sunnuntai 8. syyskuuta 2019

Valkeen bulvaani

Blogi epäili aiemmin, että osa ensimmäisistä tukijoista voisi olla Valkeen bulvaaneja, jotta kiinnostus uutta korvavaloa kohtaan näyttäisi suuremmalta kuin se todellisuudessa on. Valkeen hallituksen puheenjohtaja (PJ) on tehnyt ensimmäisen kommentin omalla nimellään, mikä paljastaa hänet bulvaaniksi eli tässä tapauksessa tukijamäärän kaunistelijaksi.


Jos kommentti olisi tehty Valkeen nimissä, eli sen olisi tehnyt projektinomistaja, se näyttäisi tältä:


Eihän PJ:n todellakaan tarvitsisi ostaa korvavaloa tavallisen kanava kautta, vaan hän saisi sen niin sanotusti keittiön kautta maksamatta siitä mitään. Tämä panee aprikoimaan, miten monta bulvaania kaikkiaan on. Aika paha ja ajattelematon kömmähdys PJ:lta.

Kampanja on tosin vasta aluillaan, mutta kaikki näyttäisi viittaavan siihen, että tästä tulee nöyryyttävä tappio Valkeelle. Ja se on aivan oikein.

Valkeen esitti patenttihakemuksessaan, että korvien valaisu voisi tuoda helpotusta seuraaviin tauteihin tai niihin rinnastettaviin oireyhtymiin:

anxiety, depression, delirium, Alzheimer's disease, ADHD, infertility, migraine, seasonal affective disorder (SAD), cancer, obesity, circadian rhythm sleep disorders, jet lag, shift work disorder, Parkinson's disease, burning mouth syndrome, fibromyalgia, restless legs syndrome, social anxiety, hypertension (HTN), cognitive impairment, migraine, headache, social phobia, Generalized anxiety disorder (GAD), chronic pain and/or decreased cognitive performance.

Alzheimer on vakava, etenevä ja kuolemaan johtava aivorappeuma, johon ei ole parannuskeinoa, ja tuskinpa korvavalostaan olisi siihen apua. Monikohan sairas on ostanut korvavalon saadakseen apua em. tauteihin havaittuaan, että koululääketieteestä ei ole apua?

torstai 5. syyskuuta 2019

HumanCharger® Wireless Headset – Valkeen viimeinen yritys

Valkee on tuonut Indiegogo-kansan ”iloksi” uuden korvavalolaitteen, johon on integroitu BT-yhteys ja audiokuulokkeet. Nyt voit siis samanaikaisesti ”valaista” aivojasi ja kuunnella musiikkia puhelimestasi. Tuota ”iloa” ei tosin kestä kovin pitkään pienen akun vuoksi.

Tälle innovaatiolle on myönnetty patentti kolme vuotta sitten. Kilpailijat pääsevät vasta vuonna 2032 tekemään samanlaisia laitteita. Naurettavahan tuo tietenkin on.


Virallinen nimi on: HumanCharger® Wireless Headset

Normaalihinta on 219 euroa, mutta IGG:stä sen saa nyt 50 prosentin alennuksella. Aikaa on 5.10.2019 asti.

Tavoitesumma on yllättävän pieni: 30 000 euroa. Jos summa olisi suurempi, sen jäädessä vajaaksi se näyttäisi tietenkin vielä säälittävämmältä. Tuosta voi laskea, että noin 300 tukijaa saa uuden nupinvalaisulaitteen ”puoleen hintaan”.

Sivun loppupuolella on pitkä lista Valkeen teettämistä ”tutkimuksista” ja väitöskirjoista, jotka tietenkin tukevat Valkeen uskomusta, että korvavalo vaikuttaa myönteisesti aivotoimintaan. Valkeella taitaa kuitenkin olla vääränlainen käsitys keskimääräisestä IGG-tukijasta. Luultavasti suurin osa niistä, jotka ovat jo ostaneet korvavalon, eivät ymmärrä tuon taivaallista tieteellisistä julkaisuista saati olisivat sitten edes koskaan lukeneet ainoatakaan – ja niin se on Indiegogossakin.


IGG:ssä on myyty kaikenlaista roskaa ”palamattomista” latureista jumppalaitteisiin, mutta jokin raja siinäkin täytyy olla, mikä kelpaa IGG-tukijoille. Valkeen HumanCharger® Wireless Headset taitaa jäädä tuon kynnyksen alapuolelle.

Mikähän mahtaa olla Valkeen motiivi esitellä ja myydä ennakkoon tätä uutta laitetta Indiegogossa? Sitä ei esitellä Valkeen sivulla (https://humancharger.com/).

Valkee on aina tehnyt tappiota, ja on varmaa, että tästäkään ei tule Valkeen pelastajaa.

Suurin osa joukkorahoituspalveluissa tuotteitaan kauppaavista yrityksistä on aloittelevia, ja ne eivät saa rahoitusta mistään muualta, joten Indiegogo tai Kickstarter on juuri niitä varten. Mikään arvostettu ja vakavarainen yritys ei alennu tuollaiseen kerjäämiseen.

FAQ-osiossa kerrotaan vastauksena: ”Currently, there are more than 90,000 HumanCharger® devices in active use around the world, all experiencing an excellent safety record.” Monikohan noista on aivan oikeasti edelleenkin aktiivisessa käytössä?

Lue ja naura:

tiistai 3. syyskuuta 2019

Voi voi, Weela...

Blogi kertoi kuukausi sitten, että Weela-jumppalaitteen toimitus tulee lykkääntymään ainakin kuukaudella, ja esitti epäilyn, että viivästys saattaisi jatkua vielä pidempäänkin. Nyt tämä arvio myöhästymisestä on Weelan uuden päivityksen (30.8.) mukaan osoittautumassa todeksi.

Pitkän selittely jälkeen Weela pääsee IGG-päivityksessä asiaan: ”CE-merkinnän testit ovat vielä vaiheessa ja sen jälkeen saamme vasta viimeiset komponentit tilaukseen. Joten toimitus voi siirtyä vielä loppusyksyyn.”

”Sitä on myyty 20 maahan [- - -] jo 200 kappaletta. Enemmän kuin edeltäjäänsä yhteensä sen historiansa aikana.”

Tuo tarkoittaa sitä, että vanhaa Weelaa on myyty alle 200 kappaletta, eli sen myynti on ollut erittäin vaatimatonta. Siitä kertoo myös blogissa heinäkuussa julkaistut taloustiedot pienine liikevaihtoineen ja valtavine tappioineen.

WelaProlla on ollut myyntiä ainakin vuodesta 2016 lähtien, eli vanhaa Weelaa on myyty kolmen vuoden ajan. Tuo tekee keskimäärin vain noin 60 myytyä laitetta vuodessa.


Näyttää selvästikin siltä, että WelaPro ei hallitse EMC-suunnittelua. Metallikuorinen vanha Weela pitää sisällään enimmän radioteitse leviävän häiriösäteilyn, mutta koska uusi Weela on (kustannussyistä) muovikuorinen, säteilysuojausta ei ole. Mahdollisesti myös halvemmat komponentit tuottavat enemmän häiriöitä. Jos yrityksessä olisi ollut enemmän sähköteknistä osaamista, tämän ei olisi pitänyt tulla yllätyksenä.

”Testit on kuitenkin menneet koko ajan parempaan suuntaan ja puhumme pienten yksityiskohtien säädöstä.”

Heinäkuun artikkelissa todettiin: ”Uudesta Weelan halpamallista ei tule yrityksen pelastajaa, vaan se taitaa upottaa Welapron lopullisesti.” Tämä alkaa näyttää entistä varmemmalta.

Oli paha virhe kuvitella, että vuosia tappiota tehnyt yritys voisi uuden tuotteen avulla nousta jaloilleen. Nämä uudet ongelmat niellevät sen verran paljon rahaa, että IGG-velvoitteiden täyttäminen saattaa jopa muodostua tappiolliseksi.

”Meille tämä ennakkomyynti on ollut äärimmäisen tärkeää, ja sen avulla pystymme varautumaan tuotantoon oikeassa mittakaavassa sekä laitteen varsinaiseen myyntiin. Olemme todella kiitollisia jokaisesta ennakkotilaajasta ja meihin yhteydenottaneista henkilöistä. Olemme saaneet runsaasti viestejä ihmisiltä, jotka haluavat ostaa Weelan, kun tuotanto on käynnistynyt.”

Jos yritys on käytännössä varaton, miten se pystyy ”varautumaan tuotantoon oikeassa mittakaavassa” eli valmistamaan jumppalaitteita myöhemmin tapahtuvaa myyntiä varten? WelaPro vaikuttaa naiivin sinisilmäiseltä, jos luottaa siihen, että yhteydenottaneet ostaisivat myöhemmin Weelan oikeasti.

Uusi Weela on periaatteessa vain vanhan Weelan ns. cost reduction -malli, eli toiminnallisesti samanlainen laite pyritään valmistamaan noin 50 prosenttia pienemmin kustannuksin. Siinä mielessä tämä tuntuukin hieman oudolta: ”Weelan uuden sukupolven kehitystyön käynnistymisestä on kulunut nyt puolitoista vuotta.”

Weela on niitä tuotteita, joita ei koskaan pitäisi ostaa kokeilematta. Hyvin todennäköisesti oma käyttökokemus tulee olemaan toisenlainen kuin videoiden ja muiden esittelyiden luoma mielikuva.

Uuden Weelan normaalihinnaksi kerrotaan 911 euroa, joka on järkyttävä. Jos kävisikin niin, että Weelaa valmistettaisiin myös IGG-toimitusten lisäksi, sen myynti tulisi olemaan heikkoa.

Weela-jumppalaite on selvästikin tuote, jolle ei ole tarvetta. Miksi yritys haluaa sitten tuputtaa sitä väkisin markkinoille? Ei tarvita mitään ennustajanlahjoja sen toteamiseksi, että jumppalaitteen valmistamisesta ei tule koskaan kannattavaa liiketoimintaa.

lauantai 31. elokuuta 2019

Mikhail Vaga Pariisissa

Blogi on useaan otteeseen kertonut HandEnergy-pallolaturista, joka on valkovenäläisen huijarin Mikhail Vagan luomus. Laturin toteuttaminen todettiin erittäin vaikeaksi, ja sellaiseksi se on osoittautunutkin: valmista ei ole tullut vieläkään eikä tulekaan.

Laturin toteuttaminen olisi ollut erittäin haastavaa jopa suurelle elektroniikkavalmistajalle, joten miten Vagan kaltainen heppu olisi sitten voinut onnistua siinä?

Vaga keräsi tukijoilta noin 200 000 euroa, jotka lienevätkin jo menneet ”mukavaan elämään”. Tukijat käyvät edelleenkin kuumina, vaikka heidän pitäisi jo ymmärtää, että he eivät tule saamaan laturia tai rahojaan takaisin.


Vaga on vastikään laittanut Instagramiin kuvan, jossa hän poseeraa Pariisissa arvatenkin mielitiettynsä kanssa, joka on ruma kuin mikäkin. Eräs tukija oli löytänyt kuvan.


Loppukevennyksenä oululainen Juliet Jonesin Sydän esittää kappaleen Pariisissa, joka perustuu Eero Hyypän omiin kokemuksiin Interrail-matkalla 80-luvun puolivälissä.



maanantai 26. elokuuta 2019

QuietOn Sleep – kuorsauksen vaimentaja

Blogi on kertonut useaan otteeseen QuietOn-vastamelukuulokkeista, joka on saanut Amazonissa varsin kaksijakoisen arvostelun. Siitä tulee mieleen Valkeen korvavalo, joka yksien mielestä on loistava tuote ja toimii luvatulla tavalla mutta toisten (normaaliälyisten) mielestä on skeida tuote ja täyttä huijausta.


QuietOn on tuomassa markkinoille uuden, hieman halvemman mutta tuotteen käyttöarvoon nähden edelleenkin järjettömän kalliin vastamelukuulokkeen, joka kantaa nimeä QueitOn Sleep. Silläpä onkin omaperäinen nimi!

Näin QuietOn mainostaa 181 euroa maksavaa Kuorsauksen vaimentajaa:

Ei enää häiritsevää kuorsausta eikä meteliä naapurista!

QuietOn Original maksaa 199 euroa.


QuietOn kertoo itsestään:

Yritys kehittää ja tuottaa patentoituja elektronisia korvatulppia, jotka hyödyntävät vastameluteknologiaa.

Sana ”patentoituja” pisti heti silmään, koska ensimmäisessä artikkelissa todettiin, että vastamelun tuottaminen on yleisesti tunnettua tekniikkaa, jota ei voi patentoida. Mihin ”patentoituja” sitten viittaa? Valhettakaan se ei voi olla, koska se ei lue Kalevan sivulla.

QuietOn on patentoinut kuulokkeen muotoilun! Naurettavaa!


”Patentin” hyödyllisyys on hyvin kyseenalainen, mutta yritys voi nyt aivan vilpittömästi kehua valmistavansa ”patentoituja” vastamelukuulokkeita.


lauantai 24. elokuuta 2019

Blogin linja

Blogia on joskus arvosteltu siitä, miksi kaikkea pitää aina haukkua. Selitys on yksinkertainen. Jokainen blogissa ”haukuttu” yritys tai tuote on haukkunsa ansainnut. Kyse on eräänlaisesta ”vastavoimasta”, jonka avulla saavutetaan tasapaino.

Yritykset kehuvat tuotteitaan ja yrittävät saada mediankin tekemään niin, mutta ne eivät kerro tuotteidensa negatiivisista puolista mitään. Tässä astuu kuvaan Oulun 1 -blogi, joka lahjomattomaan tapaansa kertoo sen, mistä yritykset vaikenevat.

Riittää, että yritykset kehuvat jopa liioittelevasti tuotteitaan, mutta Oulun 1 -blogi ei tee niin – ei edes maksua vastaan.

Kaikki alkaa tavallisesti niin, että yritys ehdottaa haastattelua medialle, jolle se tietenkin sopii, koska se on periaatteessa maksutonta sisältöä. Hyvin usein toimittaja ei ymmärrä mitään yrityksen tuotteesta, jolloin yrityksellä on hyvin helppoa syöttää haluamaansa ”informaatiota” median levitettäväksi. Kukapa osaisi epäillä sitä, että jutussa olisi liioittelevaa tai valheellista tietoa.

Kalevan toimittajat ovat tunnettuja helposta vedätettävyydestään. Melkein kaikki satuilu menee täydestä läpi.

Kaleva kertoi eilen oululaisen Cerenionin ”kehittämästä” ohjelmistosta, jolla ”aivosähkökäyrästä voi saada pikatietoa teho-osastolla”. Jutusta saa helposti käsityksen, että kyseessä olisi uniikki tuote, jolla olisi maailmanlaajuista kysyntää.

”Maailmassa on noin 20 000 teho-osastoa. Meidän tavoitteenamme on saada ainakin valtaosaan niistä meidän ohjelmisto käyttöön.”

Tavoitteita täytyy tietenkin aina olla, olivat ne sitten miten suuruudenhulluja tahansa.

”Toistaiseksi myyntituloja ei ole yrityksellä ollut teknologiaan liittyen. Cerenionilla on tavoitteena, että liikevaihto olisi 25 miljoonaa euroa viiden vuoden kuluttua.”

Patentti – tai tässä tapauksessa patenttihakemus, jolle voi käydä miten tahansa – on taikasana, joka saa sijoittajien kiinnostuksen heräämään ja Tekesin rahahanan aukeamaan.

”Cerenionilla on 12 eri patenttihakemusta vireillä, ja ne kuuluvat kolmeen eri perheeseen. – Seuraavan vuoden sisään odotamme vähintään kolmea patenttia, Koskela sanoo.”

Todennäköisesti suuri osa hakemuksista jää A-vaiheeseen, eli patenttia ei myönnetä.

Oululainen muutaman henkilön Cerenion on tuskin ainoa yritys, joka on havainnut, että maailman 20 000 teho-osastolla olisi tarvetta ohjelmistolle, jolla voitaisiin pikaisesti tutkia päänsä loukanneen potilaan aivotoiminta.

Juttu muistuttaa monia Kalevan aiempia juttuja, joissa yritys voi vapaasti kehua tuotettaan, josta ei lopulta tule mitään. Cerenion on myöskin saanut Tekes-tukea.


Kuvassa on Onni-kissa, joka ei liity juttuun millään tavalla.


torstai 22. elokuuta 2019

Asmo-laturin ”ideavarkaus”

Jos varastettiin idea, jossa ei ollut mitään patentoitavaa ja jolle ei ollut haettu patenttia, mitä silloin todellisuudessa varastettiin? Ei mitään. Silloin kuka tahansa olisi laturin valmistuttua voinut ”varastaa” saman idean, koska sillä ei ollut patentin tuomaa suojaa, ja alkaa valmistaa samanlaisia ”palamattomia” mutta tällä kertaa ”ei-patentoituja” latureita.

Jos taas idea sisällytettiin patenttihakemuksiin, sillä olisi ollut patentin suoja. Mutta koska kuten osoittautui, että patenttihakemukset loukkasivat olemassa olevia patentteja tai aikaisemmin jätettyjä hakemuksia, patenttihakemuksissa oleva idea oli jo keksitty aikaisemmin.

Patentoimisen tarkoitus on juuri suojella ideaa muiden ”varastamiselta”. Jos keksitään jokin idea/innovaatio, se kannattaa tietenkin patentoida, ja niin varmasti tehtiin Asmo-laturin kohdalla.

Kävikö tässä niin, että varastetulle idealle ei ollut haettu patenttia, mutta joillekin muille toiminnallisuuksille oli? Tuolloin tuon idean olisi kuka tahansa voinut kopioida ja aivan luvallisesti. Noin tuskin kuitenkaan kävi.

Jos patentit olisi myönnetty ja ”varastettu” idea olisi sisältynyt niihin, tilanne olisi toinen. Silloin varkaus olisi ollut todellinen.


Tämä absurdi rikosepäily olisi tietenkin pitänyt hoksata aikaisemmin, eikä kaikkia asioita pitäisi pitää itsestään selvyyksinä, vaikka niistä kirjoitetaankin lehdissä ja poliisi tutkii asiaa. Puolustuksena voi aina sanoa, että kukaan muukaan ei sitä hoksannut.

Tämän kommentin maininnat patenteista pani Hercule Poirotin sanoin ”harmaat solut toimimaan”, ja sen jälkeen totuus ”varastetusta” ideasta alkoi selvitä.


Blogilla ei ole tietoa poliisitutkinnan tilasta ja siitä, meneekö tämä ”varkaus” käräjille, mutta jos niin kävisi, väitetyllä idean varastajalla olisi tuskin pelkoa langettavasta tuomiosta. ”Ideavarkaan” lakimiehen olisi helppo vedota samoihin perusteisiin, joita edellä on esitetty, eli osoittaa syyte perusteettomaksi. Rikosilmoituksen tekijällä saattaisi sitä vastoin olla pelko siitä, että hän joutuisi maksamaan vastapuolen oikeudenkäyntikulut, jotka kohoavat helposti viisinumeroiseen summaan.

On hyvin todennäköistä, että syyttäjä ei vie tätä käräjille, koska edellä kuvatun perusteella mitään näyttöä väitetystä rikoksesta ei ole. Tämän artikkelin myötä blogi jättää hyvästit Asmo-laturille, josta riitti kaikenlaista lystikästä kerrottavaa usean vuoden ajan.

Tärkeä fakta on, että uutisointi latureista ja akuista aiheutuneista tulipaloista on lisääntynyt merkittävästi viime aikoina.” Niinpä niin..!

P. S. Kirjassa Asmo – No exit kerrotaan, että ”idea(ni)” patentoitiin. Kyseessä lieneekin sama ”idea”, joka väitetysti ”varastettiin”.


tiistai 20. elokuuta 2019

Kitchen Elf -mainosvideo

Tämä mainosvideo herättää kysymyksiä:

Voiko tuota kutsua automaattiseksi, jos jauhot ja vesi täytyy lisätä erikseen ja eriaikaisesti?

Mitä on tuo kellertävä neste? Kaupan spagettipakkauksissa valmistusaineiksi kerrotaan vesi ja vehnäjauho. Onko se jotakin erityistä Kitchen Elf -pastanestettä, jota voi ostaa erikoishintaan?

Miksi laitteen puhdistamista ei esitellä? Jos sen jättää tekemättä ja taikinanjämät pääsevät kuivumaan laitteen sisuksiin, seuraava käyttökerta saattaa muodostua varsin haasteelliseksi.

Kaikkien TV-Shop-tuotteiden käyttäminen näyttää helpolta, mutta totuus on kuitenkin aivan toisenlainen.

Blogi ei suosittele kenellekään Kitchen Elfin ostamista. Tai osta, jos kaappisi perällä lojuva käyttämätön leipäkoneesi kaipaa seuraa.

Jos tämä tulee Indiegogoon, siitä tulee kaikkien aikojen floppi.


lauantai 17. elokuuta 2019

Asmo-laturin tarina - osa 1: johdanto

Totuus sattuu

Tätä sanontaa käytän usein silloin, kun joku jää valehtelemisesta kiinni ja alkaa pirunmoinen selittely. Selittelyllä ajetaan itseään useimmiten ”syvemmälle suohon”. Tällöin moni voikin toimia niin, että ei enää kommentoi asiaan mitenkään. Niin tapahtui tässäkin tapauksessa. Muutama toimittaja olisi halunnut haastatella itse laturiyrittäjää tapahtuneesta, mutta hän ei ole vastannut haastattelupyyntöihin. 

Kuten edellä olevassa blogitekstissä kerrotaan, aion tuoda tapauksesta ilmi muutamia mielenkiintoisia seikkoja. Ihan ensimmäinen yllätys taitaa tulla ”jollekkin” siinä, että en ole tämän blogin ylläpitäjä. Tätä varmaa tietoa minun pitämästä blogista on kerrottu mm. eräälle toimittajalle.

Juttu jatkuu sitten aikanaan jossakin ihan muualla ja sisältää päivämääriä, otteita sähköposteista yms. joiden esittämisestä otan itse täyden vastuun. 

Idea

Tämä varmaankin kiinnostaa useita. Idea tällaiseen herätevirtalaturiin syntyi erään sähkölaiteprojektin yhteydessä yksinkertaisen vahingon seurauksena. Silloin ei todellakaan palanut mikään talo ja tapauksesta tuskin olisi millään keksitty tunteisiin vetoavaa tarinaa. Normaalista 12 voltin akkulaturista paloi 7,5 AMPPEERIN SULAKE. No eipä sitä varasulaketta sitten löytynyt joten piti korvata sulake ”väliaikaisesti” hyppylangalla

Tein tämän harmillisen vahingon seurauksena saatavilla olevista tarvikkeista ensimmäisen version herätevirran avulla toimivasta laturista. Tässä tapauksessa jouduin käyttämään piirilevyrelettä, jonka runkoa jouduin käyttämään sähkön johtamiseen. Tämä tosin oli hieman vaarallinen, koska siinä oli mahdollisuus kosketella jännitteisiä osia. Tietenkin myöhemmin joku ulkopuolinen henkilö menee tällaista ihmettelemään ja härppimään, jonka johdosta teen turvallisemman version ja ostan sopivampia tarvikkeita. Kuitit mm. tarkoitukseen paremmin soveltuvan releen ostamisesta löytyvät yritykseni kirjanpidosta

Miksi

Miksi idea syntyi ja eteni julkisuudessa hieman erilaisella tavalla? Löytyyköhän eriskummalliseen toimintaan syy taikasanoista, jotka joku on jossakin yhteydessä lausunut? Ne taikasanat ovat: omakotitalo, kesämökki ja ferrari. Tuliko ahneus peliin? Kuka nämä taikasanat on aikoinaan lausunut?

Idea piti viedä työkiireitteni vuoksi ”konsultin” toimesta keksintösäätiön selvitettäväksi. ”Konsultti” lähetti minulle jopa sähköpostia, joka alkaa sanoilla: tein hakemuksen sinne tuoteväylään…
Selvitykseni mukaan keksintösäätiöstä ei löydy mitään tietoa koko projektista. Eikö ole kummallista?

Kaikenlainen muu tekstin osittainenkin kopiointi kielletty.

Oulun 1 -blogi toimii tässä ainoastaan julkaisukanavana eikä vastaa millään tavalla Asmo-laturin tarinan sisällöstä.

torstai 15. elokuuta 2019

Asmo-laturin todellinen tarina

Julkisuudessa on kerrottu Asmo-laturin tarina, joka alkoi kohtalokkaasta kesäyöstä Ruovedellä vuonna 1997. Pistorasiaan jätetty puhelinlaturi syttyi palamaan ja sytytti samalla koko rakennuksen palamaan sillä seurauksella, että se paloi ”maan tasalle”.

Vajaat kaksikymmentä vuotta myöhemmin eräs oululainen alkoi väittää, että kaikki puhelinlaturit ovat palovaarallisia, ja ainoa keino välttää oman torpan palaminen oli ostaa ”palamaton” ja ”patentoitu” Asmo-laturi.

Totuus oli kuitenkin aivan toisenlainen. Väärinmajan entisen meijerirakennuksen sytytti palamaan pelastuslaitoksen onnettomuusraportin mukaan ”terassille jätetty grilli”. Monen mieleen tuli ajatus, oliko gambinalla osuutta asiaan.

Laturin markkinointiin liittyi pitkä liuta valheita, joiden avulla kuluttajat peloteltiin ostamaan laturi ja sijoittajat saatiin hukkaamaan rahansa. Lopullinen niitti oli se, kun paljastui, että idea itsensä sammuttavaan laturiin olikin toisen henkilön keksimä.

Kyseinen henkilö on nyt valmis kertomaan oman tarinansa, jossa lieneekin enemmän totuutta kuin aikaisemmin kuullussa.


tiistai 13. elokuuta 2019

Wiciot Oy ja Cmicro

Blogi kertoi viime vuoden alkupuolella oululaisesta ”mikroaterian lämpötilan mittaajasta Cmicrosta”. Se todettiin naurettavaksi, ja sillä ei katsottu olevan minkäänlaista tulevaisuutta. Se oli tuolloin (maaliskuussa) juuri tullut ostettavaksi Indiegogossa.


Cmicro keräsi ainoastaan 3143 dollaria Indiegogossa, ja kuten kirjoituksessa todettiin, Cmicron kampanja floppasi todella pahasti. Keräyssumma jäi tavoitteestaan lähes 22 000 dollaria.

Mikrokupu sai 106 900 euroa veronmaksajien tukea, joka oli täysin hukkaan heitettyä rahaa.

Wiciot Oy:n taloustiedot ovat karua luettavaa. Kuten arvata saattaakin, minkäänlaista myyntiä ei ole koskaan ollut. Yritys teki huiman 157 000 euron tappion viime vuonna.


Cmicron sivulla lukee edelleenkin:

”After intensive research, development and prototype testing, °Cmicro is ready and available for pre-order!”

Cmicro is ready? Sitä ei voi kuitenkaan tilata mistään ennakkoon eikä mitään hintaakaan mainita missään. Totuus taitaa olla se, että Wiciotin loppu on lähellä...

maanantai 12. elokuuta 2019

Dampfmühle F. W. Schütt

Maasta löytyi toinen lyijysinetti, jota käytti Berliinissä toiminut F. W. Schüttin höyrymylly. Mylly aloitti toimintansa vuonna 1875, ja se tuhoutui osittain liittoutuneiden vuoden 1944 pommituksissa.

Sinetin ikää on vaikea arvioida, mutta se lieneekin samalta ajalta kuin viime syyskuussa löytynyt Stettiner Dampfmühlenin sinetti, jonka arvioitiin olevan ajalta 1909–1932.


sunnuntai 4. elokuuta 2019

Toinen Kitchen Elfin opinnäytetyö

Polar Device on teettänyt toisen opinnäytetyön ”Marketing and operation development for a start-up company”, joka valmistui viime keväänä. Voisi sanoa, että siinäkin yritetään tavoitella kuuta taivaalta.

”Polar Device was founded in 2014, with the inspiration from the founder’s household experience. Polar Device is developing the smart noodle maker named Kitchen Elf at the moment, with unprecedented smart functions.”

Kuten jo aiemmin ihmeteltiin, ”kehitystyötä” on kestänyt jo viisi vuotta, vaikka kyse on erittäin yksinkertaisesta laitteesta. Puuttuuko kehittäjiltä teknistä osaamista, vai mistä oikein on kyse..?

”Polar Device is aiming to release Kitchen Elf in 2019, and within 2-3 years, it will develop other household appliances.”

Jos laite on tarkoitus tuoda markkinoille tätä vuonna, voisi olettaa, että kehitystyö on jo saatu päätökseen. Mihin IGG-kampanjaa sitten tarvitaan? Halutaanko taloudellinen riski laitteen valmistamisesta siirtää tukijoille?

”The founder and the technical chief both have Chinese heritage, therefore, the product will be breaking into Chinese market first while operating from Finland.”

Taitaa ”läpimurto” jäädä sittenkin tekemättä. Eikö voisi olettaa, että jos Kiinassa olisi tarve nuudelikoneelle, siellä olisi riittävästi ”osaamista” ja työvoimaa kehittää oma nuudelikone ”Made in PRC”?

”The company is still at a critical stage, where further funds for R&D is desperately needed, there is an existing agreement with one of the largest international crowdfunding platforms IndieGogo (https://www.indiegogo.com/) to raise fund, I have the joint responsibilities to create campaign content and materials for IndieGogo (figure 2) fund raising.”

Sieltähän se vastaus tuli, ja sitä tukee yrityksen taloustiedot (tappiota, tappiota ja tappiota eikä lainkaan myyntiä). IGG näyttää olevan ainoa toivo. Jos (tai pikemminkin kun) kampanja menee pieleen, siihen taitaa loppua kuuseen kurkottelu...

Maailman nuudelimarkkinat näyttävät olevan suunnattomat eikä kasvulle näy loppua. Ehkäpä Polar Devicessa ajatellaan, että jos siitä saataisiin vaikkapa vain yhden promillen siivu, se tekisi 32 miljoonaa dollaria vuonna 2021.


Viisi vuotta yrityksen perustamisen jälkeen Polar Device kutsuu itseään edelleenkin start-upiksi... Totuus on se, että Polar Device vetelee viimeisiään, ja on vain ajan kysymys, milloin joku velkoja hakee sen konkurssiin.

Jos Kiinan markkinoille tulisi ulkomainen nuudelikone, se on varmaa, että se ei tule Suomesta.



keskiviikko 31. heinäkuuta 2019

Weelan toimitus viivästyy...

Weela on saanut päivityksen Indiegogossa. Kyseessä on verkkosähköllä toimiva jumppalaite, joka ei saanut blogilta kovinkaan mairittelevia kehuja.

Blogi kertoi tammikuussa: ”Weela luvataan tukijoille vasta elokuussa, mutta kuten historia on osoittanut, se tulee todennäköisesti myöhästymään.” Ja niinhän siinä sitten kävi!

IGG-päivitys (30.7.):

”Laboratoriotesteissä tuli kuitenkin pieniä yllätyksiä ja tuotteemme lähetti ympärilleen hieman liikaa sähkömagneettisia häiriöitä, jonka takia joudumme tekemään vielä vähän muutoksia tuotteeseen. Tämän takia joudumme odotuttamaan vielä hetken ennen kuin saamme viimeiset osat tuotantoon, ja siksi myös tavaran toimitukset viivästyvät. Pääsemme aloittamaan toimitukset vasta syyskuussa.”

EMC-ongelmat voivat olla pahoja. Häiriösäteilyn vähentäminen voi olla vaikeaa ja vaatia suuria ja kalliita muutoksia laitteen rakenteeseen. Vaikka toimitus luvataan nyt syyskuussa, mikään ei kuitenkaan takaa sitä. Todennäköisesti tulee vielä uusi viivästys, mikä lykkää toimituksen vuoden loppuun.

Weela-jumppalaitetta myytiin IGG:ssä vain noin 120 kappaletta. Laitteeseen tehtävien muutosten ja viivästysten vuoksi on todennäköistä, että IGG-seikkailu tulee muodostumaan laitteen kehittäneelle Welaprolle tappiolliseksi.

Weela maksoi tammikuussa 349 ja 549 dollaria. Kampanjan päätyttyä on myyty ainoastaan yksi laite 601 euron hintaan. Jos ”normaalihinta” on 895 euroa ja laitetta valmistetaan muutama kappale myyntiin, on melko luultavaa, että ne jäävät pölyyntymään kauppojen hyllyille.

Tammikuun jälkimmäisessä tekstissä kerrottiin Welapron taloustiedot. Tappio vuonna 2017 oli yli kaksinkertainen liikevaihtoon nähden. Sama trendi näyttää jatkuneen ja jopa vielä pahempana: tappio oli viime vuonna neljä kertaa liikevaihtoa suurempi.


Uudesta Weelan halpamallista ei tule yrityksen pelastajaa, vaan se taitaa upottaa Welapron lopullisesti. Yritys ei voi toimia kovin kauan tappiollisena. Omistajien tuskin kannattaa pumpata siihen jatkuvasti lisää rahaa, jos näyttää siltä, että yritys ei yksinkertaisesti ole kannattava eli sen tuotteet eivät myy riittävästi.

Aiempi teksti:

tiistai 30. heinäkuuta 2019

Pastakone Kitchen Elfin pitkä taival

Blogi kertoi kesäkuun lopussa oululaisesta Kitchen Elf -pastakoneesta, jonka piti tulla pian tilattavaksi Indiegogossa. Se kerrotaan myös aparaatin nettisivulla.


Sivulla mainitaan: ”FOLLOW US ON SOCIAL MEDIA”

Mitään noita sivuja ei (enää) ole olemassa. Facebook:


Twitter:


Sama sanoma tulee myös Instagramista.

Yrityksen, Polar Device, taloustiedot ovat mielenkiintoista luettavaa. Se on ollut toiminnassa ainakin vuodesta 2015 lähtien, mutta sillä ei ole koko aikana ollut minkäänlaista myyntiä, vaan se on aina vain tehnyt vaihtelevan määrän tappiota.


Polar Device on teettänyt opinnäytetyön vuonna 2015 aiheena ”The Market of Noodle Machine in China”. Tiivistelmän ensimmäisessä kappaleessa kerrotaan:

”This thesis topic is offered by Polar Devices. It is a start-up and found in 2014 in Oulu. They specialize in products and services related to kitchen appliances and small-sized commercial appliances. They invented a new type of noodle machine and patented it. They firstly target the Asian market. Before entering Chinese market, the understanding and exploring of the target market is necessary.”

Kuten virkkeessä ”They firstly target the Asian market” kerrotaankin, Kiinan valtavat markkinat olivat pääkohde, mutta kuten voidaan havaita, mitään ei ole tapahtunut neljän vuoden aikana. Tuntuisikin vain jotenkin oudolta, jos pienestä Suomesta tuleva tuote voisi valloittaa Kiinan jättimarkkinat. Kyseessä on tosin nuudelikone, mutta nuudelin ja nauhapastan ero on häilyvän pieni.

Polar Device sai 18 000 euroa avustusta ely-keskukselta vuonna 2015.

Yrityksellä on kulunut jo useita vuosia pastakoneen kehitystyön parissa, mutta mitään valmista ei näytä tulleen. Mikään ei näyttäisi viittaavan siihen, että Kitchen Elfistä tulisi mikään menestys Indiegogossa edellyttäen, että kampanja joskus edes käynnistyisi.

Opinnäytetyössä kerrotaan: ”They specialize in products and services related to kitchen appliances and small-sized commercial appliances.”

Noin jo siis vuonna 2015, vaikka yrityksellä ei vieläkään ole ollut minkäänlaista myyntiä... Tuo ”erikoistuminen” taitaakin vain tarkoittaa viisi vuotta kestänyttä näpertelyä pasta-/nuudelikoneen kanssa, josta ei vieläkään ole tullut oikein mitään.

Opinnäytetyö:

torstai 11. heinäkuuta 2019

Valkee teki sen jälleen...

… nimittäin tappiota. Viime tilikaudelta tappiota tuli 594 011 euroa 637 220 euron liikevaihdolla. Edellisellä tilikaudella tappio oli myös likimain liikevaihdon suuruinen.

Jos Valkeen saa yhdestä korvavalosta 100 euroa, voidaan päätellä, että Human Chargereita myytiin noin 6400 kappaletta. (Edelliskaudella noin 9600 kappaletta, eli myynti väheni 33 prosenttia).

Materiaaleihin ja palveluihin kului noin 280 000 euroa. Yhden valokuulokkeen valmistaminen ja toimittaminen jälleenmyyjille maksoi siten noin 44 euroa. Korvavalojen valmistaminen näyttää olevan melko kallista puuhaa...

Valkeen kumulatiivinen tappio on huimat 10 625 332 euroa. Valkeen korvavalojen myynnissä on menossa kymmenes vuosi (alkoi 2010).

Korvavaloja on myyty jonkin verran alle 100 000 kappaletta. Jokainen myyty laite on siten tuottanut keskimäärin yli 100 euroa tappiota.

Suuri kysymys kuuluu: mistä Valkee saa jatkuvasti lisää rahaa tappion tekemiseen? Valkee liiketoiminnasta ei tule ikinä tervettä sillä tavalla, että se tuottaisi voittoa. Kyllä tyhmemmänkin pitäisi se jo ymmärtää...

Ei ole vaikea nähdä, että Valkeen liikevaihtokäyrä kääntyi nyt kolmen edellisen vuoden nousun jälkeen lopulliselle lasku-uralle. Sitten kun rahoittajat sanovat ”Ei!” Valkeelle, loppuu Valkeen toiminta, joka näiden kymmenen vuoden ajan on perustunut valehteluun, vilpillisten tutkimusten tekemiseen ja tutkimustulosten vääristämiseen.


maanantai 1. heinäkuuta 2019

The Human Charger – mutta eihän se voi toimia..?

Miten Valkeen-huijauskorvavalolla mahtaa nykyään mennä? Google-haulla löytyi brittiläisen The Telegraph -sanomalehden tuore testitulos (1.7.2019). Se vain vahvistaa aiempaa arviota siitä, että korvavalo – sen ostaneiden lukuisista kehuista huolimatta – ei voi toimia, eli huijausta kaikki tyynni.

Koska artikkeli ei ole vapaasti saatavilla, se on kopioitu kokonaisuudessaan tähän.

The Human Charger, reviewed: the bizarre device that shines light down your ears to wake you up

The marketing blurb for the “Human Charger” says that if you shine light down your ear canals, you improve your mood, energy level and alertness by “stimulating photosensitive receptors”. This strikes me as odd, because the human body, in all its bounteousness, has already provided two sets of photosensitive receptors that are much more easily accessible. You might know them as “eyes”.

Then again, on a serious note, I am a human and I sometimes feel like I need charging. Could this be the perfect product for me? On an actually serious note, I work in a windowless cavern of a newsroom that I’m pretty sure makes me sluggish during the day and restless in the evening. Since I can’t change my ghoulish working conditions (unless I’m rude enough about them to get sacked), maybe I can change myself. Maybe I can change the amount of artificial light being blasted down my earholes, which to the best of my knowledge is currently zero.

Enter the £122 Human Charger. Or rather, let the Human Charger enter me. It takes the form of two black earbuds, which look like they go slightly deeper than your common garden earbud, wired up like a set of headphones to a sleek, silver box that resembles a heavy, screenless iPod Nano. All the better to camouflage it, I guess. All those suckers around me will think I’m listening to music when, in fact, I’m being pumped full of energy like a lorry at a petrol station.

It’s a normal Wednesday morning when I take it out of its box; I’m feeling a bit heavy-lidded, even after cycling to said windowless cavern, and my mood is a normal Wednesday morning shade of beige. Having charged the thing up with a micro-USB cable, I put the buds in my ears and press the power button. The button and the tips of the earbuds light up. This human starts charging… now.

The device resembles a soundless, screenless Bizarro iPod

You’ll be pleased to learn that, per the marketing guff that sounds like it was written by a committee of AIs, “HumanCharger® requires only 12 minutes but does not limit the user from daily activities such as walking, talking or any other normal daily tasks”. This means I’m able to go about my usual email chores, until, after a few minutes, a curious sensation sets in. Is someone talking about me? Because my ears are burning!

It’s a gentle sort of heat, but it’s heat nonetheless. For the first time in my life I feel grateful for the docility of conventional earbuds, which after generations of breeding are tame enough not to roast your skull from the inside. These guys are fiercer, but it’s easy enough to forget about and might even wake me up a bit. Do I perceive a partial scraping-off of barnacles?

After a while, I see the light at the end of the tunnel, by which I mean the twelve minutes have elapsed. I’ve had the novel experience of feeling like a phone being hooked up to an external battery, I’m not sure if I’ve felt any change in myself. I try it over the next few mornings with similar results, apart from the one morning where it seemed to stimulate a desire to move my bowels. I was keenest for it to work on the morning when I’d come into work on minimal sleep, but I felt like crap before, during and after my charging.

'My ears are burning!'

I ended the week more sceptical than I’d began it. Did I do it right?, I wondered. Did I… put it in the right orifice? I had, thank God – it just hadn’t worked, or, if it had, it had prompted so imperceptible a change in my alertness as to be outweighed by a gulp of coffee.

To learn about the science or otherwise behind this device, I spoke to Professor Andrew King, who is co-director of the Auditory Neuroscience Group at the University of Oxford. Prof King explained that there’s “a long-standing interest in the effects of light on the brain being mediated other than by the obvious route, through the eyes”, and mentioned the school of thought that held that shining light at the back of the knee can alleviate jetlag. He said there was no doubt that light “can modulate circadian, neuroendocrine, hormonal and behavioural responses, and mood”, and affirmed that seasonal affective disorder is “a very real phenomenon”, but said that what little hard science there is in this area – the shining-light-down-the-ear area – is “quite controversial”.

In the end, he said, “the evidence to really support a genuine benefit coming from this is not particularly strong.”

And you can throw in my purely anecdotal evidence. There are several other things I could stick down my ears to wake myself up – pencils, worms, frayed electric cabling – that are easier to get hold of than the Human Charger and don’t cost north of a hundred quid. Maybe that’s the real charge: £122.

torstai 27. kesäkuuta 2019

Kitchen Elf -pastakone

Blogiin tuli vinkki ”uudesta” oululaisesta innnovaatiosta Kitchen Elf -pastakoneesta. Innovaation takana olevan Polar Devicen sivulla kerrotaan seuraavaa:


Laite olisi siis tulossa Indiegogoon tilattavaksi, mutta kuten usein on käynyt, laitteen saamisesta ei kuitenkaan ole mitään takeita. Usein oululaisissa innovaatioissa on jotakin outoa ja niin on tässäkin.

Google-haulla ”kitchen elf” löytyy useita sivuja, jotka viittaavat suoraan pastakoneeseen, mutta sivuilla ei olekaan mitään sisältöä, vaikka vanhin niistä näyttää olevan vuodelta 2017. ”Sisältö” löytyy kuitenkin välimuisista, mikä kertoo siitä, että sivut on tyhjennetty vasta jokin aika sitten.

Sivuilla on kuva koneesta, joka on toisen näköinen kuin Polar Devicen sivulla,


ja mainosteksti:

Kitchen Elf – Me rakastamme pastaa!

Oletko sinäkin hulluna pastaan? Me olemme ainakin! Oletko koskaan kokeillut tehdä tuorepastaa itse? Tiedätkö miltä tuorepasta oikeasti maistuu? Täällä bingo!

Me olemme hulluina pastaan ja nuudeleihin ja meillä kaikilla on omat mielipiteemme siitä, kuinka ne valmistamme. Gordon Ramsay sanoo, että pastan keitinveteen pitäisi lisätä oliiviöljyä, toiset ovat sitä vastaan verisesti. Pitäisikö nuudelit keittää täysin veteliksi vai hieman sisältä jähmeimmiksi? Näihin ei ole olemassa oikeita vastauksia, vai onko sittenkin?

Onko käsintehty pasta parempaa kuin kaupan kuivapastat? Harva jaksaa uskoa kuiviin pastoihin samalla tavalla kuin me tuorepastoihin. Harvassa ovat siis ne ihmiset, ketään tuomitsematta, jotka eivät rakastaisi tuorepastaa. Me jotka rakastamme tuorepastoja ja –nuudeleita, meillä on ongelma: tuorepastan tekeminen vie aikaa ja se vaatii vaivaa. Myöskään kaikilla ei ole aikaa tai osaamista tuorepastan aikaansaamiseksi, voin itse nostaa kädet ylös etenkin toisen asian, eli osaamisen, kohdalla!

Kitchen Elf on tehty sinulle että minulle. 3 minuuttia ja tuorepastasi on valmis keittämistä varten. Kolmessa minuutissa saat haluamasi muotoista, paksuista tai levyistä tuorepastaa. Jos olet tehnyt tuorepastaa, muistat varmaan sotkun, jonka tuorepastan tekeminen jätti? Jep jep Kitchen Elfin kanssa siitä sinun ei tarvitse enää murehtia, sillä kone on varustettu itsepuhdistavalla ominaisuudella.

3 minuuttia ja olet valmiina keittämään käsintehdyn tuorepastan sekä nauttimaan tuorepastasta perheesi kanssa. Sotkuttoman 3 minuutin jälkeen olet valmis. Salaisuus: koneemme matkii kaulimen liikettä, joka on tärkeä osa tuorepastan tekoa.

– 3 minuutissa tuorepastaa tai tuorenuudeleita.
– Kitchen Elf on varustettu itsepuhdistavalla ominaisuudella!
– Pastan ja nuudeleiden eri muodot ovat mahdollisia: spagetit, nuudelit, fettuccinet ja taikinalevyt.

Kyllähän ”vanhempi” malli on paljon tyylikkäämmän näköinen kuin Indiegoon tarjolle tuleva.


Näyttää siltä, että pastakone ”oli keksitty” jo pari vuotta sitten, mutta sen tuotteistamisessa lieneekin ollut taloudellisia ongelmia. Niiden ratkaisemiseksi Polar Device kääntyy nyt IGG-tukijoiden puoleen.

Olisi vaikea kuvitella, etteikö markkinilla olisi jo toimivia pastakoneita, joiden kanssa Kitchen Elfin tulee olemaan melko mahdotonta kilpailla niin hinnassa kuin laadussakin.

Blogin tuomio: Kitchen Elfiä ei kannata ostaa, koska jos se joskus toimitettaisiinkin tukijoille, se ei vastaa luvattua tai se ei toimi luvatulla tavalla. On kuitenkin luultavaa, että sille tulee käymään samoin kuin Certum Phonelle, eli se tulee floppaamaan.

Kichen Elf kuuluu hyödyttömyydessään samaan sarjaan leipäkoneen kanssa. Nähtäväksi jää, miten suurella summalla veronmaksajat tulevat tulemaan tätä turhaketta (Tekes, ely-keskus).


sunnuntai 23. kesäkuuta 2019

Laturi Corporation Oy

Oululainen Laturi Corporation Oy on yksi niitä yrityksiä, jotka ovat toiminnassa vain niin kauan kuin ne saavat julkista tukea. Blogi on esitellyt vastaavia aiemminkin, ja yhteistä niille on huono ja typerä bisnesidea, jolle ei ole kaupallista kysyntää.

Näin yritys kuvaa itseään:

”Laturi Corporation Oy on hyvinvointiteknologiayritys, joka on perustettu Oulussa 2012. Laturilla on laajaa osaamista teknologian, terveyden ja liikunnan aloilta. Teemme yhteistyötä hyvinvointialan johtavien palveluntuottajien kanssa. Yhdessä yhteistyökumppaniemme kanssa lisäämme virtaa työyhteisöihin innovatiivisilla työhyvinvoinnin palveluratkaisuilla. Laadukkaasti, helposti ja kustannustehokkaasti.”

Ja lisää seuraa:

”Energiatesti on Laturin kehittämä patentoitu ja palkittu tuote, joka on innostanut jo satoja työyhteisöjä ympäri Suomen mittaamaan ja seuraamaan hyvinvointiaan.”

Tuota naurettavuutta on kuvattu täällä:


Laturi on saanut huomattavan summan Tekes-tukea. Viiden vuoden aikana se oli saanut 421 286 euroa avustusta ja 100 000 euroa lainaa.


Tuo kaikki raha oli mennyt yrityksen pyörittämiseen. Ainoa ”tuote”, jonka yritys oli kehittänyt tuotekehitysrahoillaan, lieneekin ollut em. Energiatesti. Laturi on aina ollut tappiollinen.


Koska Laturi ei ollut maksanut 100 000 euron Tekes-lainaa määräaikaan mennessä takaisin, Valtiokonttori on hakenut sille velkomustuomion. Tästä ei olekaan enää pitkä matka siihen, että Laturi haetaan konkurssiin. Ongelmana lieneekin se, että sillä ei taida juurikaan olla mitään muuta omaisuutta kuin tuo ”patentoitu” Energiatesti.


Sinne hupeni yli puoli miljoonaa euroa veronmaksajien rahaa kuin kankkulan kaivoon...

keskiviikko 29. toukokuuta 2019

Vanha kultasormus

Metallinetsinnässä maasta löytyi vanha vihkisormus. Leimat kertovat kaiken olennaisen:

Sormuksen oli valmistanut Johan Peter Paulin 18 karaatin (750/1000) kullasta Oulussa vuonna 1907. Viimeinen leima ”TP?” ei tosin oikein erotu kuvassa.

Sormuksen kuluneisuuden ja löytösyvyyden perusteella voidaan arvoida, että sormus ei ollut pudonnut maahan aivan uutena vaan arvoilta noin 70 vuotta sitten eli 40-luvulla. Voi vain kuvitella ukkoparan mielipahaa hänen huomattuaan kadottaneensa sormuksensa ja sitä etsimisen vaivaa – ja kuten historia on osoittanut: aivan turhaan.


Sormuksen koko on 19 x 6 mm, ja se painaa noin 6 g. Siinä on siten kultaa 4,5 g ja sen arvo ”romukultana” on noin 130 euroa.

Sormuksen omistajan voisi selvittää tutkimalla kirkonkirjaa tuolta vuodelta, koska kyseessä ei ole kovinkaan suuri kunta. Tuon ajan kirkonkirjat eivät kuitenkaan ole julkisesti saatavilla internetissä, vaan selvittäminen edellyttäisi seurakunnan maksullisen palvelun käyttämistä.

lauantai 25. toukokuuta 2019

Lopullinen ratkaisu...

Pentti Linkola oli jo 70-luvulla huolissaan luonnon turmeltumisesta ja jatkuvasta väestönkasvusta. Vaikka tuolloin ei ollutkaan samanlaista pakolaisvirtaa kolmannen maailman maista kehittyneisiin maihin, Linkola piti pahimpana mahdollisena vaihtoehtona sitä, että pakolaiset muuttaisivat niihin ja oppisivat niiden tuhlailevan elämäntavan.

Tuolloin ei myöskään vielä puhuttu ”ilmastonmuutoksesta – tarkoitetaan sillä sitten ilmaston lämpenemistä, kylmenemistä, jotakin siltä väliltä tai sitten aivan jotakin muuta. Linkolan ”lääke” luonnon turmeltumisen estämisesti oli maailman väestön radikaali vähentäminen – jopa 95 prosenttia.

Nyt, 40 vuotta myöhemmin, tilanne on vielä pahempi. Väestön määrä on kasvanut kovaa vauhtia ja enimmäkseen niissä maissa, joista lähdetään helposti oppimaan kuluttavampaa ja tuhlailevampaa elämäntapaa. YK on tehnyt ”parhaansa”, jotta kehitysmaiden lapsikuolleisuus on saatu pienenemään ja samalla kaikki rajoitukset hillitsemättömästä väestönkasvusta on poistettu.

Kaikenlaiset toimet ilmaston lämpenemisen estämiseksi vaikuttavat turhilta ja naurettavilta niin kauan kuin väestönkasvulle ei tehdä mitään. Nettovaikutus tulee olemaan nolla.

Jos maailman väestön määrä saataisiin pudotettua nopeasti viiteen prosenttiin, mitään huolta ilmaston lämpenemisestä ja luonnon turmeltumisesta ei enää olisi.

sunnuntai 28. huhtikuuta 2019

Михаил Вага

Michael (Mikhail) Vaga on viime aikoina pitänyt matalaa profiilia, mutta hepusta löytyy kaikenlaista vanhempaa tietoa, kun hakusanoina käyttää Vagan nimen oikeaa kirjoitusasua kyrillisin kirjaimin eli ”Михаил Вага”.

Tammikuussa 2015 eli neljä vuotta sitten HandEnergy oli näin kehittynyt.


Kuvassa ”keksijänero” on työssään.


Lokakuussa 2015 HandEnergyn ”kehitystyö” oli edennyt näin pitkälle. Koska Valko-Venäjä on takapajuinen maa ja epäilemättä koko Euroopan viheliäisin valtio, siellä luultavasti hallitaan käänteinen tuotekehitystyö.


Blogissa todettiin marraskuussa 2017, että HandEnergyssä on huono kokonaishyötysuhde. Jotta nimellinen viiden watin teho saataisiin kehitettyä, laturiin täytyy tuoda vähintäänkin kuuden watin sähköksi muuttuva mekaaninen teho, mutta todennäköisesti hyötysuhde on vieläkin huonompi – ehkä jopa vain 50 %, jolloin vaadittava lihasteho olisi 10 wattia.

Jotta gyroskooppi pysyisi liikkeessä ja laturi tuottaisi nimellisen 5 watin tehon, laturin kieputtaminen vaatii voimaa, minkä voi havaitakin aikaisemmasta videosta (artikkeli: ”HandEnergy ei (sittenkään) valmistu”). Voidaan olettaa, että videolla näkyvä ”prototyyppi” on toimiva ja se todellakin tuottaa sähköenergiaa ja lataa laturin sisäistä akkua.


KickStarterin FAQ-osiossa kerrotaan, että sisäisen akun lataaminen kestää noin yhden tunnin. On luultavaa, että jopa kymmenenkin minuutin kieputtaminen on useimmille liikaa, koska se on niin rasittavaa. Vaikka toimiva laturi joskus valmistuisikin, sen hyödyllisyys olisi melko kyseenalainen, koska hyvin harva jaksaisi käyttää sitä lataamiseen sen hankaluuden vuoksi. Tämä on asia, jota tuskin kukaan tukija (tietämättömyyttään) oli tullut ajatelleeksi.

Vagalla oli varmastikin huonot fysiikan perustiedot, koska hän kuvitteli, että laturin vaatima teho syntyisi tuosta vain. Nyt toimivan prototyypin valmistuttua asia on luultavastikin valjennut hänelle ja samalla yksi fysiikan peruslaeista on konkretisoitunut: energia ei voi syntyä tyhjästä.

Prototyypin videoon verrattuna tämä ”promootiovideo” on täyttä huijausta. Tukijat saatiin uskomaan, että lataaminen olisi noin helppoa ja kevyttä.


IGG:n videolla (joulukuu 2017) kerrotaan, että Vaga oli valmistanut suuren määrän prototyyppejä, ja nyt hän tarvitsee tukijoiden rahallista tukea tuotannon aloittamiseksi. Mihin tukijoiden rahat todellisuudessa menivät?

keskiviikko 24. huhtikuuta 2019

Vapun sää

Vappu on viikon kuluttua. Tuolloin voi juoda vapaasti gambinaa kaupungin puistoissa ja rannoilla kenenkään siihen puuttumatta.

Vapun säällä on ratkaiseva merkitys siihen, miten virkistävää tuollainen ulkoilmaelämä on. Räntäsateessa se ei ole kovinkaan nautittavaa.

Miljoonabudjetilla toimiva valtiollinen Ilmatieteen laitos ja lähinnä kaupallisten toimijoiden rahoittama Foreca ovat antaneet varsin erilaisen ennusteen ensi viikolle.

Tavallisesti Forecan ennusteet ovat olleet mitä sattuu, mutta joskus Foreca on osannut ennustanut aikaisemmin muutaman päivän kuluttua saapuvat sateet. Usein nuo sateet ovat kuitenkin olleet liioiteltuja tai ne eivät koskaan saapuneet.

Ilmatieteen laitos ennustaa maanantaista lähtien selvästikin kylmenevää säätä ja loppuviikolle jopa lumisadetta.


Foreca on tällä kertaa optimistisempi ja ennustaa sekin tosin viilenevää mutta ei niin kylmää kuin Ilmatieteen laitos eikä lumisadetta.


Jää nähtäväksi, kumman ennuste osuu lähemmäksi oikeaa. Vaikka Ilmatieteen laitoksen resurssit ovat jättimäiset Forecaan verrattuna, se ei välttämättä takaa, että Ilmatieteen laitoksen ennusteet olisivat Forecaa tarkempia.

sunnuntai 21. huhtikuuta 2019

Unico Smartbrush on valmis

Nyt sekin ihme on tapahtunut, että Unico Smartbrush -hampaidenpesulaite on toimitettu IGG-tilaajille – tai ainakin joillekin – mutta tukijat eivät ole tyytyväisiä, koska toimitettu laite ei olekaan sellainen, joka heille aluksi luvattiin. Ei pyöriviä harjaksia eikä UV-valoa.

Erään tukijan kommentti kertoo kaiken olennaisen:

Just received mine today

1) it looks absolutely nothing like what they showed in pictures and videos
2) they sent the wrong color that I chose
3) it did not come with any toothpaste
4) build quality feels cheap and definitely not worth the 113.00 euros I spent to back it

HOWEVER, it charges, turns on, and works so I guess it’s not too bad

Overall, not worth the almost 3 year wait or 113.00 euros.

Pahinta tässä taitaa olla se, että samanlaista laitetta myydään kiinalaisessa AliExpress-verkkokaupassa hintaan 19,94 USD. Postikulut Suomeen olisivat vain 0,91 USD, jolloin kokonaishinta olisi himpun alle 20 euroa.


Tässä on erään tukijan ottama valokuva Unico Smartbrushista. Se on hyvin paljon samannäköinen kuin AliExpressin laite, ja siksi ei liene vaikea arvata, että molemmat ovat peräisin samasta tehtaasta tai ainakin samalta suunnittelupöydältä.


Kiinan 20 euron hinta kertoo sen, että laitteen valmistaminen suurissa erissä maksaa muutaman euron.



On luultavaa, että Unicoa ei ollut alkujaankaan tarkoitus valmistaa luvatunlaisena. Tukijoille kerrottiin moninaisista vaikeuksista tuotekehityksessä, ja useiden viivästysten jälkeen tukijat saatiin pehmitettyä hyväksymään ”hieman erilainen” laite kuin luvattu. Unico-huijari ajatteli, että tukijat tulevat olemaan tyytyväisiä, jos saavat edes jonkinlaisen laitteen.

Täällä on vielä halvempi tuote, jota myydään normaalihintaan:

https://www.aliexpress.com/item/Wireless-Electric-Toothbrush-Automatic-Ultrasonic-Wave-Toothbrush-Waterproof-Silicone-U-shaped-Toothbrush-with-Charging-Base-0/32949435561.html

keskiviikko 17. huhtikuuta 2019

Sykkeli – Oulun kaupunkipyörä

Oulun kaupunki hankkii puolalaiselta yritykseltä 600 polkupyörää kaupunkilaisten käyttöön. Kymmeneksi vuodeksi tehty sopimus maksaa 677 000 euroa vuodessa eli 6,77 miljoonaa euroa kaikkiaan.

Kyseessä on tavallinen poljettava 1-vaihteinen pyörä, jossa on tosin tehokkaat rumpujarrut. (Rumpujarru on tavallinen jarrutyyppi muidenkin pyörien takarenkaissa, mutta Sykkelin navan suurempi halkaisija tekee jarruista tehokkaammat.)

Ei ole vaikea ennustaa, että pyörien hävikki tulee olemaan 10 prosentin luokkaa, eli noin 60 pyörää päätyy ensimmäisenä vuotena oululaiseen tapaan Laanaojaan, Oulujokeen tai Koskikeskukseen. Viiden vuoden jälkeen niitä olisi jäljellä 393 kappaletta ja kymmenen vuoden jälkeen enää 232 kappaletta.

Kaupunki teki huonon sopimuksen toimittajan kanssa, koska se ei huomioi ”hävikkiä”. Vuosikustannus on sama pyörien lukumäärään katsomatta, eikä puolalaisella toimittajalla ole mitään velvollisuutta toimittaa uusia pyöriä kadonneiden tilalle.


Pyörän käyttö voi tulla kalliiksi, jos sen unohtaa palauttaa oikeaan paikkaan. Jos joku baarista yöllä kotiinsa palaava päättää lainata Sykkelin ja unohtaa sen jonnekin, lisämaksu on vähintäänkin 80 euroa mutta maksimissaan jopa 1000 euroa.

Yhden pyörän kulut kymmenen vuoden ajalta ovat 11 283 euroa, mikä on hurja summa, vaikka pyörien huoltokulut huomioidaankin. Pyörien ajomäärä tulee jäämään pieneksi, joten renkaat, jotka lienevätkin ainoa kuluva osa, tulevat kestämään useita vuosia.

Ilkivallasta tulee aiheutumaan suurempi kuluerä. Pyörien osat taitavat olla sen verran uniikkeja, että ne eivät kelpaa varkaille. Istuinputkessa näyttää tosin olevan ilman työkalua toimiva pikakiristin. Ei ole vaikea arvata, että pyöräasemilla tulee näkymään paljon istuimettomia pyöriä.

Sopimus on ehdottomasti hyvä NextBike Polskalle, vaikkakaan ei ole selvää, kuka vastaa ilkivallan vahingoista.

torstai 11. huhtikuuta 2019

Unobrush – onko tämäkin huijausta?

Indiegogossa on meneillään kampanja, jolla kerätään rahaa (jälleen) yhdelle hampaidenpesulaitteelle. Kerätty summa lähentelee jo yhtä miljoonaa euroa.

Unobrushin idea perustuu värähtelevaan suukappaleeseen, joka on eräänlaista vaahtomuovia. Jokainen voi kuvitella mielessään, miten hyvin hampaiden väliin purtu värähtelevä vaahtomuovinkappale pystyy puhdistamaan hampaat vain kuudessa sekunnissa.


Ei vaadi kummoisiakaan ennustajanlahjoja veikatessaan, että elokuuksi luvattu toimitus tulee lykkääntymään ja lykkäääntymään.

Miten voi olla mahdollista, että nämä huijaustuotteet löytävät aina uusia uhreja? Selitys lieneekin siinä, että heitä tulee lisää tyrkylle vuosi vuoden jälkeen.

Jos ”tarina” IGG:ssä on hyvä, se tietenkin vetoaa mahdollliseen tukijaan. Laitteen alkuperämaa Tanska saattaa hälventää pelkoa huijaustuottesta.