sunnuntai 8. syyskuuta 2019

Valkeen bulvaani

Blogi epäili aiemmin, että osa ensimmäisistä tukijoista voisi olla Valkeen bulvaaneja, jotta kiinnostus uutta korvavaloa kohtaan näyttäisi suuremmalta kuin se todellisuudessa on. Valkeen hallituksen puheenjohtaja (PJ) on tehnyt ensimmäisen kommentin omalla nimellään, mikä paljastaa hänet bulvaaniksi eli tässä tapauksessa tukijamäärän kaunistelijaksi.


Jos kommentti olisi tehty Valkeen nimissä, eli sen olisi tehnyt projektinomistaja, se näyttäisi tältä:


Eihän PJ:n todellakaan tarvitsisi ostaa korvavaloa tavallisen kanava kautta, vaan hän saisi sen niin sanotusti keittiön kautta maksamatta siitä mitään. Tämä panee aprikoimaan, miten monta bulvaania kaikkiaan on. Aika paha ja ajattelematon kömmähdys PJ:lta.

Kampanja on tosin vasta aluillaan, mutta kaikki näyttäisi viittaavan siihen, että tästä tulee nöyryyttävä tappio Valkeelle. Ja se on aivan oikein.

Valkeen esitti patenttihakemuksessaan, että korvien valaisu voisi tuoda helpotusta seuraaviin tauteihin tai niihin rinnastettaviin oireyhtymiin:

anxiety, depression, delirium, Alzheimer's disease, ADHD, infertility, migraine, seasonal affective disorder (SAD), cancer, obesity, circadian rhythm sleep disorders, jet lag, shift work disorder, Parkinson's disease, burning mouth syndrome, fibromyalgia, restless legs syndrome, social anxiety, hypertension (HTN), cognitive impairment, migraine, headache, social phobia, Generalized anxiety disorder (GAD), chronic pain and/or decreased cognitive performance.

Alzheimer on vakava, etenevä ja kuolemaan johtava aivorappeuma, johon ei ole parannuskeinoa, ja tuskinpa korvavalostaan olisi siihen apua. Monikohan sairas on ostanut korvavalon saadakseen apua em. tauteihin havaittuaan, että koululääketieteestä ei ole apua?

torstai 5. syyskuuta 2019

HumanCharger® Wireless Headset – Valkeen viimeinen yritys

Valkee on tuonut Indiegogo-kansan ”iloksi” uuden korvavalolaitteen, johon on integroitu BT-yhteys ja audiokuulokkeet. Nyt voit siis samanaikaisesti ”valaista” aivojasi ja kuunnella musiikkia puhelimestasi. Tuota ”iloa” ei tosin kestä kovin pitkään pienen akun vuoksi.

Tälle innovaatiolle on myönnetty patentti kolme vuotta sitten. Kilpailijat pääsevät vasta vuonna 2032 tekemään samanlaisia laitteita. Naurettavahan tuo tietenkin on.


Virallinen nimi on: HumanCharger® Wireless Headset

Normaalihinta on 219 euroa, mutta IGG:stä sen saa nyt 50 prosentin alennuksella. Aikaa on 5.10.2019 asti.

Tavoitesumma on yllättävän pieni: 30 000 euroa. Jos summa olisi suurempi, sen jäädessä vajaaksi se näyttäisi tietenkin vielä säälittävämmältä. Tuosta voi laskea, että noin 300 tukijaa saa uuden nupinvalaisulaitteen ”puoleen hintaan”.

Sivun loppupuolella on pitkä lista Valkeen teettämistä ”tutkimuksista” ja väitöskirjoista, jotka tietenkin tukevat Valkeen uskomusta, että korvavalo vaikuttaa myönteisesti aivotoimintaan. Valkeella taitaa kuitenkin olla vääränlainen käsitys keskimääräisestä IGG-tukijasta. Luultavasti suurin osa niistä, jotka ovat jo ostaneet korvavalon, eivät ymmärrä tuon taivaallista tieteellisistä julkaisuista saati olisivat sitten edes koskaan lukeneet ainoatakaan – ja niin se on Indiegogossakin.


IGG:ssä on myyty kaikenlaista roskaa ”palamattomista” latureista jumppalaitteisiin, mutta jokin raja siinäkin täytyy olla, mikä kelpaa IGG-tukijoille. Valkeen HumanCharger® Wireless Headset taitaa jäädä tuon kynnyksen alapuolelle.

Mikähän mahtaa olla Valkeen motiivi esitellä ja myydä ennakkoon tätä uutta laitetta Indiegogossa? Sitä ei esitellä Valkeen sivulla (https://humancharger.com/).

Valkee on aina tehnyt tappiota, ja on varmaa, että tästäkään ei tule Valkeen pelastajaa.

Suurin osa joukkorahoituspalveluissa tuotteitaan kauppaavista yrityksistä on aloittelevia, ja ne eivät saa rahoitusta mistään muualta, joten Indiegogo tai Kickstarter on juuri niitä varten. Mikään arvostettu ja vakavarainen yritys ei alennu tuollaiseen kerjäämiseen.

FAQ-osiossa kerrotaan vastauksena: ”Currently, there are more than 90,000 HumanCharger® devices in active use around the world, all experiencing an excellent safety record.” Monikohan noista on aivan oikeasti edelleenkin aktiivisessa käytössä?

Lue ja naura:

tiistai 3. syyskuuta 2019

Voi voi, Weela...

Blogi kertoi kuukausi sitten, että Weela-jumppalaitteen toimitus tulee lykkääntymään ainakin kuukaudella, ja esitti epäilyn, että viivästys saattaisi jatkua vielä pidempäänkin. Nyt tämä arvio myöhästymisestä on Weelan uuden päivityksen (30.8.) mukaan osoittautumassa todeksi.

Pitkän selittely jälkeen Weela pääsee IGG-päivityksessä asiaan: ”CE-merkinnän testit ovat vielä vaiheessa ja sen jälkeen saamme vasta viimeiset komponentit tilaukseen. Joten toimitus voi siirtyä vielä loppusyksyyn.”

”Sitä on myyty 20 maahan [- - -] jo 200 kappaletta. Enemmän kuin edeltäjäänsä yhteensä sen historiansa aikana.”

Tuo tarkoittaa sitä, että vanhaa Weelaa on myyty alle 200 kappaletta, eli sen myynti on ollut erittäin vaatimatonta. Siitä kertoo myös blogissa heinäkuussa julkaistut taloustiedot pienine liikevaihtoineen ja valtavine tappioineen.

WelaProlla on ollut myyntiä ainakin vuodesta 2016 lähtien, eli vanhaa Weelaa on myyty kolmen vuoden ajan. Tuo tekee keskimäärin vain noin 60 myytyä laitetta vuodessa.


Näyttää selvästikin siltä, että WelaPro ei hallitse EMC-suunnittelua. Metallikuorinen vanha Weela pitää sisällään enimmän radioteitse leviävän häiriösäteilyn, mutta koska uusi Weela on (kustannussyistä) muovikuorinen, säteilysuojausta ei ole. Mahdollisesti myös halvemmat komponentit tuottavat enemmän häiriöitä. Jos yrityksessä olisi ollut enemmän sähköteknistä osaamista, tämän ei olisi pitänyt tulla yllätyksenä.

”Testit on kuitenkin menneet koko ajan parempaan suuntaan ja puhumme pienten yksityiskohtien säädöstä.”

Heinäkuun artikkelissa todettiin: ”Uudesta Weelan halpamallista ei tule yrityksen pelastajaa, vaan se taitaa upottaa Welapron lopullisesti.” Tämä alkaa näyttää entistä varmemmalta.

Oli paha virhe kuvitella, että vuosia tappiota tehnyt yritys voisi uuden tuotteen avulla nousta jaloilleen. Nämä uudet ongelmat niellevät sen verran paljon rahaa, että IGG-velvoitteiden täyttäminen saattaa jopa muodostua tappiolliseksi.

”Meille tämä ennakkomyynti on ollut äärimmäisen tärkeää, ja sen avulla pystymme varautumaan tuotantoon oikeassa mittakaavassa sekä laitteen varsinaiseen myyntiin. Olemme todella kiitollisia jokaisesta ennakkotilaajasta ja meihin yhteydenottaneista henkilöistä. Olemme saaneet runsaasti viestejä ihmisiltä, jotka haluavat ostaa Weelan, kun tuotanto on käynnistynyt.”

Jos yritys on käytännössä varaton, miten se pystyy ”varautumaan tuotantoon oikeassa mittakaavassa” eli valmistamaan jumppalaitteita myöhemmin tapahtuvaa myyntiä varten? WelaPro vaikuttaa naiivin sinisilmäiseltä, jos luottaa siihen, että yhteydenottaneet ostaisivat myöhemmin Weelan oikeasti.

Uusi Weela on periaatteessa vain vanhan Weelan ns. cost reduction -malli, eli toiminnallisesti samanlainen laite pyritään valmistamaan noin 50 prosenttia pienemmin kustannuksin. Siinä mielessä tämä tuntuukin hieman oudolta: ”Weelan uuden sukupolven kehitystyön käynnistymisestä on kulunut nyt puolitoista vuotta.”

Weela on niitä tuotteita, joita ei koskaan pitäisi ostaa kokeilematta. Hyvin todennäköisesti oma käyttökokemus tulee olemaan toisenlainen kuin videoiden ja muiden esittelyiden luoma mielikuva.

Uuden Weelan normaalihinnaksi kerrotaan 911 euroa, joka on järkyttävä. Jos kävisikin niin, että Weelaa valmistettaisiin myös IGG-toimitusten lisäksi, sen myynti tulisi olemaan heikkoa.

Weela-jumppalaite on selvästikin tuote, jolle ei ole tarvetta. Miksi yritys haluaa sitten tuputtaa sitä väkisin markkinoille? Ei tarvita mitään ennustajanlahjoja sen toteamiseksi, että jumppalaitteen valmistamisesta ei tule koskaan kannattavaa liiketoimintaa.

lauantai 31. elokuuta 2019

Mikhail Vaga Pariisissa

Blogi on useaan otteeseen kertonut HandEnergy-pallolaturista, joka on valkovenäläisen huijarin Mikhail Vagan luomus. Laturin toteuttaminen todettiin erittäin vaikeaksi, ja sellaiseksi se on osoittautunutkin: valmista ei ole tullut vieläkään eikä tulekaan.

Laturin toteuttaminen olisi ollut erittäin haastavaa jopa suurelle elektroniikkavalmistajalle, joten miten Vagan kaltainen heppu olisi sitten voinut onnistua siinä?

Vaga keräsi tukijoilta noin 200 000 euroa, jotka lienevätkin jo menneet ”mukavaan elämään”. Tukijat käyvät edelleenkin kuumina, vaikka heidän pitäisi jo ymmärtää, että he eivät tule saamaan laturia tai rahojaan takaisin.


Vaga on vastikään laittanut Instagramiin kuvan, jossa hän poseeraa Pariisissa arvatenkin mielitiettynsä kanssa, joka on ruma kuin mikäkin. Eräs tukija oli löytänyt kuvan.


Loppukevennyksenä oululainen Juliet Jonesin Sydän esittää kappaleen Pariisissa, joka perustuu Eero Hyypän omiin kokemuksiin Interrail-matkalla 80-luvun puolivälissä.



maanantai 26. elokuuta 2019

QuietOn Sleep – kuorsauksen vaimentaja

Blogi on kertonut useaan otteeseen QuietOn-vastamelukuulokkeista, joka on saanut Amazonissa varsin kaksijakoisen arvostelun. Siitä tulee mieleen Valkeen korvavalo, joka yksien mielestä on loistava tuote ja toimii luvatulla tavalla mutta toisten (normaaliälyisten) mielestä on skeida tuote ja täyttä huijausta.


QuietOn on tuomassa markkinoille uuden, hieman halvemman mutta tuotteen käyttöarvoon nähden edelleenkin järjettömän kalliin vastamelukuulokkeen, joka kantaa nimeä QueitOn Sleep. Silläpä onkin omaperäinen nimi!

Näin QuietOn mainostaa 181 euroa maksavaa Kuorsauksen vaimentajaa:

Ei enää häiritsevää kuorsausta eikä meteliä naapurista!

QuietOn Original maksaa 199 euroa.


QuietOn kertoo itsestään:

Yritys kehittää ja tuottaa patentoituja elektronisia korvatulppia, jotka hyödyntävät vastameluteknologiaa.

Sana ”patentoituja” pisti heti silmään, koska ensimmäisessä artikkelissa todettiin, että vastamelun tuottaminen on yleisesti tunnettua tekniikkaa, jota ei voi patentoida. Mihin ”patentoituja” sitten viittaa? Valhettakaan se ei voi olla, koska se ei lue Kalevan sivulla.

QuietOn on patentoinut kuulokkeen muotoilun! Naurettavaa!


”Patentin” hyödyllisyys on hyvin kyseenalainen, mutta yritys voi nyt aivan vilpittömästi kehua valmistavansa ”patentoituja” vastamelukuulokkeita.


lauantai 24. elokuuta 2019

Blogin linja

Blogia on joskus arvosteltu siitä, miksi kaikkea pitää aina haukkua. Selitys on yksinkertainen. Jokainen blogissa ”haukuttu” yritys tai tuote on haukkunsa ansainnut. Kyse on eräänlaisesta ”vastavoimasta”, jonka avulla saavutetaan tasapaino.

Yritykset kehuvat tuotteitaan ja yrittävät saada mediankin tekemään niin, mutta ne eivät kerro tuotteidensa negatiivisista puolista mitään. Tässä astuu kuvaan Oulun 1 -blogi, joka lahjomattomaan tapaansa kertoo sen, mistä yritykset vaikenevat.

Riittää, että yritykset kehuvat jopa liioittelevasti tuotteitaan, mutta Oulun 1 -blogi ei tee niin – ei edes maksua vastaan.

Kaikki alkaa tavallisesti niin, että yritys ehdottaa haastattelua medialle, jolle se tietenkin sopii, koska se on periaatteessa maksutonta sisältöä. Hyvin usein toimittaja ei ymmärrä mitään yrityksen tuotteesta, jolloin yrityksellä on hyvin helppoa syöttää haluamaansa ”informaatiota” median levitettäväksi. Kukapa osaisi epäillä sitä, että jutussa olisi liioittelevaa tai valheellista tietoa.

Kalevan toimittajat ovat tunnettuja helposta vedätettävyydestään. Melkein kaikki satuilu menee täydestä läpi.

Kaleva kertoi eilen oululaisen Cerenionin ”kehittämästä” ohjelmistosta, jolla ”aivosähkökäyrästä voi saada pikatietoa teho-osastolla”. Jutusta saa helposti käsityksen, että kyseessä olisi uniikki tuote, jolla olisi maailmanlaajuista kysyntää.

”Maailmassa on noin 20 000 teho-osastoa. Meidän tavoitteenamme on saada ainakin valtaosaan niistä meidän ohjelmisto käyttöön.”

Tavoitteita täytyy tietenkin aina olla, olivat ne sitten miten suuruudenhulluja tahansa.

”Toistaiseksi myyntituloja ei ole yrityksellä ollut teknologiaan liittyen. Cerenionilla on tavoitteena, että liikevaihto olisi 25 miljoonaa euroa viiden vuoden kuluttua.”

Patentti – tai tässä tapauksessa patenttihakemus, jolle voi käydä miten tahansa – on taikasana, joka saa sijoittajien kiinnostuksen heräämään ja Tekesin rahahanan aukeamaan.

”Cerenionilla on 12 eri patenttihakemusta vireillä, ja ne kuuluvat kolmeen eri perheeseen. – Seuraavan vuoden sisään odotamme vähintään kolmea patenttia, Koskela sanoo.”

Todennäköisesti suuri osa hakemuksista jää A-vaiheeseen, eli patenttia ei myönnetä.

Oululainen muutaman henkilön Cerenion on tuskin ainoa yritys, joka on havainnut, että maailman 20 000 teho-osastolla olisi tarvetta ohjelmistolle, jolla voitaisiin pikaisesti tutkia päänsä loukanneen potilaan aivotoiminta.

Juttu muistuttaa monia Kalevan aiempia juttuja, joissa yritys voi vapaasti kehua tuotettaan, josta ei lopulta tule mitään. Cerenion on myöskin saanut Tekes-tukea.


Kuvassa on Onni-kissa, joka ei liity juttuun millään tavalla.


torstai 22. elokuuta 2019

Asmo-laturin ”ideavarkaus”

Jos varastettiin idea, jossa ei ollut mitään patentoitavaa ja jolle ei ollut haettu patenttia, mitä silloin todellisuudessa varastettiin? Ei mitään. Silloin kuka tahansa olisi laturin valmistuttua voinut ”varastaa” saman idean, koska sillä ei ollut patentin tuomaa suojaa, ja alkaa valmistaa samanlaisia ”palamattomia” mutta tällä kertaa ”ei-patentoituja” latureita.

Jos taas idea sisällytettiin patenttihakemuksiin, sillä olisi ollut patentin suoja. Mutta koska kuten osoittautui, että patenttihakemukset loukkasivat olemassa olevia patentteja tai aikaisemmin jätettyjä hakemuksia, patenttihakemuksissa oleva idea oli jo keksitty aikaisemmin.

Patentoimisen tarkoitus on juuri suojella ideaa muiden ”varastamiselta”. Jos keksitään jokin idea/innovaatio, se kannattaa tietenkin patentoida, ja niin varmasti tehtiin Asmo-laturin kohdalla.

Kävikö tässä niin, että varastetulle idealle ei ollut haettu patenttia, mutta joillekin muille toiminnallisuuksille oli? Tuolloin tuon idean olisi kuka tahansa voinut kopioida ja aivan luvallisesti. Noin tuskin kuitenkaan kävi.

Jos patentit olisi myönnetty ja ”varastettu” idea olisi sisältynyt niihin, tilanne olisi toinen. Silloin varkaus olisi ollut todellinen.


Tämä absurdi rikosepäily olisi tietenkin pitänyt hoksata aikaisemmin, eikä kaikkia asioita pitäisi pitää itsestään selvyyksinä, vaikka niistä kirjoitetaankin lehdissä ja poliisi tutkii asiaa. Puolustuksena voi aina sanoa, että kukaan muukaan ei sitä hoksannut.

Tämän kommentin maininnat patenteista pani Hercule Poirotin sanoin ”harmaat solut toimimaan”, ja sen jälkeen totuus ”varastetusta” ideasta alkoi selvitä.


Blogilla ei ole tietoa poliisitutkinnan tilasta ja siitä, meneekö tämä ”varkaus” käräjille, mutta jos niin kävisi, väitetyllä idean varastajalla olisi tuskin pelkoa langettavasta tuomiosta. ”Ideavarkaan” lakimiehen olisi helppo vedota samoihin perusteisiin, joita edellä on esitetty, eli osoittaa syyte perusteettomaksi. Rikosilmoituksen tekijällä saattaisi sitä vastoin olla pelko siitä, että hän joutuisi maksamaan vastapuolen oikeudenkäyntikulut, jotka kohoavat helposti viisinumeroiseen summaan.

On hyvin todennäköistä, että syyttäjä ei vie tätä käräjille, koska edellä kuvatun perusteella mitään näyttöä väitetystä rikoksesta ei ole. Tämän artikkelin myötä blogi jättää hyvästit Asmo-laturille, josta riitti kaikenlaista lystikästä kerrottavaa usean vuoden ajan.

Tärkeä fakta on, että uutisointi latureista ja akuista aiheutuneista tulipaloista on lisääntynyt merkittävästi viime aikoina.” Niinpä niin..!

P. S. Kirjassa Asmo – No exit kerrotaan, että ”idea(ni)” patentoitiin. Kyseessä lieneekin sama ”idea”, joka väitetysti ”varastettiin”.


tiistai 20. elokuuta 2019

Kitchen Elf -mainosvideo

Tämä mainosvideo herättää kysymyksiä:

Voiko tuota kutsua automaattiseksi, jos jauhot ja vesi täytyy lisätä erikseen ja eriaikaisesti?

Mitä on tuo kellertävä neste? Kaupan spagettipakkauksissa valmistusaineiksi kerrotaan vesi ja vehnäjauho. Onko se jotakin erityistä Kitchen Elf -pastanestettä, jota voi ostaa erikoishintaan?

Miksi laitteen puhdistamista ei esitellä? Jos sen jättää tekemättä ja taikinanjämät pääsevät kuivumaan laitteen sisuksiin, seuraava käyttökerta saattaa muodostua varsin haasteelliseksi.

Kaikkien TV-Shop-tuotteiden käyttäminen näyttää helpolta, mutta totuus on kuitenkin aivan toisenlainen.

Blogi ei suosittele kenellekään Kitchen Elfin ostamista. Tai osta, jos kaappisi perällä lojuva käyttämätön leipäkoneesi kaipaa seuraa.

Jos tämä tulee Indiegogoon, siitä tulee kaikkien aikojen floppi.


lauantai 17. elokuuta 2019

Asmo-laturin tarina - osa 1: johdanto

Totuus sattuu

Tätä sanontaa käytän usein silloin, kun joku jää valehtelemisesta kiinni ja alkaa pirunmoinen selittely. Selittelyllä ajetaan itseään useimmiten ”syvemmälle suohon”. Tällöin moni voikin toimia niin, että ei enää kommentoi asiaan mitenkään. Niin tapahtui tässäkin tapauksessa. Muutama toimittaja olisi halunnut haastatella itse laturiyrittäjää tapahtuneesta, mutta hän ei ole vastannut haastattelupyyntöihin. 

