keskiviikko 15. syyskuuta 2021

keskiviikko 4. elokuuta 2021

Laanila ilmasta vuosina 1961 ja 1971

Kuvassa näkyvät blogissa aikaisemmin mainitut Hoikantie 8 ja juuri valmistunut Hoikantie 14–22. Vuonna 1965 valmistuneen Hintantie 11:n paikalla näkyy puurakennuksia. Myös muut Hintantien 3-kerroksiset kerrostalot olivat vielä valmistumatta.

Laanilan Kesoil (Nokkalantie) ei ollut vielä valmistunut. Rautatien vasemmalla puolella näkyy Tuiran vanhoja puutaloja. Edellä mainittuja kerrostaloja lukuunottamatta myös Laanilan kaikki talot olivat puurakenteisia.


Kymmenessä vuodessa Laanila oli kokenut muutoksen, mutta Tuiran puoli oli vielä säilynyt samanlaisena. Hintantie 11, 13, 15, 17 ja 19 olivat valmistuneet. Laanilan Kesoil näkyy kuvan yläreunassa.



lauantai 24. heinäkuuta 2021

Itse tehty mela

Kuvassa näkyy 1920-luvulla yli 80-vuotiaana kuolleen sukulaismiehen*) tekemä perinteinen mela. Ei ole luultavaa, että hän olisi veistänyt melan viimeisinä elinvuosinaan vaan mahdollisesti jopa vuosikymmeniä aikaisemmin. Valmistumisvuosi ajoittunee 1800-luvun lopulle, eli melalla on ikää reilusti yli 100 vuotta. Sitä ei ole enää käytetty vuosiin.


Seuraavassa kuvassa näkyy blogistin saman mallin mukaan tekemä mela, joka on vielä hieman kesken. Sen tekeminen on aloitettu vuosia sitten. Koska se on valmistettu yhdestä kappaleesta, nopean kuivumisen aiheuttaman halkeilun välttämiseksi lavan muotoilu oli tehty hitaasti ja usean vuoden aikana.


Materiaali on 50x200 kuusilankku. Työssä on käytetty vain käsityökaluja eli sahaa, kirvestä, puukkoa ja hiomapaperia. Vanhempi mela lieneekin valmistettu samoja työkaluja käyttäen hiomapaperia lukuunottamatta.

Kaupasta saa 25 eurolla teollisesti valmistetun melan, joka on liimattu useasta kappaleesta ja joka kestää muutaman vuoden riippuen siitä, miten se on sateelle alttiina ja minkä verran sillä tökitään kivistä pohjaa.

Sitten kun mela valmistuu, sitä tuskin raaskii käyttää siihen, mihin se on tarkoitettu, vaan siitä voi tehdä vaikka seinäkoristeen. Sanotaan, että ”ei pojasta polvi parane”, mutta melanteossa, kun välissä on useita sukupolvia, sanonta ei ainakaan tässä tapauksessa pidä paikkaansa.


Tällaisen melan melontaominaisuudet ovat paljon kaupan melaa paremmat pidemmän varren ja suuremman lavan vuoksi. Lavan pitää olla litteä.


Vaikka kirves pysyisikin kädessä, voin vakuuttaa, että tuollaisen melan tekeminen ei onnistu aivan joka jannulta.

*) esiintyy myös eräässä toisessa jutussa

maanantai 14. kesäkuuta 2021

Husqvarna Master 46 vs. Stihl RM 2 R

Kuvassa näkyvät noin 20 vuotta vanha Husqvarna Master 46 ja uusi Stihl RM 2 R. Molemmat ovat ”allesilppuavia”, vaikka todellisuudessa osa silpusta tarttuu rungon pohjaan kiinni, josta se on kaavittava irti.

Leikkurit ovat ominaisuuksiltaan hyvin samanlaiset, mutta teräsrunkoinen Stihl on jämäkämmän tuntuinen. Teräsrungon ainoa odotettavissa oleva ongelma on korroosio, jos maalipinta pääsee rikkoontumaan, mutta muovirungossa ovat myös omat ongelmansa, kuten jäljempänä kerrotaan.


