torstai 4. helmikuuta 2010

Antennit palaavat katoille

Kaleva kirjoitti tänään keinosta, jolla ”taloyhtiöt voisivat säästää pitkän pennin muuttamalla kaapeli-tv:nsä antennijärjestelmäksi”. Ja vielä paranee: ”Harva on toistaiseksi edes oivaltanut, mistä muutoksessa on kyse.” [Kursiivit ovat suoria lainauksia Kalevasta.]

http://www.kaleva.fi/uutiset/antenniharavat-palaavat-katoille/837355

Oululaisen antenniyrityksen toimitusjohtaja kertoo yrityksensä vaihtaneen viime vuonna (peräti) toistakymmentä kaapeli-tv-kiinteistöä antennitalouksiksi Oulun seudulla. Haukiputaalaisyritykselle on myös tullut kyselyitä, ja se on laskenut muutaman tarjouksenkin, mutta urakoista jutussa ei puhuta mitään. Ehkäpä ne on todettu liian kalliiksi.

Kalevan artikkeli on sekava, harhaanjohtava ja sisältää jopa väärää tietoa. Toisessa kappaleessa kerrotaan, että ”alunperin kaapeliverkko tuli käyttöön teknisistä syistä, sillä analogisessa televisiossa kuva oli huono. Digitaaliset lähetykset poistivat kertaheitolla kaikki varjokuvaongelmat.” Artikkelin mukaan kaapeliverkon rakentaminen aloitettiin Toppilasta, koska ”uusi lämpövoimala yhtäkkiä alkoi haamuilla katveeseen joutuneiden naapureiden ruudulla” (muistelee oululaisen antenniyrityksen toimitusjohtaja).

Toppilassa ei ole ainoatakaan rakennusta lämpövoimalaitoksen katveessa eli laitoksesta länteen päin, koska siellä tulee pian vastaan Toppilansalmi. Kalevan artikkelista poiketen todellinen syy oli se, että Toppilassa oli aikanaan pieni alue, jossa tv-kuva oli huono, koska Toppilan lämpövoimalaitoksen ulkovaippa heijasti Kiimingin lähetinantennista tulevan signaalin lämpövoimalaitoksen itäpuolella sijaitsevalle pientaloalueelle. Tietoliikennealalla ilmiötä kutsutaan monitie-etenemiseksi, koska talon antenniin saapuu kahdesta eri suunnasta signaalit, jotka ovat erivaiheisia ja voivat vahvistaa tai vaimentaa toisiaan. Tuokin ongelma olisi ollut helposti vältettävissä oikeanlaisella riittävän suuntaavalla antennilla.

Tosiasiassa analogisen television kuva joitakin äärialueiden poikkeustapauksia lukuunottamatta oli parempi kuin nykyisessä digitaalisessa järjestelmässä. Todellinen syy siirtyä digitelevisioon oli puhtaasti kaupallinen, eli analogisten kanavien suhteellisen matala taajuusalue haluttiin vapauttaa tulevaisuuden langattomille tietoliikennejärjestelmille, koska matalammilla taajuuksilla saadaan suurempi peitoalue ja pienemmät verkon rakennuskustannukset, mikä tuo operaattoreille enemmän rahaa.

Kuvan italialaisvalmisteisen log-periodisen antennin saa Puuilosta 20 eurolla. En tosin tiedä, kuinka paljon enemmän haukiputaalaisyritys siitä veloittaa. (Kuva: © Kaleva)

Artikkelin pääsanoma on tuoda esille mahdollisuus vaihtaa nykyinen DNA Oulun operoima kallis kaapeli-tv-liittymä perinteiseen antennijärjestelmään eli juuri siihen, josta siirryttiin pois joskus 70-luvulla, kun Toppilassa havaittiin tv-kuvassa häiröitä heti uuden lämpövoimalaitoksen valmistumisen jälkeen.

Koska maanpäällisessä verkossa (T) käytetään erilaista modulaatiota kuin kaapeliverkossa (C), jälkimmäisen digiboksi ei pysty vastaanottamaan antennista tulevaa T-verkon signaalia. Kalevan artikkeli esittää, että jotta taloyhtiöiden asukkaiden ei tarvitsisi ostaa uutta muutaman kymmenen euron hintaista T-digiboksia, taloyhtiöön hankitaan noin 4000 euron hintainen signaalinmuunnin, joka muuttaa kanavien modulaation ja taajuudet kaapeliverkossa käytettävään muotoon. Sitten tuleekin ihmeellistä soopaa. Artikkelin mukaan ”vanhemmissa taloissa verkkotaajuudet(?) sen sijaan eivät aina riitä läpäisemään maanpäällisen digilähetyksen vaatimia, selvästi ylempiä taajuuksia, joten usein joudutaan uusimaan myös verkkokaapelia ja rasioita”.

Mitä ihmettä? Jos antennista vastaanotettu signaali muunnetaan (kalliilla muuntimella) kaapeli-tv:n muotoon, eihän taloverkon tarvitsekaan pystyä ”läpäisemään maanpäällisen digilähetyksen vaatimia, selvästi ylempiä taajuuksia”, koska huoneistoihin välitetään matalammalla taajuusalueella sijaitsevat kaapelikanavat.

Artikkelista välittyy sellainen kuva kuin haastateltu oululaisen antenniyrityksen toimitusjohtaja ei oikein tiedä, mistä hän puhuu, tai sitten vaihtoehtoisesti Kalevan toimittaja ymmärsi asian väärin. Hyvää mainosta artikkeli kuitenkin on alan urakoitsijoille ja laitevalmistajille. Kun vielä luvataan, että muutoksen takaisinmaksuaika on vain kaksi (tai viisi) vuotta, tyhmimmät isännöitsijät ja taloyhtiöt saattavat vielä ryhtyä säästötoimiin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti