Itämaan tietäjät ja ”tähti”

Wikipedia kertoo:

”Matteuksen evankeliumin mukaan viisaat miehet tulivat itäisiltä mailta Jerusalemiin kunnioittaakseen vastasyntynyttä Messiasta, juutalaisten kuningasta, sillä he olivat nähneet taivaalla tähden, jota he pitivät merkkinä tämän luvatun kuninkaan syntymästä. [- - -] Tietäjät löysivät Jeesus-lapsen luo seuraamalla samaa tähteä, jonka he olivat jo kotimaassaan nähneet ja jota on alettu kutsua Betlehemin tähdeksi.”

Tämä (uskomaton) tapahtuma on antanut sykkeen joulun vietolle, ja tuollaisena se opetetaan koulun uskonnonopetuksessa. Kertomuksen mukaan kolme idästä kotoisin olevaa miestä oli tähteä seuraamalla löytänyt perille tapahtumapaikalle, mutta eihän tuollaisen johonkin tähteen perustuvan suunnistamisen pitäisi olla mahdollista. Vai pitäisikö?

Veneilyä harrastavat, merkintälaskun hallitsevat henkilöt tietävät, miten taivaankappaleet eli kiintotähdet ja planeetat (kuineen) liikkuvat taivaalla. Maapallon pyörimisliikkeen vuoksi kaikki tähdet kiertävät maapallon akselin pohjoiselle taivaalle projisoiman pisteen (pohjoinen taivaannapa) ympärillä niin, että yhteen kierrokseen kuluu aikaa yksi vuorokausi. Ainoastaan ns. navanympärystähdet, joihin Pohjantähti kuuluu, näyttävät pysyvän (enimmäkseen) paikallaan.

Mitä kauempana jokin tähti on pohjoisesta taivaannavasta, sitä suuremmassa kehässä se kiertää sitä. Pohjoiset navanympärystähdet näkyvät vain pohjoisella pallonpuoliskolla ja niin, että mitä pienempi on leveyspiiri, sitä matalammalla ne näkyvät taivaalla.

Edellä mainitussa sadussa kyseessä lieneekin ollut tähdenlento, jota olivat koskeneet samat fysikaaliset lainalaisuudet kuin muitakin tähtiä mutta sillä poikkeuksella, että sen asema oli liikkunut suhteessa muihin tähtiin ja niin, että mitä lähempänä maata se oli ollut, sitä suurempi sen näennäinen nopeus taivaalla oli ollut. Ainoastaan jos tähdelento oli täsmälleen ollut pohjoisessa napapisteessä, sitä olisi voitu käyttää suunnistamiseen, mutta kuitenkin vain pohjoiseen osoittavaan suuntaan.

Täten tietäjien oli täytynyt olla tarkalleen ”tapahtumapaikan” eteläpuolella, jotta suunnistuksesta olisi ollut apua, mutta tähdenlennon liikkeen vuoksi se olisi ollut mahdollista vain hetken ajan, kun meteoriitti oli ollut pohjoisessa. Tuon ajan matkanopeus huomioiden liikkuva tähdenlento olisi varmasti vienyt tietäjät kaikkialle muualle kuin haluttuun ”tapahtumapaikkaan”.

Meteoriitti ei voi putkahtaa tyhjästä esiin, vaan se on aina jonkin painovoimakentän alaisena, joka vetää sitä puoleensa, eli se tulee jostakin ja kulkee jonnekin, kunnes se törmää johonkin planeettaan tai sen keskipakoisvoima (nopeus) pienenee niin paljon, että se ei pysty enää vastustamaan jonkin planeetan painovoimaa vaan viimeinkin ajautuu sitä kohti.