sunnuntai 31. tammikuuta 2016

Auringostako energiaa..?

Lauantaisin Kalevan mukana jaettavassa Koti-Kaleva-liitteessä kehuttiin estottomasti aurinkosähköjärjestelmiä. Artikkeli oli niin täynnä liioittelua, vääristelyä ja jopa suoranaista valehtelua, että on aika palauttaa mieliin blogin aurinkoenergiaa käsittelevät artikkelit, joista käy selvästi ilmi aurinkosähköjärjestelmien sopimattomuus subarktiseen maahan.





Kalevan toimittajat ovat tunnettuja siitä, että he ovat helposti haastateltavien vedätettäviä, eli mitä tahansa haastateltava sanookin, se uppoaa toimittajaan täysin ja täytenä totena. Viiden vuoden takainen artikkeli ”suomalaisesta metrojunakeksinnöstä” on hyvä esimerkki tästä. Järjestelmän piti toimia aurinkoenergialla ja jopa tuottaa energiaa yli oman tarpeen myytäväksi muille.


Aiheeseen palattiin palattiin pari vuotta myöhemmin. Mitään edistystä ei ollut tapahtunut, vaan patenttihakemuksella näytti olevan vaikeuksia edetä, koska se loukkasi olemassa olevia patentteja.


Vuonna 2016 Yhdysvaltojen patenttitoimiston patenttitietokannasta ei löydy kyseisen hakemuksen myönnettyä patenttia. Se tarkoittaa sitä, että joulukuun 2010 blogiartikkeliin nimimerkin ”PENTTI” antama palaute ”Patentit on saatu ja nyt se on menoa mailmalle” ei voi pitää paikkaansa. Tuolloin oli menossa vasta patentin hakemusvaihe. Todennäköisesti Kalevan artikkelissa oli ollut maininta ”patentista”...

perjantai 29. tammikuuta 2016

Tekesin yritysrahoitus blogin yrityksille

Tekes jakoi viime vuonna rahaa Oulun 1 -blogistakin tutuille yrityksille. Huomattakoon, että Tekes-rahoitus jakautuu kahteen osaan: avustukseen, joka on lahja yritykselle, ja lainaan, joka lieneekin nollakorkoinen ja joka täytynee ”joskus” maksaa takaisin, mikäli yritys on vielä lainan langetessa maksuun toiminnassa ja ”maksukykyinen”.

Älypuhelimessa toimivan, valon välkettä mittaavan Oulight-sovelluksen kehittänyt Aunio Group Oy sai viime vuonna Tekesin lahjarahaa 33 300 euroa. Kyse oli niinkin hienosta innovaatiosta kuin älypuhelinsovelluksesta, joka puhelimen kameraa apunaan käyttäen mittaa valon tasaisuutta.


Gambina-miesten markkinoilla puuhasteleva kertakäyttöistä promilletesteriä ”kehittävä” Goodwiller Oy sai peräti 354 000 euroa lainaa.

http://oulun1.blogspot.fi/2016/01/goodwiller-oy.html

Goodwillerin kaltaisilla yrityksillä ei ole mitään omaisuutta, jota vastaan ne saisivat normaalisti pankista lainaa, eivätkä yrityksen omistajatkaan ole niin tyhmiä, että he sijoittaisivat omia rahojaan yritykseen tai käyttäisivät omaisuuttaan lainan panttina. Tällaisten yritysten kohdalla on erittäin suuri riski, että Tekes jää nuolemaan näppejään eli lainaa ei konkurssin vuoksi saada perittyä takaisin. Konkurssipesän varat tuskin riittävät yleensä edes pesänhoitajan palkkioon.

Kolmas rahoitettava oli naurettavaa akkulämmitintä markkinoiva Polar Heater Oy. Se sai 166 000 euroa lainaa. Lainan tarve kertonee siitä, että yrityksen talous ei ole kestävällä pohjalla, eli Polar Heaterin tulorahoitus ei ole riittävä. Se tarkoittaa sitä, että akkulämmittimiä ei mene kaupaksi niin paljon, että niiden myynti riittäisi kattamaan yrityksen menot. Tämä ei tietenkään ole mikään yllätys.



On tietenkin ilahduttavaa, että valtiolla on varaa lahjoittaa ja lainata riskillä, vaikka sillä on itselläkin ”jonkin verran” velkaa eli noin 100 000 000 000 euroa. Jos tuo summa 100 euron seteleinä ladottaisiin päällekkäin, siitä muodostuisi 100 kilometriä korkea pino.

Tarkennus: Yhden setelin paksuuden määrittely perustui kymmenen setelin nipun paksuuden arviointiin, jolloin tulokseksi tuli 1 mm. Todellisuudessa yhden 100 euron setelin paksuus on 0,113 mm. Täten valtion velka 100 euron seteleinä muodostaisi 113 kilometriä korkean pinon.

torstai 28. tammikuuta 2016

Danske Bank ”tarkistaa” palveluiden hintoja

Tanskalaisomisteinen Suomessa toimiva Danske Bank (ent. Leonia, ent. Postipankki, os. Postisäästöpankki) lähestyi asiakkaitaan ”ystävällissävyisellä” kirjeellä, jossa kerrottiin, että ”Tarkistamme yksittäishinnoiteltujen palveluidemme hintoja ensi huhtikuusta alkaen”.


Liitteenä tuli neljäsivuinen hinnasto, jonka tekemiseen Danske Bank oli käyttänyt paljon aikaa ja vaivaa eritelläkseen kaikki mahdolliset palvelut, joihin voidaan soveltaa ”yksittäishinnoittelua”, jota siis tullaan ”tarkistamaan” ensi huhtikuusta alkaen. Olisi tietenkin ollut epäkohteliasta asiakkaita kohtaan käyttää verbin ”tarkistaa” tilalla verbiä ”nostamme”, vaikka tästähän tietenkin on kyse. Danske Bank haluaa lypsää enemmän rahaa suomalaisilta asiakkailtaan.

Danske Bank on keksinyt, että pankkitunnuksistakin voi rahastaa asiakkaita 3,00 €/kk. Se tekee 36 euroa vuodessa.

Pankkitunnusten uusiminen maksaa 10 euroa, ja jos Danske Bankin virkailija postittaa ne asiakkaalle, tämän tililtä veloitetaan vielä 10 euroa ylimääräistä.

Jos Danske Bankin virkailija tekee asiakkaalle jotakin ”selvitystyötä”, jota ei ole eritelty hinnastossa, jokainen alkava tunti maksaa vähintään 100 euroa. Tämä tarkoittaa sitä, että muutaman minuutin ”selvitystyö” maksaa asiakkaalle vähintäänkin 100 euroa.

Danske Bank on keksinyt laskuttaa kaikesta mahdollisesta, mikä osoittaa melkoista luovuutta mutta myöskin tavatonta ahneutta. Ehkäpä pankin asiakkaat ymmärtävät Danske Bankin ”yskän” ja osaavat vaihtaa edullisempaan pankkiin.


Danske Bank yritti suomalaisten rahastusta jo kolme vuotta sitten.


Minulla oli pankissa kaksi maksutonta säästötiliä, joita käytettiin internetostosten maksamiseen. (Koska myyjä saa nimen, osoitteen ja tilinumeron, pieni väärinkäytöksen riski on aina olemassa, joten maksamiseen ei kannata käyttää ”parempaa” tiliä.) Tileillä oli kahden maksutapahtuman rajoitus kuukaudessa, mutta kahdella tilillä saattoi tehdä neljä maksutonta suoritusta kuukaudessa.

Kolme vuotta sitten hieman ennen määräaikaa tyhjensin tileiltä niillä olevat vähäiset varat ja ilmoitin pankkiin, että jos 6,4 euron kuukausimaksu tulee voimaan, irtisanon molemmat tilit. Vastineessaan pankki lupasi joustaa ja olla muuttamatta tilejä maksullisiksi. Sitä kesti siis kolme vuotta.

Koska tileille jäi nollasaldo, pankkia on käytetty ainoastaan varmennustarkoitukseen pankkitunnusten avulla. Ehkäpä joku ”älypää” Danske Bankissa on huomannut tuon ja tehnyt aloitteen, että sille määrätään maksu. Eihän maksun perimisessä erikseen pankkitunnuksista olisi muuten mitään järkeä.

Tänä vuonna uhkailu irtisanomisella ei taida enää auttaa, vaan se tulee olemaan todellisuutta.

tiistai 26. tammikuuta 2016

Voi näitä Kalevan uutisia

Verkko-Kalevan uutinen kertoi tänään (blogijuttu sisältää tuotesijoittelua):

”Liedelle jääneet tavarat sytyttivät palon Meri-Toppilassa” [otsikko]

”Palokunnan mukaan Pinkelikadulla sijaitsevan kerrostalon asukas huomasi yksiöönsä palatessaan, että asunto oli täynnä savua.”

”Palokunnan mukaan sähkölieden päällä olevat tavarat olivat syttyneet tuleen.”

Mitä oikein tapahtui? Asukas (todennäköisesti vuokralainen) palasi asuntoonsa ja havaitsi, että hänen lieden päälle jättämänsä tavarat olivat syttyneet palamaan sen jälkeen, kun hän oli aikaisemmin poistunut asunnostaan.

Näinhän sen oli täytynyt mennä. Tavarat olivat tuskin itsekseen siirtyneet lieden päälle..?

Entä sitten syttymissyy, joka kummastuttaa tässä eniten? Eihän lieden levy voi itsekseen mennä päälle..?

Asukas varmastikin ajatteli, että hänellä ei ollut mitään osallisuutta paloon ja soitti paikalle palokunnan, jota uutisen mukaan saapui paikalle useampi yksikkö – sammuttamaan liedellä palavia tavaroita!

Oleellista tässä on se, että palokunta havaitsi liedellä olevien tavaroiden olevan tulessa ja synnyttävän runsaasti savua.

Tämä taitaa olla niitä Gambina-porukan sattumuksia... Unohdetaan lieden levy päälle tunnetuin seurauksin.


Tämä on alan miehille hyvin tavallista: kaivetaan jääkaapista jokin eines, joka pannaan paistinpannuun liedelle lämpenemään ja sen jälkeen mennään nukkumaan. Palokunta sitten herättää ja pelastaa savumyrkytykseltä, jos ehtii...

Koira on sen verran tyhmä elukka, että se saattaa käpälöidä levyn päälle, jos lieden päällä on jotakin sille tarkoitettua, mutta omistajan pitäisi osata varautua siihen.

Mikä tästä tekee Kalevalle tyypillisen uutisen? Uutinen ei millään tavalla ota kantaa syttymissyyhyn. Toimittaja lieneekin ajatellut, että ovathan ne tavarat saattaneet syttyä itsekseen palamaan. MUTTA EIHÄN MIKÄÄN VOI ITSESTÄÄN SYTTYÄ PALAMAAN! (Pellavaöljy voi tosin syttyä itsekseen palamaan otollisissa olosuhteissa, mutta se tapahtuu hitaasti.)

Gambinan tuotesisältö. Gambinassa on reilusti sokeria. Varmastikin sen vuoksi, jotta se ei maistuisi niin pahalta.


Koska toimittajilla on tapana käydä korjaamassa uutisiaan sen jälkeen, kun he hoksaavat, mitä tyhmää oli tullut kirjoitettua, tässä on mitään muuttamatta aito oikea uutinen.


perjantai 22. tammikuuta 2016

Goodwiller Oy

Päivän Kaleva kertoi Oulun Yritystakomon suojissa toimivasta, kuusi henkilöä ”työllistävästä” Goodwill Oy:stä, jonka ”kehittämä” tuote on niinkin ihmeellinen kuin kertakäyttöinen promilletesteri.

Verkko-Kalevan mukaan: ”Sylkitestiliuskalla mitataan veren alkoholipitoisuus. Liuskan värimuutoksesta käyttäjä näkee, jos merkittävä määrä alkoholia on veressä.”

Kaleva kertoi viime elokuussa: ”Oululaisen Goodwiller Oy:n kehittämää kertakäyttöistä promilletestiä suunnitellaan myytäväksi päivittäistavarakauppoihin, kioskeihin ja huoltoasemille. Tuote on herättänyt kiinnostusta sijoittajissa, sillä yrityksen juuri päättyneeseen toiseen rahoituskierrokseen osallistui yhdeksän yksityistä pääomasijoittajaa.”

”Kertakäyttöinen promilletesti on käytännössä älypaperille painettu sylkitestiliuska, jonka tarkoitus on kertoa veren alkoholipitoisuus luotettavasti ja nopeasti.”

Yrityksen toimitusjohtaja sanoo sen suoraan: ”Tuote on kehitetty helpoksi ja yksinkertaiseksi hankkia sekä käyttää. Taskuun sopiva paketti kaupan hyllyltä, pakkausfolio auki ja sylkitestiliuska suuhun.”

Autolla kauppaan, kioskille tai huoltoasemalle mennyt henkilö siis ”ottaa taskuun sopivan paketin – maksamisesta ei tosin ei puhuta mitään – pakkausfolio avataan ja liuska tungetaan suuhun”. Tämä arvattavastikin tehdään samalla kauppareissulla, mutta mitä sitten tehdään, jos testi osoittaa, että tulikin ajeltua hieman juovuksissa?

Goodwiller on niitä yhden ihmeen yrityksiä, jotka toimivat niin kauan kuin jokin taho viitsii rahoittaa niitä.

Yritys kertoo sivullaan: ”Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen on toimintamme taustalla. Kehitämme itsediagnostiikkaa ja tuomme sen kaikkien saataville, jotta ihmisillä olisi mahdollisuus tehdä helposti omaan hyvinvointiinsa vaikuttavia päätöksiä.”

Valkee kertoi aikanaan sivullaan, että se on hyvinvointiteknologiaan erikoistunut yritys. Tuosta saattoi helposti saada sellaisen käsityksen, että surullisen kuuluisaksi tullut korvavalo olisi yksi sen valmistamista tuotteista – eli se oli yksi tuote monien muiden joukossa – mutta se olikin ainoa.

Goodwiller painii samassa sarjassa. Edellä olevasta tekstistä saa samalla tavalla sen käsityksen, että sylkitesteri on vain yksi tuote muiden joukossa.

Goodwiller valehtelee sivullaan (ja yo. tekstissä). Kannustaminen alkoholin käyttöön ei voi olla ”terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä”. Alkoholi on terveydelle haitallista, ja haitallisuus lieneekin suoraan suhteessa nautittuun määrään. Suuri määrä ja pitkä käyttöaika aiheuttavat tiettävästi neurologisia vaurioita. Jos kukaan ei käyttäisi alkoholia, Goodwillerin tuotteelle ei olisi minkäänlaisia markkinoita (jos niitä on nyt sitten muutenkaan).

Goodwiller on aloittanut toimintansa alkuvuonna 2013, eli se on ollut toiminnassa noin kolmen vuoden ajan, aluksi neljän ja myöhemmin kuuden henkilön voimin, ja rahaa on kulunut useampi kuusinumeroinen summa. Puolet yrityksen henkilökunnasta on jonkin sortin ”johtajia”: toimitusjohtaja, liiketoimintajohtaja ja teknologiajohtaja. Mutta mitä on saatu aikaan?

Sylkitesterin ongelmaksi taitaa muodostua tarkkuus. Poliisin käyttämä laite saattaa joskus reagoida aiheettomasti tiettyihin makeisiin, vaikka sen toimintaperiaate on erilainen. Goodwillerin testeri antaa todennäköisesti vielä herkemmin ”vääriä hälytyksiä”.

Tai sitten päin vastoin. Kuvitellaan seuraava tilanne: Olet edellisenä iltana juhlinut (lue: juopotellut) rankasti, ja olosi tuntuu aamulla hieman huteralta, mutta sinun pitää välttämättä päästä liikkeelle. Kun hätä on suurin, on apu lähellä, muistelet vanhaa sanontaa, ja kaivat taskustasi Goodwillerin promilletestin. Avaat pakkausfolion ja nuolaiset liuskaa, mutta se ei osoita mitään indikaatiota. Toistat sen, mutta se ei vieläkään osoita mitään. Päätät lähteä autolla liikkeelle ja jonkin aikaa ajettuasi huomaat edessäsi puhallusratsian, mutta ajattelet (typerästi) itseksesi, että ei mitään hätää, kiitos Goodwillin testin. ”Ja sitten pitkä puhallus”, sanoo poliisisetä. Poliisi katsoo tuimana mittariaan ja sanoo sitten: ”Nouskaapa pois sieltä autosta ja ottakaa avaimet mukaanne...” Mitä selität poliisille?

Goodwillerin kertakäyttöiselle promilletesterille on vaikea nähdä suurta kysyntää. Joku saattaa ostaa sen huvikseen saunailtaa varten kokeillakseen, monennenko huikan jälkeen ”viisari värähtää”, mutta tuskinpa kukaan viitsisi toistaa tuota kovin monta kertaa...

Oulun Yritystakomossa toimii monia Goodwillin tapaisia yrityksiä, jotka julkisen ja yksityisen tuen turvin kehittävät tuotteita, joita kukaan ei todellisuudessa tarvitse tai halua. Tämä on teknologia-Oulu.


Verkkokauppa.com myy paristokäyttöistä Alcometrix-”tarkkuusalkometriä” 75 euron hintaan. Goodwillin mukaan kertakäyttötestin hinta tulee jäämään alle 10 euron, eli se on sitten 9,90 euroa. Kahdeksan liuskatesterin hinnalla saisi ”oikean” alkometrin. Kumpi on parempi valinta?


Alan miehet valitsevat tietenkin oikean mittalaitteen. Näin he perustelevat valintaansa:

”Vaikka Alcometrixin hinnalla saisikin kahdeksan Gambina-pulloa, alkometri on silti hintansa arvoinen ostos.”

”Alcometrixillä voin paremmin tarkkailla humalatilaani, jotta veren alkoholipitoisuus ei pääse laskemaan liian alhaiseksi tunnetuin ikävin seurauksin.”

”Alkometrixin avulla voimme tulilla istuessamme kilpailla, kuka on eniten juovuksissa.”

”Alcometrixin avulla voimme valita porukastamme selvimmän henkilön hakemaan lisää juotavaa.”

Niinpä niin! Siinä tulikin viisaita sanoja alan miesten suista.

tiistai 19. tammikuuta 2016

Wikipediaan voi aina ”luottaa”

Wikipedia lieneekin kaikille tuttu ja hyvin monille ensisijainen luotettavan tiedon lähde. Jopa monien sanomalehtien toimittajat uskovat kaikkeen siellä olevaan tietoon ja käyttävät sitä artikkeleissaan ja lähdeviitteinään.

Wikipedia on harrastelijoiden ylläpitämä, ja tietojen esitystapa on sitten luonnollisestikin sen mukainen. Perinteisissä painetuissa tietosanakirjoissa palstatila oli hyvin rajallinen, mikä pakotti tiiviiseen ja täsmälliseen esitystapaan. Niissä ei jaariteltu joutavia asioita eikä tehty tarpeetonta toistoa.

Wikipedian artikkeleihin kannattaa suhtautua varauksin. Mitä pidempi artikkeli on, sitä sekavampi ja huonommin jäsennelty se tavallisesti on.

Historiankirjoitus on subjektiivista, eli se heijastaa kirjoittajan omia näkemyksiä ja käsityksiä siitä, millainen historiankulku oli. Samalla tavalla Wikipedian artikkelit ovat kirjoittajien ”omia näkemyksiä” siitä, mitä mikin on – huolimatta viitatuista lähteistä, joita siteerataan löyhästi.

Jopa niinkin yksinkertaisen asian kuin 80-luvun suosikkilaulajan Laura Braniganin iän ilmoittaminen oikein näyttää olevan ylivoimainen asia. Vuonna 1952 syntynyt Branigan oli vuonna 2004 kuollessaan vanhempi kuin 47-vuotias...


Syy virheeseen löytyy artikkelin lähteestä. Tässä oli tehty sellainen virhe, että tiedon oikeellisuus oli jäänyt tarkistamatta. Kirjoittajien (tai korjaajien) olisi kyllä pitänyt havaita virhe jo itse Wikipedia-artikkelista, koska kuoliniän olisi voinut hyvin helposti päätellä artikkelin ensimmäisestä virkkeestä. Artikkelia on muutettu niinkin vasta kuin vain 13. tammikuuta eli kuusi päivää sitten. Ja kaiken lisäksi artikkeli on vielä tynkä...


Nyt näyttäkin siltä, että Wikipedia-artikkelin syntymäaika on väärä. Vuosi 1957 on muuttunut vuodeksi 1952. Virhe on myös englanninkielisessä artikkelissa, josta se lieneekin tullut suomenkieliseen. Tämä todistaa edelleenkin Wikipedia epäluotettavuudesta.

Koska kyse on nettilähteistä, linkittäminen niihin on tietenkin hyvä asia, mutta tässä paljastuu internetin nurja puoli: kerran siellä esitetty asia voikin kadota jonakin päivänä – aivan kuin sitä ei olisi koskaan ollutkaan olemassa. Ja mitä vanhemmasta lähteestä on kyse, sitä todennäköisempää on, että linkki ei enää toimi. Linkki Helsingin Sanomien muistokirjoitukseen ei toimi, joten linkki on täysin hyödytön.

Wikipedian ongelma on artikkeleiden jatkuva ”korjaaminen”. Elossa olevan henkilön tietoja voidaan toki täydentää ja havaittuja virheitä korjata, mutta kuolleen henkilön tietojen muuttaminen jatkuvasti vaikuttaa oudolta. Myöskin jonkin vanhan käsitteen määrittelyn jatkuvassa muuttamisessa ei ole mitään järkeä.

Loppukevennyksenä saksalaispimu Sandra laulaa Maria Madgalenasta. Kappale nousi vuonna 1985 listaykköseksi 21 maassa, mikä oli merkittävä saavutus.

sunnuntai 17. tammikuuta 2016

Korvavalo Daily Mailin arvioitavana

Brittiläisen Daily Mail -sanomalehden joulukuun numerossa oli artikkeli, jossa kerrottiin: ”We asked experts for their views on some of the latest winter tech”. Valkee oli päässyt mukaan aiheena hieman vanhahtavasti korvavalo ja ”winter blues”.

Artikkelissa väitetään sellaista, josta jopa Valkee on joko omien puolueellisten tutkimustensa tai riippumattomien tahojen puolueettomien tutkimusten perusteella jo luopunut.

Designed to help those suffering with SAD - seasonal affective disorder - or low mood during dark winter months. The manufacturer claims the ear canal is a more effective route to deliver light to the brain than the eye. In a four-week study carried out by the manufacturer, people with SAD had at least a 50 per cent reduction in their symptoms after using it for eight to 12 minutes a day.

Sitten hieman asiallisempaa tekstiä:

EXPERT VERDICT: 'This is a complete waste of time,' says Professor Russell Foster, director of the Sleep and Circadian Neuroscience Institute, University of Oxford. 'The proposed action of this device cannot be explained by our current understanding of how light regulates human biology: the ear is not a place to target light treatment.

'SAD has been treated successfully in some people with bright light delivered by a light box. Bright blue light delivered in the morning seems to stimulate specialised sensors in the eye. These regulate the body clock and alertness, and may also regulate areas of the brain involved in mood and depression.'

'However, this SAD light has not, to my knowledge, been tested by independent researchers in controlled trials. While there may be some placebo effect, I think it highly unlikely that it provides any real therapeutic value.'

Tämähän ei ollut mitään uutta – ei edes Valkeelle enää. Laite sai kokonaiset nolla pistettä viidestä (0/5). Milloin Valkee uskoo, että korvavalo ei voi vaikuttaa myöskään jet lagiin?



Minkä vuoksi artikkelissa oletettiin korvavalon lieventävän kaamosmasennuksen oireita? Syy löytyy brittiläisestä verkkokaupasta. Sieltä taitaa myös olla peräisin artikkelissa mainittu tutkimus, joka osoittaa korvavalon ”hyödyllisyyden”.


JD Harrisin erikoisala näyttää olevan ”Innovative Health Products”. Huvittavaa tässä on se, että Valkee kapistus löytyy valikon ”NEW Products” takaa.


Tässä menevät ”terveiset” JD Harrisille. Tuskin sitä julkaistaan, mutta saattaahan se panna hieman miettimään, mitä kannattaa myydä.


JD Harris mainostaa korvavaloa etusivullaan. Verkkokaupan myyntisortimentti näyttää tarkemman tutkimisen perusteella olevan sellaista, että Valkeen korvavalo on kaltaisessaan seurassa.


lauantai 16. tammikuuta 2016

”Urheat” ilveksen metsästäjät

”Metsästäjät saivat ilveksen saaliiksi Juurussuolla Oulun lähimaastossa.” 

Näin kertoo verkko-Kalevan uutinen. Nämä viisi reipasta metsästäjää näyttää olevan tyytyväisiä onnistumisestaan jahdissa, jossa eläimellä ei ollut ollut mitään mahdollisuutta. Miten kukaan viitsii näyttää naamaansa tuollaisessa kuvassa?


”Ilves metsästettiin kannanhoidollisen luvan kanssa, jonka riistakeskus myönsi syyskuussa. Ilveshavaintoja on tehty alueella paljon. Metsästäjät tekivät ilveksen jälkihavaintotyötä jo puolitoista kuukautta ennen jahdin onnistumista.”

Mitä pahaa ilves oli sitten tehnyt ansaitakseen kuolemantuomionsa? 

Perjantaina ammuttu 21 kilon naarasilves oli muun muassa mennyt talon pihan läpi ja käynyt rakennuksen alla.”

Nuori naarasilves pääsi hengestään. Maan ainoana luonnonvaraisena kissaeläimenä ilves on eksoottinen eläin, mutta siitä huolimatta jokaisen yksilön olemassaolo näyttää olevan joillekin liikaa...


Suomen ilveskanta on monilla alueilla niin pieni, että pienen populaation aiheuttama vähäinen geneettinen vaihtelu heikentää kannan elinvoimaisuutta. Ilves on varmastikin maan harmittomin petoeläin. Se ei ole tiettävästi koskaan tappanut ketään tai hyökännyt edes kimppuun. Jos ilves viekin joskus jonkin kissan tai koiran, se johtuu lähinnä vain siitä, että nuo samaiset ”metsästäjät” verottavat ilveksen luontaisia saaliseläimiä, joita ovat mm. jänikset ja metsäkanalinnut.

Hirvi on maan pahin tappaja, ja niiden lukumäärä vaihtelee vuosittain noin 50–100 tuhannen välillä. Ilveksiä taitaa olla vain pari sataa kappaletta. Ilves ei hirven tavoin tee nuoressa mäntymetsässä tuhoa, joka metsälain mukaan lankeaa valtion ja lopulta veronmaksajien maksettavaksi. Osa tappioista jää metsänomistajan kannettaviksi.

Hirvi tekee pahaa jälkeä.


keskiviikko 13. tammikuuta 2016

Valkee Las Vegasissa

(Otsikko voisi kuulua myös: ”Meidän poikamme Amerikassa”.)

Valkee esitteli viime viikolla korvavaloaan CES 2106 -messuilla Las Vegasissa. Kyseessä olivat kansainväliset kuluttajaelektroniikkamessut, joilla valmistajat voivat esitellä kuluttajille suunnattuja tuotteitaan, joilla on jotakin tekemistä elektroniikan tai tietotekniikan kanssa.

Koska kyseessä oli näinkin merkittävät tapahtuma ja mukana olivat urheat Oulun pojat, tuntuu suorastaan oudolta tai melkein jopa rikolliselta, että Kaleva ei tehnyt juttua tapahtumasta. Onko Kalevan ja Valkeen väleille tapahtunut jotakin..? Oliko toimituksessa viimeinkin huomattu, miten Valkee oli vedättänyt ja käyttänyt sitä hyväkseen..?

Kyseessä on suunnaton tapahtuma, jossa on kaikkiaan 25 eri esittelytilaa, joista useat ovat pinta-alaltaan suurten hallien kokoisia. Esittelijöitä lieneekin tuhansia.

Alla oleva kuva antaa summittaisen kuvan alueen laajuudesta.


Valkee esitteli HumanScammeria Sands Expo -rakennuksen toisessa kerroksessa (lila). Ja kun kerran Amerikassa ollaan, dollarien määrä ratkaisee: mitä enemmän maksat, sitä paremman esittelytilan saat.


Sisäkuva kertoo, miten paljon esittelykojuja rakennuksessa on. Valkeen kioski on merkitty sinisellä pallolla. Se yksinkertaisesti hukkuu muiden joukkoon.


Tarkempi kuva näyttää Valkeen kojun pienuuden.


Valkeen ”yläpuolella” esitteli tuotettaan 12 Labs, josta paljastuu mielenkiintoista tietoa. 12 Labs on vuonna 2014 perustettu ”yhden ihmeen” yritys, jonka tuote on ”Applause”. Siinä on paljon samaa Valkeen kanssa...


Sivulla todetaan: ”Applause is the perfect app to help you lose weight.” Toisaalla kerrotaan lisää: ”Applause is the most effective tool in your battle to lose weight. (And unlike other weight loss programs, we fit in the palm of your hand.)”

12 Labsin hengentuote on älypuhelimessa toimiva sovellus, joka (valmistajan väitteiden tai toiveiden mukaan) auttaa pääsemään eroon liioista läskeistä, eli kyseessä on painonpudotusohjelma.


Tästä tulee mieleen blogissa jokin aika sitten kerrottu ex-valkeelaisen kehittämä älypuhelinsovellus, joka mittaa keinovalon välkeen määrän. Tätäkö on alan tulevaisuus: keksitään toinen toisiaan typerämpiä puhelimessa pyöriviä sovelluksia, joilla ei tosi asiassa ole mitään hyödyllistä käyttöä..?

Valkeen HumanScammer (os. HumanCharger) oli päässyt Vegasissa arvoiseensa seuraan. Sanottakoon kuitenkin selvyyden vuoksi, että suuri osa messuilla esitellyistä tuotteista on hyödyllisiä, mutta ainahan kuoritun viljan joukkoon jää jokin akana.

Valkee mainosti CES 2106 -tapahtumaa Pohjois-Amerikan Facebook-sivullaan. Kuten kuvasta on havaittavissa, ”Valkee-faneja” ei ole kovinkaan paljon.


Sivun saa näkymään käyttämällä Yhdysvalloissa sijaitsevaa proxya

tiistai 12. tammikuuta 2016

Jääkaappipakastimen ”energiatehokkuus”

Kliseistä ilmaisua käyttäen ”energiatehokkuus” on päivän – tai pitäisikö sanoa nykyajan – sana. ”Energiatehokkuus” on asia, joka ratkaisee, kun valitaan uutta kodinkonetta. Mitä enemmän A:n perässä on plussia, sen parempi (se on). Muulla ei näytä ole väliä.

”Energiatehokkuudella” on tietenkin varjopuolensa, sillä eihän energiansäästö voi syntyä tyhjästä, vaan siitä täytyy aina maksaa jollakin tavalla.

Hyvä esimerkki maksetusta hinnasta on jääkaappipakastimien pakastinosa mitätön koko. Tuon kokoinen pakastustila ei ole mitään muuta kuin vitsi, ja siinä voi säilyttää lähinnä vain jääpaloja ja pieniä määriä kaupasta ostettuja pakasteita. Muuhun käyttöön siitä ei ole.

Esimerkiksi on valittu Elektrolux EN3853MOX, joka maksaa noin 500 euroa. Sen energialuokka on A++ ja se on automaattisulatteinen. Jääkaapin tilavuus on 265 litraa ja pakastimen 92 litraa. Yhdistelmän sisätilavuus on jaettu suhteessa 1:3, eli pakastinosan tilavuus on vain kolmasosa jääkaapin tilavuudesta.

Kuva kertoo, miten energiansäästö on saatu aikaan. Pakastinosan seinissä ja ovessa on paksut eristeet, ja sen korkeus on selvästikin jääkaapin korkeutta pienempi. Koska kylmälaitteen energiankulutus on suoraan riippuvainen kylmätilan tilavuudesta, lämpötilasta ja lämpöhäviöistä, yhdistelmän energiansäästö on saatu aikaan häviöiden pienentämisellä lisäämällä eristepaksuutta ja pienentämällä sisätilavuutta.


Yhdistelmä on pakastinosan automaattisulatuksen avulla haluttu tehdä helppokäyttöiseksi, mutta maksettu hinta tästä on ”energiatehokkuuden” vastaisesti kasvanut energiankulutus. Pakastimen höyrystimen lämpötilan täytyy ajoittain nostaa lämmitysvastuksen avulla nollan yläpuolelle, jotta siihen muodostunut huurre sulaisi vedeksi. Jääkaapin höyrystimen sulatus toimii muuten samalla tavalla, mutta siihen ei tarvita lämmitysvastusta, koska jääkaapin sisälämpötila on aina nollan yläpuolella.

Vanhemmissa yhdistelmissä pakastinosan sisällä kiersi kylmäputkisto, joka takasi tasaisen jäähtymisen (ja huurtumisen). Automaattisulatuksen vuoksi jäähdytyselementtinä toimii lämmitettävä höyrystin, jonka yhdessä paikassa tuottamaa kylmää joudutaan kierrättämään puhaltimien avulla kaapin sisässä. Puhallin pienentää pakastimen luotettavuutta, ja sen vikaantuessa pakastin lakkaa toimimasta.

Seurauksena pakastinosan korkeuden madaltamisesta on tietenkin jääkaappiosan suuri korkeus ja suuri sisätilavuus. Voisi melkein sanoa, että nykyiset jääkaappi-/pakastinyhdistelmät ovat kuin ylösalaisin käännettyjä jenkkijääkaappeja...

Vertailun vuoksi kerrottakoon, että ennen energiansäästövaatimuksia jääkaappi- ja pakastinosien sisätilavuuksien jakosuhde oli lähes 1:1. Yhdistelmän pohjassa sijaitsevat kompressorit veivät hieman tilaa pakastinosasta, mutta muuten osien sisätilat olivat yhteneväiset (pakastinosassa ei tosin ollut ovihyllyjä).

Tekemällä pakastinosa naurettavan pieneksi on tietenkin selvää, että se kuluttaa vähemmän sähköä kuin vanhempi yhdistelmä. Mutta onko saavutetusta hyödystä todellisuudessa mitään hyötyä, jos yhdistelmän käytettävyys heikkenee merkittävästi?

Vanhemman mallin suurempi energiankulutus ei tietenkään mene hukkaan. Se muuttuu lämmöksi ja lämmittää huonetilaa. Vaikka käytössä ei olisikaan sähkölämmitystä, kylmälaitteella tuotetun hyvin pienen sähköön perustuvan lämmityslisän kustannuslisä muuhun lämmitysmuotoon verrattuna on mitätön – ja nykyisellä sähköenergian hinnalla käytännössä olematon.

Jos on tarvetta suuremmalle pakastustilalle kuin nykyisten yhdistelmien minikokoinen pakastusosa tarjoaa, ainoa vaihtoehto on joko ostaa erillinen jääkaappi ja pakastin tai leveämpi yhdistelmä, mutta kahden erillisen laitteen tai leveämmän yhdistelmän energiankulutus on suurempi kuin vanhan yhdistelmän, jolloin mitään säästöä ei todellisuudessa saavutetakaan. Kumpikaan vaihtoehto ei kuitenkaan mahdu vanhaan kalustemitoitukseen.