Husqvarnalle on tullut käyttötunteja noin 500, mikä on paljon roiskevoidellulle ilmajäähdytteiselle moottorille. Se onkin näkynyt käytössä. Öljynkulutus on kasvanut, ja käyntiääni on erittäin voimakas. Metallinen ääni taitaa tulla kasvaneista venttiilin välyksistä, mikä puolestaan vähentää moottorin tehoa. Käynnistyvyys on huono. Etanolia sisältävä bensiini oli venyttänyt kaasuttimen kalvon, joka oli täytynyt kerran vaihtaa.

Muovinen runko on hieman haljennut moottorin yhdestä kiinnityskohdasta, minkä seurauksena moottorin akseli on kallistunut vertikaalisesti, Terä on siten kallistunut horisontaalisesti, eli terän toinen pää on lähempänä maata kuin toinen.

Kaasuttimen kierrosnopeutta säätävän jousen kiinnityslenkki katkesi kerran, mutta sen sijaan, että olisi joutunut ostamaan Hirvoselta yli kymmenen euron hintaisen uuden jousen, sen pysyi korjaamaan ohuella kuparinlangan säikeellä. Äänenvaimentimen lämpösuoja murtui kahdesti, mutta sen pystyi korjaamaan.

Sytytystulppa on vaihdettu ainakin yhden kerran. Ilmanpuhdistin on alkuperäinen, mutta se oli tietenkin puhdistettu tarvittaessa.

Kokonaisuutena Husqvarna on palvellut hyvin, ja sitä voi nyt käyttää toisarvoisiin tehtäviin niin kauan kuin se toimii. Öljynvaihtoa eikä muitakaan huoltotoimenpiteitä siihen ei enää kannata tehdä.

Husqvarna maksoi 1400 mk (235 €) syksyn poistokappaleena ostettuna. Varaosien kanssa yhden vuoden pääomakuluiksi tulee noin 12,5 euroa.

Öljynvaihtokulut olivat muutaman euron vuodessa. Tankillisella Husqvarna kävi lähes 1,5 tuntia. Polttoainetta kului lähes 15 litraa vuodessa (~ 25 €).

20 vuoden kehitys näkyy tietenkin Stihlissä. Siinä on automaattirikastin, ja öljynmittatikku on helppolukuisempi. Siinä ei ole kaasuvipua Husqvarnan tapaan, vaan moottori käy aina vakiokierrosluvulla. Polttoainetankki on muovia. Se ei kuluta lainkaan öljyä. Moottorin pohjassa ei ole öljytulppaa, ja sen vuoksi öljy täytyy vaihtaa yläkautta.

Stihlissä on myös amerikkalainen B&S-moottori, mutta Husqvarnaa hieman suurempi. Ihmeellisesti se todellakin käynnistyi heti ensimmäisellä vedolla heti pakkauksesta ottamisen jälkeen, ja myöhemminkin käynnistäminen on ollut helppoa.

Aika näyttää, pystyykö Stihl samaan huin Husqvarna.

tiistai 1. kesäkuuta 2021

Handenergy – ”take the money and run”

Blogi on useassa artikkelissa kertonut valkovenäläisestä (huijarista) Mikhail Vagasta ja tämän Ingiegogo-projektista, käsivoimalla toimivasta Handnergy-latauslaitteesta. Blogi totesi jo hyvin varhaisessa vaiheessa tehtävän mahdottomaksi. Jos pallolaturin toteuttaminen ei ole onnistunut suuriltakaan laturivalmistajilta, miten se olisi voinut onnistua valkovenäläiseltä opiskelijalta.

Niinhän siinä sitten kävi: tukijat ovat menettäneet rahansa, eikä Handenergy-laturi valmistu koskaan. IGG-sivu kertoo selvästi, että Vaga on luopunut projektistaan.


Vaga keräsi Indiegogossa ja KickStarterissa noin 170 000 euroa, joka on erittäin suuri summa rahaa Valko-Venäjällä.

Handenergy oli klassinen esimerkki ”take the money and run”-huijauksesta, jossa tukijat yritettiin pitää rauhallisina jatkuvasti toistuvilla viivästyksiltä ja tuotekehityksessa yllättäen esiin nousevilla uusilla ongelmilla.


https://oulun1.blogspot.com/2017/10/lihasvoimalla-toimiva-handenergy-laturi.html

https://oulun1.blogspot.com/2017/11/handenergy-laturi-on-huijausta.html

https://oulun1.blogspot.com/2017/11/handenergy-laturissa-on-huono.html

https://oulun1.blogspot.com/2018/03/handenergyn-loppu.html


https://oulun1.blogspot.com/2019/01/handenergyn-pelastava-enkeli-saapuu.html


https://oulun1.blogspot.com/2019/01/handenergy-ei-sittenkaan-valmistu.html

https://oulun1.blogspot.com/2019/04/blog-post.html

https://oulun1.blogspot.com/2019/08/mikhail-vaga-pariisissa.html

torstai 27. toukokuuta 2021

Viking Sally 28. heinäkuuta 1987

Kuten media on kertonut, murhasta on syytettynä tanskalainen mies, joka kiistää syyllisyytensä.

Tämän tutkintaan poliisi on käyttänyt valtavasti resursseja, jotka ovat olleet pois tärkeämpien ja ajankohtaisempien rikosten tutkinnasta. Tapauksesta on kulunut lähes 34 vuotta, ja silti asia on viety oikeuskäsittelyyn, vaikka mitään vahvaa näyttöä tanskalaisen syyllisyydestä ei olekaan.

Vastaava tapaus löytyy 11 vuoden takaa, kun poliisi alkoi ”kehittyneempien rikostutkintamenetelmien ansiosta” selvittää ns. Bodominjärven murhia, jotka tapahtuivat niinkin kauan sitten kuin vuonna 1960. Epäiltynä oli eläkkeellä oleva linja-autonkuljettaja Nils Gustafsson. Tutkintaan kului paljon poliisin aikaa, ja tapausta vatvottiin käräjillä kahden kuukauden ajan, mutta oikeus ei löytänyt näyttöä Gustafssonin syyllisyydestä.

Jos sinulta varastetaan polkupyörä tai autoosi tehdään ilkivaltaa, poliisi ei varmastikaan tee mitään rikoksen selvittämiseksi, vaikka lain mukaan se kuuluisi tietenkin poliisin tehtäviin. Tavallinen vastaus on: ei ole aikaa, koska se kuluu tärkeämpinen rikosten selvittämiseen.

Juuri se, että poliisi ei tutki kyseisiä rikoksia, kannustaa tekemään niitä. Riski jäädä kiinni pyörän varastamisesta on erittäin pieni.

Valtaosalle suomalaisista on yhdentekevää, selviääkö Sallyn murhatapaus vai ei. Tärkeämpää heille on poliisin vakavampi suhtautuminen heihin kohdistuneisiin rikoksiin.

Olisi ihmeellistä, jos tanskalainen todettaisiin syylliseksi ja tuomittaisiin elinkautiseen vankeustuomioon. Jos tuomio on vapauttava, se olisi jälleen kerran yksi hyvä esimerkki poliisin ja oikeuslaitoksen huonosta kyvystä priorisoida resurssejaan.

perjantai 21. toukokuuta 2021

40 000 euroa Maustetytöille

Vaalasta lähtöisin oleva Maustetytöt sai 40 000 euron apurahan ”taiteelliseen työskentelyyn uuden levyn parissa”. Se oli suurin yksittäinen apuraha, joka maksettiin Pohjois-Pohjanmaan Kulttuurirahastosta.

Yhtyeen nimeä ei ainakaan voi haukkua kovin omaperäiseksi.

Muista työläinen, että tuokin raha revitään sinun selkänahastasi.

Onkohan tuolle uudelle levylle kovinkaan suurta kysyntää? Nykyisetkin biisit kuulostavat lähes samanlaisilta, joiden taustalla on melankolinen pohjavire. Maustetyttöjen musiikki lieneekin sopivaa kuunneltavaa erittäin pahassa gambinakrapulassa...

lauantai 8. toukokuuta 2021

Professorit eivät halua Raksilaan

Pari vuotta sitten, joku heitti ilmaan erittäin typerän ajatuksen, että Oulun yliopistolle pitäisi rakentaa uudet tilat Raksilan kaupunginosaan. Ajatuksen mukaan kaikki tällä hetkellä Linnanmaalla toimivat yksiköt muuttaisivat Raksilaan.

Samalle tontille pitäisi vielä saada mahtumaan Arinan ja Keskon uudet tavaratalot. Jos tarkastelee Linnanmaalla olevaa rakennusmassaa, tyhmemmänkin pitäisi ymmärtää, että tehtävä on mahdoton.

Muuton toteutuessa Linnanmaan kiinteistöt jäisivät tyhjilleen, koska niihin olisi hyvin vaikea löytää muuta käyttöä. Kansantaloudellisessa mielessä muutto olisi järjetön ja veroeurojen tuhlausta.

Tieto- ja sähkötekniikan tiedekunnan professorit ovat nyt ehdottomasti ajatusta vastaan ja ovat sen tueksi lähettäneet yliopiston hallitukselle kirjelmän, jossa esitetään koko joukko perusteluita, joista osa on naurettavia. Viesti on kuitenkin selvä: he eivät halua muuttaa Raksilaan.

”Lisäksi muutto aiheuttaisi isoja haasteita työnteolle.”

Blogisti voi todeta entisestä opinahjostaan, että siellä olevat tilat ovat erittäin sopivat siihen tarkoitukseen, johon ne on rakennettu.

lauantai 1. toukokuuta 2021

This product is 'Made in Finland'

Tällä tavalla valehtelee sveitsiläinen verkkokauppa Wellnessproducts, joka on yksi hyvin harvoista yrityksistä, jotka myyvät Valkeen HumanCharger® Wireless Headsetia.


Yritys on muuten melko rehellinen, koska se myy korvavaloa ainoastaan aikaeroväsymyksen hoitoon – se ei siis levitä mitään muita Valkeen keksimiä ihmeitä tekeviä vaikutuksia. Todellisuudessa korvavalolla ei ole aikaeroväsymykseen minkäänlaista vaikutusta.

https://www.wellnessproducts.ch/?page=2&lan=en&id=69665


Kuten Valkee itse kertoo, korvavalo valmistetaan Kiinassa.

Pikaisen katsauksen perusteella yksikään suomalainen yritys ei ole ottanut sitä myyntiin. Uuden korvavalon myynti lieneekin siten melko marginaalista. Sen myynnistä ei koskaan tule kannattavaa Valkeelle, eli myynti ei ikinä tule kattamaan yrityksen kuluja ja vielä vähemmän menneiden vuosien yli 10 miljoonan euron tappioita.

Epäonnistumisen myöntäminen on vaikeaa monille yrittäjille, ja totuus valkenee usein vasta sitten, kun yritys haetaan konkurssiin. Valkeen omistajat voivat tietenkin jatkaa tappiollisten korvavalojen myymistä niin kauan kuin rahaa riittää, mutta onko siinä mitään järkeä?

Valkee on hyvä esimerkki Tekesin (nyk. Business Finlandin) täydellisestä osaamattomuudesta. Veronmaksajien rahaa tuhlataan kaikenlaiseen roskaan.

tiistai 27. huhtikuuta 2021

Miksi Alkossa ei ole bonusohjelmaa?

Useilla kauppaketjuilla on omat bonusohjelmansa. Esimerkkinä mainittakoon saksalainen Lidl, jonka slogan kuuluu:

MITÄ ENEMMÄN OSTELEE, SITÄ ENEMMÄN SÄÄSTELEE

Todellisuudessa suurimman säästön saa silloin, jos ei osta mitään...

Alko voisi toteuttaa samanlaisen bonusohjelman, ja sen sloganiksi sopisi hyvin:

MITÄ ENEMMÄN JUO, SITÄ ENEMMÄN SÄÄSTÄÄ

Tosin tässäkin tapauksessa slogan valehtelee rankasti ja suurimman säästön saa se, joka kiertää Alkon myymälät kaukaa.

Alko voisi kuitenkin palkita hyvät asiakkaansa. Blogi ei ota kantaa siihen, minkälainen Alkon bonusohjelman tulisi olla. Ne ovat hieman erilaisia eri kaupoilla. Perusajatus olisi se, että paljon juova saisi suurimmat hyödyt.

Ohjelmaan kuuluisi myös Vuoden Alkoholisti -tittelin antaminen Alkon parhaimmalle asiakkaalle. Olisi tietenkin Alkon oma asia, mitä kriteereitä se käyttäisi ”parhaimman” määrittelemisessä.

Loppukevennyksenä Irwin Goodman esittää kappaleen Alko pistää pulloon.