perjantai 30. joulukuuta 2016

Sinäkin, Elisa! *)

Näin totesi Reiska nähtyään mobiilioperaattori Elisan Google-mainoksen, jossa kerrotaan: ”Asmo Micro-USB -laturi - 1,10€/kk Elisalta”

Vain 1,10 euroa kuukaudessa? Tämä pieni kk-maksu antaa nyt köyhällekin mahdollisuuden nauttia patentoidun Asmo-laturin suomasta turvallisuuden tunteesta ja saavuttaa merkittävää säästöä sähkölaskussa – vai antaako sittenkään?


”Reilusti varastossa”

Elisa odottaa varmastikin, että Asmo-laturista tulee myyntimenestys.

Ja sama valehtelu jatkuu. Irrotetaan-sanan kirjoitusvirhe (i liikaa) on edelleenkin mukana, eli teksti tuli suoraan sieltä pahuuden pesästä.

”ASMO-laturi on maailman turvallisin laturi. Patentoitu teknologia varmistaa, että laturi sammuu, kun puhelin irroitetaan laturista.”

On erittäin huolestuttavaa, että maan suurin puhelinoperaattori liittyi muiden joukkoon myymään Asmo-laturia käyttäen samoja valheita.

”Maailman turvallisin laturi”

Jos tuollaisen väitteen esittää, sille pitäisi pystyä esittämään vahvat perustelut. Maailman turvallisin laturi on tietenkin sellainen, joka irrotetaan sähköverkosta heti lataamisen päätyttyä. Muuta tapaa ei ole.

Koska kyseessä on näin suuri toimija, tämä pitäisi ehdottomasti saattaa kuluttajaviranomaisten tietoisuuteen.

Eräs Asmo-laturiin liittyvä seikka on jäänyt vähälle huomiolle. Se on se, että Asmo-laturin ”rele” avautuu vasta siinä vaiheessa, kun puhelin irrotetaan laturin latausjohdosta. Blogissa aikaisemmin mainittu yhdysvaltalainen Vampire Proof Charger tekee sen AUTOMAATTISESTI lataamisen päätyttyä. Asmo-laturi on tässäkin mielessä kilpailijaansa heikompi.

”The VAMPIRE PROOF Charger automatically shuts off with zero standby power when your device is either fully charged or disconnected from the charger.”


*) Sanonta on alkujaan peräisin Julius Caesarilta, joka lausui Brutukselle: ”Et tu, Brute” huomattuaan, että tämä oli mukana salaliitossa.

tiistai 27. joulukuuta 2016

Yksi valhe lisää Asmo-laturista

Oheinen mainoslause löytyy niin Facebookista kuin yrityksen sivulta. ”Reliable”, luotettava, ei pidä paikkaansa, jos sillä halutaan kertoa, että Asmo-laturi on luotettavampi kuin muut laturit.


Asia on päin vastoin. Mekaanisen releen MTBF-arvo (keskimääräinen vikaantumisväli) on paljon pienempi kuin laturin elektroniikkakomponenttien.

Luotettavuustekniikan mukaan laite toimii niin kauan kuin sen kaikki osat ovat kunnossa. Sitä voidaan yksinkertaistettuna kuvata seuraavasti.

R = A1 x A2 x A3...

jossa An on yhden osan luotettavuus ja R koko laitteen luotettavuus.

Jos yksi An on selvästi muita huonompi, niin kuin esimerkiksi releellä on, laitteen luotettavuus R pienenee huomattavasti. Puolijohdereleen luotettavuus olisi monta dekadia mekaanista relettä parempi.

Asmo-laturin mekaaninen rele on laturin ns. heikoin lenkki, ja se pienentää laturin MTBF-arvoa jopa usean dekadin verran.

MTBF annetaan aikayksikkönä, tavallisesti tunteina. Erään kovalevyn MTBF-arvoksi ilmoitettiin 80 000 tuntia, mikä tarkoitti sitä, että tuon noin yhdeksän vuoden yhtäjaksoisen käyttöajan jälkeen tietty määrä kyseisistä kovalevyistä oli vikaantunut, mutta osa toimi vielä. Se ei tarkoita sitä, että kaikki kovalevyt toimisivat vähintään 80 000 tuntia. Se on vain jonkin tilastollisen jakauman odotusarvo.

Elektroniikan komponenttien MTBF voi olla hyvinkin suuri, ja siihen vaikuttavat mm. komponentin tyyppi ja laatu ja käyttöolosuhteet kuten lämpötila (ja sen vaihtelu) ja poikkeava käyttöjännite.

Mekaanisen releen vuoksi Asmo-laturia ei pitäisi kutsua ”luotettavaksi”, koska se on juuri releen vuoksi tavallisia latureita epäluotettavampi.

Tämä olikin sitten neljäs Asmo-laturin valhe...

maanantai 26. joulukuuta 2016

Uuden Suomen huono kommunikointi

Oulun 1 -blogi ihmetteli Uuden Suomen artikkelia, jossa nettilehti antoi Asmo Solutionsin kehua itseään ja tuotettaan täysin vapaasti. Blogi otti yhteyden artikkelin kirjoittaneeseen toimittajaan ja lähetti hänelle alla olevan viestin, johon blogi odotti – niin kuin hyvä tapa nyt edellyttää – vastausta, mutta sitä ei koskaan tullut.

Hei,

Sain linkin alla olevaan juttuun:


Siinä S päästettiin täysin vapaasti kehumaan tuotettaan ja yritystään. Se oli kuin maksettu mainos, paitsi että se ei maksanut S:lle mitään.

Eikö Uudella Suomella ole mitään kritiikkiä? Eikö tullut mieleen vaatia S:lta joitakin todisteita siitä, että nykyiset laturit olisivat jollakin tavalla palovaarallisia? Väittämällä niitä ”palovaarallisiksi” S saa oman laturinsa näyttämään niitä turvallisemmalta.

Nykyiset laturit ovat teknisesti aivan erilaisia kuin 90-luvulla käytetyt laturit, jollainen S:n väittämän mukaan sytytti tulipalon. 90-luvulla S:n laturi olisi saattanut olla muita turvallisempi, mutta enää se ei sitä ole.

Nykyajan puhelinlaturin paloriski taitaa olla pienin kaikista kodeissa käytetyistä sähkölaitteista. Jos ns. vakiolaturit olisivat palovaarallisia, olisi tietenkin selvää, että niitä ei saisi toimittaa puhelimien mukana.

Muistat varmasti, miten korvavalostaan ”tunnettu” oululainen Valkee Oy onnistui käyttämään mediaa hyväkseen. Korvavalo on sittemmin todistettu täydeksi huijaukseksi. Asmo Solutions näyttää myös oppineen tuon hyväksi käyttämisen taidon.

Kehotan tutustumaan blogini Asmo-laturia ja Asmo Solutionsia käsitteleviin kirjoituksiin, ennen kuin seuraavan kerran päästät S:n ”irti”. Juttuja on yli 40 kappaletta ja vanhin on kuluvan vuoden helmikuulta. Asmo-laturi on niin naurettava kapistus, että siitä ei voi kirjoittaa ilman ivaa.

oulun1.blogspot.fi/

Terveisin,
Oulun 1 -blogi


Blogi otti seuraavalla viikolla yhteyden päätoimittajaan seuraavalla viestillä mutta yhtä huonoin tuloksin.

Hei,

Lähetin alla olevan viestin Linda Pelkoselle 15.12.2016, mutta en ole saanut vastausta siihen. Luulisi, että toimittajia kiinnostaisi saada palautetta jutuistaan, koska tuskinpa yksikään toimittaja on niin täydellinen, että hänen juttunsa olisivat täydellisiä ja kaiken arvostelun yläpuolella.

Joka tapauksessa olisi ollut kohteliasta vastata viestiin, vaikka se ei välttämättä ollutkaan kovin mieluinen.

Tällainen toiminta antaa huonon kuvan lehdestänne.

Terveisin,
Oulun 1 -blogi


Uuden Suomen kommunikointi on erittäin huonoa, ja se johtaa tällaiseen negatiiviseen julkiseen palautteeseen, joka ei ainakaan kohenna lehden mainetta.

Uusi Suomi kuvaa itseään seuraavasti:

”Uusi Suomi eli verkossa uusisuomi.fi on ajattelevan, uteliaan ja osallistuvan lukijan päivittäinen uutislehti. Se kertoo uutiset taustoineen. Se ottaa rohkeasti kantaa ja kommentoi. Se herättää keskustelemaan ja aktivoi lukijat sisällöntuotantoon.”

”... herättää keskustelemaan ja aktivoi lukijat sisällöntuotantoon.”

Tuohan ei pidä paikkaansa. Vuoropuhelu ei toimi.

Yhtä naurettava on:

”Se kertoo uutiset taustoineen.”

Asmo Solutionsia käsittelevää juttua ei voi oikein hyvälläkään tahdolla kutsua ”uutiseksi”. Sehän on yrityksen tekemä mainos.

Wikipedia kertoo:

”Jos uutisella halutaan muokata kohteen mielipidettä (totuudenmukaisella tai valheellisella aineistolla), on kyse propagandasta.”

Uuden Suomen kohdalla ”uutinen” onkin ”propagandaa”.

Kalevan eduksi täytyy sanoa se, että sen toimittajat ovat yleensä vastanneet blogin kyselyihin – mutta elleivät heti niin ainakin sitten päätoimittajan kehotuksesta.

lauantai 24. joulukuuta 2016

Kaikki mitä olet aina halunnut tietää Asmo Solutionsista – vol. 2

Vaikka ensimmäisestä Asmo-laturia käsittelevistä kirjoituksista tehdyn listan laadinnasta ei olekaan kovin kauan, uusia kirjoituksia on sen jälkeen tullut sen verran paljon lisää, että uusi listaus on tarpeellinen.

Tätä voitaisiin myös kutsua joululahjapaketiksi Asmo-laturin antifaneille.

28. Marraskuun 13. päivä kerrottiin, että on olemassa myös toinen, Saksassa toimiva ASMO Solutions, jolla on oikea ja rehellinen liiketoimintaidea.


29. Blogiin tulleen kyselyn vuoksi artikkelissa selvitettiin Asmo-laturin patenttihakemuksen tilanne, joka oli surkea: hakemuksen vetäminen pois ja/tai uuden muutetun hakemuksen jättäminen.


30. Jutussa kerrottiin muutamasta IndieGogoon jätetystä palautteesta, joissa valitettiin saamattomasta ennakkomaksun palautuksesta.


31. Kirjoituksessa viitattiin Business Insider Nordic -verkkojulkaisun Asmo-laturia kehuvaan artikkeliin, jonka ”faktat” tulivat Asmo Solutionsista. Siinä pohdiskeltiin myös vakiolaturin energiankulutusta ja esitettiin edullisia ja oikeasti vihreitä vaihtoehtoja Asmo-laturille.


32. Tässä irvailtiin lähellä eläkeikää olevasta newyorkilaisesta neurologista, joka oli jonkin käsittämättömän syyn vuoksi uskonut IndieGogossa esitetyt sadut ja tilannut ennakkoon Asmo-laturin. Nainen oli vaatinut useaan otteeseen ennakkomaksun palauttamista, koska Asmo Solutions ei valmista Asmo-laturin US-versiota, mutta ei ollut saanut sitä.


33. Artikkelissa kerrottiin Slush 2016 -tapahtumasta, jossa raha vaihtaa omistajaa.


34. Asmo Solutionsin fb-sivulle oli jätetty kysymyksiä, joihin ei ollut vastattu. Joitakin päiviä myöhemmin yritys poisti ne.


35. Jutussa esiteltiin IndieGogossa oleva valheellinen animaatio, jolla Asmo Solutions pyrki kertomaan, että vakiolaturin tehonkulutus on aina vakio katsomatta siihen lataako se akkua vai ei.


36. Tamperelainen ”toveri” toisteli Aamulehdessä julkaistussa mielipidekirjoituksessaan Asmo Solutionsin propagandaa.


37. Tässä ehdotettiin Asmo-laturin ja vakiolaturin testaamista, jolla voitaisiin kertoa totuus vakiolaturin tehonkulutuksesta ja ”palovaarasta”.


38. Kirjoituksessa referoitiin Ely-keskuksen projektiraporttia, joka paljasti ne köykäiset syyt, joiden perusteella julkista rahaa haaskataan kaikenlaiseen turhaan.


39. Asmo-laturin yhdysvaltalainen kilpailija, joka on edullisempi ja universaali. Valehtelu oli tosin tälläkin myös hallinnassa.


40. Tekesin ja Ely-keskuksen IPR-teemaklinikan esimerkkinä oli – arvaako kukaan? – Asmo-laturi, jonka ”patentoimisessa” näyttää enemmän kuin haastetta kerrakseen.


41. Nyt se viimein toteutui: Asmo-laturi pääsi jälleenmyyntiin vaikkakin toisin vain nettikauppaan. Jutussa kerrottiin myös, että turvalliseksi väitettyä Asmo-laturia ei paradoksaalisesti ole FI-sertifioitu, joka itse asiassa on ainoa tae sähkölaitteen niin sähkö- kuin paloturvallisuudesta.


42. Jälleen yksi pettynyt ennakkotilaaja, jolle Asmo Solutions oli haluton palauttamaan ennekkomaksun takaisin.


43. Kirjoituksessa palattiin takaisin IndieGogon valheelliseen animaatioon. Todellisuudessa: jos laturin tehonkulutus latauksen aikana on absoluuttisesti 333 (tai 250), latauksen päätyttyä se on Asmo-laturilla 0 ja vakiolaturilla 1, eli ero on mitätön eikä missään nimessä oikeuttaisi kertomaan, että Asmo-laturi säästäisi energiaa.


44. Pitkähkössä artikkelissa pohdiskeltiin Asmo Solutionsiin sijoituksen kannattavuutta ja sijoittajien motiivia.


45. Tässä ihmeteltiin sitä, miten sinisilmäinen media oli ollut Asmo Solutionsin esittämien ”faktojen” levittämisessä. Kaikki oli mennyt täydestä läpi. Jutussa ihmeteltiin myös Oulun kaupungin Venäjän pääministerin seurueelle antamia ”syttymättömiä kännykän latureita”.


46. Kalevan toimittaja ”sai” Asmo-laturin, mikä oli tietenkin niin merkittävä tapahtuma, että tuosta iloisesta tapahtumasta täytyi kertoa Twitterissä. Epäselväksi tosin jäi, oliko kyseessä maksettu ostos vai lahja...


47. Asmo Solutionsin fb-sivu ehdottaa Asmo-laturia joululahjaksi. Jutussa kerrottiin Reiskan käynnistä katsomassa laturia Puuilossa, jossa sitä ei ollutkaan.


48. Tässä pohdiskeltiin (leikkimielisesti) pitäisikö Asmo Solutions haastaa oikeuteen valheellisesta markkinoinnista. Artikkelissa esitettiin jälleen kerran tavallisen laturin tehonkulutusta kuvaava animaatio, joka on kuin käänteinen ikiliikkuja eli se hävittää energiaa johonkin tuntemattomaan.


49. Netistä löytyi Vapaalla.net-sivuston Asmo-laturia mainostava ”advertoriaali”, joka onkin maksettu mainos eikä journalistinen artikkeli.


50. Artikkelissa pohdiskeltiin, mitä mahtaa liikkua Asmo-laturin ostaneen päänupissa. Laturin ostavalta vaaditaan ainakin vahvaa uskoa asioihin, jotka eivät pidäkään paikkaansa.


51. Yhdysvaltalainen New York Times teki jutun Suomen tulevasta perustulokokeilusta, Oulusta ja Asmo Solutionsista. Kaleva oli varmastikin antanut vinkin, että Oulussa toimii yritys, joka valmistaa ”syttymättömiä kännykän latureita”.


52. Reiska kuuli kaupungilla huhun, että eräs oululaisyrittäjä olisi ostanut ns. ökyauton, joka toisin kuin yrityksen valmistama tuote ei ole ”energiaa säästävä ja ekologinen”. Melkoinen ristiriita...


53. Puuilo mainosti Asmo-laturia Oulu-lehdessä. Jutussa kiinnittyi huomio samoihin valheisiin ja liioitteluihin niin kuin monesti aikaisemminkin.


54. Verkkokauppa.comissa on mahdollista esittää tuotteista kysymyksiä, jotka (hyväksymisen jälkeen) näkyvät sen sivulla. Reiska esitti kysymyksiä Verkkokaupan Asmo-laturin mainostekstistä, mutta niitä ei julkaistu eikä niihin vastattu.



Tässä on aikaisempi listaus: Kaikki mitä olet aina halunnut tietää Asmo Solutionsista – kirjoitukset 1–27

http://oulun1.blogspot.fi/2016/11/kaikki-mita-olet-aina-halunnut-tietaa.html

Suhtautuuko Asmo Solutions tällä tavalla laturin ostaneisiin?

 

perjantai 23. joulukuuta 2016

Kolkuttakaa, niin teille avataan

Näin neuvotaan evankeliumissa Luukkaan mukaan (Luke 11:9). Reiska kolkutti Verkkokauppa.comin ”oveen”, mutta hänellepä ei ”ovea” avattukaan. Reiska esitti kysymyksiä Asmo-laturista, mutta niitä ei julkaistu, eikä niihin myöskään vastattu.

Miksi tekstissä on väärää ja harhaanjohtavaa tietoa?

Tekstissä kerrotaan:

1) ”Patentoidun teknologian ansiosta...”

Laturilla ei ole myönnettyä patenttia. Miksi tekstissä kuitenkin kerrotaan niin? Eikö tuo ole valehtelua?

2) ”Automaattinen poiskytkentä säästää myös energiaa”

Jos esim. Nokian AC-60-laturi kuluttaa tyhjäkäynnissä vuodessa niinkin ”paljon” kuin kolmen sentin (3 snt) edestä sähköä, eikö ole hieman harhaanjohtavaa kehua Asmo-laturin ”energiansäästöä”?

3) ”Tämä tekee Asmo-laturista perinteisiä latureita paloturvallisemman”

Onko missään osoitettu, että perinteiset laturit eivät olisi paloturvallisia?

Kysymykset tehtiin tästä ”mainostekstistä”:


Aivan yleisestikin: jos jokin kysymys on kiusallinen yritykselle, eli siihen on hankala vastata tai rehellisesti vastaaminen vaikuttaisi myyntiä pienentävästi, siihen ei tietenkään vastata.

Tässä voidaan todeta, että Verkkokaupan käyttää harhaanjohtavaa mainontaa, joka on peräisin valmistajalta. Verkkokauppa ei kuitenkaan voi vetäytyä vastuusta sillä perusteella, että ”tiedot” tulevat Asmo Solutionsista, vaan sillä on vastuu siitä, millä tavalla se mainostaa myymiään tuotteita.

Jos Verkkokauppa toimisi rehellisesti, se luopuisi edellä olevasta ylistyslaulusta, mutta silloin Asmo-laturi ei eroaisi millään tavalla muista latureista eikä mitään perustetta ylihintaisen laturin ostamiselle enää olisi.

Laturien vallankumous

Tästä muistuu mieleen George Orwellin mainio satiiri Eläinten vallankumous, jossa ”eläinnousun” jälkeen tehty julistus: ”KAIKKI ELÄIMET OVAT TASA-ARVOISIA” muuttui, sen jälkeen kun vallankumous oli syönyt lapsensa, muotoon: ” KAIKKI ELÄIMET OVAT TASA-ARVOISIA, MUTTA TOISET ELÄIMET OVAT TASA-ARVOISEMPIA KUIN TOISET”.

Yhtä lailla: ”KAIKKI LATURIT OVAT PALOTURVALLISIA, MUTTA TOISET LATURIT OVAT PALOTURVALLISEMPIA KUIN TOISET”.

torstai 22. joulukuuta 2016

Vastuuton Pramia

Kalevassa oli eilen maustettuja alkoholijuomia valmistavan Pramian mainos. Yritys luonnehtii itseään seuraavasti: ”Vastuullinen viinatehdas Pramia”.


Sehän ei tietenkään pidä paikkaansa. Niin Alkon, Pramian kuin muidenkaan alkoholijuomia valmistavien yritysten toiminta ei tietenkään voi olla vastuullista. Vastuu, jos sitä Pramialla (tai muillakaan valmistajilla) on yleensä edes lainkaan, lakkaa siinä vaiheessa, kun ”janoinen” ostaa jotakin janonsammuttajaa Alkosta. Tuon jälkeen ”vastuu” siirtyy ostajalle kaikkine seurauksineen.


Yhtä irvokasta on osallistua Hyvä Joulumieli -keräykseen. Tokihan Pramiassa tiedetään, että ”hyvä joulumieli” on jouluaattona kaukana siinä vaiheessa, kun perheen isukki on päässyt kunnolla vauhtiin nautittuaan riittävän määrän Pramian ja muiden valmistamia tuotteita.

Vain vastuullisia tekoja

Siinä on toinen Pramian mainoslause. Tarkemmin tutkien se tarkoittaakin seuraavaa: ”100% kotimainen kierrätysmateriaali, 100% suomalainen tuotekehitys ja työ sekä 100% oma tuulivoima tekevät meistä kiertotalouden edelläkävijöitä. Pramian muovipullo on merkittävä ekoteko, jonka sisällöstä on lupa nauttia.”

Pramia kantaa vastuun vain tuotannostaan, muu vastuu jää sitten loppukäyttäjälle ja yhteiskunnalle. Gambina-mies empiirisen kokemuksensa perustella tietää sen.

Pramia ei ole unohtanut nuoria

Usein väitetään, että nuoret unohdetaan aina, mutta Pramiaa ei voi syyttää ainakaan tuosta. Pramialla on tuotannossaan useita erityisesti nuorille suunnattuja tuotteita. Niitä ovat mm. miedot juomat kuten Kelkka, Kupla ja Bläk. Väkevät juomat Salmiakki Lakritsi ja Silver Toffee ovat varmastikin myös nuoren makuun. ”Hopeatoffeen makuinen likööri” houkuttelee varmasti maistamaan...


”Samettisen pehmeä Silver-Toffee tuo mieleen muistoja: se maistuu ja tuoksuu juuri kauppojen hyllylle palanneelta Hopeatoffee-retroherkulta.”

keskiviikko 21. joulukuuta 2016

Asmo-laturi Puuilon ilmoituksessa Oulu-lehdessä

Tuumasimme eilen Reiskan kanssa, että nämä laturijutut alkavat vähitellen jo kyllästyttää ja riittää, mutta ei niistä näytä pääsevänkään niin helposti eroon. Reiska bongasi tänään Oulu-lehdestä Puuilon ilmoituksen, jossa myydään Asmo-laturia 39,90 euron hintaan. Reiska muistaa varmasti, että Puuilon nettisivulla hinta oli 36,90 euroa vielä viime viikolla.


Reiska kävi nimittäin viime viikolla kyselemässä Asmo-laturia Puuilossa, jossa sitä ei ollutkaan. Hän pohtii nyt mielessään, oliko hänen kyselynsä syynä tähän Asmo-laturin aktiiviseen mainostamiseen lehti-ilmoituksessa.


Ilmoituksessa toistuvat jälleen samat kolme asiaa, jotka ovat valhetta, liioittelua ja/tai turhalla vaaralla pelottelua.

1) Patentti

Jonkinlainen patenttihakemus (tai -hakemuksia) on jätetty, mutta jostakin niistä on jätetty hyvin perusteltu muistutus, joka voi tyrmätä koko hakemuksen. Joka tapauksessa laturin ostajalle on yhdentekevää, onko laturille myönnetty patenttia vai ei.

Patentoidun tuotteen ostaja voi olla varma siitä, että hän maksaa ylihintaa patentin suoman yksinoikeuden vuoksi.

2) Paloturvallinen

Asmo-laturin paloturvallisuus tuskin eroaa millään tavalla muista latureista. Ottaen huomioon muiden valmistajien pitkän kokemuksen alalla lieneekin selvää, että ne osaavat valmistaa paremman laturin, jonka lämmönhallinnan suunnittelu on tehty paremmin.

3) Energiansäästö

Aikaisemmin vakiolaturina käytettiin Nokian AC-60-laturia, jossa ei välttämättä ole pienin tyhjäkäyntiteho. AC-60 kuluttaa tyhjäkäynnissä (teho 25 milliwattia) kolmen sentin (3 snt) edestä sähköenergiaa vuodessa.

Asmo-laturin kestoikä

Mikä on sitten Asmo-laturin kestoikä tai arvioitu käyttöaika? Jos siksi arvioidaan kymmenen vuotta, joka on nykyaikana pitkä aika mille tahansa elektroniikkalaitteelle, silloin Asmo-laturi säästäisi tuona aikana 30 senttiä sähkölaskussa. Rahaa toki 30 senttiäkin on, mutta tuon säästön saavuttamiseksi 40 euron maksaminen Asmo-laturista on kova hinta.

Jos Asmo-laturi vikaantuisi aikaisemmin, ”säästö” jäisi vieläkin pienemmäksi.

Kuluttajaviranomaisen tiedoksi..?

Kuluttajaviranomaisen pitäisi ottaa kantaa väitettyyn ”energiansäästöön”. Voiko tuotteen väittää säästävän energiaa, jos rahallinen säästö vuodessa on vain kolme senttiä (3 snt)?

Paloturvallisuus saattaisi myös olla asia, jota kuluttajaviranomaisen pitäisi tarkastella. Eihän mitään laitetta saisi väittää paloturvalliseksi, jos se on muiden valmistajien laitteita paloturvallisempi vain valmistajan (Asmo Solutions) omasta mielestä.

Mitkään lehti-ilmoituksessa esitetyt seikat eivät puolla Asmo-laturin ostamista. Jos haluaa uskoa valheisiin, silloin sen voi ostaa.

NEVER GIVE A SUCKER AN EVEN BREAK!

(Asmo Solutions voi ”kiittää” Puuiloa tästä kirjoituksesta.)

Oulun tori ja tapaus Dookun

Reiska skannasi pari korttia kokoelmastaan.

Arviolta 70-luvun puoliväliin sijoittuva kortti kuvaa kesäistä toria. Kuvan keskellä näkyy kahvilakäyttöön muutetun ja maihin nostetun Hailuoto-laivan savupiippu. Kuvassa saattaa olla Reiskan sukulaisia, koska tuskinpa hän muuten olisi tarjonnut tätä kuvaa...


