tiistai 26. joulukuuta 2017

A-olut ruokakauppoihin

Vuoden alusta alkaen IV-veroluokan olutta alkaa saada myös ruokakaupoista. Myös A-olueksi kutsuttua ”janonsammuttajaa” sai aiemmin vain monopoliliikkeestä, joten se tulee tietämään Alkon myynnin tuntuvaa vähenemistä. Nelosen hinta tulee myös laskemaan merkittävästi – jopa lähes 50 prosenttia verrattuna Alkon hintoihin. Siinäpä ne ”hyvät” uutiset taisivat sitten ollakin.

Huonoja ovat ne, että alkoholihaitat tulevat lisääntymään. Näyttää vain siltä, että alkoholi ei yksinkertaisesti sovi suomalaisten slaavilaiselle kansanluonteelle.

Keskiolut vapautui vuoden 1969 alussa, ja muutos oli merkittävä: kulutuksen lisääntymisen seurauksena sosiaaliset ja terveydelliset haitat kasvoivat huomattavasti.

Mutta milloin on Gambinan vuoro? Milloin tuota ”ammattilaisten” suosimaa juomaa saadaan lähikaupasta?

Loppukevennyksenä Juice Leskinen esittää kappaleen Einarin polkupyörä. Siinä kerrotaan: ”Einaria vitutti, hän tahtoi pullon A:ta. Jaska myi, ja Einarilla käsi hipoi maata...”


perjantai 22. joulukuuta 2017

Valtakatu, Tuira

Oulu-lehti, tuo Oulu-tiedon ”osaaja”, on jälleen kunnostautunut mutta ei niin mairittelevalla tavalla. Moni seuraaja saattaa muistaa blogissa mainitun Oulu-lehden kompastelun, jossa Kirkkokatua väitettiin Isokaduksi:


Keskiviikon Oulu-lehdessä kerrottiin, että Tuiran kaupunginosassa sijaitsisi Valtakatu. Tuo väite meni oman tietämyksen ylitse. Kaverini Reiskan isä on tunnettu oululainen paikallishistorian tuntija, mutta hänkään ei osannut paikallistaa kyseistä ”katua” Tuirassa eikä missään muuallakaan Oulussa.


Valtatie sen pitäisi tietenkin olla, mutta tuon laatuinen virhe kertoo paljon toimittajan ”osaamisesta” ja maalaisuudesta.

Lehtijutussa mainostettiin Valtakatu 47:ään avattua kahvilaa. Tuosta osoitteesta kymmenen numeroa itään päin Valtatie 57:ssä sijaitsi blogissa joskus mainittu sähköasennusliike Suomen Olvis Oy, jossa yrittäjänä toiminut henkilö esitteli maanantaina Ylen TV1:llä esitetyssä Autobonus-dokumentissa verkostomarkkinointia. Ohjelmassa mainittiinkin hänen yrittäjätaustansa.

tiistai 19. joulukuuta 2017

Beautiful in the rain

Moni kappale saattaa kuulua erilaiselta riippuen sen sovituksesta ja esityskielestä.

Tony Hatch orkestereineen esittää säveltämänsä kappaleen instrumentaaliversiona vuonna 1967.


Brittilaulaja Petula Clark esitti sen laulettuna vuonna 1968.


Fredi esitti samana vuonna Juha Vainion sanoittaman suomalaisversion.


lauantai 16. joulukuuta 2017

Stay safe and don't burn your house down...

Asmo-laturi on nyt niin sanotusti menneen talven lumia, mutta sallittakoon vielä yksi kirjoitus aiheesta. Katsokaamme tarkalleen vuosi taaksepäin, mitä silloin tapahtui.

Blogi julkaisi joulukuussa kaikkiaan 24 kirjoitusta, joista peräti 19 käsitteli tätä ”patentoitua” ja ”palamatonta” laturia. Tuolloin laturi oli vasta tullut myyntiin, ja kaikki näytti olevan mahdollista maailmanvalloitusta varten – ainakin mikäli sijoitusmuistioon oli uskomista.

Kuukauden kohokohtia olivat, kun Venäjän Federaation pääministeri Dimitri Medvedev ja Kalevan toimittaja saivat laturin.

8. joulukuuta julkaistussa kirjoituksessa kysyttiin: ”Menisikö kovinkaan pahasti pieleen, jos arvioi, että Asmo Solutionsin taru on päättynyt vuoden 2019 loppuun mennessä?”

Se meni noin kahdella vuodella pieleen: loppu tulikin reilusti ennakoitua aikaisemmin.

On vaikea tietää tarkalleen, mikä oli syynä laturitarinan päättymiseen, ennen kuin se ehti edes kunnolla alkaakaan. Rahaa oli ainakin reilusti käytettävissä. Ehkäpä suurin syy oli se, että laturi perustui liian moneen paikkaansa pitämättömään asiaan, jotka alkoivat väitellen tulla julki, ja se oli kallis – korkeimmillaan jopa 50 euroa.

Ehkäpä useimmille alkoi selvitä, että puhelinlaturit eivät olekaan palovaarallisia ja energiasyöppöjä, joihin argumentteihin Asmo-laturin ”ylivertaisuus” perustui. Myös keksityn palotarinan paljastumisella oli varmastikin oma vaikutuksensa.

Viimeisiä latureita myydään nyt 9,90 eurolla Kärkkäisellä ja Motonetissa. Koska Puuilo ei vieläkään ole päässyt eroon niistä, sen täytyy kertoa siitä, että Puuilo osti luultavasti 2000 laturia, joita on jo viime maaliskuusta alkaen myyty tappiolliseen 20 euron hintaan.

Aiemmin oli epäselvää laturin valmistusmäärästä, oliko se 5000 vai 30 000 kappaletta. Koska latureita on vielä niin paljon myynnissä, jälkimmäinen luku lieneekin oikea. Se selittää myös pääoman vähenemisen. Jos yhden laturin valmistuskulut olivat 20 euroa, niiden valmistamiseen meni kaikkiaan 600 000 euroa.

Tuosta määrästä suuri osa on myyty suurella tappiolla. Jos laturin saa nyt 9,90 eurolla, sen veroton hinta on 7,98 euroa. Liikkeen kate lieneekin noin 4 euroa, jolloin Asmo Solutions sai yhdestä laturista neljä euroa ja teki samalla tappiota 16 euroa.

Kokonaisuutena lieneekin niin, että laturit tuottivat tappiota yritykselle, ja sen sijaan, että sijoittajat olisivat saaneet miljoonavoitot tulevina vuosina, he joutuivatkin lopuksi subventoimaan kymmenen euron latureiden myyntiä.

Varaston viimeisiä... Jos yhdessä laatikossa on 20 laturia, kuvassa niitä on useampi sata kappaletta.


torstai 14. joulukuuta 2017

Pokkitörmän Shell-huoltoasema

Kuvissa näkyy Pokkitörmän Shell-huoltoasema melko pian valmistumisensa jälkeen vuonna 1934.


Tienviitat osoittavat, paljonko matkaa on Kuusamoon ja Tornioon.


50-luvulle tultaessa huoltoasema oli kokenut pienen muodonmuutoksen.


tiistai 12. joulukuuta 2017

Handy Care Ring™

Oululaisen tietokoneliike Laatumikron lehtimainoksessa kaupataan Handy Care Ring™ -hoitorengasta. Koska lyhyen mainostekstin lopussa esiintyvät sanat ”oululaista osaamista”, se herätti heti mielenkiinnon. Yleensä ”oululainen osaaminen” on joko tarkoittanut huijaustuotetta, tuotetta, jolla ei tee mitään, tai tuotetta, jonka hinta ei ole missään suhteessa käyttöarvoon tai -hyötyyn. Näistä löytyy useita esimerkkejä blogista.

Kun katsoo Handy Care Ringin hintaa, 79 euroa, huomaa helposti, että jälkimmäisin toteamus pitää paikkansa Handy Care Ringin kohdalla. 79 euroa on järkyttävä hinta muovirenkaasta, jonka kehän sisäpuolelle on kiinnitetty viisi kierteen avulla säädettävää kumituttia.


Itse tehtynä vastaava vekotin maksaisi noin kymmenen euroa.

Valmistajan sivulla kerrotaan: ”Handy Care Ring™ -hoitorengas on kehitetty Oulussa, ja sille on haettu patenttia.” Tuskin menee pahasti pieleen, jos arvioi, että patenttivirasto ei tule löytämään siitä mitään keksinnöllisyyttä, eli patentoimiseen käytetyt rahat tulevat menemään täysin hukkaan.

Kuten asiaan kuuluu, valmistajan sivulla on pelkästään myönteisiä ”käyttäjäkokemuksia”. Ne, jotka ovat havainneet kalliin tuotteen hyödyttömäksi, eivät ole tietenkään saaneet ääntään kuuluviin.

Vaikka Handy Care Ring olisikin joillekin hyödyllinen tennis- ja golfkyynärpään, hiirikäden sekä muiden käden rasitusvammojen hoidossa (joihin vaivoihin valmistaja kertoo sen auttavan), sen hinta on järkyttävä.

Valmistaja kertoo:

Esimerkkejä Handy Care Ring™ -hoitorenkaan käyttäjäryhmistä:

- Toimistotyön tekijät ja erilaisten päätelaitteiden käyttäjät
- Rakennusalan työntekijät, metsäammattilaiset ja autoilijat
- Hoitoalan työntekijät, esim. hammaslääkärit
- Mailapelien pelaajat sekä esim. frisbeegolfaajat, kiipeilijät, keilaajat, hiihtäjät ja motoristit
- Muusikot

Handy Care Ring on valmistettu muovista(!). Miten on mahdollista, että siihen ei tässä tuhansien järvien ja humisevien honkien maassa ole käytetty kotimaista uusiutuvaa materiaalia eli puuta? Syy on tietenkin hinta: muovivalun tekeminen on paljon helpompaa ja halvempaa kuin valmistaminen puusta.

Missään ei mainita, että Handy Care Ring olisi valmistettu Suomessa, ja jos niin olisi, se olisi varmastikin tällaisena merkkivuonna mainittu. Hurja hinta voisi tosin puoltaa sitä käsitystä, että se on valmistettu Suomessa. Tuote on niin kolhon näköinen, että se voisi olla hyvinkin valmistettu jossakin nyrkkipajassa tai autotallissa.

Jos kädessä on vielä viisi sormea, samanlaista hierontaa voisi tehdä omilla sormilla, ja siinä myös toinen käsi saisi hyvää sormiverryttelyä.

Tuntuisi vain ihmeelliseltä, jos vastaavaa tuotetta ei olisi jo ”keksitty” ja käytetty jossakin muussa maassa...

sunnuntai 10. joulukuuta 2017

BrightChargerin kohtalo..?

BrightCharger kertoi syyskuun lopulla, että laturin valmistuminen ja toimitus lykkääntyy ”arviolta” joulukuuhun eli lähes kolme kuukautta eteenpäin. Tuolla tukijoille haluttiin välittää viesti, että laturi voisi olla valmis ennen joulua ja useamman laturin ostaneet voisivat suunnitelmiensa mukaan pakata joitakin niistä lahjapaketteihin.

Nyt näyttää kuitenkin vahvasti siltä, että BrightCharger ei tule valmistumaan jouluksi monien tukijoiden pettymykseksi. Koska tukijoita oli vain vaatimattomat 123 kappaletta, pettyneiden lukumääräkään ei voi olla kovin suuri. Toisaalta BrightChargeria lahjaksi odottavien lukumäärää voi olla vaikea arvioida. Joka tapauksessa kukaan ei tule lataamaan joulupyhinä puhelintaan BrightChargerilla.

Kyseessä on suhteellisen yksinkertainen tuote, joten lykkääntyminen kertonee suurista vaikeuksista. Indiegogossa kerätty 22 tuhatta dollaria on vain pieni summa verrattuna viime vuonna Tekesiltä saatuun lähes 190 tuhanteen euroon. Tuossa mielessä velvoitteet tukijoille ovat varsin pienet, ja tuota oletusta tukee BrightChargerin erittäin huono tiedottaminen somessa.

Tukijat odottavat varmastikin mitä tahansa tietoa projektin etenemisestä, mutta jos projekti ei ole edennyt lainkaan, eihän siitä voi tietenkään tiedottaa mitään. Se voi kertoa myös BrightChargerin ylimielisestä asenteesta tukijoita kohtaan.


Blogi kertoi lokakuussa BrightChargerin patenttihakemuksen vaikeuksista: se ei tule saamaan patenttia keksinnöllisyyden puutteen vuoksi. Hakemuksessa oli paljon samaa vanhemman hakemuksen kanssa, ja voi olla mahdollista, että tämä on syynä laturin valmistumisen lykkääntymiseen.

Kukaan ei voi valmistaa tuotetta, joka loukkaa jonkun toisen patenttia, ilman sopimista oikeudenomistajan kanssa.

Tässä toistui vanha tuttu tarina: sotaan mentiin soitellen, mutta paluu sieltä on vähemmän kunniakas. BrightCharger sai median mukaan levittämään tietoa uniikista innovaatiostaan, jonka piti lähes pelastaa maailma ilmastonmuutokselta. Laturin hyödyllisyyttä yritettiin perustella monin valhein.

”Tavoitteena ei ole enempää tai vähempää kuin mullistaa maailma. Keksinnölläni haluan säästää energiaa maailmassa vähintään kuuden ydinvoimalan verran”

Voidaanko puhua ”keksinnöstä”, jos Jane Pin Tin haki sille patenttia jo vuonna 2012? Vastoinkäymisistä on tietenkin vaikea ja noloa kertoa julkisuudessa, ja sen vuoksi niistä vaietaan niin kauan kuin mahdollista. Näinhän kävi myös erään oululaisinnovaation kohdalla...

lauantai 9. joulukuuta 2017

Unicon uusi yritys

Unicon kusetuskampanja Kickstarterissa keskeytettiin viime hetkellä ylläpitäjän toimesta. Virallinen syy ”keskeytykselle” on se, että Unicolla ei ollut esittää minkäänlaista versiota puhelinsovelluksesta (app). Koska Unico ”kertoi” laitteensa olevan prototyyppivaiheessa, sovellus olisi tietenkin pitänyt olla olemassa toimiakseen itse pesulaitteen kanssa, josta ei tietenkään ollut oikeasti olemassa minkäänlaista toimivaa prototyyppiä. Todellinen syy taitaa kuitenkin olla se, että Kickstarter sai liian paljon valituksia ja syytöksiä, että Unico on huijausta.

Unicon huijarit eivät lannistuneet kovin vähästä ja aloittivat uuden 20-päiväisen kampanjan Indiegogossa, jossa pesulaite on vain muutaman tunnin aikana kerännyt jo 100 prosenttia tavoitteestaan. Tyhmimmät tukijat seurasivat tietenkin perässä Kickstarterista.

Kickstarter-kampanjan keskeytymisen vuoksi Unico-huijareille tuli pieni viive saada rahojaan, minkä vuoksi Indiegogon kampanjan pituus on nyt vain 20 päivää Kickstarterin 60-päiväisen sijasta. Tuotekehityskin on nyt vasta konsepti-vaiheessa.


Toimitusarvio on kesäkuu 2018. Kickstarterissa se oli helmikuu 2018. Jonkin kumman syyn vuoksi laitteen valmistuminen lykkääntyi neljä kuukautta.

Ainakin yksi suomalainen on haksahtanut tähän huijaukseen.


Unico™ smartbrush on huijausta kahdesta syystä:

1) On erittäin todennäköistä, että Unico ei tule koskaan valmistumaan sellaisena kuin se myytiin tukijoille, eli se ei toimi luvatulla tavalla: sitä ei voi huonon sopivuuden vuoksi käyttää, se pesee huonosti tai ei sitten lainkaan.

2) Unico ei valmistu koskaan, ja tukijat lannistetaan jatkuvilla selittelyillä ja viivästyksillä.

Tämä kuva todistaa, että puhelinsovellusta ei ollut olemassakaan. Puhelimen kuva on kopioitu CNBC-kanavan kuvasta, joka esittää Apple iPhone X -puhelinta.


Jos tyhmyydestä jaettaisiin palkintoja, ne voitaisiin antaa Unicon tukijoille. Jos joku normaaliälyinen harkitsisi vakavissaan Unicon tilaamista, hänen kannattaisi kysyä hammaslääkärinsä mielipidettä Unicosta. Vastaus olisi todennäköisesti kehotus olla tilaamatta laitetta Unicon hyödyttömyyden ja jopa mahdollisen haitallisuuden vuoksi.

Kickstarter-tukijoiden mukaan Indiegogon puuttuminen huijauksiin on Kickstarteria heikompaa, joten Unicolla on nyt hyvät mahdollisuudet kerätä satojatuhansia euroja Unico-huijaustuottellaan.

Siitä vain mukaan tukemaan...

https://www.indiegogo.com/projects/unico-smartbrush--3#/

First-Look Review of the Unico Smartbrush

Nerd Tech -sivusto on testannut Unicon, vaikka siitä ei vielä ole olemassa edes minkäänlaista prototyyppiversiota. Sepä on kummallista..? Olisikohan sivustolle maksettu siitä?

”Although a number of pieces were involved, once we had everything set up properly, the process wasn’t particularly complicated. We squirted toothpaste into the power unit, snapped it in place with the mouth unit, bit down and activated the power.

It was a very unique sensation. Although brief, it felt a bit like our teeth were in an automated car wash. The toothpaste tasted good and left a very fresh, clean feeling in our mouth. While our teeth did feel quite clean, it was a bit challenging mentally to accept the idea that we’d just finished brushing that rapidly.

All in all, it does achieve its goals. We brushed our teeth in such a short amount of time it was hard to believe we were done. While difficult to evaluate without spending months with the Unico, we can say our teeth and mouth felt quite clean.”

perjantai 8. joulukuuta 2017

Unico™ smartbrush

Tämä huijaus on niin huvittava, että siihen on pakko palata uudelleen. Vieläkin täytyy ihmetellä, miten kukaan voi olla niin tyhmä, että uskoisi Unicon toimivan. Tämä huijaustuote on kerännyt jo yli 900 000 euroa lähes 7000 tukijalta.

Sähköharjojen valmistajat ovat varmastikin yrittäneet kehittää vastaavaa, mutta lähes rajattomista taloudellisista resursseistaan huolimatta ne eivät ole onnistuneet siinä. Miten sitten jokin pieni ”yritys” voisi onnistua siinä?

Kaikki huijauksen tuntomerkit ovat niin selvästi nähtävissä, mutta siitä huolimatta Unico smartbrush kerää edelleenkin lisää rahaa – mutta enää vain viimeistä vuorokautta.

Innoittajana tälle huijaukselle toimi varmastikin Amabrush purukaluston pesulaite, joka keräsi yhteensä yli seitsemän miljoonaa euroa. Tätä ei ehkä voi kutsua huijaukseksi, koska taustajoukoissa on itävaltalainen hammaslääkäri. Amabrushin ongelma taitaa vain olla: ”one size fits all”.


Unico ”käynnistetään” napauttamalla sormella kahdesti kädessä pideltävään kappaleeseen (valhetta tietenkin).


Huijauksen tuntomerkit

1. Ylenpalttista kehumista, vaikka laitetta ei ole vielä olemassakaan:

”Unico™, is a functional product with a sophisticated design that will help glamorize your bathroom.”

”Its minimalistic and high tech look has been handled in detail by expert designers.”

”High quality materials have been used.”

”It guarantees reduced noise levels compared to a traditional electric toothbrush! This result was achieved by using a last-generation Power Unit isolated acoustically. ”

2. ”Thanks to”-sanontaa käytetään liian usein.

3. Unico on itse kehittänyt tai saanut käyttöönsä akun, joka ei koskaan vanhene: The ultimate generation rechargeable battery is made of lithium ion, it NEVER has to be replaced.”

4. Kertojaääni videolla puhuu amerikanenglantia, vaikka sivuston mukaan Unicon kotipaikka on Italian Venetsia. Tuohon voi toki olla selitys, vaikkakin on todennäköisempää, että huijari onkin amerikkalainen ja Venetsia on kerrottu vain hämäyksen vuoksi.

5. Omissa kommenteissaan Unico on ottanut loukkaantuneen sävyn huijaussyytöksien vuoksi ja yrittää liialla selittelyllä korjata tilanteen.

6. Bluetooth-käyttöliittymä, jonka avulla Unicoon voidaan asettaa ”yksilölliset” parametrit, kuten harjasten pyörimisnopeuden ja pesuajan. Lisäksi puhelinsovelluksen avulla voidaan ottaa yhteys Unicon nettisivulle ja tilata sieltä ”lisätarvikkeita” kuten Unico-hammastahnaa.

7. Patenttikin on (muka) jo myönnetty, mitä todistaa kunniakirja.


Kolme tukijaa on ostanut 33 kappaleen erän 3333 euron hintaan.

On erittäin todennäköistä, että Unico ei tule koskaan valmistumaan. Siitä voidaan ehkä valmistaa muutama toimimaton kappale, jotka lähetetään joillekin, ja sen jälkeen Unico ilmoittaa rahojensa loppuneen. Sen jälkeen mitään ei ole tehtävissä. Kuten sanonta kuuluu: he ottivat riskin ja hävisivät.

keskiviikko 6. joulukuuta 2017

Kilpailua tyhmyydestä..?

Eräs ruotsinsuomalainen vaatii kommentissaan rahojaan takaisin Muzosta (4.12.2017). Hän on tukenut kaikkiaan 19:ää tuotetta seitsemän vuoden aikana. Katsomalla tuettuja tuotteita tulee pakostakin mieleen ajatus, onko Kickstarterissa menossa jonkinlainen ”sanaton” kilpailu siitä, kuka tukee eniten tyhmimpiä innovaatioita.

Voiko mitään tuon tyhmempää olla? Kuinka kukaan voi olla niin tyhmä, että uskoisi tuon toimivan? ”Unico SmartBrush – Brush your teeth in just 3 seconds!”


Kyllä tyhmemmänkin pitäisi ymmärtää, että hampaat eivät voi puhdistua kolmessa sekunnissa. Purukaluston koko ja muoto ovat niin yksilöllisiä asioita, että suurimmalle osalle tukijoista tulee istuvuusongelmia pesulaitteen kanssa huolimatta siitä, että niitä on eri kokoja. Akulla toimivat Unicon harjat eivät myöskään voi tavoittaa kaikkia hampaita samalla tavalla kuin hammasharja.


