Lidlin digitaalinen vesimittari

Lidlissä on myynnissä ”Digitaalinen vesimittari” hintaan 14,99 €. Tästä tulee mieleen blogissa useasti käsitelty Streamsaven virtausmittari, joka maksoi noin 70 euroa.

https://oulun1.blogspot.com/search?q=streamsave
    
Streamsavelle kävi niin kuin blogi ennusti heti ensimmäisessä kirjoituksessa 20.11.2019:

”Kaleva kertoi, että Streamsave ”tähtää isoille markkinoille”. Ennen sinne lähtemistä Streamsaven kannattaisi varata ennakkoon paikkalippu maitojunaan paluumatkaa varten. Näitä soitellen sotaan lähtijöitä on ennenkin nähty, ja samaan kategoriaan Streamsavekin näyttäisi kuuluvan.”

Isot markkinat jäivät siis tavoittamatta, ja yritys hoipertelee konkurssin partaalla. Jokainen voi arvailla mielessään, minkä verran mittareita myytiin viime tilikaudella.

Yritys on tehnyt vuodesta 2017 lähtien noin 300 000 euroa tappiota. Blogilla ei ole tietoa, kenet rahat ovat sinne menneet. Tässä on kuitenkin turha toistaa aiemmin kirjoitettua, joten asiasta kiinnostuneet löytävät tekstit yllä olevasta linkistä.

Vaikka Lidlin mittarista puuttuukin päätelaiteliityntä, toiminnaltaan se vastaa likimain Streamsaven mittaria, ja hinta on vain noin neljänneksen siitä. Lidlin tuotteet yleensä ovat, mitä ovat, mutta blogin käsityksen mukaan ne eivät ole ala-arvoisia ja hintaansa nähden vähintäänkin tyydyttäviä tuotteita.

Juuri tästä syystä Streamsaven kaltaisella yrityksellä ei ole mahdollisuuksia kilpailla suurempiensa kanssa – eikä varsinkaan maailmanmarkkinoilla, jonne aluksi mieli taisi tehdä. Toisaalta ei olisi mikään ihme, vaikka Lidlin mittarin valmistaja käyttäisi Stremasaven patentoimaa ratkaisua. Miksi keksiä pyörää uudestaan, jos joku on sen jo keksinyt?

Moni saattaa ajatella, miksi Streamsave joutui blogin hampaisiin. Niin kuin useasti aiemmin on todettu, blogi puuttuu kaikenlaisiin Oulusta – ja toisinaan muualtakin – lähtöisiin ”innovaatioihin”, jotka joko liioittelevat tai suorastaan valehtelevat markkinoinnissaan.  Streamsave kertoi sivullaan vuonna 2019:

”Kulutus, kun otat 20 minuutin suihkun: Suihkussa käynnin aikana kulutetusta vedestä noin 60 prosenttia on lämmintä vettä, joten pesuhetki kuluttaa noin 8,4 kilowattituntia energiaa.”

Eihän kukaan nyt ole 20:ta minuuttia suihkussa? Luulisi, että siinä saattaisi aikakin tulla pitkäksi... Jos tuo olisi tehty kalliin sähkön (50 snt/kWh) aikana, hinnaksi olisi tullut 4,2 euroa. Juuri tällaisen valehtelun vuoksi tuote saadaan näyttämään paremmalta ja hyödyllisemmältä, mikä on mitäpä muutakaan kuin kuluttajan kusettamista. Stremasave hoitaa kuitenkin lakisääteiset velvoitteensa mallikkaasti ja toimittaa tappiollisenkin tilinpäätöksensä kaupparekisteriin. Siinä on suuri ero Kipuwexiin.

Sanomalehti Kaleva

Kalevaa ei olekaan käsitelty pitkään aikaan, joten nyt on sen vuoro.

Kalevan tilaushinta on aivan järkyttävä suhteessa siihen, mitä maksun vastineeksi saa. Uuden tilaajan ”tarjoushinta” on 33,90 €/kk. Koska lyhin tilausjakso on 12 kuukautta, ensimmäisen vuoden tilauksen hinta on 406,80 €. Jos joku on niin tyhmä, että tuon lankeamisen jälkeen erehtyy vielä jatkamaan tilaustaan, seuraavan vuoden tilauksen hinta onkin sitten 40,90 €/kk eli 490,80 €.

Kaleva ilmestyy painettuna vain kuusi kertaa viikossa. Sunnuntaina, jolloin tilaajilla luulisi olevan enemmän aikaa lukea lehteään, Kalevaa ei jaeta. Kustantajan on turha puolustella tätä sillä, että digilehti on luettavissa. Internetissä on niin paljon maksutonta uutistarjontaa, että mikään järkisyy ei puolla digi-Kalevan tilaamista. Ylen uutistarjonta on maksutonta, eikä siellä tuputeta mainoksia silmille. Ilta-Sanomien koko uutistarjonta on käytännössä maksutonta, ja suuri osa Helsingin Sanominen artikkelista on avoinna kaikille.

