perjantai 15. tammikuuta 2010

Vuosikymmenen H1N1-huijaus

Uutiset kertovat, että Maailman terveysjärjestö (WHO) olisi tarkoituksellisesti ja osin perusteettomasti luokitellut sikainfluenssan (H1N1) pandemiaksi. WHO päätti pandemialuokituksesta sen jälkeen, kun se oli kuullut kansainväliseen rokoteteollisuuteen läheisissä suhteissa olevia asiantuntijoita. Tämän luokituksen vuoksi maailman lääketeollisuus sai solmittua miljardien eurojen arvoisia rokotesopimuksia useiden maiden kanssa.

Euroopan neuvoston terveystoimikunnan puheenjohtajan, epidemiologi Wolfgang Wodargin mielestä tapaus on yksi aikamme suurimmista lääketieteellisistä skandaaleista. Tämän täytyy kertoa tapahtuneen vakavuudesta.

Suuret lääketehtaat saivat siis vaatimuksestaan WHO:n tekemään pandemialuokituksen, jotta maailman maat käynnistäisivät kansalliset rokotusohjelmansa ja ostaisivat lääketehtailta satoja miljoonia kappaleita rokotteita (noin 10 euroa kappale). Rokotteita valmistavien yritysten osakekurssit ovatkin viime vuonna nousseet huomattavasti nopeasti käynnistyneen rokotetuotannon ansiosta, joka ei vaadi kovinkaan kummoista tietotaitoa.

Viime vuoden keväänä sikainfluenssan leviämisestä kaikkialle maailmaan luotiin kauhukuvia, ja sitä tukivat median välittämät kauhukuvat hengityssuojilla varustautuneista meksikolaisista. Sittemmin on osoittautunut, että sikainfluenssa onkin vaatinut vähemmän kuolonuhreja kuin tavallinen kausi-influenssa. Mikä tulee olemaan maailman reaktio, kun seuraava epidemia(n uhka) tulee? Meneekö kaikki vieläkin överimmäksi vai tullaanko siihen suhtautumaan sikainfluenssan aiheuttaman ”väärän hälytyksen” vuoksi välinpitämättömästi?

Suomeen H1N1-rokotteet hankittiin lääkejätti GlaxoSmithKlinelta Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) suosituksesta. On esitetty väitteitä, että THL:n päättävillä lääkäreillä olisi läheiset (lue: henkilökohtaista taloudellista etua tuottavat) suhteet GlaxoSmithKlineen. Jos niin olisikin, se ei olisi mitään uutta tai ihmeellistä.

Veronmaksajien rahoittama teknologian kehittämiskeskus Tekes tuki vuonna 2008 monikansallista GlaxoSmithKlinea 124 217 eurolla. Pieni summahan se toki on GSK:n kokoisessa yrityksessä mutta myöskin aivan turhaa veronmaksajien rahojen tuhlaamista.

Muutama vuosi sitten eräs lääketehdas järjesti suomalaisille lääkäreille konferenssin, jossa se lahjoitti osallistujille silloisen Nokia-matkapuhelimen huippumallin. Lääketehtaiden tekemä lääkärien lahjominen ei suinkaan ole pyyteetöntä, vaan ne odottavat, että lääkärit suosivat niiden valmistamia lääkkeitä reseptitehtailussaan – ja vielä sillä tavalla, että jos lääkäri on kahden vaiheilla kirjoittaako resepti vai ei, resepti kirjoitetaan ja useimmiten turhaan ja potilaan taloudelliseksi vahingoksi.

Reseptien kirjoittaminen sopii hyvin lääkäreille. Suuri osa lääkärissä käynneistä on turhia, ja lääkäritkin tietävät sen, mutta he haluaa kuitenkin suhtautua ”vakavasti” luulosairaaseen potilaaseen. Mikäpä olisi parempi tapa lääkärille korostaa omaa egoaan kuin kirjoittaa luulosairaalle potilaalle tutun lääketehtaan lääkkeen resepti. Siinä hyötyvät sekä lääketehdas että lääkäri. Maksavan potilaan hyöty on lähinnä tämän oman mielikuvituksen varassa.

Apteekit kirjaavat jokaisen myymänsä reseptilääkkeen tietojärjestelmäänsä, jonne tulee mm. lääkkeen kauppanimi ja lääkärin nimi. Koska apteekit ovat läheisessä tekemisessä lääketukkujen kanssa, jotka puolestaan ovat lääkkeiden tukkumyyjiä ja lääketehtaiden asiakkaita, ei olisi mikään yllätys, jos lääketehtaat saisivat luettelon niistä lääkäreistä, jotka ovat määränneet niiden valmistamia lääkkeitä, ja myytyjen lääkkeiden määrästä. Sehän vain helpottaisi lääketehtaita kiittää niille ”uskollisia” lääkäreitä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti