sunnuntai 15. marraskuuta 2015

Oulun Energia markkinoi aurinkovoimaloita valheellisin perustein

”Entäpä jos yrityksesi tuottaisi tarvitsemansa sähkön itse? Oma aurinkovoimala tuo yrityksellesi useita kilpailukykyisiä etuja. Se on kestävä, kannattava ja luotettava investointi, jonka saat tuottamaan nopeasti ja vaivattomasti. Ja aurinko tuottaa enemmän kuin arvaatkaan – myös pohjoisessa.”

[Eikä tässä vielä kaikki:]

”Voit saada 30 %:n TEM:n energiatuen voimalallesi. Investoinnin takaisinmaksuaika noin 9 vuotta (sis. TEM:n tuen)”

”Oma aurinkovoimala on yrityksellesi järki-investointi: se tuottaa taloudellisesti ja tasaisesti sähköä yrityksesi tarpeisiin. Ja vieläpä pitkään: voimalan tuottotakuu on 25 vuotta ja käyttöikä jopa 50 vuotta.”

Jos tuon kuulisi Ostos-TV:stä, jossa kaupataan kaikenlaista ylihintaista ala-arvoista roskaa, jolla ei tee mitään ja jota kukaan ei ostaisi tavallisesta kaupasta, jossa tuotetta voisi tarkastella lähemmin ja jossa ei tarvitsisi kuunnella Ostos-TV:n aivopesevää myyntipuhetta, sen voisi ymmärtää, mutta kun kyseessä on Oulun kaupungin omistuksessa oleva Oulun Energia, joka omistaa sähkönjakeluverkon Oulun kaupungin alueella, siinä on todellakin jotakin outoa.

Blogissa on aiemmin käsitelty aurinkosähköä useammassa artikkelissa, ja niissä on todettu aurinkoenergian kyseenalainen hyöty maassa, joka sijaitsee 60. ja 70. leveyspiirien välissä ja jossa pilvinen säätyyppi on vallitseva.


Oulun Energian markkinointiargumentit ovat vääristeltyjä ja jopa valheellisia.

”Entäpä jos yrityksesi tuottaisi tarvitsemansa sähkön itse?” 

Virkkeessä ei tosin ole sanaa ”kaiken”, mutta sen halutaan selvästi antaa sellainen kuva, että yritys voisi tuottaa kaiken (ja aina) tarvitsemansa sähkön itse. Se on tietenkin täysin mahdotonta. Tuskin tarvitsee olla mikään Albert Einstein vilkaistessaan nyt ulos ikkunasta ja katsoessaan harmaata taivasta ymmärtääkseen aurinkopaneelien energiantuoton olevan tasan nolla.

”Se on kestävä, kannattava ja luotettava investointi, jonka saat tuottamaan nopeasti ja vaivattomasti.”

Kestävyydestä ei ole mitään takeita uuden teknologian ollessa kyseessä. Taloudellisesta kannattavuudesta ei myöskään ole mitään takeita. Kannattavuuden illuusio on saatu aikaan vääristelyllä ja jopa valehtelulla. Sama pätee myös luotettavuuteen: kyseessä on sen verran uutta tekniikkaa, että MTBF-arvosta ei ole mitään tietoa.

”Ja aurinko tuottaa enemmän kuin arvaatkaan – myös pohjoisessa.”

Potentiaalisella ostajalla ei ole mitään käsitystä paneelien tuotosta, mutta kun Oulun Energian sutki myyntimies esittelee kesä- ja heinäkuun teoreettisia tuottokuvaajia, ostaja on ”myyty” hämäävin perustein. Kaikkina muina vuodenaikoina tuotto on paljon pienempi, ja pilvisyys ja vesisade pienentävät sitä vielä enemmän.

”Voit saada 30 %:n TEM:n energiatuen voimalallesi. Investoinnin takaisinmaksuaika noin 9 vuotta (sis. TEM:n tuen).”

Jos valtio (veronmaksajat) maksaa 30 prosenttia kustannuksista, investoinnin takaisinmaksuaika tietenkin lyhenee, mutta kukaan ei voi sanoa, miten pitkä se vielä silloinkin on. Kyse on investoinnin hinnasta vuotuisine ylläpitokuluineen ja sähköenergian hinnasta. Mitä halvempaa sähkö on, sitä pidemmäksi muodostuu takaisinmaksuaika. Oulun Energian esittämä 9 vuotta on täysin hatusta vedetty luku ja erittäin todennäköisesti liian lyhyt. Sen ainoa tarkoitus on vakuuttaa ostaja investoinnin ”kannattavuudesta”

”Oma aurinkovoimala on yrityksellesi järki-investointi: se tuottaa taloudellisesti ja tasaisesti sähköä yrityksesi tarpeisiin.”

Järki-investointi? Se on pikemminkin järjetön investointi. Sama valehtelu jatkuu edelleen: se tuottaa ”tasaisesti” sähköä. Aurinkopaneelin energiantuotto on kaikkea muuta kuin tasainen. Vaikka unohdetaankin vuorokautinen vaihtelu (joka vaihtelee sen hetkisen vuodenajan maksimista nollaan), paneelin tuotto vaihtelee vuodenaikojen mukaan keskikesän maksimista sydäntalven nollaan.

”Ja vieläpä pitkään: voimalan tuottotakuu on 25 vuotta ja käyttöikä jopa 50 vuotta.”

Kukaan ei tiedä paneelien tuottoa 25 vuoden käytön jälkeen, eikä järjestelmän ostaneella ole riittävää teknistä asiantuntemusta arvioida sitä tuolloin. Käyttöikä on arvoitus, mutta 50 vuotta vaikuttaa melko utopistiselta.

Kaupungin liikelaitoksen työntyminen yksityiselle sektorille kilpailemaan on erittäin kyseenalaista. Se voi säädellä tulostaan muuttamalla sähköenergian siirtohintoja ja perusmaksuja. Koska sillä on tuottovelvoite kaupungin kassaan, se on voimakkaasti sidoksissa kaupungin hallintoon.

Oulun Energian nettisivulla oleva grafiikka kertoo (tyhmemmällekin), että Oulun Energian aurinkovoimalan markkinointi perustuu valheeseen. Sinisen kuvaajan (tuotto) derivaatta on kasvava eli voimalan tuotto kasvaa joka vuosi, vaikka aurinkopaneelien tuoton pitäisi pienetä niiden vanhetessa. Jos vuosituotto olisi vakio (mikä sekään ei vastaisi todellisuutta), kuvaajan derivaatta olisi vakio eli kuvaaja olisi suora viiva. Tosi asiassa kumulatiivista energiantuottoa kuvaavan kuvaajan pitäisi kaartua loivasti alaspäin ajan funktiona.


Oulun Energia tekee väärin, kun se huomioi tuottokuvaajassa energian hinnan nousun inflaation ym. syiden vuoksi. Kun kerran investointi maksetaan ostohetkellä, sähkön hinnassa pitäisi myös käyttää sen nykyistä hintaa. Koska kuvaaja on pantu kaartumaan ylöspäin, se leikkaa investointikuvaajat aikaisemmin, mikä antaa valheellisen käsityksen investoinnin lyhyestä takaisinmaksuajasta. Todennäköisesti kuvaajat eivät tule koskaan leikkaamaan toisiaan, mikä kertoisi investoinnin kannattamattomuudesta.

Olkiluodon uusi ydinvoimala on valmistumassa ja Pyhäjoen voimala valmistunee kymmenen vuoden kuluttua. Mikään ei tue sähkön hinnan nousua, vaan sähkön hinta tulee todennäköisesti pysymään alhaisena useiden seuraavien kymmenien vuosien ajan.

Oulun Energia käyttää markkinoinnissa apunaan valtion tukea, vääränlaista laskentatapaa, asioiden vääristelyä ja jopa suoranaista valehtelua. Ilman näitä aurinkoenergia näillä leveysasteilla osoittautuisi kannattamattomaksi.

Tässä oli jälleen kerran esimerkki, miten tehdään valheellista markkinointia. Jos aurinkovoimaloista kerrottaisiin totuus, kukaan jotakin todellista viherpiipertäjää lukuunottamatta ei niitä ostaisi. On toki olemassa maita, joissa aurinkovoimalan käyttö on taloudellisesti kannattavaa. Mutta ne sijaitsevatkin pienemmillä leveyspiireillä, aurinkoinen poutasää on vallitseva säätyyppi ja sähköenergian hinta on niissä paljon kalliimpaa kuin Suomessa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti