keskiviikko 1. helmikuuta 2023

Miksi Kipuwex panttaa tilinpäätöstään?

Tilinpäätös pitää toimittaa kaupparekisteriin viimeistään kahdeksan kuukautta tilikauden päättymisen jälkeen. Tuon ajan ylityksestä seuraa 85 euron käsittelymaksu, ja viivästyksen pidentyessä muita seuraamuksia.

Kuten alla olevasta kuvasta näkyy, Kipuwexilla on yhtä poikkeusta lukuunottamatta aina ollut vaikeuksia toimittaa tilinpäätös kaupparekisteriin määräajassa.


Ainoa syy viivästykseen tällä kerralla lieneekin se, että Kipuwex pyrkii viimeiseen asti välttämään julkista häpeää huonon taloudellisen tilanteensa vuoksi, mutta se vain lykkää väistämättömän julki tuloa, eli Kipuwexin huono tilanne tulee paljastumaan ennemmin tai myöhemmin. Se on fakta. Tuollainen toiminta kertoo yrityksen huonosta moraalista.

Kipuwex-kipumittari on tuote, jonka ei olisi koskaan pitänyt nähdä päivänvaloa, ja se tuskin olisikaan onnistunut ilman yhteiskunnan tukea.

Kipuwex Oy on saanut veronmaksajien tukea seuraavasti:

Ely-keskus 30 770 € (2017)
Ely-keskus 104 750 € (2018)
Koronatuki Business Finland 60 800 € (2021)

Tuo tekee yhteensä 196 320 euroa. Tuo kaikki on ollut hukkaan heitettyä rahaa ja pois joltakin toiselta yritykseltä, jolla olisi varmasti ollut parempi yritysidea mutta huonommat suhteet ely-keskukseen ja Business Finlandiin, minkä vuoksi tuki jäi hyvin todennäköisesti saamatta ja innovaatio kaupallistamatta.

Kipuwex ei toki ole ainoa yritys naurettavine tuotteineen, vaan vastaavia on kymmeniä tai jopa satoja, ja niihin on upotettu yhteiskunnan tukea miljoonia euroja – ja aivan hukkaan.

lauantai 21. tammikuuta 2023

Vieläkö tämä (huijaus) jatkuu?

Olisi voinut kuvitella, että oululaisen ”palamattoman” Asmo-laturin tarina olisi jo päättynyt ja unohtunut, mutta ei: moni verkkokauppa myy laturia edelleenkin. Pikaisen haun perusteella laturia myyviä yrityksiä on kahdeksan ja hinta vaihtelee välillä 14,95–39,90 €.

Makustore pelottelee vanhalla Väärinmajan ex-meijerin palotarinalla ja latureiden tulipaloriskillä.

Hämeen Konttoritekniikka mainitsee patentin, jota Asmo-laturi ei koskaan saanut.

Myynnissä olevat laturit taitavat olla peräisin konkurssipesän loppuvarastosta.


sunnuntai 15. tammikuuta 2023

Kadonneen levyn metsästäjät

Kahdenkymmenen vuoden ajan Ylen ohjelmistoon kuulunut Kadonneen levyn metsästäjät (KLM) on vuoden vaihteessa poistunut ohjelmapaikaltaan Radio Suomessa, ja sen tilalle on tullut typerä Sunnuntailöylyt. Saman kohtalon on tosin kokenut muutama muukin vanha ohjelma, ja osa niistä on lakkautettu kokonaan. Tammikuun lopusta lähtien KLM esitetään tiistaisin kerran kuukaudessa.

Alkujaan sunnuntaisin esitetty KLM oli vajaan kolmen tunnin pituinen, mutta muutama vuosi sitten esitysaikaa lyhennettiin vajaaseen kahteen tuntiin ja ilmeisestikin siitä syystä, että toivekappaleiden lukumäärä oli vähentynyt. Ohjelma toimikin pitkään nimensä mukaisesti, eli ainoa keino saada jokin kappale soitetuksi oli sepittää sopiva tarina ”kadonnnesta” levystä, mutta viimeisinä vuosina KLM muuttui pitkälti perinteiseksi puhelintoivekonsertiksi ja toiveen hyväksymiseksi riitti ainoastaan se, että kuulija ei ollut kuullut jotakin kappaletta pitkään aikaan tai halusi vain kuulla jonkin kappaleen.

Vuosien varrella esitetyn musiikin laadussa tapahtui muutos huonompaan suuntaan. Alkuaikoina siellä saattoi kuulla joitakin harvinaisuuksia, joita voisi kutsua jopa helmiksi, mutta myöhemmin ohjelmassa alettiin esittää käsittämättömän surkeita kappaleita. Ehkäpä se kuvasti sitä, että kun aikaisemmin suuresta toiveiden määrästä oli helppo valita ”parhaat päältä”, myöhemmin toiveita oli niin paljon vähemmän, että lähes jokainen täytyi hyväksyä, jotta ohjelma-aika saatiin joten kuten täytettyä. Moni ohjelmassa esitetty kappale olisi todellakin saanut kadota lopullisesti.

Ohjelmassa esitettiin joitakin kappaleita, joita oli lähes mahdotonta kuulla missään muualla. Viime vuosikymmenen puolivälissä siellä soitettiin Ylen kantanauhoilta Fredin ”Oi tuntematon”, jota ei ole koskaan julkaistu millään levyllä. Se, joka onnistui tallentamaan sen tuolloin korkealaatuisena, omistaa harvinaisuuden. ”Oi tuntematon” osallistui Suomen vuoden 1967 Euroviisujen karsinnoihin, mutta toinen Fredin esittämä kappale, Varjoon – suojaan, joka oli selvästikin heikompi, valittiin Suomen edustajaksi Wieniin, ja se sai vain kolme pistettä ja jaetun kahdennentoista sijan (kolmenneksi viimeinen). ”Oi tuntematon” olisi varmastikin menestynyt paremmin.

 

perjantai 13. tammikuuta 2023

Jo oli aikakin...

Kaleva Media on suurissa taloudellisissa vaikeuksissa. Siitä kertovat tulevat yt-neuvottelut, joiden lopputuloksena mahdollisesti jopa 95 henkilöä saa lähteä. Lisäksi 42 henkilöä voi joutua lomautetuiksi ja osa-aikaistetuiksi.

Koko henkilöstön määrä on noin 650. Se tuntuu uskomattoman suurelta, vaikkakin siinä on mukana usean sanomalehden ja ilmaisjakelun henkilöstö. Sanomalehti Kaleva on suurin niistä, ja monissa muissa lehdissä on hyvin paljon samaa sisältöä kuin Kalevassakin.

Sanomalehdet:
Kaleva, Lapin Kansa, Koillissanomat, Raahen Seutu, Pyhäjokiseutu, Iijokiseutu ja Siikajokilaakso

Tilattava entinen ilmaisjakelu:
Rantalakeus

Ilmaisjakelut:
Forum24, Lounais-Lappi, Uusi-Rovaniemi, Raahelainen ja Pohjoisen Polut

Kaleva Kustannus on kahminut haltuunsa monia pienempiä lehtiä, ja tässä on nyt lopputulos: rahkeet loppuivat kesken.

Kaleva on joutunut kierteeseen, josta on mahdotonta päästä pois. Blogi on kertonut tästä useasti aikaisemminkin. Tilaajamäärän pienentyessä kustantaja on nostanut lehden tilaushintaa, mikä on puolestaan saanut monet lopettamaan kalliiksi kokemansa eikä missään nimessä hintansa arvoisen lehden tilaamisen. Tämä on sitten aiheuttanut uuden hinnankorotuspaineen. Tilanne lieneekin nyt se, että tilauksista ja mainoksista saatavat tulot eivät riitä pyörittämään Kaleva Mediaa. Kustantaja nosti hintaa viimeksi vuosi sitten, joten sen toistaminen nyt tuskin olisi kovinkaan järkevää.

Kalevan suurin ongelma on lehden sisältö. Ja syy siihen on lehden päätoimittaja.

Blogi on monesti ihmetellyt sitä, miten Kalevan monikymmenpäinen toimituskaarti saa aikansa kulumaan, koska lehden toimittaminen ei vaadi kovinkaan suurta työmäärää. Nyt syy on viimein selvinnyt kustantajallekin: toimituksessa on aivan liikaa väkeä, jolla ei ole juurikaan mitään mielekästä tekemistä, ja osa heistä saa nyt lähteä.

Kaleva kertoo: ”Yhtiö harkitsee paperilehtien jakelun supistamista.”
Jos tämä tarkoittaa sanomalehti Kalevaa, se tulee olemaan kohtalokasta sille. Kaleva on panostanut digipalveluihin, ja digilehti tungetaan väkisin mukaan paperilehden tilaukseen, vaikka sille ei olisi tarvetta. Paperilehden tilaajilla voidaan näin maksattaa verkkolehden toimittamisen kustannuksia.

Jos se tarkoittaa pieniä maakuntalehtiä, niiden tilaajat joutuvat kärsimään siitä, että Kaleva Kustannus osti ne. Itsenäisinä niillä ehkä olisi ollut paremmat mahdollisuudet.

Internetistä löytyy nykyään paljon maksutonta digiuutisointia, joten miksi kukaan maksaisi Kalevalle samasta palvelusta. Sama pätee tosin muihinkin lehtiin.

Kaleva Median yt-neuvotteluissa taitaa kuitenkin käydä niin, että kustantaja siivoaa pienempien lehtien toimituksia, mutta itse juurisyyhyn ei puututa: sanomalehti Kalevan ylimitoitettu toimitus, jossa sama meno tulee jatkumaan.

Kalevan toinen ongelma on lehden hinta, joka ei ole missään suhteessa lehden sisältöön. Nykyinen hinta tuskin houkuttelee ketään tilaamaan paperilehteä, ja kuten edellä todettiin, digilehdestäkään tuskin kannattaa maksaa mitään, jos samat uutiset saa muualta maksutta.

Kalevan ainoa keino saada uusia tilaajia ja säilyttää tilauksen lakkauttamista harkitsevat nykyiset tilaajat olisi tilaushinnan laskeminen sellaiselle tasolle, joka tekisi siitä houkuttelevan. Viime vuosina tehtyihin tuntuviin hinnankorotuksiin, jotka oli tehty sen vuoksi, että henkilöstön palkat saatiin maksettua, lehden kestotilaajat eivät varmastikaan olleet kiinnittäneet sen suurempaa huomiota, eivätkä etenkään he, jotka käyttävät suoraveloitusta, mutta ehkäpä hekin ovat viimein heränneet.

Kalevassa on eletty kuin siat vatukossa, mutta nyt siihen tulee loppu.

torstai 12. tammikuuta 2023

Penni ajatuksistasi, Recep..?

Olemme kerhossamme pohtineet kovasti, mitä Turkin presidentin mielessä mahtoi liikkua kuvan ottohetkellä Madridin Nato-kokouksessa viime kesäkuussa.


Erdogan katsoo selvästikin ulkoministeri Pekka Haavistoa kasvoillaan hieman erikoinen ilme. Emme osaa oikein sanoa, kuvastaako se huvittuneisuutta, kummeksuntaa, vastenmielisyyttä vai jotakin muuta. Eräs jäsen tosin ehdotti Mikko Alatalon kappaletta mukaillen, että Erdogan ajatteli mielessään: ”Kyllä sitä nyt ollaan niin...”


torstai 22. joulukuuta 2022

Oulun Seudun Sähkön joululahja: 3 pulloa Gambinaa

Oulun etelä- ja kaakkoispuolella toimiva Oulun Seudun Sähkö antaa asiakkailleen joululahjan: perusmaksua ei peritä tulevan vuoden kolmen ensimmäisen kuukauden aikana. 25 A:n liittymän perusmaksu on 11,63 €, joten asiakkaat hyötyvät 34,89 €.

Summa on toki pieni ja joululahjana ajateltuna tulee takautuvasti, mutta Oulun Seudun Sähkön  toiminta on esimerkillistä, josta muidenkin soisi ottavan mallia. Oulun kaupungin energialaitos ei ikinä tekisi samaa, vaan jokainen voitollinen euro kilahtaa kaupungin kassaan eräänlaisena verona. OSS on osuuskunta, ja sen toimintaperiaate on erilainen. Sen omistavat jäsenosuuskunnat ja henkilöjäsenet, eikä yksikään toimialueen kunnista saa osuuskunnan voittoa itselleen. (Osuuskunnan verotus on tosin oma lukunsa...)


Jos OSS:n asiakkaat miettivät, mihin ylimääräisen 35 euroa voisi käyttää, heille voisi kertoa, että rahalla saisi kolme pulloa Gambinaa. Hinta näyttää nykyään olevan 10,99 €. Siitä ei ole kovinkaan kauan, kun pullo maksoi 9,50 €, mutta hinnannoususta huolimatta Gambina on edelleenkin täyden hintansa arvoista.

sunnuntai 18. joulukuuta 2022

Veli ja sen veli

Ukrainalaiset pitävät venäläisiä veljeskansanaan eikä syyttä: kieli on hyvin samanlainen ja slaavilainen kulttuuri yhdistää heitä. Ukrainalla on myös kyseenalainen kunnia olla Euroopan toiseksi korruptoitunein valtio heti Venäjän jälkeen, kuten sunnuntain Helsingin Sanomissa kerrotaan.

 


tiistai 29. marraskuuta 2022

Tämä on järkyttävää

Alla olevassa kuvassa näkyy Suomen tämän päiväisiä Nord Pool -tuntihintoja. Kello 18–19 yhden kWh:n veroton hinta on 50,11 snt. Kun siihen lätkäistään päälle alv, hinnaksi tulee 62,13 snt. (Ajat ovat Keski-Euroopan.) Vuorokauden verollinen keskihinta on 46,50 snt.

kWh-hinta on varmastikin kymmenkertainen verrattuna siihen, mitä useimmat maksoivat puolitoista vuotta sitten.

Eikä tässä vielä kaikki, niin kuin TV-Shop-mainoksissa tavataan sanoa. Pahin on vielä edessä. Jos sähkö on näinkin kallista, vaikka lämpötila on vain muutaman asteen pakkasen puolella, jokainen voi vain mielessään kuvitella, mitä sähkö maksaa silloin, kun lämpötila laskee alle kymmenen tai kahdenkymmenen asteen.

tiistai 22. marraskuuta 2022

Streamsave teki jälleen tappiota

Blogi kertoi kolme vuotta sitten oululaisesta Streamsave-virtausmittarista, joka välittää Bluetooth-yhteyden kautta tiedon suihkuhanan vedenkulutuksesta. Aiheeseen palattiin kaksi kertaa myöhemmin tappiollisten tilinpäätösten myötä.

Nyt näyttää siltä, että laite on poistunut sitä aiemmin myyneiden liikkeiden valikoimista. Olisikohan syynä ollut heikko myynti..? Virtausmittarin ainoa myyjä on yritys itse 69 euron hintaan.

Kesäkuussa 2022 päättynyt tilinpäätös, joka jatkaa entistä trendiä, on karmeaa luettavaa. Tappiota tietenkin tuli, koska yrityksellä on välttämättömiä kiinteitä kuluja. Pahinta on myynnin suuruus: tuhat euroa. Koska luku on pyöristetty, todellinen myynti voi olla mitä vain välillä 500–1499 euroa. Tuosta voidaan arvioida, että tilikautena myytiin vain 10–20 virtausmittaria.

Tulevana talvena, kun energian hinnan ennustetaan nousevan edelleen, laitteelle voisi luulla olevan enemmän kysyntää kuin aiemmin. Virtausmittaria voisi tosin olla hyvin vaikea saada takaisin sitä aiemmin myyneiden liikkeiden valikoimiin.

perjantai 18. marraskuuta 2022

Herää, kuluttaja, sinua kustaan silmään!

Tämän päivän Nord Pool -hinnat kertovat kaiken olennaisen. Suomessa on (Baltian maiden ohella) pörssin kallein hinta, mille ei löydy järkevää selitystä. Tämä on toistunut jo useina päivinä.


Suomeen tosin tuodaan jonkin verran Ruotsista, mutta Ruotsin €/MWh-hinta on alle puolet Suomen hinnasta. Viron yhteys on likimain tasapainossa.


Ruotsista viedään myös Keski-Eurooppaan, mutta siellä hinta on selvästi Suomea alempi. 

Oulun Energian sähköntuotannon veroton omakustannushinta on alle 2 snt/kWh. Hyvinä aikoina sitä on myyty kannattavasti asiakkaille 4–5 sentin kWh-hintaan. Tämän päivän pörssin keskihinta on 27,5 snt/kWh. Kun Oulun Energia myy ylimääräisen sähkönsä eli sen, jota ei tarvitse toimittaa määräaikaisen sopimuksen tehneille asiakkaille, pörssiin, se saa puhdasta voittoa noin 25 senttiä kWh:lta. Se on yli kymmenkertainen verrattuna siihen, jonka se sai ”hyvinä aikoina”.

Niin Oulun Energia kuin kaikki muutkin sähköntuottajat hyötyvät nyt siitä, että pörssihinta on korkealla, ja mitä korkeampi on hinta, sitä suurempi on hyöty. Puolestaan niillä sähkönmyyjillä, joilla ei ole omaa tuotantoa, on yhdentekevää, mikä pörssihinta on. Ne vain lisäävät pörssihintaan oman marginaalinsa, joka on vakio pörssihinnasta riippumatta.

Tämän päiväiseen hintaan täytyy lisätä alv, jotta saadaan kuluttajan maksama hinta. Verollinen hinta on siten 34,10 snt/kWh. Tuosta huomataan, että valtio saa verona yli 6 snt/kWh. Tuohon tulee lisäksi sähkövero 2,79 snt/kWh ja verkkoyhtiön siirtomaksu, joka vaihtelee kahdesta sentistä ylöspäin.

Pörssistä sähkönsä ostavat kuluttajat voivat vain kauhulla odottaa tulevan talven pakkasia ja entistä korkeampia hintoja.