Terva 3.0 eli Tervakolmonen

Oulun kaupunginvaltuutetuille esiteltiin eilen uusi idea ja toimintamalli, jonka tavoitteena on uusi Oulu-ilmiö, kertoo Kaleva. Sen pohjana on Terva 3.0 -kasvuyritystehdas, joka on tarkoitus käynnistää Nokiasta irtisanottujen erorahojen turvin.

[Jostakin syystä artikkelia ei ole verkkolehdessä..?]

Idean takana on ex-nokialainen Kari Kivistö, joka nimittää kasvuyritystehtaan avaintekijöitä, yli sataa ex-nokialaista ”innowarrioreiksi”. Erorahojensa turvin nämä ”innosoturit” voisivat työskennellä 15 kuukautta käytännössä palkatta yritysideansa jalostamiseksi, kertoo Kaleva. Uurastuksen jälkeen kasvurityksen toisesta päästä pitäisi putkahtaa yritys, jossa innosoturi voisi jatkaa omien ideoidensa toteuttamista.

Mutta eihän kukaan nyt voisi työskennellä 15 kuukautta käytännössä palkatta edes niinkin ylevän hankkeen kuin Terva 3.0:n hyväksi. Mistä sitten toimeentulo? Kaupungin sosiaalivirastostako?

Toimintamalli ei ole mitenkään uusi, vaan vastaavia yrityshautomoita on ollut eri puolilla maata jo parikymmentä vuotta. Lieneekin niin, että suurin osa hautomon siipien suojista lähtemään joutuneista yrityksistä on kohdannut vakavia vaikeuksia ja joutunut lopettamaan toimintansa melko pian.

Kivistö kertoi testanneensa ideaa tilaisuudessa, jossa Nokian HR-osasto kertoi yt-neuvottelujen kohteena oleville nokialaisille heidän ei-nokialaisesta tulevaisuudestaan. Suurin osa irtisanottavista kertoi olevansa valmiita lähtemään mukaan.

Insinöörit käyttävät mielellään monien nimien ja käsitteiden yhteydessä versionumeroita, kuten tässä Terva 3.0, mutta jostakin syystä Kalevan toimittaja on muuttanut yritystehtaan arkisempaan muotoon Tervakolmoseksi, mistä Terva 3.0 -nimen keksineet eivät oikein taida pitää. Terva 3.0 on varmastikin eri asia kuin Terva 3 (joksi toimittaja halusi nimen muuttaa), tai ainakin insinöörien mielestä. Versiointi aloitetaan kylläkin tavallisesti 0.1:stä. Minkähän vuoksi Terva-tehdas on sitten heti kättelyssä hypännyt (hyväksyttyyn) versioon 3.0?

Kasvuyritystehtaan nimi Terva x.y vaikuttaa hieman oudolta tai ainakin ajallisesti melko kaukaa haetulta. Ehkäpä sillä halutaan viitata aikaan, jolloin laivat olivat puuta, miehet rautaa ja kaupungissakin tuoksahti kainuulainen mäntytisle, terva. Laivojen perinteisen rakennusaineen, puun, muuttuminen raudaksi vähensi tervan kysyntää maailmalla, ja viimeinen niitti lieneekin ollut Toppilassa sijainneen Tervahovin palo vuonna 1901. Lopullinen yhteys kaupungin tervaiseen historiaan katkesi, kun Merijal-makeistehtaan toiminnan lopettamisen myötä tervapastillit katosivat katukuvasta, kunnes nyt sitten viimeinkin yhteys historiaan saadaan palautettua – ainakin nimellisesti.

Kuvassa on oikeita tervamiehiä Merikosken kuohuissa.

Vihreiden valtuutettu Juha Markkola ei ilmeisestikään voinut olla tuomatta esiin vastenmielisyyttään kaikkea tekniikkaa kohtaan ja esitti ivallisena toivomuksenaan, että innosoturit kävisivät ”tomahawkeineen” Oulun linja-autoliikenteen näyttötaulujen kimppuun ja panisivat ne ajan tasalle. Näyttötauluissa on ilmeisestikin ollut joitakin toimintahäiriöitä, mutta tuon kaltaisten vikojen korjaaminen ei lienekään Terva 3.0:n pääintressi.

Kasvuyritystehtaan tavoitteena on saada huhtikuun alusta alkaen 70 osaajaa tuottavaan työhön. Vuoden aikana pitäisi saada käynnistettyä viisi uutta kasvuyritystä ja neljän vuoden päästä peräti 22 uutta kasvuyritystä. (Kasvuyritys tarkoittaa voimakkaasti kasvavaa yritystä, jonka liikevaihto kasvaa vähintäänkin useita kymmeniä prosentteja monena peräkkäisenä vuotena.) Visiointi päättyy arvioon, että vuonna 2014 Terva 3.0 olisi synnyttänyt Ouluun 500 uutta työpaikkaa ja vuotuinen verotuotto olisi 5000 euron kuukausipalkan perusteella noin seitsemän miljoonaa euroa. Uskokoon ken tahtoo!

Edellä ei kerrottu, onko kyse kaupungille tulevasta kunnallisverosta vai veron kokonaismäärästä, mutta se on helppo laskea. 12,5*5000*70*4 tekee 17,5 miljoonaa, josta seitsemän miljoonaa on 40 prosenttia, joten kyseessä on veron kokonaismäärä, josta kaupungin osuus on lähes puolet eli noin 3,5 miljoonaa euroa. Kaupungin kiinnostus hankkeeseen on siten ymmärrettävää, vaikkakin 3,5 miljoonaa on pieni summa yli varojensa elävässä Oulussa ja riittänee hädin tuskin kaupunginhallituksen matka- ja edustuskuluihin.