Kuten edellä olevassa blogitekstissä kerrotaan, aion tuoda tapauksesta ilmi muutamia mielenkiintoisia seikkoja. Ihan ensimmäinen yllätys taitaa tulla ”jollekkin” siinä, että en ole tämän blogin ylläpitäjä. Tätä varmaa tietoa minun pitämästä blogista on kerrottu mm. eräälle toimittajalle.

Juttu jatkuu sitten aikanaan jossakin ihan muualla ja sisältää päivämääriä, otteita sähköposteista yms. joiden esittämisestä otan itse täyden vastuun. 

Idea

Tämä varmaankin kiinnostaa useita. Idea tällaiseen herätevirtalaturiin syntyi erään sähkölaiteprojektin yhteydessä yksinkertaisen vahingon seurauksena. Silloin ei todellakaan palanut mikään talo ja tapauksesta tuskin olisi millään keksitty tunteisiin vetoavaa tarinaa. Normaalista 12 voltin akkulaturista paloi 7,5 AMPPEERIN SULAKE. No eipä sitä varasulaketta sitten löytynyt joten piti korvata sulake ”väliaikaisesti” hyppylangalla

Tein tämän harmillisen vahingon seurauksena saatavilla olevista tarvikkeista ensimmäisen version herätevirran avulla toimivasta laturista. Tässä tapauksessa jouduin käyttämään piirilevyrelettä, jonka runkoa jouduin käyttämään sähkön johtamiseen. Tämä tosin oli hieman vaarallinen, koska siinä oli mahdollisuus kosketella jännitteisiä osia. Tietenkin myöhemmin joku ulkopuolinen henkilö menee tällaista ihmettelemään ja härppimään, jonka johdosta teen turvallisemman version ja ostan sopivampia tarvikkeita. Kuitit mm. tarkoitukseen paremmin soveltuvan releen ostamisesta löytyvät yritykseni kirjanpidosta

Miksi

Miksi idea syntyi ja eteni julkisuudessa hieman erilaisella tavalla? Löytyyköhän eriskummalliseen toimintaan syy taikasanoista, jotka joku on jossakin yhteydessä lausunut? Ne taikasanat ovat: omakotitalo, kesämökki ja ferrari. Tuliko ahneus peliin? Kuka nämä taikasanat on aikoinaan lausunut?

Idea piti viedä työkiireitteni vuoksi ”konsultin” toimesta keksintösäätiön selvitettäväksi. ”Konsultti” lähetti minulle jopa sähköpostia, joka alkaa sanoilla: tein hakemuksen sinne tuoteväylään…
Selvitykseni mukaan keksintösäätiöstä ei löydy mitään tietoa koko projektista. Eikö ole kummallista?

Kaikenlainen muu tekstin osittainenkin kopiointi kielletty.

Oulun 1 -blogi toimii tässä ainoastaan julkaisukanavana eikä vastaa millään tavalla Asmo-laturin tarinan sisällöstä.

torstai 15. elokuuta 2019

Asmo-laturin todellinen tarina

Julkisuudessa on kerrottu Asmo-laturin tarina, joka alkoi kohtalokkaasta kesäyöstä Ruovedellä vuonna 1997. Pistorasiaan jätetty puhelinlaturi syttyi palamaan ja sytytti samalla koko rakennuksen palamaan sillä seurauksella, että se paloi ”maan tasalle”.

Vajaat kaksikymmentä vuotta myöhemmin eräs oululainen alkoi väittää, että kaikki puhelinlaturit ovat palovaarallisia, ja ainoa keino välttää oman torpan palaminen oli ostaa ”palamaton” ja ”patentoitu” Asmo-laturi.

Totuus oli kuitenkin aivan toisenlainen. Väärinmajan entisen meijerirakennuksen sytytti palamaan pelastuslaitoksen onnettomuusraportin mukaan ”terassille jätetty grilli”. Monen mieleen tuli ajatus, oliko gambinalla osuutta asiaan.

Laturin markkinointiin liittyi pitkä liuta valheita, joiden avulla kuluttajat peloteltiin ostamaan laturi ja sijoittajat saatiin hukkaamaan rahansa. Lopullinen niitti oli se, kun paljastui, että idea itsensä sammuttavaan laturiin olikin toisen henkilön keksimä.

Kyseinen henkilö on nyt valmis kertomaan oman tarinansa, jossa lieneekin enemmän totuutta kuin aikaisemmin kuullussa.