perjantai 28. kesäkuuta 2013

Ruohonleikkurin vuosihuolto

Jotta ruohonleikkuri toimisi moitteettomasti, sitä pitää huoltaa säännöllisesti. Huoltoväli on tietenkin riippuvainen leikkurin käytön määrästä, mutta normaalikäytössä kerran vuodessa tehty huolto riittää. Omalla leikkurilla käyttötunteja vuodessa tulee noin 30, ja kerran vuodessa tehtävä huolto on ollut riittävä.

Tärkein huoltotehtävä on moottorin öljynvaihto. Koska valmistaja suosittelee SAE 30 -yksiasteöljyä, sitä kannattaa myös käyttää moniasteöljyn sijasta, vaikkakin 10W-30-laatu on neljän litran pakkauskoossa edullisempaa.

Leikkuri nostetaan sopivien pukkien varaan, jotta terän irrotus ja öljytulpan avaaminen olisi helpompaa. Husqvarnan (tai oikeammin Briggs & Strattonin) terä on kiinnitetty 14 mm:n koneruuvilla, jonka avaamiseksi tarvitaan 14 mm:n hylsyavain. Terään tartutaan vasemmalla kädellä, ja oikealla kädellä avataan terää kiinni pitävä ruuvi. Terän moottorin akseliin sovittava istukkakartio lähtee tavallisesti samalla irti.


Öljynvaihto

Öljytulppa avataan 3/8-tuuman neliöavaimella. Avaamiseen voi käyttää myös 3/8-tuuman hylsysarjan jatkovartta. Vasemmalla kädellä tartutaan kiinni leikkurin runkoon, avain sovitetaan öljytulppaan ja tulppaa löysätään muutama kierros, mutta sitä ei vielä irroteta. Sopiva tyhjennysastia asetetaan tulpan alle, ja tulppa irrotetaan. Tulppa pitää vetää nopeasti sivulle päin, jotta tulpan reiästä valuva öljy ei osu tulppaan ja roisku ympäriinsä. Usein käy niin, että tulppa osuu tyhjennysastian reunaan ja putoaa sinne, josta se on ongittava esille.

Öljyn annetaan valua moottorista, jonka jälkeen tulppa kierretään takaisin paikalleen. Se on kiristettävä kohtuullisen tiukalle, jotta se ei vuotaisi. Moottoriin kaadetaan tässä vaiheessa noin 5 dl öljyä. Tarkempi täyttö ylärajaan asti tehdään vasta sitten, kun moottori on maassa vaakasuorassa asennossa.

Terän teroitus

Terä tahtoo tylsyä vuoden aikana, minkä vuoksi se on teroitettava. Teroittamiseen käytetään lattaviilaa (tai kolmioviilaa) ja pyöröviilaa. Koska terä on pehmyttä metallia, kulmahiomakoneen käyttö pilaa todennäköisesti terän ja tekee siitä helposti epätasapainoisen.

Terä asetetaan työpöytää vasten, ja lattaviilalla teroitetaan terän suorat pinnat. Oikean kulman säilyttäminen on tärkeää – niin kuin kaikessa teroittamisessa. Pyöröviila sopii paremmin terän kaarevien osien teroittamiseen. Terän ei tarvitse tulla puukonteräväksi, eikä sitä toki helposti sellaiseksi saakaan.

Kun terä on riittävän terävä, se asennetaan paikoilleen ja kiristetään sopivaan momenttiin.



Leikkurin pohjan puhdistus

Kun kerran leikkuri on sopivasti pukeilla terä irrotettuna, on pieni vaiva irroittaa moottori paikoiltaan ja puhdistaa leikkurin pohja vedellä. Moottoria paikallaan pitävät kolme ruuvia aluslevyineen ja vaimentimineen irrotetaan ja niiden paikat pannaan muistiin, koska ne eivät ole samanlaisia. Moottoriin tulevat teräjarrun ja kaasuttimen vaijerit irrotetaan moottorista. Moottori nostetaan pois paikaltaan ja asetetaan sopivan tuen päälle. Moottoria varotaan kallistamasta, koska siinä on öljyä.


Leikkurin runko käännetään ylösalaisin, ja pohjaan kuivunut ruohonsilppu poistetaan. Kun runko on kuivunut, se nostetaan takaisin pukeille, moottori asennetaan paikalleen ja ruuvit kiristetään. Vaijerit kiinnitetään moottoriin, ja terä asennetaan paikalleen.


Nyt vuosihuolto on tehty, ja leikkuri voidaan nostaa pois pukeilta. Leikkuri asetetaan vaaka-asentoon, ja öljy täytetään max-merkkiin asti.

Ilmansuodattimen puhdistaminen kuuluu huollettaviin kohteisiin, mutta se on tarpeen tehdä vasta silloin, kun se on tullut likaiseksi, eli vain muutaman vuoden välein. Sytytystulpan vaihtoväli riippuu käytön määrästä. Kuvan leikkuriin se on vaihdettu viime vuonna, eli noin 13 vuoden käytön jälkeen.

lauantai 8. kesäkuuta 2013

Suuren pyramidin rakentamistapa

Suuren eli Khufun pyramidin rakentamistapa on askarruttanut monia. (Pyramidi tunnetaan paremmin Kheopsin pyramidina kreikkalaisen historioitsijan Herodotoksen mukaan, mutta tässä siitä käytetään alkuperäistä nimeä.) Useita teorioita rakentamistavasta on esitetty, mutta niissä kaikissa on ollut omat heikkoutensa.

Ranskalainen arkkitehti Jean-Pierre Houdin on muutama vuosi sitten esittänyt oman teoriansa Khufun pyramidin rakentamistavasta. Hän esittää myös teorian sille, mitä varten Suuri galleria oli rakennettu.

Houdinin mukaan pyramidi rakennettiin 1/3-korkeuteen asti käyttämällä ramppia, joka suuntautui etelä-lounaaseen. Käytännön syiden vuoksi rampin jyrkkyys voi maksimissaan olla noin 7–8 prosenttia. Tuosta ylöspäin rakentamisessa käytettiin apuna sisäistä ramppia, jota rakennettiin samanaikaisesti alaosan kanssa. Valtavirran arkeologien mukaan pyramidi rakennettiin täyskorkeuteen asti yhdellä rampilla, mutta heidän teoriansa ongelma on rampin pituus pyramidin huippuun: noin maili. (Houdinin käyttämään 1/3-korkeuteen asti rampin pituus on luonnollisestikin vain kolmasosan tuosta.) Jotkin arkeologit ovat tosin kääntyneet Houdinin kannalle, vaikkakin tämän teoriassa on tiettyjä heikouksia, jotka kerrotaan jäljempänä.


Houdinin mukaan Suurta galleriaa käytettiin luiskana, jota pitkin liukui valtava vastapaino, jonka avulla Kuninkaan kammion suuret, jopa 70 tonnia painavat holvikivet saatiin vedettyä paikalleen. Suuren gallerian taljasysteemi vaikuttaa mielenkiintoiselta, mutta sen toimivuutta on tuskin kukaan todistanut käytännössä.

Jos vastapaino liikkuu matkan x, vedettävä kuorma liikkuu matkan 2x. Tuolloin kuormaköyteen kohdistuu kuorman vetämisestä aiheutuva rasitus, mutta vastapainon rullasysteemiin kohdistuu vähintäänkin kaksi kertaa kuormaa suurempi rasitus, koska vastapainon täytyy painaa vähintäänkin kaksi kertaa enemmän kuin vedettävä kuorma.

Vastapainon virittämisessä eli vetämisessä takaisin yläasentoon on täytynyt olla suuri työ, vaikkakin vastapaino on koostunut useista pienemmistä painoista, jotka on yksitellen vedetty ylös.