Unico on kerännyt lähes miljoona dollaria, ja tavoite ylittynee 11-kertaisesti. Unicolla ei ole valmista prototyppiä, vaikka niin väittääkin Kickstarterissa. Väite patentista on myös valhetta. Toisin kuin monen muun huijaustuotteen kohdalla muutamat tukijat ovat kommenteissaan havainneet tämän huijaukseksi.

Unicon vastauskommenteissa näkyy selvästi (jos osaa lukea ”rivien välistä”) että ne täyttävät kaikki klassisen huijauksen tuntomerkit.

On varmaa, että jos laite koskaan valmistuu, alkaa valitusten vyöry laitteen toimimattomuudesta tai huonosta istuvuudesta. Tästä tyhmyydestä saa pulittaa vähintään 99 euroa. (Vielä ehtii mukaan!)

Mikä unohtui? Odontologin kommentit laitteen ”toimivuudesta” ja ”hyödyllisyydestä”. Ilmeisesti yksikään odontologi ei ollut ostettavissa tai sitten tämän kusetuksen takana olevat eivät halunneet sijoittaa siihen omia rahojaan.


Täällä on Samin kilpailusarja:

perjantai 1. joulukuuta 2017

Oura – versio #2

Oura on esitellyt uuden kutistetun version huuhaa-sormuksestaan. Uuden version hintahaarukka on 300–1000 euroa. Kalleimman version hinta selittyy sillä, että siihen on istutettu ”timantteja” (todennäköisesti halpoja teollisuustimantteja). Katoaakohan tässä nyt sormuksen varsinainen käyttötarkoitus eli toimia mittausanturina, jos siitä tehdään myös huuhaa-koru?

Joutuvatko vanhemman version ostaneet ostamaan uuden version, jotta eivät vaikuttaisi köyhiltä ja junteilta? Tuskinpa kukaan itsetietoinen kehtaisi enää pitää vanhaa ”mokkulaa” julkisesti sormessaan.

Kaleva osaa aina iskeä asian ytimeen: ”Olisiko Ōura Oulun vastaus Applelle? Uudet sormukset vaikuttavat ulkoisesti niin viimeistellyiltä korulaitteilta, että olisi kumma, jos ei niistä tule hittiä.”

Eipä taida tulla mitään hittiä... niin ja onhan Oura jo melkein Applen kokoinen yritys...

Toisin kuin korvavalo, joka ”toimii” siihen uskovien mielestä, Oura ei ”tee mitään”. Tavallisen käyttäjän siitä saama hyöty on siten vähäinen.

Alla olevan kuvan avulla Oura myytiin Kickstarter-tukijoille kaksi vuotta sitten, ja se keräsi noin 650 000 dollaria. Sanotaan, että kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Kuvatekstien viisi imperatiivia – optimoi, paranna, takaa, säädä ja tee – antaa sellaisen vaikutelman kuvaa katsovalle, että Oura voisi jollakin tavalla vaikuttaa Ouran käyttäjän terveydentilaan, mutta niin se ei tee.


Samalla tavalla hämäävällä kuvalla Celestial Tribe keräsi lähes kaksi miljoonaa dollaria Muzo-ihmelaitteellaan. Se on kuvan voima. Kuvan ei tarvitse edes varsinaisesti valehdella, vaan riittää, että se panee kuvaa katsovan mielikuvituksen liikkeelle ja valehtelemaan itselleen.

Oura on hyvä esimerkki siitä, millaisia ylihintaisia ja hyödyttömiä tuotteita voidaan myydä nykyaikana. Riittää, että laitteesta on yhteys puhelimeen, jossa sovellus tuottaa sopivasti välkettä ja vilinää, ja ostaja on hyväuskoinen ja helposti manipuloitavissa.

Jos jollakin on 329 euroa ”ylimääräistä”, sen voisi käyttää paljon hyödyllisemmin esim. malarian vastaiseen taisteluun Afrikassa. Joka vuosi noin 700 000 afrikkalaista kuolee malariaan lähinnä köyhyyden vuoksi.