lauantai 24. helmikuuta 2024

De mortuis nil nisi bonum

Vanhaa latinan sanontaa, joka sananmukaisesti tarkoittaa ”kuolleista vain hyvää”, käytetään tavallisesti tarkoittamaan ”kuolleista ei saa puhua pahaa”.

Kun Martti Ahtisaari siirtyi manan majoille, kaikki tiedotusvälineet täyttyivät hänen saavutustensa ylistämisestä, mutta mitään negatiivista mainittu, vaikka on tietenkin selvää, että ulkomailla paljon aikaa viettäneen entisen diplomaatin uralla on tapahtunut asioita, joista mielellään vaietaan.

Ahtisaaren perustama CMI-järjestö, joka on omistautunut selvittämään maailmalla selkkauksia ja kriisejä, jotka tosiasiallisesti eivät tippaakaan kuuluisi Suomelle, toimii periaatteessa täysin julkisen tuen varassa. CMI:n sivulla kerrotaan:

”CMI:n päärahoittaja on Suomen valtio (62 %). Muita suurimpia rahoittajiamme ovat Euroopan unioni (18 %) ja Ruotsin valtio (13 %). Lisäksi CMI:tä rahoittaa joukko muita valtioita (12 %), yksityisiä säätiöitä sekä muita instituutioita.”

Suomen osuus on lähes kaksi kolmasosaa. Kun prosenttiosuudet, jotka ovat julkista tukea, lasketaan yhteen, summaksi saadaan 105 %. (Miten tämä voi olla mahdollista..?)

Ahtisaari osallistui YK:n edustajana Namibian itsenäistymisneuvotteluihin 80-luvun lopulla. Etelä-Afrikkaa edustaneen kenraali Philip Pretoriuksen mukaan Ahtisaari olisi usein ollut juovuksissa neuvotteluiden aikana. Kenraali kertoi asiasta myöhemmin eräälle suomalaiselle, kun Ahtisaari oli presidenttinä, ja oli ihmetellyt sitä, millainen presidentti Suomella oikein on.

Apu-lehti kertoo:

”Presidenttikauden alkumetreihin osui myös kaatuminen Tukholmassa valtiovierailulla ja kiusallinen otsalaastari, joka herätti heti huhumyllyn mahdollisesta alkoholiongelmasta.”

Diplomaattien alkoholiongelma on tunnettu mutta usein vaiettu ongelma. Jos siihen on taipumuksia ja päästään pois Suomen holhouksesta, ”harrastusta” voi toteuttaa vapaammin, koska suomalainen media ei ole jatkuvasti vieressä kyttäämässä. Menneinä vuosina alkoholi oli kallista ja sen saatavuus oli hyvin säänneltyä Suomessa, kun taas monissa maissa saatavuus oli helppoa ja hinta usein vain murto-osa Suomen hinnoista. Sehän on tunnettua, mitä tapahtuu, kun suomalainen pääsee halvan viinan maahan...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti