzon kerää lisää pääomaa Invesdor-sijoituspalvelussa. Sitä mainostettiin jopa televisiossa (MTV3).

Yepzonin maalailema tulevaisuudenkuva on karmea: se on todellista Isoveli valvoo -toimintaa.

”Kuvittele maailma, jossa kaiken voi paikantaa.”

Yepzonin syntytarina on koominen:

”Yepzon Oy on paikannusteknologioiden ja turvallisuuspalveluiden kehittäjä Tampereelta. Kaikki alkoi siitä, kun Otto Linna, Yepzonin perustaja ja nykyinen hallituksen puheenjohtaja, luki tilastoja kadonneista ihmisistä. Ratkaisemattomien tapausten määrä oli hämmentävän suuri – pelkästään EU:ssa ja Yhdysvalloissa katosi vuosittain yli miljoona lasta, joista yli 100 000 jäi löytymättä. Luvut kymmenkertaistuivat, kun listaan lisättiin kadonneet lemmikkieläimet sekä kulkuneuvot.”

”Otto havahtui. Nykyteknologialla minkään tai kenenkään ei tarvitsisi kadota. Sarjayrittäjä ja kahden lastenvaateyrityksen osaomistaja sai idean paikannettavasta lasten hupparista.”

Sarjayrittäjä..? Tuolla sanalla on paha kaiku.

Yepzon haluaa herättää potentiaalisissa sijoittajissa mielikuvan, että jos kaikki – niin henkilöt, lemmikit kuin kulkuneuvot – hankkisivat Yepzonin, rahaa alkaisi kertyä yrityksen kanssaan hurjaa vauhtia ja Yepzonista tulisi todella tuottoisa sijoituskohde.

Jos? Niinhän se oli Asmo-laturinkin kanssa, että jos kaikki olisivat hankkineet Asmo-laturin, kaksi ydinvoimalaa olisi voitu sammuttaa ja sijoittajista olisi tullut rikkaita. Niin ei kutenkaan käynyt, koska latureita ei ikinä myyty satoja miljoonia kappaleita, vaan myynti jäi vain muutamaan tuhanteen.

Miksi se voisi olla mitenkään erilaista Yepzonin kohdalla? Tuote on itse asiassa vielä typerämpi kuin Asmo-laturi.

Keräisipä Yepzon miten paljon rahaa sitten tahansa ja markkinoisi tuotettaan globaalisti, Yepzon-paikantimen myynti tulee sittenkin jäämään hyvin marginaaliseksi.

Kyse on siitä, mistä löytyy miljoonittain noita vitun idiootteja, jotka maksavat Yepzonista jopa 150 euroa ja sen lisäksi jonkin kuukausimaksun. Tuskinpa mistään, minkä sijoitusta harkitsevien kannattaisi pitää mielissään.

Blogi ei suosittele tätä sijoituskohdetta.


torstai 24. toukokuuta 2018

Nosto: Onko sinun kirja-arvostelusi tässä?

Kuten moni tietääkin, kirjan julkaisu on lykkääntynyt kuukaudella, vaikka mikään ei takaakaan, että se ilmestyisi 1.6. Kirjan julkaisuaikataulu tuntuikin huhtikuussa liian nopealta, mikä kertonee ”kustantajan” täydellisestä amatöörimäisyydestä. Laturikirja onkin löytänyt ”arvoisensa” kustantajan...

Tässä onkin paljon samaa laturin kanssa: siitä kohuttiin jo vuosia ennen sen valmistumista, ja sitten kun se valmistui, se olikin jotakin aivan muuta kuin sen luvattiin olevan.

Nyt sinulla on mahdollisuus kirjoittaa ja saada julkaistua kirja-arvostelusi laturiyrittäjän kirjasta Asmo – No exit (ja muuta satuilua) pahamaineisessa Oulun 1 -blogissa. Jotta tekstistä ei tulisi liian pitkä, arvostelussa kannattaa keskittyä Asmo-laturia käsitteleviin asioihin.


Koska Asmo-laturin taru oli alusta alkaen käytännössä katsoen valhetta, on luultavaa, että sama toistuu kirjassa. Arvostelun tarkoitus olisi tuoda nämä valehtelut ilmi samaan tapaan kuin ”oikeat” kirja-arvostelijat etsivät virheitä ja muita epäjohdonmukaisuuksia arvostelemastaan kirjasta. Niitä varmasti on ja paljon.
 

lauantai 19. toukokuuta 2018

Euroviisut 2018

Kilpailu, joka on kasvanut itseään suuremmaksi ja jossa musiikki on jäänyt lavakoreografian ym. hömpän varjoon, käytiin viikko sitten Portugalissa.

Kisoissa tapahtui suuri vääryys. Se ei kuitenkaan ollut se, että Saara Aalto ei voittanut, vaan se, että Netta Barzilai, joka on kuin Saara Aalto + 25 kg, voitti surkealla kappaleellaan ja vastenmielisellä esiintymisellään.

Viime vuoden voittaja ja kisojen isäntämaa jätettiin irvokkaasti viimeiseksi 39 pisteellä. Aalto sai (vain) seitsemän pistettä enemmän.

Musiikin hyvyydellä ei näytä olevan mitään tekemistä sen kanssa, pääseekö jokin kappale semifinaalien karsintojen jälkeen finaaliin – niin kuin ei myöskään voiton kanssa. Belgian ”A matter of time”, joka oli yksi parhaimmista ehdokkaista, ei päässyt finaaliin.


keskiviikko 9. toukokuuta 2018

Postimaksut nousivat jälleen

Posti korotti postimaksuja 4.5.2018. 1. luokan postimerkin hinta nousi 1,50 euroon. Markoiksi muutettuna se on 8,92 mk.

Ensimmäiset ikimerkit ilmestyivät 2.3.1992, ja 1. luokan merkki kuvasi Hämeen valkovuokkoa. 1. tarraikimerkki ilmestyi 9.10.1992, ja se julkaistiin 10 kappaleen pienoisarkkina.


Vuonna 1992 1. luokan ikimerkki maksoi 2,10 mk eli 0,35 euroa. Se oli tarkoitettu 50 gramman kirjelähetyksiin. Rahan arvo on heikentynyt Suomessa ajalla 1992–2017 noin 39 prosenttia. Inflaatio huomioiden vuoden 1992 ikimerkki maksaisi nyt siten 3,02 mk eli 0,55 euroa.

Kun rahan arvon heikentymisen vaikutus poistetaan, 1. luokan postimerkin hinta on noussut noin 2,7-kertaiseksi. Minkään muun hyödykkeen tai palvelun hinta ei ole tuona aikana noussut yhtä paljon.

Kirjelähetysten määrä vähenee jatkuvasti, ja kompensoidakseen heikentyvää tulostaan Posti nostaa postimaksuja, mistä vääjäämättä seuraa noidankehä: maksujen nousut vähentävät kirjelähetysten määrää, jolloin postimaksuja täytyy jälleen korottaa jne...

1,5 euroa on törkeä hinta 50 gramman painoisen kirjeen lähettämisestä vaikkapa tien toiselle puolelle.

sunnuntai 6. toukokuuta 2018

No Comment: 8

Euronews-tv-kanavalla oli yhteen aikaan (ja saattaa olla vieläkin) ohjelma, jonka nimi oli No Comment. Siinä näytettiin uutiskuvaa maailmalta ilman selostusta tai tekstitystä.

Tämäkään ”uutiskuva” (tai pikemminkin blogikuva) ei kaipaa täydentävää selostusta.


4.5. tehdyssä päivityksessä kerrotaan: ”Our goal was at first to be able to produce a reception maximized phone and then, later, add new security features for the second Certum 2 model.”

ZR yritti siis myydä käytännössä lähes saman puhelimen kahteen kertaan. Siis tähän tapaan: ostat ensin ”maailman parhaimman kuuluvuuden” tarjoavan puhelimen, joka maksaa 499 dollaria, 699 dollaria tai jotakin muuta, ja sitten kun ”tietoturvallisuus” alkaa huolettaa, raotat jälleen lompakkoasi ja pulitat ZR:lle jälleen 499 dollaria, 699 dollaria tai jotakin muuta.

Certum 2 -puhelimen Indiegogo-kampanjalle tulee käymään täsmälleen samoin, joten yrityksessä kannattaisi vakavasti miettiä, onko se kaiken vaivan arvoista, kun vaarana on joutua toisen kerran naurunalaiseksi.


Loppukevennyksenä laulu numero kahdeksasta.


perjantai 4. toukokuuta 2018

Flip, flop, Cmicro

Totuuden hetki koitti Cmicrolle. Se keräsi vajaat kolmetuhatta euroa Indiegogossa. Viimeisen kuukauden aikana ei tullut ainoatakaan uutta tukijaa.

Jos lasketaan, millainen summa Cmicron tarjouksista (perk) olisi Indiegogossa muodostunut – ”normaalihinta” olisi tullut olemaan 10–12 prosenttia kalliimpi – saadaan

2000 * (69 + 74 + 89) USD = 464 000 USD

Vaikuttaa todellakin suuruudenhullulta ja etenkin, kun tarkastellaan kerättyä summaa, joka jäi vaatimattomaan 3094 dollariin. Maailma ei selvästikään ollut vielä valmis tälle ”innovaatiolle”. Oliko syy sitten tuotteessa vai IGG-tukijoissa, sitä voi itse kukin arvuutella mielessään.


Cmicron floppaaminen tietää nyt lisää palaneita suita ja silmiä, menetettyjä ravintoarvoja ja kylmiä ruoka-annoksia. Se lupaa varmasti lisää työtä silmä- ja korvalääkäreille. Ja ehkäpä jollekin optikolle tarjoutuu tilaisuus valmistuttaa tekosilmä jollekin silmänsä polttaneelle...

Tuohon on nyt tuhlattu 50 900 euroa veronmaksajien rahaa, joka meni täysin hukkaan, mutta lisää on tulossa. Ely-keskuksen vuoden 2016 hankekuvaus:


Ely-keskuksen vuoden 2018 hankekuvauksessa on rahaa tulossa 56 000 euroa. Tukea ei ilmeisestikään ole vielä maksettu, tai sitten joidenkin byrokraattisten kiemuroiden vuoksi se näkyy vielä muodossa: ”Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 0”


Tämän hankkeen nimi on hienosti ”Cmicron kansainvälistyminen”. Se taitaa nyt ”sattuneiden syiden vuoksi” jäädä toteutumatta...

Sitten kun vuoden 2018 tuki maksetaan (tai on jo maksettu), veronmaksajat ovat tukeneet tuota naurettavuutta 106 900 eurolla.

Wiciotin hakemuksissa ei ole esitetty minkäänlaisia tavoitteita: ei uusia työpaikkoja eikä kestävää kehitystä. Asmo Solutions sentään esitti joitakin tavoitteita, ja laturin väitettiin tukevan kestävää kehitystä, vaikkakin blogi osoitti ne enimmäkseen vääriksi tai liioitelluiksi.

Tekesin ja ely-keskuksen virkailijat pitäisikin saada vastuuseen veronmaksajien rahojen haaskaamisesta. Jokaisen normaaliälyisen olisi pitänyt ymmärtää, että Cmicron kaltaisella tuotteella ei ole tulevaisuutta. Olisiko sitten niin, että kyseisillä virkailijoilla ei ole tuota ”normaalia älyä”? Onko siellä käytettävissä liikaa rahaa, jolle ei löydy järkevämpiä kohteita?

Blogi kirjoitti 21.3.2018 ensimmäisessä Cmicro-artikkelissa seuraavaa: ”Blogiin tuli vinkki tästä uudesta patentoidusta innovaatiosta, joka vaikuttaa niin typerältä keksinnöltä, että sillä ei voi olla tulevaisuutta.” Ja eihän sillä sitten ollutkaan...

Toivottavasti tuosta vallankumouksellisesta mikrokuvusta ei enää kuulla. Tämä on aivan oikeudenmukainen ”kohtalon tuomio”, että Cmicron taru päättyy tähän.

106 900 euroa...

Voi v****!

Se on aivan sama, millä tavalla joukkorahoituspalveluiden tukijoilta petkutetaan rahaa, mutta jos veronmaksajia petkutetaan (viranomaisten avustuksella) myös, se on väärin.

P. S. Cmicro sai tämän kirjoittamisen jälkeen viimeisenä päivänä yhden uuden tukijan, joten keräyspotti nousee ”huimaan” 3 143 dollariin. Mutta eikö tuo ollut aivan turhaa, koska Indiegogo tulee ehtojen mukaisesti palauttamaan tukijoiden rahat, koska tavoite ”ei aivan” täyttynyt? Siitä jäi uupumaan lähes 22 000 dollaria.

maanantai 30. huhtikuuta 2018

Vappupäivä 1984 Oulussa

Kalevan lehtikuvassa näkyy, että kaikki odottavat Otto Karhin puistossa jotakin tapahtuvaksi, mikä poistaisi vallitsevan tylsyyden.