Mutta mitä Kaleva tekee? Jokainen uutinen on maksumuurin takana. Ja ne vielä ovat ”tähtijuttuja”.

Kaleva muuttui 6-päiväiseksi viime keväänä, ja muutos meni läpi tilaajille ilman vastalauseita. Yhden paperilehden väheneminen viikossa ei näkynyt millään tavalla tilaushinnassa.

Lähes 500 euroa vuodessa on mieletön hinta kuusipäiväisestä lehdestä, joska sisältö on suurimmaksi osaksi täyttä skeidaa. Se, joka tilaa paperilehteä, ei enää tarvitse mitään digisisältöjä. Kustantajan on tietenkin helppo tarjota niitäkin, jotta kestotilaaja kokisi saavansa enemmän vastinetta järkyttävälle tilausmaksulleen.

Cardiosignal ja ”sydänsovellus”

Helsingin Sanomat kertoi torstaina Cardiosignal Oy:stä, joka ”kehittää sovelluksia, joissa älypuhelimissa olevat liikesensorit mittaavat sydämen liikkeitä ja algoritmit ilmoittavat esiintyvistä poikkeamista analysointityökaluin.”

”Älypuhelimien avulla teknologia on mahdollista ottaa käyttöön erilaisissa etähoitomalleissa, sillä moderneissa älypuhelimissa on tällaisia gyroskooppeja ja kiihtyvyysantureita.

Cardiosignal alkoi kehittää analyysipalvelua, jossa älypuhelinsovellus mittaa sydämen liikkeitä, kunhan kännykkä pannaan minuutin ajaksi rintakehän päälle. Sovellus lähettää tiedot sydämen liikkeistä pilveen, jossa algoritmi analysoi tiedot ja lähettää testitulokset muutamassa sekunnissa.”

Tämä haiskahtaa... (siltä itseltään)

Ja lisää seuraa:

”Cardiosignal on jo aiemmin kerännyt rahoitusta 23 miljoonaa euroa. Liikevaihto on Blomsterin mukaan joka vuosi ”vähintään tuplaantunut”, mutta viime vuoden liikevaihto jää yhä varsin pieneksi, noin 1,6 miljoonaan euroon.

Päättyneellä rahoituskierroksella Cardiosignalin markkina-arvo arvioitiin kymmenien miljoonien eurojen arvoiseksi, mutta kasvunäkymien takia satojen miljoonien arvostus voi olla Blomsterin mukaan suhteellisen piankin edessä.”

[Kursiivilainaukset Helsingin Sanomista.]

Lehtijutussa on preesens-muoto (kehittää), mikä antaa sen mielikuvan, että kehitystyö olisi vielä kesken, mutta "tuote" on jo myynnissä.

Jotta tämä kuset.. olisi täydellistä, terveydestään huolestuneita täytyy tietenkin pelotella kaikilla mahdollisilla tavoilla. Kukaan ei voi tietää, millä perusteella "algoritmi" toteaa käyttäjällä olevan oikeasti vakava sydänoire. Niinpä tämä näyttääkin vain olevan hyvä keino saada lisää potilaita yksityisille sydänlääkäreille. Jokainen tietää varmasti, millaiset jonot on julkiseen terveydenhoitoon, eikä tavallinen tk-lääkäri ymmärrä juurikaan mitään sydänvaivoista, jolloin ainoa keino saada asia etenemään on laittaa potilas odottamaan keskussairaalan pitkään polikliniikkajonoon. Jos potilas haluaa nopeasti "hoitoon", ainoa keino on kaivaa kuvetta ja mennä yksityisen lääkäriaseman rahastettavaksi.

Kuten moni tietääkin, lääkäreiden ahneudella ei ole mitään rajaa. Cardiosignalin sovellus on sen selvä ilmentymä. Maksu palvelun käytöstä on halvimmillaan 34,99 euroa vuodessa.

Minkä verran tämä aiheuttaa turhia lääkärissä käyntejä ja lisää ruuhkia julkiseen terveydenhoitoon?

Tämä on hyvin läheistä sukua Kipuwexin kipumittarille. Idea voi olla ihan kelvollinen, mutta tyhmempikin kansalainen ymmärtää hyvin sen, että mittaustehtäviin vaadittaisiin hieman parempia antureita kuin niitä, joita asennetaan bulkkipuhelimiin.

Kallista sähköä (aka Oomin kusetusta)

Kaleva kertoi sähkönmyynti Oomin asiakkaan saamasta suuresta sähkölaskusta. Asiakas ei tietenkään ole ainoa, joka oli tehnyt kalliin määräaikaisen sopimuksen arvatenkin noin vuosi sitten kalliin pörssisähkön pelottamana. Koska kyseessä on 24 kuukauden lasku, Oomin kusetus jatkunee vielä noin vuoden ajan.

Mitä lasku kertoo?

Siirto veroineen: 278,81 €
Sähköenergia: 1437,09 €
kWh-määrä: 4772

Luvuista voidaan helposti laskea, että asiakas oli solminut 30 sentin sopimuksen kahden vuoden ajaksi. 30 senttiä on kova hinta.

Viime vuoden pörssisähkön keskihinta oli 7,00 snt/kWh. Voidaan arvioida, että asiakkaan vuosikulutus on noin 20 000 kWh. Eroksi pörssisähkön eduksi tulee siten 4600 euroa.

Koska lasku on viime vuoden lopulta, jolloin ei vielä ollut kovin kovia pakkasia, asiakas voi vain kauhulla odottaa seuraavaa laskua.

Mitä GPT-4 sanoo Kipuwex-kipumittarista?

Kysymys: Onko kipuwex-kipumittari täyttä skeidaa?

Vastaus on varovaisempi kuin laturin kohdalla, mutta se menee pieleen. CMICRO-älymikro? Tuo oli mikrokupuun liitettävä anturi, joka mittaa lämmitettävän ruoan lämpötilaa mutta josta – niin kuin kaikesta muustakin, johon midaksemme kosketti – ei tullut mitään.

https://oulun1.blogspot.com/search?q=cmicro

Kipuwex-kipumittari on patentoitu IoT-laite, joka langattomasti ja jatkuvasti mittaa useita kliinisesti merkittäviä fysiologisia parametreja ihmisen hyvinvoinnin arvioimiseksi ja sairauksien hallitsemiseksi. Kipuwexin keksijä Marko Höynälä on myös keksinyt muita IoT-laitteita, kuten SKIIOT-hiihtoanalysaattorin ja CMICRO-älymikron. Kipuwexin käyttökokemukset ovat kuitenkin vielä vähäisiä, eikä sen toimivuudesta ole riittävästi tutkimustietoa. Tämän vuoksi en voi antaa täsmällistä vastausta kysymykseesi. Onko jotain muuta, mihin voisin auttaa?

Blogi vastaa itse: se on täyttä skeidaa.

Mainittakoon lisäksi, että Kipuwexin taholla on ollut erittäin hiljaista. Mitään uutisoitavaa ei ole tullut sitten viime vuoden maaliskuun. Seuraava ja viimeinen (suuri) uutinen taitaakin sitten olla ilmoitus konkurssista. Jos yrityksellä on Business Finlandin lainoja, se on varmaa, että jos niitä ei ole maksettu takaisin sovitulla tavalla, BF tulee hakemaan Kipuwexin konkurssiin. Myöskin se, että Kipuwexin vuoden 2001 tilinpäätöksen jättäminen kaupparekisteriin on yli kaksi vuotta myöhässä, kertoo selvästi siitä, että yrityksen loppu on lähellä...

Cai-Göran Alexander Stubb

Stubbin ”ruotsinkielisyys” on herättänyt keskustelua. Nimi ei ole kovinkaan suomalainen. Stubb osaa poliitikon tavoin vääntää asian tähän muotoon: ”en ole suomenruotsalainen vaan kaksikielinen”.

Haluaako Stubb tuolla häivyttää itsestään jäljet rantaruotsalaisuuteen? Jos nimi on ruotsalainen, on vaikea tehdä muuta päätelmää kuin että nimen kantaja on suomenruotsalainen. Niin se vain on. Toivottavasti et tule valituksi.

Mitä GPT-4 sanoo Asmo-laturista?

Kysytäänpä, mitä Microsoftin GPT-4 kertoo Asmo-laturista. Esitetään kysymys: Onko Asmo-laturi huijausta?

Ja vastaus kuuluu:

Asmo-laturi on kotimainen laturi, joka sammuttaa itsensä kokonaan, kun siihen ei ole kytketty puhelinta. Laturin paloturvallisuutta perustellaan sillä, että se kytkeytyy kokonaan irti sähköverkosta lepotilassa. Oulussa suunnitellun ja Joensuussa valmistetun laturin rakenne ja viimeistely on erittäin hyvä. Puolitoistametrinen micro-usb-kaapeli on paksu muttei liian jäykkä, ja itse laturin kotelo on jämäkkää tekoa. Asmossa ei ole lainkaan irtoavia osia, sillä sen usb-kaapeli on kiinteästi asennettu. Tämä on valmistajan mukaan välttämätön automaattikäynnistyksen toimimiseksi. Kiinteän kaapelin vuoksi iPhonea ja usb-c-laitteita varten tarvitaan adapteri micro-usb-liittimen perään. Sellaista tarvitsevalle laturin kokonaishinta nousee noin kymmenen euroa. Laturin tehonkulutus on pyöreät nolla, kun puhelin on irrotettu. Jos ladattavassa laitteessa on usb on the go -tuki, aktivoituu laturi automaattisesti kaapelin kytkennän yhteydessä. Muutoin, kuten esimerkiksi kaikkien Applen laitteiden kanssa, täytyy painaa laturin selvästi naksahtavaa vihreää nappia latauksen aloittamiseksi. Kun usb-johdon irrottaa, sammuu laturi releen napsahduksen säestämänä noin viiden sekunnin jälkeen. Laadukasta latausta Kiinteästä kaapelista on sekä etuja että haittoja. Sen vaihto lyhyempään tai pidempään ei ole mahdollista, mutta 1,5 metrin kaapeli on hyvä kompromissi. Rikkoutuneen kaapelin vaihto on myös hankalaa. Kiinteän kaapelin etuna on sen pieni kytkentävastus. Kaapelin sisäiset johtimet ovat paksut, joten jännitehäviöt ovat pienet suurillakin latausvirroilla. Kahden ampeerin virralla mittasimme kokonaisresistanssiksi noin 80 milliohmia, joka on kaapelin pituus huomioiden erinomainen tulos. Usb-laturin antojännitteeksi standardi määrittelee 4,75–5,25 volttia. Asmo pysyy kevyesti spekseissä, ja jännite micro-usb-kaapelin päässä on ampeerin latausvirralla 5,02 volttia ja kahden ampeerin virralla 4,95 volttia. Valmistaja ilmoittaa laturin enimmäisvirraksi kaksi ampeeria. Laturin suojapiiri aktivoituukin oikeaoppisesti yli 2,3 ampeerin virralla. Vastaavasti laturi sammuu automaattisesti hyvin pienillä virroilla (alle 20 milliampeeria), joten kaikkein pienimpienkin laitteiden akku latautuu täyteen. Alaraja on selvästi alempana kuin useimmilla varavirtalähteillä, jotka sammuvat jo noin 100 milliampeerilla. Vaikka Asmo ei kuluta lainkaan sähköä lepotilassa, aiheuttaa se teoriassa suuremman sähkölaskun keskivertoa alhaisemman hyötysuhteensa takia. Kyse on kuitenkin hiluista, sillä vuodessa päivittäin puhelimensa lataava maksaa toiminnastaan sähkönä alle euron.

Blogi ei kysynyt tuota. Vastaus on täyttä skeidaa. Se siitä ”älystä”...

Oululaista liikennekulttuuria 60 vuoden takaa

Gazan tilanne

93 prosenttia palestiinalaisista on muslimeja, ja huolimatta siitä, että loppuosa tunnustaa kristinuskoa, heitä kaikkia yhdistää sama primitiivinen arabialainen kulttuuri ja arabian kieli. Islam on suvaitsematon uskonto, joka haluaa tukahduttaa alleen kaikki muut uskonnot. Muslimien mielestä kaikki muut ovat ”vääräuskoisia”, joita voidaan sitten kohdella näiden ansaitsemalla tavalla.

Gaza on eräänlainen reservaatti, joka elää ainoastaan kansainvälisen avun turvin. Väestötiheys on suuri, ja siellä ei ole minkäänlaista syntyvyyden säännöstelyä, mitä todistaa tuore ikäjakaumagrafiikka. Kun sieltä katsotaan rajan ylitse Israelin puolelle, Israel näyttäytyy paratiisina, johon heillä ei koskaan tule olemaan mahdollisuutta, mikä tietenkin synnyttää katkeruutta.

Lyhyesti voisi todeta, että ainoa syy Gazan ongelmiin ovat gazalaiset itse. He ovat itse toimillaan saaneet ne aikaan. Ja koska väestönkasvu tulee jatkumaan samanlaisena, ongelma tulee jatkossa vain pahenemaan. Israel on tuolla alueella ainoa valtio, joka on niin taloudellisesti, kulttuurillisesti kuin sivistyksellisestikin länsimaiden tasolla. Kaikki muut valtiot Lähi-idässä sen sijaan tuottavat vain ongelmia, joiden vaikutukset näkyvät joskus jopa Suomessa asti.

Hamas ilmeisestikin arvioi väärin lokakuun hyökkäyksensä seuraamukset, ja nyt gazalaiset saavat maksaa siitä. Israelin johto on tehnyt selväksi, mikä on pelin henki, ja hyökkäystä jatketaan niin kauan, kunnes Hamas on tuhottu. Sitten joskus kun sota päättyy, alkaa Gazan jälleenrakentaminen, johon EU myös tulee osallistumaan. Se tietää myös sitä, että osan kuluista maksaa myös suomalainen veronmaksaja.