Tämäkin kuva on 70-luvun puolivälistä. Puiden takana kadunvarressa pilkistää grillikioski ”Kinonkoppi”, joka noina aikoina opittiin tuntemaan ”Dookunin koppina” Mauritiuksen saarelta kotoisin olevan vaatetehtailija Jawaheer Dookunin mukaan.


Kerrotaan, että Dookun olisi eräänä helmikuisena yönä leikkinyt Norman Batesia ja grillistä varastamallaan leipäveitsellä pistellyt suomalaisen akkansa niin täyteen reikiä, että eukkoparasta oli henki paennut. Tapolle ei ollut silminnäkijöitä, ja Dookun tuomittiin pelkkien aihetodisteiden perusteella.

tiistai 20. joulukuuta 2016

Arvotyhjiön täyttäjä

Laulukilpailussa voiton hävinneen oulunsalolaistytön ”saapuminen” Suomeen oli kuin valtiovieraan vastaanotto, mikä ”luonnollisestikin” sai ykkösuutisen paikan Kalevan verkkolehdessä.


Edesmennyt arkkiatri Arvo Ylppö puhui 90-luvulla ”arvotyhjiöstä”, joka tarkoittaa sitä, että monilla ei ollut minkäänlaisia henkisiä virikkeitä. Syntynyttä tyhjiötä yritettiin sitten täyttää kaikenlaisilla kiiltokuvilla, kuten 7 Päivää -lehdellä ja Kauniit ja Rohkeat -tv-sarjalla. Nykyisiä täyttäjiä ovat lisäksi lukemattomat tv-kanavat reality-roskasarjoineen ja sosiaalinen media, kuten Google, Facebook ja Twitter ja niiden käyttöön tarvittava rekvisiitta, kuten tietokoneet, älypuhelimet ja tabletit.

Kalevan tuoreessa ja lyhyessä artikkelissa kerrotaan: ”Jo aikaisemmin tiistaina Saara Aalto kertoi Instagramissa, että hänellä on mukanaan ”erityinen vieras” The Sun -lehdestä.”

The Sun..? Siinäpä onkin sitten ”journalismin helmi”. Keltaiseen lehdistöön kuuluva Sun on kuin Mitä Vittua -lehden ja 7 Päivää -lehden risteytys. Ilta-Sanomia ja Iltalehteä ei voisi ikinä verrata siihen.

Onhan tämä hieman säälittävää, mutta jos tyhjiö on päässyt syntymään, täytyyhän se täyttää jollakin tavalla...

Kalevan eiliseen artikkeliin: ”Oulu panttaa Saara Aallon palkitsemista huomiseen” Reiska jätti kommentin: ”Miten olisi Asmo-laturi?”, mutta siinä ilmeisesti oli ”jotakin”, joka ei sopinut Kalevan toimitukselliseen linjaan, koska sitä ei julkaistu. Tässä oli taas yksi todiste Kalevan suojelevasta asenteesta.

Kaupungilla kuultua

Liikkuessaan eilen kaupungilla Reiska kuuli huhun, että blogistakin tuttu oululaisyrittäjä olisi ostanut uuden (tai oikeammin käytetyn) auton. Mutta eihän siinä (auton ostamisessa tai vaihtamisessa) ole mitään ihmeellistä, koska useimmat tarvitsevat auton liikkumiseen, vaikkakin monen lyhyen matka voisi tehdä myös kävellen. Tarkistus osoitti huhun todeksi.

Ihmeellistä tässä on sen sijaan se, mitä paljastuu auton spekseistä. Päästöjä tulee niin paljon, että heikompaa oikein huimaa. Polttoainettakin kuluu 20 litraa sadalla kilometrillä kaupunkiajossa.


Tässä on hirvittävä ristiriita: yrittäjän valmistama tuote on yrityksen väitteiden mukaan energiaa säästävä ja ekologinen, mutta auto on kaikkea muuta kuin energiaa säästävä ja ekologinen.

Miten se eräs menneiden aikojen kirkonmies oikein sanoi..? ”Älkää tehkö niin kuin minä teen, vaan niin kuin minä sanon.”

maanantai 19. joulukuuta 2016

New York Times ja Asmo Solutions

New York Times (NYT) julkaisi lauantaina artikkelin perustulokokeilusta. Kummastusta herättää tietenkin se, miksi lehden newyorkilainen lukija olisi kiinnostunut tuosta kokeilusta.

Kaleva kertoi artikkelista lauantai-iltana klo 22.33. NYT oli julkaissut sen netissä johonkin aikaa lauantaina, mutta artikkelin lopussa kerrotaan, että artikkeli esiintyy paperilehdessä vasta sunnuntaina. Artikkelissa Oulu nousee esille, eikä siinä juurikaan mainita muita suomalaisia kaupunkeja, joten tästä voisi päätellä, että Kalevalla oululaisena sanomalehtenä oli jotakin tekemistä artikkelin sisällön kanssa.

Vielä enemmän kummastusta herättää Asmo Solutionsin esiintyminen artikkelissa. Miten ihmeessä juuri Asmo Solutions valikoitui kaikista oululaisista – jos yrityksen yleensäkin piti olla oululainen – yrityksistä? Juurikaan huonompaa valintaa ei olisi voinut tehdä.

Miten NYT yleensäkin saattoi olla tietoinen Asmo Solutionsin olemassaolosta? Antoiko Kaleva kenties ”vihjeen” siitä..?

Artikkeleissa on muutakin huvittavaa:

”Coders stare into laptops while leaning against beanbag chairs arrayed across red shag carpeting.”

Coders? Mitä ihme koodaajia siellä voi olla. Asmo-laturissa ei ole riviäkään minkäänlaista koodia.

”He has designed a phone charger that draws power only when a phone is connected.”

Kuten aiemmin on kerrottu, vastaavia latureita on monilla muillakin valmistajilla. Virkkeellä halutaan antaa ymmärtää, että Asmo-laturi olisi jollakin tavalla uniikki laite, mutta niin ei tietenkään ole.

Kaleva ja Asmo Solutions

On esitetty epäilyjä, että eräät Kalevan toimittajat olisivat saaneet Asmo-laturin lahjaksi. Tätä epäilyä tukee toimittajien esittämät ”kiitokset” somessa. Vaikka toimittajat eivät olekaan virkamiehiä eikä kyseessä ole siten lahjomisrikos, tuollainen toiminta on kuitenkin aina moraalitonta. Jos kyseessä on ”lahja”, eikö siitä pitäisi ainakin maksaa lahjavero?

Jos epäily pitää paikkansa, oliko Asmo-laturi palkkio yritystä ja laturia ylistävistä artikkeleista ja silmien ummistamisesta tosiasioilta – eli olla kertomatta, mikä Asmo-laturi todellisuudessa on? Vai halutaanko latureilla taata Kalevan myötämielinen suhtautuminen yritykseen ja laturiin tulevaisuudessa?

Joka tapauksessa Kalevan ja Asmo Solutionsin ”suhde” ei ole normaali. Eihän sitoutumaton sanomalehti voi asettaa yhtä yritystä erityisasemaan.

Kolikolla on aina kääntöpuoli, niin kuin tavataan sanoa. Nyt Kaleva esittelee vain yhtä puolta eli esittelee Asmo Solutionsista vain yrityksen itsensä kiillottaman kuvan.

sunnuntai 18. joulukuuta 2016

Penni Asmo-laturin ostaneen ajatuksista

Tietääkö Asmo-laturin ostaja todellakaan, mitä hän on ostamassa? Luettuaan Asmo-laturia mainostavia ja ylistäviä lehtiartikkeleita ja yrityksen kotisivua hänen mieleensä on iskostunut kuva saavutettavissa olevasta energiansäästöstä ja Asmo-laturin suomasta paloturvallisuudesta.

Hän ajattelee: ”Vaikka laturi maksaakin 40 euroa (joka on tietenkin suuri summa), se on kuitenkin pieni summa siitä, että säästän tulevaisuudessa rahaa pienentyneenä sähkölaskuna ja voin nukkua yöni rauhassa ilman pelkoa siitä, että yöksi ladattavaksi jättämäni puhelimen laturi ei syty palamaan ja polta asuntoani ”maan tasalle” (vaikkakaan tämä VVO:n betoninen vuokrakasarmi ei tietenkään voisi palaa sillä tavalla, mutta kuitenkin).”

”Nyt tiedän myös sen, että ilmastonmuutoksen eteneminen on pysäytetty lopullisesti. Grönlannin pingviineillä ei ole enää mitään hätää. Siellä ne voivat polskutella Atlantin aalloissa ilman huolta huomisesta. 40 euroa on todellakin pieni hinta tuosta, ja voisinpa maksaa jopa enemmänkin, jos se vain voisi olla mahdollista.”


Harhakuvitelmiahan nuo kaikki ovat, mutta mitä tapahtuisi, jos hän tietäisikin, että Asmo-laturin ja tavallisen laturin välillä ei käytännössä olekaan juuri mitään eroa? Hän ymmärtäisi, että tavallisen laturin tyhjäkäyntiteho on niin pieni, että sillä ei ole mitään merkitystä, ja sen paloturvallisuus on samaa luokkaa kuin Asmo-laturin. Se voisi jopa olla parempi, koska mikään puolueeton taho ei ole varmistanut Asmo-laturin palo- tai sähköturvallisuutta.

Mutta jos kolmen sentin (3 snt) vuosisäästöllä on jollekin jotakin merkitystä, sen voisi esimerkiksi saavuttaa ajamalla autolla 300 metriä vähemmän vuodessa. (Kulutus 6,67 l/100 km, 1,50 €/l.) Ja ympäristö kiittää...

Mitä Asmo-laturin ostanut ajattelee siinä vaiheessa, kun järjen valo alkaa viimeinkin loistaa hänen päänupissaan ja hän huomaakin, että hän päätyi ostamaan Asmo-laturin harhaanjohtavin perustein? Hän tietenkin yrittää ensin kiistää kaiken mielessään. Hän ei suostu uskomaan sitä, että häntä olikin johdettu harhaan ja 40 euroa oli mennyt täysin hukkaan. Eihän hän voinut olla niin tyhmä, että oli voinut antautunut silmään kustavaksi. Ei, se ei voi kerta kaikkiaan olla mahdollista! Kyllä Asmo Solutions on oikeassa, ja kaikki Asmo-laturia mollaavat blogit ovat väärässä. Niin sen täytyy olla!

Pieni epäilys jää kuitenkin kalvamaan hänen mieltään. Entä jos sittenkin..? Saattoivatko tuhannet Asmo-laturin ostaneet olla sittenkin väärässä..? Olinko minäkin väärässä..?

Ketkä ylistävät Asmo-laturia?

Reiska on loppuvuoden aikana tehnyt analyysin Asmo-laturia julkisuudessa kehuneista henkilöistä. Koska he esiintyvät Facebookissa, Twitterissä yms. nimineen ja kuvineen, analyysin tekeminen on helppoa.

He ovat nuoria ja enimmäkseen some-aktiiveja. Koulutuspohja vaihtelee, mutta niin kuin todettiin 63-vuotiaan amerikkalaisen naisurologin kohdalla, yliopistotutkinto ei ole mikään tae älykkyydestä tai ”hahmottamiskyvystä”, ja niin hekin voivat langeta halpaan yhtä lailla kuin he, joita koulunkäynti ei kiinnostanut.

He ovat ns. internersukupolvea, joiden koko maailma on rajoittunut nettiin. He uskovat käytännössä kaiken, mitä he näkevät netissä. Heillä ei ole mitään kriittisyyttä lukemansa suhteen, eivätkä he välttämättä edes aina ymmärrä lukemaansa tai ainakaan sitä, mitä kirjoittaja haluaa kertoa. Heitä on helppo manipuloida. Ja mikä pahinta: heidän on erittäin vaikea myöntää olevansa väärässä. Kehumalla Asmo-laturia he kieltäytyvät myöntämästä itselleen olleensa väärässä tehtyään huonon ostoksen.

He ovat tulevaisuuden sukupolvea, jolla ei olekaan tulevaisuutta.

lauantai 17. joulukuuta 2016

Ensimmäinen Asmo-laturin mainos

Vapaalla.net-sivustolla on Asmo-laturista kertova ”artikkeli”, joka onkin - yllätys, yllätys – maksettu mainos. Otsikon yläpuolella lukee pienellä printillä ”Advertoriaali”, joka Wikipedian mukaan on ”lehtijutun muotoon kirjoitettu ja taitettu lehti-ilmoitus, joka jäljittelee ulkoasultaan, taitoltaan ja typografialtaan saman julkaisun toimituksellista sisältöä, kuten uutista tai reportaasia”.

”Advertoriaalin ja tavallisen artikkelin ero on siinä, että asiakas - siis mainostaja - joutuu maksamaan julkaisijalle artikkelista. Näin ollen asiakkaalla on ainakin osittainen valta päättää artikkelin sisällöstä.”


Advertoriaali-sanan koko on niin pieni ja useimmat eivät edes tiedä, mitä se tarkoittaa, joten aina on olemassa vaara, että joku Vapaalla.net-sivustolle päätyvä saattaa ottaa jutun todesta, vaikka riski lieneekin hyvin pieni, koska sivusto on suurelle yleisölle yhtä tuntematon kuin advertoriaali-sanakin.

Tämä on kauheaa. Kuvateksti, joka aloittaa mainoksen, pelottelee heti lukijaa: ”Tiesitkö, että tavallisen puhelinlaturin oikosulku voi aiheuttaa tulipalon, joka pahimmassa tapauksessa tuhoaa koko talon?”

Yhtä hyvin voitaisiin kysyä: ”Tiesitkö, että Asmo-laturin oikosulku voi aiheuttaa tulipalon, joka pahimmassa tapauksessa tuhoaa koko talon?”

Otsikossa esiintyvät jälleen virheelliset väitteet energiansäästöstä ja paloturvallisuudesta.

Väite Asmo-laturin energiansäästöstä on jo useasti osoitettu valheeksi. Jos säästöä tulee kolme senttiä vuodessa, voidaanko puhua ”energiansäästöstä”? Energia maksaa, ja saadakseen tuon ”säästön” Asmo-laturin ostaja ei itse asiassa säästäkään mitään vaan maksaa roimasti ylimääräistä (40 €) kuvitellusta energiansäästöstä.

Mikään ei todista, että Asmo-laturi olisi paloturvallisempi kuin muut nykyaikaiset laturit. Yritys ei ole esittänyt mitään todisteita väitteelleen. Yksi 19 vuotta sitten ”oikosulkuun” mennyt laturi ei oikein ole riittävä todiste. Missä ovat muut 19 vuoden aikana ”oikosulkuun” menneet ja rakennuspalon aiheuttaneet laturit?

Reiska on sitä mieltä, että jos joku uskoo kaikkeen tuohon valehteluun, se on hänen omaa tyhmyyttään, ja hän saa maksaa siitä.

Vanha kansansanonta toteaa: tyhmyydestä saa maksaa. Tämän tyhmyyden hintalapussa lukee 39,90 €.

Jatkoa eiliseen juttuun:

Fb-sivulla ennakkotilaaja kysyi eilen: ”Lupaatte, että tällä viikolla tilatut laturit ehtivät vielä jouluksi, mutta koskahan Indiegogo-ennakkorahoittajat saavat omansa?? Ei oo näkyny, eikä kuulunu!”

Teksti oli eilisen kirjoituksen kommenttina, ja kas kummaa: melko pian kommentin julkaisun jälkeen Asmo Solutions vastasi kysymykseen tavalla, joka ei kuitenkaan tarkoita mitään. Kommentti on nyt poistettu, koska yritys ”lupaa” hoitaa asian.


Onko tämä aina tällaista: jopa vuosi sitten ennakkoon maksetun laturin saa vasta pitkän kärttämisen jälkeen? Ja tuo ei ollut ensimmäinen kerta. Mitä jos kysyjä ei olisikaan tiedustellut asiaa fb-sivulla? Olisiko hän joutunut odottamaan laturiaan maailman loppuun asti?

Onko Asmo Solutionsin taktiikka sellainen, että ennakkoon maksetun laturin saa vasta sitten, kun sitä pyytää erikseen ja joskus vielä useamman kerran? Vai harmittaako yritystä se, että nyt 40 eurolla myytävät laturit täytyy toimittaa vain 30 dollaria niistä maksaneille ennakkotilaajille? Jos laskettu voitto per laturi on 10 euroa, niiden toimittaminen 30 dollarin (joka on jopa alle 30 euroa) hintaan ei tuo ainakaan voittoa...

perjantai 16. joulukuuta 2016

Pitäisikö Asmo Solutions haastaa oikeuteen valheellisesta markkinoinnista?

Jos jotakin tuotetta myydään väittämillä, jotka eivät pidäkään paikkaansa, tuotteen ostaneella kuluttajalla on oikeus saada hyvitystä tai korvausta kärsimästään vahingosta. Tässä tapauksessa kuluttajaa on johdettu harhaan perättömillä markkinointiväittämillä, joihin uskoen kuluttaja oli ostanut tuotteen.

Kyse on tästä aikaisemmin esitetystä ”animaatiosta”. Kuluttajalle kerrotaan, että hänen nykyinen laturinsa kuluttaa tuon verran sähköä, jos hän jättää sen pistorasiaan latauksen päätyttyä. Laturi on vielä sen verran ihmeellinen, että sen teho on vakio lataamisesta riippumatta vakio – eräänlainen käänteinen ikiliikkuja, joka hukkaa energiaa johonkin tuntemattomaan. Animaatiolla halutaan kertoa, että jos kuluttaja ostaa Asmo-laturin, hän tulee säästämään sähköä animaatiossa kuvatun verran.


Mutta entä jos säästöä ei oikeasti tulekaan, koska animaatio on valheellinen? Monelle Asmo-laturin ostaneelle ainoa peruste ostokselle oli juuri kyseiseen animaatioon uskominen eli mahdollisuus säästää rahaa. He maksoivat tästä ”säästöstä” 30 euroa IndieGogossa.

Aikaisemmassa kirjoituksessa verrattiin Nokian AC-60-laturin (jota voidaan pitää ”vakiolaturina”) tyhjäkäynnin tehonkulutusta Asmo-laturiin. Siinä käytettiin lineaarisia vertailulukuja, jotka voidaan toistaa tässä, mutta jätettäköön suhteelliset dB-luvut pois, koska niiden hahmottaminen voi joillekin olla vaikeaa.

0 – Asmo-laturin tyhjäkäyntiteho
1 – vakiolaturin tyhjäkäyntiteho
333 – sekä Asmo-laturi että vakiolaturin latausteho

Tyhmemmänkin (Asmo-laturin ostaneen) pitäisi ymmärtää, että lukujen 0 ja 1 ero on hyvin paljon pienempi kuin lukujen 0 ja 333.

Sama valheellisuus pätee myös väitettyyn palovaaraan: jos vakiolaturi ei lämpene tyhjäkäynnissä, se ei voi silloin kuumentuakaan ja aiheuttaa palovaaraa. Tavallisten latureiden ”palovaara” saattoi joillakin olla peruste ostaa Asmo-laturi.

Koska kaikki blogistin tuttavapiiriin kuuluvat ovat normaaliälyisiä, kukaan heistä ei tilannut Asmo-laturia IndieGogosta (eikä tule muutenkaan sitä ikinä ostamaan). Vaikka kyseessä ei välttämättä olisikaan asianomistajarikos, haasteen tekevällä kuluttajalla pitäisi kuitenkin olla korvausvaatimus esitettävänään eli hänen olisi pitänyt todistetusti ostaa Asmo-laturi IndieGogosta.

Yhdysvalloissa tuossa saattaisi olla hyvät ainekset joukkokanteeseen...

Miten ihmeessä tämä voi aina vain jatkua?

Energiansäästö: valhe

Paloturvallisuus: valhe

Patentti (jos se nyt ketään ostajaa kiinnostaa, vaikka toisaalta patentoidun tuotteen ostaja kilpailun puuttumisen vuoksi maksaa aina ylimääräistä): valhe

Asmo-laturi ≡ 3 x valhe

torstai 15. joulukuuta 2016

Asmo-laturi joululahjaksi..?

Tällaista ”hienoa” ideaa ehdottaa Asmo Solutionsin fb-sivu. Näyttää siltä, että yrityksellä on latureita muutama kappale valmiina itse myytäväksi, jolloin se saa paremman katteen, koska jälleenmyyjän kate jää pois.

Asmo-laturin 39,95 euron myyntihinnan veroton hinta (alv 0 %) on 32,32 euroa. Jälleenmyyjä ottanee vähintään 10 euron katteen, jonka Asmo Solutions saa itselleen omassa myynnissä.


Verkkokauppa ja Kärkkäinen joutunevat odottamaan seuraavaa tuotantoerää, koska toimitukset tapahtuvat aikaisintaan tammikuun alussa. Reiska kertoi käyneensä Puuilossa, jossa yrityksen verkkosivun mukaan Asmo-laturin olisi pitänyt olla myynnissä, mutta ”v***u siellä mitään Asmo-latureita ollut!”, totesi Reiska tuohtuneena. Myyjät eivät olleet kuulleetkaan Asmo-laturista...

Asmo-laturi ei (ainakaan vielä) näytä olevan mikään myyntihitti. Verkkokauppa.comissa on peräti kuusi (6) tilausta odottamassa tammikuun toimitusta. Kuluneen viikon aikana oli tullut yksi tilaus lisää.


Yrityksen sivulla kummittelee vieläkin väite, että Asmo-laturi olisi patentoitu. Sitä ei ole patentoitu, eli sille ei ole myönnetty patenttia (eikä suurella todennäköisyydellä tulla koskaan myöntämäänkään).


Yritys on valtavan ongelman edessä: mistä löytää uusia ostajia? Some-aktiivit on ilmeisestikin jo saatu nappaamaan täkyyn, joten uudet ostajat on löydettävä muualta – mutta mistä?

Reiska ihmetteli sitä, miksi yritys ei mainosta tuotettaan missään. Valkee mainosti korvavaloaan, vaikkakin vain netissä, ja sielläkin melko rajoittuneesti. Mutta kuten aiemmin todettiin, Valkeen ei tarvinnut maksaa itse mainontaansa, vaan se pani tyhmän median tekemään sen puolestaan.

Asmo Solutionsin ongelma on todellakin suuri. Miten myydä tuotetta, joka todellisuudessa onkin jotakin muuta kuin mitä yritys luulee ja väittää sen olevan? Vaikka toisaalta yritys on varmastikin paras asiantuntija siinä, mitä tulee siihen, mikä Asmo-laturi todellisuudessa on.

Todettakoon tämä vielä kerran: ajatus itsensä jännitteettömäksi kytkevästä laturista (vaikka siinä onkin aina jännite releen koskettimien toisilla puolilla olettaen, että rele tekee kaksinapaisen katkaisun verkkojännitteestä, mikä tietenkin on edellytys sille, että laturin elektroniikka on jännitteetön silloin, kun lataus ei ole käynnissä) saattoi vaikuttaa aluksi hyvältä, mutta kaiken rehellisyyden nimissä Asmo-laturin ei olisi koskaan pitänyt päätyä tuotantoon asti ja joidenkin uskalikkojen ”koekäyttöön”.

Hyvä vanhempi, ethän halua pilata lapsesi joulua tällä tavalla..?


P. S. Oulun kaupungin johto on pähkäillyt, miten palkita Saara Aalto. Taidot eivät aivan yltäneet ykkössijaan, mutta toinenkin sija on varmasti palkitsemisen arvoinen. Ongelma on siinä, että kaupungin ”kriteerit” sallivat vain menestyneiden urheilijoiden palkitsemisen, joten jotakin muuta tässä pitäisi keksiä.


Miten olisi Asmo-laturi? Niitähän jäi varmasti muutama varastoon, koska venäläisvieraiden, jotka saivat ”konkreettisimpana muistona Oulun kaupungista tämän oululaisen syttymättömän kännykän laturin”, lukumäärää kaupungin oli varmastikin mahdoton ennakoida tarkasti.

tiistai 13. joulukuuta 2016

Paloturvallinen sähkökiuas

Helsingin Vuosaaren tuhoisan tulipalon syttymispaikaksi on varmistumassa sauna ja siellä sijaitseva sähkökiuas. Määräysten mukaan löylyhuoneessa saa olla vain valaisin ja kiukaan ohjaukseen liittyviä sähkölaitteita, joten aina vastaavissa tapauksissa tulipalo on alkanut sähkökiukaasta.

Kiukaan varolaitteiden vuoksi on erittäin harvinaista, että kiukaan vikaantuminen itsessään olisi ollut syynä tulipalon syttymiseen, vaan lähes aina syy on ollut asukkaissa, jotka joko ripustavat vaatteita kuivumaan kiukaan yläpuolelle, josta ne putoavat kiukaan päälle, tai vaatteita asetetaan suoraan kiuaskivien päälle.

Viime vuonna kiuas oli neljänneksi yleisin sähkölaitteesta alkaneen rakennuspalon syttymissyy. Tapauksia oli noin 130 kappaletta.

Surullisenkuuluisa Asmo-laturi on ollut ”tapetilla” viime aikoina ja ihan syystä. Palamaan syttynyt matkapuhelimen laturi ei kuitenkaan ole tiettävästi tappanut ketään Suomessa, ja niiden aiheuttamien tulipalojen lukumäärä on yleensäkin niin pieni, että niitä ei ole tilastoitu erikseen.

Kun kerran on tiedossa, että sähkökiuas, jonka tavallinen teho, 6 kW, on niin suuri, että se pystyy sytyttämään melkein mitä vain kiukaan päällä olevaa palamaan, minkä vuoksi kiukaisiin ei ole rakennettu minkäänlaista suojalaitetta, joka estäisi tulipalojen syttymisen kyseisissä (väärinkäyttö)tapauksissa? Kiukaiden käyttöohjeissa kielletään ehdottomasti ripustamasta mitään toiminnassa olevan kiukaan yläpuolelle tai suoraan kiukaan päälle, joten kyseessä on aina kiukaan ”väärinkäyttö”.

Yhteiskunnan varoja haaskataan kaikenlaiseen roskaan kuten korvavaloihin ja ”palamattomiin” latureihin, mutta mitään ei ole tehty kiuasturvallisuuden parantamiseksi. Miksi on näin?

sunnuntai 11. joulukuuta 2016

Kun toimittaja sai Asmo-laturin

Kalevan toimittaja kertoo Twitterissä saaneensa Asmo-laturin (2.12.2016). Blogisti on nähnyt ja kokenut yhtä ja vähän toistakin, mutta siitä huolimatta suurta ihmetystä herättää se, minkä kumman vuoksi kokeneen toimittajan täytyy mainostaa tapahtunutta. Mikä tekee siitä niin merkittävää?


Asmo Solutions ja Asmo-laturi ovat tietenkin ennestään tuttuja toimittajalle, joka on kirjoittanut muutaman artikkelin yrityksestä.

Tämä on helmi (Kaleva 4.2.1016):

”Saloranta suunnitteli laturin, joka on energiapihi, ja lataa vain silloin, kun puhelin on kiinnitettynä laturiin.”

... lataa vain silloin, kun puhelin on kiinnitettynä laturiin.

Mutta eikö tämä ”ominaisuus” ole muissakin latureissa..?

lauantai 10. joulukuuta 2016

Mediateollisuuden (- - -)lahja Asmo Solutionsille

Yleisradion MOT-ohjelma ”Mediateollisuuden miljoonalahja Valkeelle” kertoi vuonna 2012 siitä, miten hyvin Valkee oli onnistunut käyttämään mediaa hyväkseen levittäessään valheellista informaatiota valmistamastaan korvavalosta.

”Oululainen Valkee Oy on onnistunut hypettämään korvavaloideaansa loistavasti. Valkeen perustaja Juuso Nissilä arvioi jo vuosi sitten Oulun Yliopiston Enterprise Forumissa 17.5.2011 yrityksen saaman ilmaisen julkisuuden arvoksi neljä miljoonaa euroa.”

”Valkeen taru perustuu ”tieteeseen”. Se perustuu väitteeseen, että on tieteellisesti todistettua korvavalon poistavan kaamosmasennuksen. Tutkimusten tekotavat ja tulokset osoittavat, että minkäänlaista tieteellistä näyttöä korvavalon tehosta ei ole. On vain olemassa idea siitä, että korvavalo saattaisi auttaa kaamosmasennukseen.”


”Julkista rahoitusta luvataan herkästi, kunhan sinulla on jonkinlainen idea esittää. Ja kunhan se kuulostaa huipputekniikalta, edes vähän.”

Korvavalo tuli markkinoille vuoden 2010 alussa, mistä Oulun 1 -blogi kertoi välittömästi:


Kahdessa vuodessa Valkee onnistui saamaan suuren määrän maksutonta mainontaa, jonka maksumiehiksi joutuivat lopulta korvavalon 200 euron hintaan ostaneet henkilöt, joiden korvavalosta saama apu vaivoihin oli enimmäkseen lumevaikutuksen aikaansaamaa. Ilman median ”myötämielistä” apua Valkeen kotimaan myynti olisi varmastikin jäänyt paljon pienemmäksi.

MOT-ohjelmaa lukuun ottamatta kului useampi vuosi, ennen kuin yksikään media alkoi kritisoida Valkeen väittämiä. Siihen asti kaikki korvavalosta kerrottu oli myönteistä ja lähtöisin Valkeen propagandaosastolta.

 Asmo Solutions

Tuossa kaikessa edellä kerrotussa on paljon tuttua. Asmo Solutions näyttää osaavan samat temput median hyödyntämisessä. Kuten aiemmin on kerrottu, Valkeessa ja Asmo Solutionsissa on paljon samaa: molempien tuote on todellisuudessa jotakin muuta kuin ne kertovat niiden olevan.

Yksikään lehti ei ole asettanut kyseenalaiseksi Asmo Solutionsin esittämiä väitteitä Asmo-laturin energiansäästöstä tai tavallisten latureiden kohonneesta paloriskistä, minkä vuoksi yritys kutsuu Asmo-laturia paloturvalliseksi. Kaikki Asmo Solutionsin kertoma on mennyt mediassa täydestä läpi patenttia myöten.

Median perusperiaatteita on tiedonvälityksen oikeellisuus eikä joidenkin yritysten valehtelun levittäminen. Koska median seuraajat luottavat siihen, että median välittämät tiedot pitävät paikkansa, he myös uskovat niihin. Esim. Asmo Solutionsin kohdalla he luovat mielessään kuvan, että Asmo-laturi todellakin kuluttaa selvästi vähemmän sähköä tyhjäkäynnissä kuin puhelimen mukana tuleva ns. vakiolaturi ja on paloturvallinen toisin kuin vakiolaturit.

Asmo Solutions on vasta taipaleensa alussa – vaikka rämpimistä on kestänyt jo parin vuoden ajan – mutta siitä huolimatta sen kohdalla voidaan puhua vuodesta 0, joka Valkeella oli vuonna 2010.

Asmo Solutions ei ole vielä saanut samaa määrää maksutonta mainontaa kuin Valkee, mutta jos media ei ota kriittisempää asennetta uutisointiinsa, sama voi toistua myös Asmo Solutionsin kohdalla.

 Vakiolaturi Nokia AC-60

Aikaisemmassa kirjoituksessa verrattiin Nokian AC-60 laturia Asmo-laturiin. AC-60:n tyhjäkäyntiteho Nokian (Microsoft) mukaan on alle 30 mW (milliwattia). Mutta jos se olisikin täydet 30 mW, laturin vuosikulutus olisi vain 262 Wh (wattituntia) eli 0,26 kWh. Jos sähkön hinta kaikkine kuluineen on 12 snt/kWh, AC-60-laturin pitäminen kytkettynä sähköverkkoon tyhjäkäynnissä maksaa vuodessa 3 senttiä (0,03 €).

Miksi media ei kerro tuota samassa uutisessa, jossa se kehuu Asmo-laturin energiansäästöä? Jos Asmo-laturi säästää 3 senttiä vuodessa mutta maksaa kuitenkin peräti 40 euroa, onko se uutisoinnin arvoista?

Miksi media ei vaadi Asmo Solutionsilta todisteita vakiolatureiden kohonneesta paloriskistä? Yksi 90-luvulla palanut torppa, jonka todellista syttymissyytä ei taida tietää kukaan, ei ole riittävä todiste vakiolatureiden paloherkkyydestä. Talon syttymissyy saattoi myös olla laturin väärinkäyttö tai sen vahingoittuminen. 

Jos media ei kerro totuutta, Valkeen tarina voi toistua tässä...

Sanomalehti Kaleva

Kaleva ei ole säästänyt sanojaan kehuessaan Asmo-laturia lukuisissa artikkeleissaan. Ehkäpä Kalevan entisellä (ret.) toimittajalla on jäänyt vaihde päälle, koska kehuu Asmo-laturia Asmo Solutionsin fb-sivulla.


Olisi mielenkiintoista kuulla, mitä toimittaja tarkoittaa sanoessaan ”hyvin tuntuu toimivan”? Sitäkö, että se yleensä toimii ja akku varautuu? Vaiko sitä, että se ei ole vielä leimahtanut liekkeihin?

Kommentin ”kiittäminen” pistää hieman silmään. Ei kai kukaan kiitä sitä, että saa ennakkoon maksamansa tuotteen pitkän odotuksen jälkeen. Tavallisestihan kiitetään lahjasta... ja ainakin kaupoissa myyjä (tai kauppias) kiittää ostoksen tehnyttä asiakasta eikä päin vastoin...

Tässä on myöskin jotakin outoa: ”Suosittelen muillekin tätä suomalaista huipputuotetta.”

Kommentti oli jätetty aamulla 6.39, ja toimittaja kertoo noutaneensa laturin samana päivänä (tänään). Joka tapauksessa Asmo-laturin käyttökokemuksen oli täytynyt olla vain alle vuorokauden mittainen käsittäen ainoastaan yhden latauskerran. Miten toimittaja voi yhden latauskerran perusteella suositella Asmo-laturia muillekin ja vielä kehua sitä ”huipputuotteeksi”? Miten!?

Blogisti on seurannut Asmo Solutionsin kompurointia helmikuusta lähtien ja voi rehellisesti sanoa, että Asmo-laturi on kaikkea muuta kuin huipputuote.

Pääministeri Medvedev ja Asmo-laturi

Kaleva kertoi lauantaina Venäjän pääministerin vierailusta Oulussa. Artikkelin kommenttiosassa kerrotaan: ”Nyt tuolle joukolle [Medvedev et al.] jäi konkreettisimpana muistona kaupungista heille jaettu oululainen syttymätön kännykän laturi.”

Siinäpä näkyy selvästi, mitä kaupungin johto ajattelee (suuren ja mahtavan) Venäjänmaan toisesta päämiehestä... Mielessä voi melkein kuvitella, mitä pääministeri ajattelee saamastaan ”syttymättömästä” Asmo-laturista: ”О ебать, Asmo зарядное устройство! Это довольно облажался! Я не хочу этого.”

torstai 8. joulukuuta 2016

Kannattiko sijoitus Asmo Solutionsiin?

Sijoittajat saivat 1 080 000 euron sijoituksellaan 26,07 prosentin omistusosuuden Asmo Solutionsista. Jos sellainen ihme joskus tapahtuu, että yritys maksaa osinkoa omistajilleen, sijoittajat saavat kyseisen osuuden osingoista.


Riskisijoitus

Koska Asmo Solutionsin kuuluu erittäin korkean riskin yrityksiin, tuotto-odotuksen täytyy olla suuri, eli sijoitukselle on saatava tuottoa mahdollisimman paljon (ja mielellään myös lyhyessä ajassa), jotta se kiinnostaisi sijoittajia. Sitten kun (tai pikemminkin jos) Asmo Solutions on maksanut sijoittajille osinkoa näiden tekemien sijoitusten verran, kun huomioidaan verotuksen osinkotuottoa pienentävä vaikutus, sijoittajat ovat vasta päässeet omilleen eli ovat saaneet sijoittamansa rahat takaisin. Tuolloin ollaan siis vasta nollatilanteessa. Sijoitus johonkin toiseen kohteeseen olisi kuitenkin saattanut olla tuottoisampi.

Ei-pörssinoteerattujen yhtiöiden osinkojen verotus on hieman kimuranttia, joten yksinkertaisuuden vuoksi se olkoon 25 %. Tällöin sijoittajat pääsevät omilleen vasta, kun Asmo Solutions on maksanut heille 1 440 000 euroa osinkoja,

Jotta riskinotto olisi kannattavaa, sijoituksen pitäisi tuottaa sijoituksen määrän verran voittoa korkeintaan viidessä vuodessa, mutta koska kyseessä on yritys, jonka valmistama tuote ei niin sanotusti oikein herätä luottamusta, aika täytyy lyhentää neljään vuoteen, jolloin vuosituotto olisi keskimäärin 25 prosenttia.

Nollatilanne

Yrityksen pitäisi siten maksaa sijoittajille 1 440 000 euroa osinkoja neljän vuoden aikana, mikä tarkoittaisi sitä, että Asmo Solutionsin voitonjakokelpoisten varojen pitäisi olla 5,5 miljoonaa euroa neljän vuoden aikana. Yritys arvioi yhden myydyn Asmo-laturin tuovan noin 10 euroa voittoa, joten neljän vuoden aikana myynnin määrän pitäisi olla noin 0,55 miljoonaa kappaletta.

Tuotto-odotus

Jos yritys keikahtaisi tässä vaiheessa, sijoittajat olisivat vasta saaneet sijoituksensa takaisin mutta eivät vielä mitään voittoa, koska yritykseen sijoitettu pääoma olisi jo haihtunut taivaan tuuliin. Ja jos yrityksessä olisikin vielä joitakin varoja, ne menisivät konkurssipesän velkojille. Jotta sijoituksen arvo olisi kaksinkertaistunut, latureita olisi pitänyt myydä kaksinkertainen määrä eli noin 1,1 miljoonaa kappaletta. Sijoittajat olisivat saaneet odotustensa mukaisen tuoton, eikä yrityksen konkurssilla olisi enää kovinkaan suurta väliä.


Onko joulupukkiin uskovia?

Oma kysymyksensä on se, mistä löytää yli miljoona joulupukkiin uskovaa. Latureita on valmistettu ja myyty vasta pieni määrä. Myynti saattaa nopeutua jossakin vaiheessa, mutta melko pian se alkaa kuitenkin vähetä, kun huomataan, mistä Asmo-laturissa on todella kysymys, eli se ei vastaa markkinoinnissa kerrottuja tietoja, kunnes tullaan siihen pisteeseen, jossa rahat loppuvat yrityksestä, eikä lisää tulee enää mistään, jolloin jokin velkoja hakee sen konkurssiin.

Jos yrityksellä ei juurikaan ole mitään toimintaa, suuria velkojiakaan ei silloin voi oikein olla. Niin kauan kuin kassassa on rahaa, palkat maksetaan ainakin omistajille, mutta veron ennakonpidätys jää tuolloin usein tulouttamatta verottajalle, joka tavallisesti hakeekin sitten yrityksen ennen pitkää konkurssiin.

Todennäköisyys sille, että Asmo-latureita myytäisiin miljoona kappaletta, on äärimmäisen pieni. Todennäköisyys sadantuhannen laturin myynnillekin on melko pieni.

7 miljardia Asmo-laturia.?

Ensimmäisessä tai toisessa Asmo-laturia käsittelevässä blogikirjoituksessa ”leikiteltiin” ajatuksella, että maailman kaikkien 7 miljardin älypuhelimen laturit vaihdettaisiin Asmo-latureihin. ”Voitto” olisi vaatimattomat 70 miljardia euroa, josta sijoittajat saisivat 26 prosenttia eli noin 18 miljardia euroa reilun yhden miljoonan sijoituksella. Ihan kiva tuotto! Tarvitseeko enää sitten ihmetellä annin nopeaa merkintää? Ylikierroksille karannut mielikuvitus ja täysin epärealistiset toiveet voivat hämätä pahasti ja ottamaan riskin, joka olisi ehkä sittenkin kannattanut jättää ottamatta. Pelurien sääntö tosin kuuluu: ”häviä vain sen verran, johon sinulla on varaa”.


Sitten kun yritys saa pääomasijoituksen käyttöönsä, sillä on rahaa, mutta onko mitään mieltä valmistaa Asmo-latureita suuria määriä, jos kukaan ei niitä osta? Kuten aiemmin todettiin, yhden laturin valmistuskustannukset riippuvat käänteisesti valmistusmäärästä. Se voi silloin houkutella tekemään suuren tilauksen, kun rahakaan ei nyt ole este. Mutta jos ne eivät kelpaa kenellekään, ainoa keino päästä niistä eroon olisi alennusmyynti, mikä tarkoittaisi tappion tekemistä.

Mihin 1 040 000 euroa riittää?

Aiemmin yrityksen palkkamenoiksi vuodessa arvioitiin noin 377 000 euroa. Nyt kun yritykseen on palkattu uusi Some Asioiden Hoitaja, palkkakakun kasvuksi voidaan arvioida 10 prosenttia. Tuolloin uusi vuosimeno olisi 414 700 euroa.

Jos laturit eivät käy kaupaksi – mikä on varsin oletettavaa – pääoma hupenee melko nopeasti. Muine kiinteine kuluineen noin miljoonan sijoitus kuluisi noin kahdessa vuodessa. Uusi osakeanti tuossa tilanteessa tuskin herättäisi juuri minkäänlaista kiinnostusta.


Loppu häämöttää...

Menisikö kovinkaan pahasti pieleen, jos arvioi, että Asmo Solutionsin taru on päättynyt vuoden 2019 loppuun mennessä? Sijoittajien kohtalo on myöskin karu: he ovat todennäköisesti menettäneet rahansa ilman euronkaan osinkotuottoa. Ehkäpä 50 vuoden kuluttua tekniikan museon kävijät saattavat ihmetellä sinne päätynyttä Asmo-laturia ja pähkäillä sellaisen ostaneiden motiivia...

Summa summarum

Sijoittajien kannattaisi miettiä, johdettiinko heitä harhaan. Jos heillä olisi ollut aiemmin mainittua ”hahmottamiskykyä” tai niin sanottua talonpoikaisjärkeä, he olisivat varmastikin huomanneet, että Asmo-laturi on todellisuudessa jotakin muuta kuin mitä Asmo Solutions kertoo sen olevan eli että Asmo-laturi ei juurikaan poikkea vakiolaturista muuten kuin korkeamman hinnan suhteen. Luodut odotukset Asmo-laturin myyntimenestykselle ovat näin ollen epärealistiset. Jos Asmo Solutions olisi kertonut totuuden Asmo-laturista, eli että Asmo-laturin ja vakiolaturin erot ovat minimaaliset, yritys tuskin olisi kiinnostanut sijoittajia.

Alussa kuvattu tuotto-odotus on lähinnä teoreettinen. Asmo Solutionsiin sijoittaneiden tuotto-odotus oli varmastikin paljon korkeammalla, ja liikevaihdon odotettiin nousevan ekspotentiaalisesti. Siten sijoittajien odotus (ja kiinnostus yritykseen) ei ollut niinkään lähivuosien osingonmaksussa vaan omistus yrityksessä, jonka liikevaihto huitelisi kymmenissä tai jopa sadoissa miljoonissa euroissa tulevina vuosina.

Kuluttajilla taitaa olla sama tilanne. Jos hekin näkisivät Asmo-laturi Solutionsin harhaanjohtavan mainonnan lävitse, he huomaisivat silloin, että ne syyt, joiden vuoksi he aikovat ostaa Asmo-laturin, eivät perustu totuuteen.

Energiansäästö

Paloturvallisuus

Ekologisuus

Ehkäpä kuluttajaviranomaiset tulevat jossakin vaiheessa puuttumaan tähän harhaanjohtavaan mainontaan..?