Etualan viisikolla on oululaiseen tapaan meneillään tylsä hetki.


Ajankohtaan sopivasti Kom-teatteri esittää kappaleen Taistojen tiellä


sunnuntai 29. huhtikuuta 2018

Lukijan mielipide: Turvallista grillaamista

(Blogin huomautus: Tämä on melko henkilökohtainen mielipide, mutta sallittakoon se näin grillauskauden alkaessa ja koska kyseessä on tärkeä asia. Pitäkäämme mielissämme, että Ruovedellä paloi talo liian lähelle ulkoseinää jätetyn kuuman grillin vuoksi.)

Kuvassa grillimaisteri näyttää esimerkkiä turvallisesta grillaamisesta. Etäisyyttä seinään on tosin vain noin yksi metri, mutta kyseessä on kaasugrilli, jonka voi tosin juovuksissa tönäistä nurin seinää vasten, ja tuolloin voidaan niin sanotusti todeta, että ”historia toistaa itseään”.


lauantai 28. huhtikuuta 2018

Kuis huiskii, BrightCharger?

BrightCharger-laturit luvattiin toimittaa tukijoille maaliskuun alussa, mutta onko niin tehty? Indiegogo-sivulla ei kerrota mitään sellaisesta. Siellä on vain maininta ”lupauksesta”.

Tavallisesti kampanjoijat mainitsevat sen sivullaan, koska se on eräänlaista mainontaa ”onnistuneesta” kampanjasta eli siitä, että tukijat ovat saaneet laitteensa ja yrityksellä menee hyvin. Myöskin tukijat kommentoivat usein saamiaan tuotteita, eli niitä joko kehutaan tai haukutaan.

Jos BrightCharger olisi saanut laturin valmiiksi ja tuotannon toimimaan, eikö voisi ajatella, että noita ”patentoituja” latureita yritettäisiin myydä muillekin? Nyt niitä on myyty vain alle 20 000 euron arvosta, jos oletetaan, että ne olivat yleensä lainkaan valmistuneet ja ne oli toimitettu tukijoille.

Joka tapauksessa tässä on jotakin outoa. Vai olisiko sitten niin, että muiden tahojen tekemät patentit olisivat aiheuttaneet vaikeuksia.

Yksikään media ei ole hiiskunutkaan mitään BrightChargerin valmistumisesta ja latureiden toimittamisesta tukijoille. Silloin kun oululainen ”patenttilaturi” valmistui, se ei jäänyt medialta huomaamatta, ja Kalevan toimittaja jopa ylisti sen ”palamattomuutta”.

Keskisuomalainen hehkutti otsikollaan vuonna 2014: ”Muuramelainen haluaa valloittaa maailman uudella laturillaan”

Siinä taisi kuitenkin jäädä maailma ”valloittamatta”, ja kuusi ydinvoimalaa saa huokaista helpotuksesta, koska niitä ei tarvitsekaan sulkea.


Mobiili.fi kertoi vuosi sitten: ”BrightChargerin on kehittänyt kansainvälinen asiantuntijatiimi, jossa yhdistyy tuotekehitysosaaminen, immateriaalioikeuksien tuntemus sekä pitkä kokemus akkujen lataukseen liittyvästä tutkimuksesta.”

Immateriaalioikeuksien tuntemus..? Huonostipa IPR-asiat tunnettiin, jos BrightCharger yritti patentoida muiden jo patentoimia toiminnallisuuksia.

Tuleeko myöskin Muuramesta lähitulevaisuudessa startup-yrittäjän omaelämänkerta, jossa valitetaan sitä, miten kaikki meni palamattomien latureiden markkinoilla pieleen, ja annetaan ”neuvoja” uusille yrittäjille?

torstai 26. huhtikuuta 2018

Certum Phonen uusi taktiikka

Zero Reception on kohdannut totuuden: ”Suomalaispuhelin floppasi rajusti jo ennen julkaisua – uusi malli työn alla”

”Meille on tullut palautteen perusteella hyvin selväksi, että meidän pitää tehdä muutoksia puhelimeen, sanoo Zero Receptionin toimitusjohtaja Janne Knuutinen.”

”Ensimmäinen Certum Phone on nyt hylätty. Sen sijaan suunnitelmia aikaistetaan seuraavan mallin tuomiseksi tarjolle nopeammin.”

”Meillä oli tarkoitus esitellä markkinoille tietoturvallisuuteen keskittyvä puhelinmalli loppuvuodesta, mutta tilaus sille tulikin aikaisemmin.”

”Uuteen puhelimeen luvataan hintaluokassaan ennennäkemättömiä tietoturvaominaisuuksia, joita Knuutinen ei vielä kommentoi enempää. Komponentit on päivitetty, ja muotoiluun on panostettu enemmän.”

”Kuuluvuus on yhä ihan selkeästi se pääominaisuus. Parhaan mahdollisen kuuluvuuden aikaansaaminen voi olla nyt haasteellista. Siinä voidaan pikkuisen hävitä, mutta pystymme kuitenkin tarjoamaan huomattavasti kilpailijoita paremman ratkaisun, toimitusjohtaja linjaa.”

[Lainaukset: Ilta-Sanomat]

Tämä on uskomatonta selittelyä. Kun kerran ”maailman parhaan kuuluvuuden” tarjoava puhelin ei kelvannut kenellekään, miksi ihmeessä ZR:ssä kuvitellaan, että ”maailman (tieto)turvallisin” puhelin kiinnostaisi ketään se enempää?

Näyttää siltä, että sama CP ei voi olla yhtä aikaa sekä ”maailman parhaiten kuuluva” että ”maailman turvallisin” puhelin. Mutta miksi on näin? Miksi ne ovat toisensa pois sulkevia?

Jos ZR yrittää uudelleen Indiegogossa tai Kickstarterissa, kohtalo tulee olemaan samanlainen: naurunalaiseksi joutuminen.

99 prosentin todennäköisyydellä CP:stä ei koskaan tule mitään. Suuret valmistajat hallitsevat markkinoita, ja niiden osaaminen ja resurssit ovat aivan toisella tasolla kuin pienen oululaisyrityksen – huolimatta sen ”Nokia-taustasta”.

Ilta-Sanomissa kerrottiin Turing Phonesta, josta ei kahden yrityksen jälkeen tullut juurikaan mitään. Toistuuko historia CP:n kohdalla?


Loppukevennyksenä Sparks esittää kappaleen This Town Ain't Big Enough For Both Of Us


tiistai 24. huhtikuuta 2018

Mihin 20 000 Asmo-laturia katosi?

Useassa mediassa on kerrottu, että Asmo-latureita valmistettiin 30 000 kappaletta, joista vain 5000 myytiin kannattavasti. Siitä voi siten päätellä, että loput 25 000 laturia olisi myyty alehintaan eri myyntipaikoissa. Tuohon olettamukseen oli blogissakin päädytty.

Blogi on selvitellyt eri ketjujen latureiden myyntimääriä ja tullut vakuuttuneeksi siitä, että niissä ja pienemmissä liikkeissä on viime kesän ”tapahtumien” jälkeen myyty alle 5000 laturia. Ne kaikki on myyty alehintaan ja suuri osa niistä 10 euron poistohintaan.

Tuo jättää jäljelle vähintäänkin 20 000 laturia, joita ei tiettävästi ole vielä myyty missään. Mikä on niiden kohtalo? Missä ne ovat? Vai oliko niitä koskaan edes valmistettu?

Oliko tämäkin vain yksi valhe lisää?

Kuten blogin aikaisemmissa laturikirjoituksissa on todettu, Asmo-laturi oli lähes pelkästään valhetta: patentit, energiansäästö, keksitty Väärinmajan ex-meijerin palotarina, vakiolatureiden palovaarallisuus ja niiden kuumeneminen:

”Muutettaessa verkon vaihtovirtaa puhelimesi käyttämään tasavirtaan, kuluttaa normaali laturi sähköä, vaikka itse päätelaite ei olisi siihen kytkettynä. Tämän voit helposti todeta koskettamalla seinään kytkettyä laturia. Se on kuuma, vaikka puhelin ei olisi siinä kiinni. [sijoitusmuistio]

Jos latureita valmistettiinkin vain 10 000 kappaletta, se tarkoittaa sitä, että entistä suurempi summa sijoittajien rahojen haaskaamisesta on vailla vastausta.

lauantai 21. huhtikuuta 2018

sunnuntai 15. huhtikuuta 2018

Oululaisinnovaatioiden kampanjoiden puolivälin tilannekatsaus

Oululaiset ”ylpeydet” Certum Phone ja Cmicro ovat nyt noin 6 viikkoa kestävien IGG-kampanjoidensa puolivälissä. Sen vuoksi nyt onkin hyvä aika luoda katsaus, miten nämä oululaista ”osaamista” (ylpeästi) edustavat yritykset innovatiivisine tuotteineen ovat onnistuneet vetoamaan IGG-tukijoihin ja saaneet nämä höllentämään kukkaroidensa nyörejä.

Kuten muistamme, mikroaterian lämpötilan mittauslaite tavoitteli 25 000 dollarin summaa. Se on kuitenkin kerännyt vasta 12 prosenttia tavoitteestaan. Hälyttävintä tässä on se, että uusia tukijoita ei ole tullut lähes kolmeen viikkoon. Käykö tässä niin surkeasti, että Cmicro ei saavutakaan tavoitettaan?
Certum Phonen tilanne on paljon huonompi. Näyttää siltä, että siitä tulee Indiegogon kaikkien aikojen pahin epäonnistuja, kun epäonnistuminen suhteutetaan tavoitesumman suuruuteen, joka kuuluu arviolta kymmenen suurimman joukkoon.

Sen ennakkomyynti on edelleenkin alle 0,50 prosenttia. (Todellisuudessa 0,08 prosenttia.) Se on onnistunut myymään ennakkoon vain 8 puhelinta 10 000 puhelimen tavoitteestaan, josta siis puuttuu edelleen 9992 puhelinta. Tässä tuskin tarvitsee enää jännittää, täyttyykö tavoite, vaan pikemminkin vain pelätä sitä, jääkö ennakkomyynti vain nöyryyttävään 8 puhelimeen.

Tästä piti tulla uusi "nokia"...

Tämä on selvä signaali markkinoilta Zero Receptionille: me emme tarvitse Certum Phonea. Zero Receptionissa onkin nyt vakava itsetutkistelun paikka: mikä meni pieleen?

Kuviteltiinko siellä todellakin, että IGG-tukijat olisivat niin tyhmiä – tyhmiä siellä toki on – että nämä uskoisivat ZR:n vakuutteluihin siitä, että CP:n kuuluvuus olisi jopa 6,4 dB parempi kuin huippupuhelimien kertomatta mitään todistetta väitteelleen?

Rahoitusta voi toki saada muullakin tavalla, mutta jos ZR:llä ei ole esittää mitään muuta todistetta kuin oma uskomus asiaan, se voi olla hyvin vaikeaa. ZR olisikin ollut lystikäs nähtävä Leijonan luolassa. Vaikka ”leijonat” eivät ymmärräkään mitään langattomasta teknologiasta, he olisivat kuitenkin todennäköisesti nauraneet ZR:n edustajat ulos luolastaan.


Tämä on hyvin häpeällistä oululaisesta näkökulmasta. Tuollaista ”epäkaupallista” roskaa yritetään myydä maailmalle ja samalla pilataan teknologia-Oulun maine – ellei se sitten ole jo ehditty pilata...

perjantai 13. huhtikuuta 2018

Lukijan mielipide: Mihin katosivat sijoittajien 1,4 miljoonaa euroa?

Olen pohdiskellut, miten ihmeessä Asmo Solutions onnistui niinkin lyhyessä ajassa hävittämään 1,4 miljoonaa euroa. Luulen, että tuleva kirja ei tule kertomaan siihen (rehellistä) vastausta.

Latureita valmistettiin kaikkiaan 30 000 kappaletta, joista 5000 myyntiin normaalihintaan eli enemmän tai vähemmän voitollisesti. Vaikka noiden valmistamiseen käytettiinkin sijoittajien rahaa, raha saatiin takaisin voitollisessa myynnissä, eli todellisuudessa niiden valmistamiseen ei tarvittu sijoittajien rahaa.

Loput 25 000 laturia voidaan sitten katsoa valmistetun sijoittajien rahojen avulla. Jossakin mainittiin, että yhden laturin valmistuskulut olivat 12 tai 18 euroa riippuen valmistusmäärästä. Jos vaikka valitaankin epäedullisemmat valmistuskulut, voidaan laskea, että 25 000 laturin valmistaminen 18 euron yksikköhintaan maksoi yhteensä 450 000 euroa.

