Kaupalliset radiokanavat poistuivat Dna:n kaapeliverkosta

Dna on syksyn aikana poistanut kaupalliset radiokanavat kaapeliverkoistaan eri puolella maata. Ainoastaan Ylen kanavat jäivät. Dna perustelee muutosta seuraavasti:

”DNA kehittää laajakaistapalvelujaan vastatakseen asiakkaiden tarpeisiin yhä nopeammista ja luotettavammista laajakaistayhteyksistä. Muutoksen myötä kaupalliset FM-radiokanavat poistuvat DNA:n kaapeliverkon jakelusta.”

Uudet taajuudet Oulun kaapeliverkossa ovat:

YLE Radio 1  88,60 MHz
YLE Radio Suomi  89,20 MHz
YLE Radio Vega  90,20 MHz
YLE X  90,60 MHz
YLE Radio Puhe  91,20 MHz

Kanavat on sijoitettu ULA-alueen alkupäähän. Muulle ULA-alueelle Dna näyttää löytäneen kannattavampaa käyttöä. Dna olisi varmastikin halunnut koko alueen omaan käyttöönsä, mutta Yleisradio oli sanonut, että EI KÄY!

Kannattaako itsenäisyyttä juhlia?

Itsenäisyyden kanssa taitaa olla vähän niin ja näin. Suomi on ollut itsenäinen vain vuosina 1918–1944 ja 1992–1994. Kaikkina muina aikoina komento on tullut maan rajojen ulkopuolelta – milloin lännestä, milloin idästä, milloin lounaasta.

Viimeksi maassa on ollut vieraan vallan sotilasjoukkoja vuonna 1918 (jos Hangonniemen ”miehitystä” ei oteta lukuun), mutta tuokin asia tulee muuttumaan ensi vuonna. Yhdysvaltojen hallintaan annettava alue tulee olemaan kuin valtio valtiossa, ja siellä vallitsevat omat lait.

Ensi vuonna Orvon leikkausten kohteeksi joutuvat köyhät tuntevat varmastikin vihaa ja katkeruutta katsoessaan pelleporukan tanssia Niinistön pippaloissa. Maan niin sanottu hyvinvointi on rakennettu velkarahalla, ja kaikki marinit ja orvot ovat vain pahentaneet tilannetta.

Mikään ei näytä muuttuneen 55 vuodessa.

 

Ja taas jatkuu

Blogi oli pienellä tauolla, mutta kirjoittaminen jatkuu jälleen. Edellisestä kirjoituksesta on kulunut viisi kuukautta, ja tuolloin ihmeteltiin Kipuwexin vastuutonta toimintaa. Kipuwexin vuoden 2021 tilinpäätöstä ei ole vieläkään toimitettu kaupparekisteriin, eli se on myöhässä jo yli kaksi vuotta. Syy lieneekin se, joka on mainittu useasti aikaisemmin.

Kalevaan lähetetty sähköposti ei saanut aikaan minkäänlaista reaktiota laiskassa toimittajajoukossa, mikä tosin oli täysin odotettua.

Blogi kääntyi Kalevan puoleen

Blogi kääntyi Kalevan puoleen, jotta syy Kipuwexin tilipäätöksen panttaamiseen selviäisi, kuten alla olevasta kuvasta näkyy. Kipuwex on monia kertoja käyttänyt Kalevaa hyväkseen saadakseen näkyvyyttä ”innovaatiolleen”, joka typeryydessään hakee vertaa. Se taitaa olla kaikkein typerin blogissa ”esitelty” innovaatio.

Saa nähdä, miten Kaleva reagoi tähän pyyntöön. Se voi tosin olla liikaa Kalevan laiskalle toimittajajoukolle, joka ajattelee, että miksipä vaivautua, jos kerran helpommallakin pääsee. Kaikki voi tietenkin olla mahdollista, mutta blogin tuntuma asiasta on, että sähköposti on välittömästi päätynyt ”poistetut”-kansioon.

Kalevan osaamista jälleen kerran

Eilisestä Helsingin Sanomista puuttui 28 sivua. B-osassa oli vain 12 sivua, kun niitä olisi pitänyt olla 40.

Onkohan tämä Kalevan kustannussäästöä, koska kustantaja taannoin valitteli painopaperin korkeaa hintaa? Sanoma Media ei taida kuitenkaan oikein pitää tästä, koska siitä on valitettu sinne.

Tämä on sen laatuinen virhe, joka osoittaa selvästi sen, että Kalevan painolla ei ole minkäänlaista laadunvalvontaa. Jos 1. sivun parina on sivu 12 sivun 40 sijasta (arkin samalla puolella), kyllä se olisi pitänyt havaita. Se kertoo myös siitä, että Kalevan painokone on suoltanut sekundaa koko Pohjois-Suomeen toimitettavan erän.

Näyttää vahvasti siltä, että Kalevan luvunlasku on alkanut. Kaleva tekeekin uuden ennätyksen tulevana pääsiäisenä: Kaleva ei ilmesty neljänä päivänä eli perjantaista maanantaihin. Ennen Kaleva ilmestyi sentään pitkäperjantaina, ennen kuin laiskat toimittajat päästettiin lomalle.

Kuten blogissa on ennenkin todettu, suurin syy Kalevan alamäkeen on nykyinen päätoimittaja. Laskettelu tosin alkoi jo edellisen aikana, mutta nykyinen on vain potkiskellut siihen lisää vauhtia.

Stop the Press: Kipuwex

Artikkeli olisi paremmin sopinut julkaistavaksi viikon kuluttua 1.4.2023. Samaa satuilua kuin aina ennenkin. Sadoissa miljardeissa pyörivät rahasummat saattavat pyörryttää tyhmempää lukijaa. Yksikin prosentti 100 miljardista dollarista on yksi miljardi...

Jos Nukutteen aparaatilla ei ollut kysyntää, vielä vähemmän sitä on Kipuwexilla.

https://www.theworldstimes.com/interviews/meet-marko-hoynala-ceo-of-kipuwex-ltd-result-driven-ceo/

Kaleva 6-päiväiseksi lehdeksi

Kaleva on saattanut yt-neuvottelunsa päätökseen, ja lopputulos on: 49 henkilöä saa lähteä ja suurin osa jakelusta. Miten tässä nyt näin kävi?

Kalevan ”ongelma” on sen toimituksessa. Blogi kertoi yt-neuvotteluiden alkamisesta 13. tammikuuta, ja viimeisessä virkkeessä todettiin: ”Kalevassa on eletty kuin siat vatukossa, mutta nyt siihen tulee loppu.” Näin ei valitettavasti käynyt, ja sama elo vatukossa tulee jatkumaan.

Kaleva keksii kaikenlaisia syitä taloudellisiin vaikeuksiinsa, kuten rajusti nousseet painon ja jakelun kustannukset, painopaperin hinnan kaksinkertaistuminen ja polttoaineiden hinnan nousu, mutta se ei halua nähdä todellista ”toimituksensa ongelmaa”.

Toinen ”neuvottelutulos” on sunnuntailehden jakelun lopettaminen, eli se ei enää ilmesty perinteisenä paperilehtenä toukokuun alun jälkeen.

Blogi kertoi 7. joulukuuta 2021 painetun lehden ”rakenteen muuttumisesta”.  Lehteen luvattiin lisää sisältöä viikonloppuihin. Kyllähän tuosta lupauksesta  pidettiinkin kiinni puolentoista vuoden ajan.

 

Monen tilaajan uusi tilausjakso on alkanut vuoden vaihteessa, eli he olivat tilanneet 7-päiväisen paperilehden vuodeksi eteenpäin, mutta he tulevat kuitenkin saamaan vain kuusi lehteä viikossa kahdeksan kuukauden aikana. Kun vielä otetaan huomioon, että sunnuntailehden irtonumeron hinta on arkilehden hintaa kalliimpi, menestys on suurempi kuin keskimäärin yhden lehden saamatta jääminen viikossa kahdeksan kuukauden ajalta.

Kyseessä on selvä sopimusrikkomus, ja tilaajien pitäisi vaatia osan tilaushinnan palauttamista.

Kaleva on lähtenyt tielle, jolta ei ole paluuta. Alamäki alkoi nykyisen päätoimittajan aikana.

Nyt tehdyt toimet tulevat edelleenkin vähentämään painetun Kalevan levikkiä.

Kaleva hankki muutama vuosi sitten uuden painokoneen, joka jatkuvasti vähentyneen paperilehden tilausten vuoksi on jäänyt vajaakäytölle. Kone sai tosin lisää käyttöä, kun Helsingin Sanomien Pohjois-Suomessa jaettavat lehdet siirtyivät Kalevan painettaviksi ja jaettaviksi. Kalevan sunnuntainumeron loppuminen vaikuttaa myös HS:n sunnuntaijakeluun, eli se jaetaan vasta maanantaina, kun Kalevakin jaetaan.

Perunan hinnan nousu viljelijän varastosta kaupan hyllylle

Perunanviljelijä saa keskimäärin 19 senttiä perunakilolta. ”Keskimäärin” sen vuoksi, koska hinta saattaa hieman vaihdella lajikkeen mukaan, mutta keskimääräinen veroton hinta on edellä mainittu.

Jos viljelijä myisi perunansa suoraa kuluttajalle, verollinen hinta olisi 21,66 senttiä/kg. Kaupan hinnat ovatkin sitten aivan toisesta maailmasta. Halvimmillaan kilohinta on 65 senttiä. Yhden kilogramman pusseihin pakatut perunat maksavat jopa 1,29 €.

Lapin Puikula on aivan omassa sarjassaan, mutta se onkin ymmärrettävää, koska se on hidaskasvuinen, eli sato jää pieneksi moniin muihin jalostettuihin lajikkeisiin verrattuna.

Suurin osa kaupoista ostaa perunat suoraan tuottajalta, mutta Lidlin perunat näyttävät kiertävän pakkaajan, Tuorekartanon, kautta. Pakattujen perunoiden kilohinta on lähellä yhtä euroa, ja kun tuosta vertailun helpottamiseksi vähenetään alv, verottomaksi hinnaksi saadaan 87,72 senttiä. Tästä voidaankin sitten helposti laskea, että hinta yli nelinkertaistuu (4,6) kaupassa.

Tuskin minkään muun elintarvikkeen kate on niin suuri perunan. Peruna ei vaadi kaupassa kylmää myyntitilaa, ja usein näyttää siltä, että niitä säilytetään kaupan varastossakin lämpimässä, mitä ei pitäisi tehdä.

65 sentin kilohinnalla myytyjen perunoiden kohdalla hinta kolminkertaistuu.

Technics RS-AZ7 -kasettidekki varaosiksi

Saksan eBayssa on myynnissä Technics RS-AZ7 -kasettidekki. Kunnoksi kerrotaan: varaosiksi tai ei toimiva. Dekki näyttää herättävän kiinnostusta ja onkin saanut jo yhdeksän tarjoajaa. Tämän hetken hinta ennen sunnuntaita päättyvää huutokauppaa on 143 euroa.

Sarjanumeron perusteella dekki oli valmistettu vuonna 1996, eli se oli ensimmäistä vuosikertaa. Päällisin puolin dekki näyttää siistiltä ja hyväkuntoiselta...

Rehellinen myyjä esittää kasettipesästä kuvan, joka kertoo kaiken dekin kunnosta. Siellä näkyvät osat vaikuttavat eniten äänen laatuun.

Poistopäähän kulunut ura kertoo siitä, dekkiä oli käytetty paljon. Äänityspää näyttää myös melko kiillottuneelta. Amorfinen toistopää, joka on tämän dekin salaisuus ja saa vanhatkin äänitteet kuulostamaan hyviltä, näyttää kokeneen kovia. Kuva ei ole erityisen terävä, mutta sen perusteella voisi kuitenkin sanoa, että toistopää on pilalla eikä toisto enää toimi dekissä.

Wiikipedian kuva kertoo, millaiselta parempikuntoiset äänipäät näyttävät. Kasettipesä on tosin kauttaaltaan tekstiilikuidun ja öljyn peitossa... eikä ole ihmekään: kuva on jonkun ryssän soittimesta.

Dekin vetokoneisto on huonossa kunnossa. Se on likainen ja syöpynyt.

Tästä dekistä ei saa toimivaa laitetta. Vaikka jotkin elektroniikkaosat olisivatkin toimivia, ostaja ei välttämättä saa sitä, mitä odottaa saavansa.

Tässä voisi tietenkin ottaa kuvan oman dekin kasettipesästä, mikä näyttäisi, millaiselta loistokuntoiset äänipäät näyttävät, mutta se ei taida olla sen vaivan arvoista...

Anna äänesi Pipsalle

Huhtikuun alussa on jälleen aika luovuttaa kansanvalta seuraavaksi neljäksi vuodeksi 200 kansanedustajalle, joilla on seuraavanlainen prioriteettijärjestys:

oma etu
puolueen etu
tukijoiden etu
vaalipiirin etu
äänestäjän etu

Tarkkaavainen lukija huomannee, että järjestys ei ole sitä, mitä ehdokkaat lupaavat puheissaan. Äänestystä harkitseva saattaa olla ymmällään eikä tiedä, ketä äänestäisi, mutta siihen on olemassa ratkaisu: Pipsa.

Pipsa on universaali ehdokas. Hän ei ole sitoutunut mihinkään puolueeseen, vaaliliittoon tai liikaa lupaileviin puolueohjelmiin. Hän ei myöskään ole minkään tietyn vaalipiirin ehdokas, vaan häntä voivat äänestää kaikki halukkaat ympäri maan, ja numerokin on helppo muistaa ja raapustaa äänestyslippuun: 1.

Toisin kuin kaikki uudelleen ehdolle asettuvat nykyiset kansanedustajat Pipsa ei ole korruptoitunut. Häntä ei ole koskaan lahjottu eikä tullakaan lahjomaan. Hän ei ajattele omaa tai puolueen etua, vaan hän ajaa yksinomaan sinun ja kansakunnan etua.

Äänesi Pipsalle on ääni turvalliselle huomiselle.

Muista numero 1 ja äänestä Pipsa eduskuntaan.