Pyramidia on aikanaan peittänyt valkoisesta kalkkikivestä tehty päällystys, jota on vielä hieman nähtävillä pyramidin alaosassa pienellä alueella ja enemmän Khafren pyramidin huipussa. Houdinin mukaan pintakivet on asennettu ensin, ja niitä vasten on asennettu varsinaiset rakennuskivet sisältä päin.

Nämä videot selittävät teorian:









Pyramidin yhdestä nurkasta noin sadan metrin korkeudelta löytyi pieni tila, joka ei kuitenkaan johda minnekään. Houdin arveli, että siinä olisi saattanut olla sisäisten ramppien (aikoinaan avoin) kulma. Videossa Houdin esitti toiveenaan päästä kuvaamaan ir-kameralla onkalon seinässä olevan pienen aukon läpi, jos sen takana olisi sisäinen ramppi, ja kertoi pyytävänsä luvan kuvaamiseen munaismuistohallitukselta. Onkohan tätä kuvausta koskaan tehty?


Teoriassa voidaan todeta seuraavat ongelmat:

Sisäisen rampin kulmat ovat olleet auki, jotta ylös vedettäviä kiviä on voitu kääntää 90 astetta. Millä tavalla avoimet kulmat on korjattu pyramidin valmistuttua? Miten päällyskivet on voitu saada työnnettyä sisältä päin paikalleen samaan linjaan ylä- ja alapuolella jo paikalla olevien kivien kanssa?

Miten pitkälle ylös pyramidin huipulle sisäinen ramppi on kulkenut? Eikö tästä pitäisi näkyä jälkiä huipulla, josta muutama kivikerros on joskus purettu? Miten huippu on saatu rakennettua sisäisen rampin päälle, koska se on peittänyt sisäisen rampin ulostulon? Miten huipun päällyskivet on saatu asennettua?

Pyramidin huipulla on alunperin ollut noin 10 tonnia painava huippukivi, joka oli muodoltaan pyramidi ja valmistettu valkoisesta kalkkikivestä. Miten tämä on voitu asentaa paikalleen muuten valmiiseen pyramidiin?

Houdinin mukaan pyramidin sivuja on kiertänyt eräänlainen puinen kävelysilta sisäisen rampin kohdalla. Miten tämä silta on saatu rakennettua, kiinnitettyä, pysymään paikallaan ja purettua pyramidin valmistuttua? Miten pintakerroksessa olleet sillan kinnityskohtien jäljet on saatu paikattua sillan poistamisen jälkeen? (Sillan käyttö on tietenkin ollut ainoa keino saada huippu rakennettua ”ylhäältä alaspäin”.)

Lisäksi Houdin esittää, että pyramidissa olisivat vaihtoehtoiset kulkutiet ns. Kuninkaan ja Kuningattaren kammioihin sekä kaksi aikaisemmin tuntematonta esikammiota.

Kuvassa karmiinilla ja oliivilla esitetyt osat ovat Houdinin teorian mukaisesti olemassa, vaikkakaan niitä ei ole vielä ”löydetty”. Onkohan näiden tilojen olemassaoloa koskaan tutkittu tarkemmin?



Voisi helposti kuvitella, että Khufun pyramidin jälkeen ”rakentamistekniikka” olisi edelleen kehittynyt ja sen jälkeen olisi rakennettu vieläkin mahtavampia pyramideja, mutta miten kävi? Seuraavaksi rakennettiin Djedefran pyramidi, jonka rauniot löydettiin vasta jokin aika sitten. Se oli valitettavasti ”uusiokäytetty” jo kauan sitten. Tämän jälkeen rakennettiin Gizaan Khafren pyramidi, joka sisärakenteeltaan on selvästikin Khufun pyramidia yksinkertaisempi. Seuraavana oli vuorossa pieni Menkauren pyramidi, jossa ei ole mitään muita (tunnettuja) sisärakenteita kuin käytävä maanalaiseen hautakammioon.

Tähän (noin 2500 eaa.) päättyi pyramidien rakentamisen loistokausi Egyptissä. Tämän jälkeen rakennetut pyramidit olivat selvästikin pienempiä.