Suuri osa latureista myytiin liikkeissä 10 euron alennushintaan, mistä voidaan päätellä, että Asmo Solutions myi ne suurissa erissä arviolta 4 euron kappalehintaan. Tuo myynti toi yritykseen noin 100 000 euroa tai mahdollisesti hieman enemmän. Voidaan laskea, että sijoittajien rahaa kului laturien valmistamiseen todellisuudessa vain 350 000 euroa tai jopa vähemmän.

Mitä tapahtui lopuille sijoittajien 1050 000 eurolle? Mihin tuo summa katosi?

Asmo Solutions ei käyttänyt rahaa mainontaan juuri lainkaan. Yrityksen tila alkoi olla selvä jo kesällä, ja tuolloin osa henkilökunnasta jätti yrityksen. 1050 000 euroa ei voinut kulua muutaman henkilön vajaan vuoden palkkakuluihin.

Tyhjennettiinkö yrityksen kassa tarkoituksellisesti, kun väistämätön alkoi olla edessä? Tämähän on tavallista konkurssirikoksissa, joissa omistajat ”puhdistavat” yrityksen ja päästävät sen sitten menemään konkurssiin ja jättävät maksamatta yrityksen sitoumukset ja velkojat nuolemaan näppejään.

Miksi sijoittajille luvattiin miljoonavoittoja, jos yrityksessä ei oltu varmoja, että laturien myynti olisi koskaan kannattavaa? Sijoittajat maksoivat kokeilun, onko Asmo-laturin valmistaminen kannattavaa Suomessa. Salcomp valmisti tosin Suomessa latureita kannattavasti ja edulliseen hintaan.

torstai 12. huhtikuuta 2018

Lukijan mielipide: mainosehdotus Asmon kirjaan

Arvoisat kanssalukijat

Olen tukenut laturiyrittäjää aikoinaan ostamalla laturin. Tarina laturin polttamasta anoppilasta kosketti. Nyt olen EHKÄ päättänyt avittaa konkurssiin päätynyttä laturiyrittäjää vielä kerran ja julkaista kirjassa mainoksen. Jää ehkä yritykseksi.

Keksikää mitä mainoksessa voisi lukea. Tämän blogin kirjoittaja on luvannut, että mainoksessa voi lukea oulun1.blogspot.fi

1. rivi: "jokin lyhyt ja ytimekäs teksti". Ei saa olla rasistinen, herjaava tms.
2. rivi: oulun1.blogspot.fi

Parhaasta blogissa julkaistusta ehdotuksesta aioin kuitenkin palkita pienellä tavarapalkinnolla, esim. HIILIGRILLILLÄ.


Radientum Oy

Certum Phonen 4,4 kertaa nykyisiä huippupuhelimia paremman ”kuuluvuuden” takana on tamperelainen Radientum Oy, joka kertoo kotisivullaan: ”Radientum tarjoaa antennisimulointia, antennisuunnittelua, integrointia, testaus- ja konsultointipalveluja.”

Sama todetaan mobiili.fi:n uutisessa:

Certum Phonen antennisuunnittelija on kotimainen Radientum-yritys, jonka kanssa yhteistyön kuuluvuuden maksimoivien teknisten ratkaisujen osalta kerrotaan olleen tiivistä. ”Meillä on Suomessa edelleen maailman paras osaaminen matkapuhelinten antennisuunnitteluun”, Certum Phonea kehittävän Zero Receptionin toimitusjohtaja Janne Knuutinen muistuttaa.

Maailman paras osaaminen matkapuhelinten antennisuunnitteluun..?

Mikä tämä Radientum Oy sitten oikein on?

Finderin mukaan Radientum Oy:n viime tilikauden liikevaihto oli 109 000 euroa ja voitto 6 000 euroa. Henkilöstöä oli tuolloin neljä.

Radientumin kotisivun kuvassa poseeraa seitsemän henkilöä, joten joko työntekijöiden lukumäärä on kasvanut tai kuvaan otettiin mukaan joitakin ohikulkijoita.

Kun kerran edellä olevissa lainauksissa kerrotaan, että Certum Phonessa on kaikkien aikojen paras kuuluvuus ja ”Suomessa on edelleen maailman paras osaaminen matkapuhelinten antennisuunnitteluun”, siitä voidaan tehdä vain yksi johtopäätös: Radientum on maailman paras antennisuunnittelija.

Mutta onko se oikeasti? Miten pienen manselaisen yrityksen osaaminen voi olla niin paljon parempaa kuin suurten puhelinvalmistajien, joiden todellinen osaaminen ja taloudelliset resurssit ovat aivan toisella tasolla?

Vastaus kuuluu: ei tietenkään mitenkään. Tämä kaikki on vain maankuulua oululaista liioittelua ja valehtelua.

Olisi mielenkiintoista tietää, mitä Zero Receptionissa tällä hetkellä ajatellaan. Kuviteltiinko siellä todellakin, että viiden miljoonan dollarin rahoitus kerätään tuosta vain?

Vaikka puhelimeen tuleekin (tai todellisuudessa ei tule, koska puhelin ei tule koskaan valmistumaan) maailman parhaimman antennisuunnittelijan suunnittelema maailman paras puhelinantenni, se ei siltikään näytä herättävän IGG-tukijoiden kiinnostusta. Onko syy sitten tukijoissa, jotka eivät ymmärrä hyvän ”kuuluvuuden” päälle?

Loppukevennyksenä Juice Leskinen esittää kappaleen Tampereen aamu.


tiistai 10. huhtikuuta 2018

Zero Reception hyödyntää mediaa

Tivi.fi mainosti lauantaina Certum Phonea. Juttua siteerattiin samaan Alma-lehtikonserniin kuuluvissa Kauppalehdessä ja Tekniikka ja Talous -lehdessä seuraavina päivinä.

Artikkeli on lystikästä luettavaa.

”Certum Phone käynnisti maaliskuun lopussa joukkorahoituskampanjan, jotta laitteen valmistus voisi alkaa.”

Näyttää vahvasti siltä, että puhelimen valmistus ei ainakaan ala IGG-kampanjan avulla.

”Puhelimen taustalta löytyvän Zero Receptionin perustaja Janne Knuutinen sanoo, että puhelimen ja tuotantoketjun suunnitelmat ovat valmiina odottamassa rahoituksen varmistumista.”

Odotuksesta taitaa tulla  e r i t t ä i n   p i t k ä.

”Tähtäin on maailmanlaajuisilla markkinoilla.”

Tämä on tyypillistä oululaista kuuseen kurkottamista. Puolitoista vuotta sitten oululaisen laturi-innovaation piti myös valloittaa maailma, mutta miten siinä sitten kävi..?

”Kyseessä ei ole massatuote, mutta markkina puhelimelle on niin laaja, että tavoitteemme on saavuttaa satojen tuhansien kappaleiden myyntitavoite.”

Jos puhelin kiinnostaa kahdeksaa tukijaa, ei todellakaan voida puhua ”massatuotteesta”... Tuo satojen tuhansien myyntitavoite vaikuttaa paranoidiselta houreelta.

”Kriittisin piste on esteiden läpi tunkeutuvien matalien taajuuksien hallinta. Joko ylä- tai alataajuuksilla toimiminen on helppoa. Kun molemmat halutaan yhdistää, suunnitteluketju on mietittävä uudelleen.”

Tässä tulee pakostakin sellainen vaikutelma, että yrityksessä ei ymmärretä mitään radiotekniikasta. Mitähän nämä ”ylä- ja alataajuudet” mahtavat oikein olla?

Alla on esitetty useimpien nykyaikaisten puhelimien tukemat taajuusalueet:

2G GSM
GSM 850, GSM 900, DCS1800, PCS 1900

3G UMTS
B1 (2100), B2 (1900), B4 (AWS), B5 (850), B8 (900)

3G TD-SCDMA
B34 (2010), B39 (1880)

4G FDD LTE
B1 (2100), B2 (1900), B3 (1800), B4 (AWS), B5 (850), B7 (2600), B8 (900), B12 (700), B13 (700), B17 (700), B18 (800), B19 (800), B20 (800), B25 (1900), B26 (850), B28 (700), B32(1500), B66(AWS-3)

4G TDD LTE
B38 (2600), B39 (1900), B40 (2300), B41 (2500)

”...esteiden läpi tunkeutuvien matalien taajuuksien hallinta”

Tuolla tarkoitetaan varmastikin häiriöitä, jotka sijaitsevat haluttujen kaistojen alapuolella. Puhelimen antenni ja etuasteen suodattimet pitävät huolen siitä, että nuo häiriötaajuudet eivät pääse niitä pidemmälle.

”Certum Phone kokoaa yhteen entisten nokialaisten osaamista Oulussa, Tampereella, Helsingissä ja Salossa.”

Eikö sitä sanotakin, että Uppsalan ekonomit ja Nokian insinöörit..?