Ilmaisjakelupostin mukana tuli jälleen Näkökulma-lehtinen, jossa sen kerrotaan olevan antioksidanttiklinikoiden asiakaslehti. Lehden takasivulla on www-osoite klinikoiden sivuille, joilta löytyi:
”Antioksidanttiklinikat ovat yksityisiä tutkimus- ja hoitolaitoksia, joissa on luotu toimintamahdollisuudet lääketieteelliseen biokemiaan perehtyneille lääkäreille tutkia ja hoitaa potilaita uuden sairauksien syntykäsityksen mukaisesti sairauksien syihin kohdistuvilla hoidoilla.”
Kyseistä ”tieteenalaa” on perinteisesti kutsuttu humpuukilääketieteeksi, ja alan lääkärit ovat läheisessä yhteistyössä luontaistuote-, ravintolisä- ym. teollisuuden kanssa. Yhden käynnin hinta antioksidanttihoitoon ”erikoistuneen” lääkärin vastaanotolla lieneekin yli sata euroa. Useine käynteineen, tutkimuksineen – potilaan ”heikon” terveydentilan osoittamiseksi tarvitaan lukuisia laboratoriokokeita – ja luontaistuote”lääkkeineen” hoidon hinnaksi tullee nelinumeroinen luku, eikä sekään takaa mitään ”ihmeparanemista”.
Lehdessä oli kolme ”koskettavaa” tarinaa epämääräisistä vaivoista ja oireista kärsineistä henkilöistä, jotka eivät olleet saaneet apua perinteisestä koululääketieteestä. Mutta kas kummaa: apu löytyikin antioksidanttiklinikalta. Ihmeparanemisista kertovien tarinoiden lukeminen saanee monen muunkin samanlaisista epämääräisistä vaivoista kärsivien luulosairaiden henkilöiden harkitsemaan turvautumista antioksidanttiklinikan apuun – ja rahastukseen.
Lehden keskelle oli juonikkaasti sijoitettu luontaistuote-mainosliite, jossa esitellään lähes kaikkia mahdollisia alan hintavia tuotteita. Hintoja siinä ei kuitenkaan ole kerrottu, koska ilmoittaja lieneekin ajatellut, että on turha pelotella potentiaalisia asiakkaita korkeilla hinnoilla, ennen kuin nämä ehtivät myymälään tai apteekkiin asti.
Alaan liittyvät epäkohdat ovat:
1) Terveydestään huolestuneiden luulosairaiden taloudellinen hyväksikäyttäminen
2) Tuotteiden järjetön hinta, joka ei ole missään suhteessa valmistuksen, myynnin ja markkinoinnin kustannuksiin
3) Antioksidanttihoitojen liittäminen hämäävästi terveydenhoitoon liittyväksi
Koska toimintaa ei tueta julkisista varoista, on jokaisen oikeasti tai kuvitellusti sairaan oma asia, haluaako joutua antioksidanttien rahastettavaksi. Klinikan lääkäreille se on vain työtä, jonka asiakas (potilas) maksaa. Jos hoito ei auttaisikaan, tuskinpa siitä olisi mitään haittaakaan rahallisia menetyksiä lukuunottamatta.
Antioksidanttihoidot näyttävät olevan läheistä sukua medikalisaatiolle, joka lieneekin lääkärien ja lääketehtaiden yhdessä keksimä keino saada lisää maksavia asiakkaita.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti