On aika nostaa kissa pöydälle...

Oulu 1902

Kirkontornista 1900-luvun alussa otettu kuva paljastaa mielenkiintoisen näkymän tuon ajan Oulusta. Vasemmassa alareunassa näkyy juuri valmistuneen Kauppahotellin katto. Alareunassa näkyy myös lukuisia puhelinlankoja, jotka tulevat oikealta, kuvassa näkymättömästä puhelinkeskuksesta, jonka Neuvosto-Suomen ”rakentajat” polttivat vuonna 1918.

Seurahuone näkyy vielä alkuperäisessä 3-kerroksisessa asussaan. Siitä oikealle näkyy silloinen Kaupungintalo. Noiden kahden lisäksi ainoastaan Kaupungintalon takana näkyvä rakennus, Bergbomin makasiini (nykyisin eri paikassa), Kaarlenholvi (vasemmalla), joitakin Rantakadun rakennuksia, jotka eivät erotu kuvassa, ja muutama rantamakasiini ovat säilyneet nykypäiviin.

Torikadulla näkyy kulkijoita

Rakennuksia rannalla

Voi näitä Kalevan uutisia...

Kaleva kertoi lyhyessä uutisessa eilen:

Verkkokauppa.comin Oulun liiketiloihin murtauduttiin perjantain ja lauantain välisenä yönä. Murto tehtiin lauantain puolella noin kello 2.30.

Poliisi kertoo, että vorot veivät myymälästä huomattavan määrän elektroniikkaa.

Tapahtumapaikalta poistui kaksi henkilöä kävellen. Toisella oli päällään monivärinen takki, jonka yläosa oli musta, keskiosa keltainen ja alaosa vihreä.

”huomattavan määrän”

”kaksi henkilöä kävellen”

Nuo kaksi käsitettä ovat ristiriidassa keskenään. Lienee tyhmemmällekin selvää, että ”kävellen” ei voi kuljettaa kovin ”huomattavaa määrää” mitään tavaraa. Totuus lieneekin sitten se, että sieltä ei vietykään ”huomattavaa määrää elektroniikkaa”.

Kuka voi tietää, mitä sieltä todellisuudessa vietiin? Riittääkö siihen myymäläpäällikön oma arvio? Vakuutusyhtiö maksaa kuitenkin sen perusteella edellyttäen, että tavarat oli vakuutettu.

Asmo-laturi on vieläkin saatavilla

Asmo-latureita on edelleenkin myynnissä joissakin liikkeissä. Tietokonekauppa.fi myy sitä 22 euron hinnalla. Samat valheet ovat kuitenkin edelleenkin mukana:

”Asmo-laturi on Suomessa suunniteltu ja valmistettu patentoitu laturi”

Laturi ei koskaan saanut patenttia. Laturi sisälsi toiminnallisuuksia, jotka jonkin toinen taho oli aikaisemmin suojannut patentilla.

”ASMO-laturi on maailman turvallisin laturi”

Tätä väitettä ei ole todistettu millään tavalla.

”Automaattinen poiskytkentä säästää myös energiaa”

Kalevan laturitesti osoitti, että Asmo-laturin hyötysuhde oli huonoin, kun vanha rautasydänlaturi jätetään huomiotta. Latauksen aikana energiaa tuhlaantuu, ja huonomman hyötysuhteen vuoksi Asmo-laturi lämpenee muita latureita enemmän, mikä on ristiriidassa ”turvallisin laturi” -väitteen kanssa.

Rever-verkkokauppa myy myös Asmo-laturia hintaan 22 euroa (alv 0%). Siellä valehdellaan eri asioita.

”Asmo-laturi on maailman ainoa Suomessa suunniteltu ja valmistettu laturi”

Salcomp suunnitteli ja valmisti puhelinlatureita Nokialle Suomessa. Valhetta siis tuokin väite.

Joku heppu on analysoinut laturikirjaa. Tämä virke kummastuttaa hieman:

”Asmo oli aiemmin törmännyt uutisiin latureiden aiheuttamista tulipaloista ja niinpä hän keksi kehittää turvallisen laturin, joka kytkeytyisi automaattisesti pois päältä, kun akku on täynnä.”

Uutisiin? Eiköhän ainoa ”uutinen” ollut keksitty tarina puhelinlaturin polttamasta Väärinmajan ex-meijerirakennuksesta.

https://esseepankki.proakatemia.fi/asmo-no-exit/

On harvinaista, että johonkin tuotteeseen liittyy näinkin paljon valehtelua ja varsinkin, kun kyseessä on näin mitätön tuote.

Onko luovuus loppunut?

Niin näyttää käyvän Luovan Laboratorion kohdalla. Yritys on saanut 17.1.2020 velkomustuomion Finnveran 37 383 euron takaisinmaksamattoman lainan vuoksi.

Niinhän siinä tavallisesti käy, että jos velkaa ei makseta, velkoja hakee velallisen konkurssiin.

Luovalla Laboratoriolla on jokin ”ongelma” kaupparekisterin kanssa. Syyksi paljastuu toimittamaton tilinpäätös viimeiseltä tilikaudelta 1.3.2018–28.2.2019. Se olisi lain mukaan pitänyt toimittaa 31.8.2019 mennessä.

Sama tapahtui jo vuosi aikaisemmin, ja Luova Laboratorio toimitti tilinpäätöksen vasta kehotuksen jälkeen 14.2.2019.

Kaikki alkaa näyttää siltä, että Luova Laboratorio taitaa nyt vedellä viimeisiään...

Kirkkokatu 1900-luvun alussa

Väritetty kuva esittää Kirkkokatua 1900-luvun alussa. Vasemmalla näkyy 1900 valmistunut KOP:n pankkirakennus, joka purettiin 1960. Kauempana vasemmalla näkyy myöskin 1900 valmistunut Kauppahotelli – tuolloin vielä 3-kerroksinen.

Tarkkaa kuvausvuotta on mahdoton arvioida. Pankin ovenpielessä olevaa kelloa ei näy muissa tunnetuissa pankkia esittävissä kuvissa, joten sen taru lieneekin jäänyt lyhytaikaiseksi.

Henkilökortti hukassa

Eilisessä Forum24-lehdessä oli Sekalaiset-palstalla pikkuilmoitus, jossa Raad Al-saadi etsii vuonna 2015 Turkissa hukkaamaansa henkilökorttia.

Tuollainen ilmoitus herättää mielessä monenlaisia ajatuksia, ja mieleen tulee pakostakin vanha kansansanonta ”tasan eivät käy onnen lahjat”.

Mikä tuossa pikkuilmoituksessa on sitten niin omituista? Jos kortti todellakin hukkui ottomaanien maassa viisi vuotta sitten, eikö olisi melko mystistä, jos se löytyisikin nyt Oulusta? Sehän olisi suoranaisesti pieni ihme!

Eikö oikeampi paikka tuolle ilmoitukselle olisi jokin turkkilainen sanomalehti, joista blogilla ei valitettavasti ole mitään tietoa? Myöskin kortin olinpaikan selvittäminen peräti viisi vuotta katoamisen jälkeen tuntuu vain hieman liian myöhäiseltä.

Turkki-sana on tosin kirjoitettu pienellä. Jos se ei sitten tarkoitakaan valtiota vaan vaatetta..? Kortin hukkaaja ei liene nimensä perusteella aivan natiivi finski ja kielen osaaminenkaan ei näytä olevan aivan parasta mahdollista, joten tarkoitetaanko tuolla sittenkin sitä, että henkilökortti olisi voinut jäädä turkin (takin) taskuun vuonna 2015 ja turkki olisi sittemmin kadonnut?

Tuolloin oikea sanamuoto olisi:

”Hei olen Se ja Se ja olen hukannut kaksi osaisen henkilökortin vuonna 2015 turkkini taskussa (tai taskuun).”

Tämä asia jäänee mysteeriksi...

Greta Thunberg

Greta ”Kakara” Thunbergissa on jotakin outoa, ja amerikkalainen sanonta ”the more you stir...” näyttää pitävän myös Thunbergin kohdalla paikkansa.

Helsingin Sanomat kertoi, että uutistoimisto AP oli rajannut ugandalaisen aktivistin Vanessa Nakaten pois sen levittämästä uutiskuvasta, mitä Nakate pitää osoituksena rasismista.

Thunberg poseeraa samassa kuvassa Nakaten ja muiden aktivistien kanssa. Huomio kiinnittyy Thunbergin pieneen kokoon ja lapsenoloiseen ulkonäköön. Thunbergin oikealla puolella seisova Isabelle Axelsson on 18-vuotias eli vain vuoden häntä vanhempi. Eipä oikein uskoisi..?

Mikä on sitten Thunbergin kitukasvuisuuden ja ”nuorekkuuden” salaisuus? Asian selvittämiseksi on parasta kääntyä Wikipedian puoleen, jolla onkin yhtä ja toista mielenkiintoista kerrottavaa.

”Thunberg alkoi kiinnittää huomiota ilmastonmuutokseen jo yhdeksänvuotiaana, jolloin hän lopetti lihansyönnin ja luopui kaiken turhan ostamisesta.”

Mitähän 9-vuotias voisi aivan oikeasti ymmärtää ilmastonmuutoksesta ja sen vaikutuksista? Mitähän turhaa 9-vuotias huomasi ostaneensa tai pikemminkin ostattaneensa vanhemmmillaan ollessaan 8-vuotias?

”Hänen äitinsä on julkaissut Greta- ja Beata-tytärtensä autismia ja ADHD-diagnooseja käsittelevän kirjan.”

Gretalla on siis autismi ja ADHD. Sepä ikävää, mutta valitettavasti tässä ei ole vielä kaikki.

”Gretalla on diagnosoitu Aspergerin oireyhtymä.”

Aina vain ”paranee”. Thunberg on siten kolmen A:n tyttö eli AAA-tyttö.

”Muutamia vuosia sitten Greta kärsi masennuksesta, ja isänsä mukaan ei halunnut syödä tai käydä koulua.”

Onko Thunbergin ”ruokavalio” ja syömälakko vastaus edellä esitettyyn kysymykseen? Mahdollisesti, ja haluttomuus käydä koulua ja oppia niitä samoja asioita, joita hänen ikätoverinsa normaalisti oppivat, näkyy vieläkin. Koulunkäynnin tilalle harrastuksiin on tullut valtameripurjehdus, joka sinänsä on hieno harrastus mutta jota ehtisi harrastaa varttuneemmallakin iällä.

Ahtaamman tulkinnan mukaan Thunberg on mielisairas. Pitäisikö Thunbergin olla asiaankuuluvassa psykiatrisessa hoidossa sen sijaan, että hän huitelee ympäri maailmaa jakamassa pikkuvanhoja neuvojaan?

HumanCharger® Wireless Headset lykkääntyy jälleen

Tämä on todella ”ikävää” kuultavaa: HumanCharger® Wireless Headsetin toimitus on (nyt) lykkääntynyt maaliskuuhun – näin alustavasti.

Syynä on se, että koetuotantoerän ”laatu” ei tyydytä Valkeeta. Mitä enemmän valmistusprosessia täytyy muuttaa ja korjata, sitä kalliimmaksi se tulee Valkeelle.

Mutta miksi vaivautua? Uutta laitetta on tilattu muutama sata kappaletta, ja muualla ja jälkeen päin tapahtuva myynti on tuskin tuon suurempaa, joten kokoinaismäärä tulee jäämään alle tuhannen.

Vanhempi malli oli jo löytänyt ostajansa, ja korvavalon ”maine” on jo kiirinyt ympäri maailmaa, joten mistä Valkee voi enää löytää uusia ostajia (huijattavia)?

A. Improve tactile buttons

B. Improve indication LED visibility

C. Charging port cover must be softer (material)

D. Mitigate the gap at the end of battery housing

E. Remove the hollow from the slider

Suomen jääkärit – itsenäisyytemme kärkijoukko

Jääkärisäätiö julkaisi viime vuoden puolella kirjan Suomen jääkärit – itsenäisyytemme kärkijoukko. Kalevassa oli eilen Matti Lackmanin arvostelu. Lackman on itsekin aikaisemmin tutkinut aihetta, ja se näkyy myös arvostelussa.

Jotta ymmärtäisi paremmin Lackmanin ”asenteen”, on hyvä tarkastella hänen omia tutkimuksiaan. Hänen aiemmin julkaistuissa jääkäreitä käsittelevissä kirjoissa oli havaittavissa selvä vasemmistolainen näkemys.

Lackman väitteli filosofian tohtoriksi Jyväskylän yliopistossa 1985. Väitöskirjan nimi oli Taistelu talonpojasta: Suomen kommunistisen puolueen suhde talonpoikaiskysymykseen ja talonpoikaisliikkeisiin 1918–1939. Jos valitsee tuollaisen aiheen, se kertoo selvästikin vasemmistolaisista sympatioista.

Blogi kirjoitti vuoden 1918 alkupuolen tapahtumista kaksi vuotta sitten, joten sitä ei kannata tässä enää toistaa.

https://oulun1.blogspot.com/2018/01/suomi-1918_22.html

Tutkijan pitäisi olla työssään objektiivinen, mutta Lackman ei siinä oikein onnistunut. Valkoinen jääkäriliike oli hänelle kuin härälle heilutettava punainen vaate. Oma kysymyksensä on sitten, miksi Lackman tutki aihetta, jota kohtaan tunsi antipatiaa. Oliko kyseessä tarkoitus heittää lokaa jääkäriliikkeen päälle?

Lackmanin ”asenne” näkyy selvästikin Kalevan kirja-arvostelussa. Saattaahan kyseessä olla myös kateutta, kun toisessa kirjassa kerrotaan asioita, jotka olivat jääneet häneltä huomaamatta. Ja saattaahan uusi kirja synnyttää mielessä kaunaa, koska jääkäriliikkeestä esitetään nyt objektiivisempi näkemys ilman punaisia linssejä.

Mieliharmia saattaa aiheuttaa myös se, että hänen ”asiantuntemustaan” ei tarvittu kirjan teossa. Mutta miksipä olisi tarvittu, koska Jääkärisäätiö tunsi varmasti Lackmanin mielipiteen jääkäriliikkeestä, eikä sen vuoksi tarvinnut tämän väritettyjä näkemyksiä aiheesta.

Kirjan julkaisija Jääkärisäätiö, joka koostuu lähinnä jääkäreiden jälkeläisistä, ei ehkä ollut Lackmanin mieleen.

Tavallisesti jääkäriliikettä arvostelevat voimakkaimmin ne, joiden joku sukulainen oli vuonna 1918 mukana rakentamassa työläisten paratiisia Suomeen itäisen esikuvan mukaisesti.

Kriitikon tärkein tehtävä (omasta mielestään) on näyttää arvostelussaan, että hän on auktoriteetti ja tietää asiasta enemmän kuin muut ja on itse oikeassa ja muut ovat väärässä – ja sen tulee myös näkyä tekstissä.