Suomi-Soffa

Huonekaluliike Suomi-Soffa on tullut tunnetuksi jo vuosikausia kestäneestä ”alennusmyynnistään”, joka on aina vain jatkunut ja jatkunut. Markkinaoikeus on viime joulukuussa kuitenkin kieltänyt Suomi-Soffa Oy:tä markkinoimasta sohvia harhaanjohtavalla jatkuvalla alennusmyynnillä, mutta kiellolla ei ainakaan vielä ole ollut mitään vaikutusta Suomi-Soffan markkinointiin.

Mistä tässä kaikessa on sitten oikein kysymys? Kuvan kolmenistuttavan kangasverhoillun sohvan mainoskuva kertoo kaiken olennaisen. Sen hinnaksi ilmoitetaan (alkaen) 185 euroa, joka on ihan kohtuullinen (tai jopa edullinen) hinta Suomessa valmistetusta sohvasta. Sulkeissa on pienellä tekstillä kerrottu sohvan ”normaali” hinta, joka on huikea 1235 euroa, jolloin ”alennuksen” suuruudeksi saadaan valtava 85 prosenttia.

Jokin ei nyt kuitenkaan oikein täsmää! Jos liiketaloudellisin perustein sohvalle laskettu normaalihinta on 1235 euroa, miten sitä voi kannattaa myydä 85 prosentin alennuksella? Vastaus on: ei tietenkään mitenkään voikaan. 1235 euroa ei olekaan mikään normaalihinta, jolla kyseistä sohvaa olisi myyty ainoatakaan kappaletta.

Selitys, joka paljastui osittain joulukuussa eräässä lehdessä olleessa jutussa, jossa haastateltiin Suomi-Soffan myyjää, on yksinkertainen. Kuvan sohvaa ei juurikaan myydä mainittuun hintaan, koska niitä ei ole myymälässä ja sen toimitusaika menee ”tuotantokiireiden” vuoksi niin kauas, että useimmat asiakkaat päätyvät toiseen malliin, jonka toimitus järjestyy nopeammin ja tietenkin kalliimpaan hintaan.

Myyjä totesikin lehtijutussa, että suurin osa asiakkaista ostaa kalliimman sohvan kuin mitä ensin ajattelivat tullessaan myymälään. 185 euron (alkaen) sohva on siten vain hämäävä sisäänvetotuote. Sen edullisuutta ja houkuttelevuutta korostaa vielä hämäävän korkea normaalihinta. Jos sohvan normaalihinta olisikin ”vain” 264 euroa ja sitä myytäisiin ”vain” 30 prosentin alennuksella, 185 alennushinta ei tuntuisikaan enää yhtä edulliselta kuin jos normaalihinta olisi ollut 1235 euroa.

Suomi-Soffan toimintatapa on samanlainen kuin eräillä koruliikkeillä, jotka myivät ”kulta- ja hopeakoruja” (oikeammin rihkamaa) jatkuvassa alennusmyynnissä ja joiden alennusprosentit olivat samansuuruisia kuin Suomi-Soffalla. Rihkamakauppa on viimeinkin saatu kuriin, mutta Suomi-Soffa odottaa vielä vuoroaan.