Valkee teki jälleen tappiota

Kuten aikaisemmin todettiin, Valkeen liikevaihto viime tilikaudella oli 654 045 euroa. Tuolla liikevaihdolla Valkee onnistui tekemään 2 272 472 euroa tappiota.

Valkee oma pääoma oli 596 818 euroa. Tähän liittyy kuitenkin jokin kirjanpidollinen kikkailu, koska tilikauden ”Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto” oli suuruudeltaan kaksinkertainen edelliseen tilikauteen verrattuna. Ne lienevätkin peräisin vuonna 2013 tehdystä 7,4 miljoonan euron sijoituksesta. Lisäksi Valkee oli ottanut uutta velkaa 500 000 euroa, jolla osalla oli arvatenkin maksettu pois vanhoja pankkilainoja.

Tilinpäätösliitteestä: ”Ylimääräinen yhtiökokous päätti 20.1.2015 valtuuttamaan hallitusta päättämään ja ottamaan maksimissaan 1,500,000 euron suunnatusti vaihtovelkakirjalainan, jotka oikeuttavat maksimissaan 1,618.266 kappaleen erityiseen oikeuteen. Valtuutuksen nojalla hallitus päätti 23.1.2015 nostamaan 500,000 euron vaihtovelkakirjalainan. Vaihtovelkakirjan lainanantajille annetaan erityisiä oikeuksia maksimissaan 539,421 kappaletta, jotka oikeuttavat merkitsemään yhtiön etuoikeutettuja B-osakkeita 539,421 kappaletta, ja maksamaan merkintähinnan ja erääntyneen koron kuittaamalla vaihtovelkakirjalainan ehtojen mukaisesti.

Yhtiöllä on painavat taloudelliset syyt suunnattuihin vaihtovelkakirjalainojen ottamiselle.”

Koska Valkeen rahat ovat melkein loppu ja myyntikään tuskin elpyy enää, ilman uutta ulkopuolista ”sijoitusta” Valkee tuskin kestää enää yhtään tappiollista vuotta. Ei kai kukaan ole kuitenkaan niin hullu, että sijoittaisi Valkeeseen ja saisi vastineeksi Valkeen osakkeita, joilla tuskin on mitään arvoa...

Henkilöstökulut olivat 890 857 euroa (932 878 euroa edellisellä kaudella). Valkeella näytti olevan vielä suuri joukko palkansaajia...

Ilman vuoden 2013 sijoitusta Valkeen taru olisi jo päättynyt. Ilman veronmaksajien Tekes-tukea Valkee-illuusiota olisi tuskin koskaan edes syntynyt. Veronmaksajat tukivat miljoonilla Valkeen markkinointia ja kaamosmasennustutkimuksia, jotka olivat sittemmin osoittautuneet vääristellyiksi ja jopa vilpillisiksi.

Voidaan sanoa, että Tekes sai paljon pahaa aikaan tulemalla Valkeeta.

Valkeen liikevaihto laski edelleen

Valkeen liikevaihto laski 40 prosenttia edelliseen tilikauteen verrattuna. Myyntiä oli vain 654 045 euron verran. Edellisen kauden liikevaihto oli 1080 tuhatta euroa, ja tuolloin laskua oli 44 prosenttia sitä edelliseen tilikauteen verrattuna.

Näyttää siltä, että Valkee on oikein hyvällä lasku-uralla, ja konkurssi on vain ajan kysymys.

Tietoja täydennetään, kunhan niitä tulee julkisuuteen.

Vanha Afrikan kartta

Kansalliskirjaston asiantuntija totesi seuraavasti omistamastani Afrikan kartasta: ”Omistuksessasi on maantieteellisesti mielenkiintoinen vanha kartta Afrikasta, joka kuvaa sen ajan tietoutta ja käsityksiä Afrikasta. Englantilaiset Thomas Bowen ja hänen isänsä Emanuel Bowen olivat tuotteliaita kartan tekijöitä ja karttakauppiaita 1700-luvun puolivälissä ja loppupuolella.”

Kartta on painettu vuonna 1777 Englannissa, ja sillä on ikää melkein 240 vuotta.

Nykyisin Etelä-Afrikkana tunnetulla alueella ei ole lainkaan sisämaan kaupunkeja. Joitakin rannikolla sijaitsevia paikkoja on merkitty karttaan. Kuten kartassa näkyy, aluetta asuttivat hottentotit, joille kävi kuten monille Amerikan intiaaniheimoille: ne saivat väistyä valkoisen miehen tieltä ja niiden kohtalona oli nimenomaisesti sukupuutto. Nykyisin Etelä-Afrikassa asuvien mustien esi-isät olivat lähtöisin pohjoisempaa ja olivat siis samanlaisia siirtolaisia kuin britit ja hollantilaiset.

Päiväntasaajan kohdalla on suuri alue, joka on nimetty ”Unknown Country”. Valkoiset tutkimusmatkailijat eivät olleet vielä ehtineet sinne.

Datsun 100A

Datsun 100A saapui Suomeen vuonna 1971. Melko pian siitä tuli suomalaisten suosikkiauto, ja se kilpaili usean vuoden ajan myydyimmän auton paikasta neuvostovalmisteisen Lada 1200L -malllin kanssa.

Datsun 100A oli edistyksellinen auto. Siinä oli monia ominaisuuksia, jotka ovat nykyään tavanomaisia lähes jokaisessa autossa, kuten etuveto ja sähkötoiminen jäähdytyspuhallin. Tosin vuoden 1971 mallissa oli vielä perinteinen mekaaninen jäähdytyspuhallin ja jäähdytin oli sijoitettu etulokasuojaa vasten.

Autosta oli olemassa myös ”farmarimalli”, joka ei tosin ulkonäöllisesti poikennut kovinkaan paljon sedanista. Tarjolla oli myös neliovinen malli, joka oli kuitenkin melko harvinainen.

Vaikka auto tunnettiin Datsun 100A:na, sitä kutsuttiin aluksi Datsun 1000 Finniksi, kuten Valittujen Palojen 1973 helmikuun numerossa ollut mainos kertoo. Datsun Finn tunnettiin kuitenkin eri mallina, joka oli takavetoinen.

Datsun 100A:n valtteja oli helppohuoltoisuus. Kytkinlevyn saattoi vaihtaa vaikka talonsa pihalla. Moottoritilassa oli paljon tilaa moottorin ympärillä, mikä helpotti huoltojen ja korjausten tekemistä.

Etuvetoisuuden ansiosta se oli helppo ajatteva, eikä se keveiden takavetoisten tapaan jäänyt helposti paikalleen liukkaalla. Vaikka siinä oli pieni moottori, se oli suhteellisen lämmin auto talvella.

Mallin valmistui päättyi vuonna 1977. Isoa Datsun 100A:ta valmistettiin vielä parin vuoden ajan.

Vaikka Yhdysvallat tunnettiin aikanaan (70-lukuun asti) suurten autojen maana, Datsun 100A:ta myytiin myös siellä. Kuva on Koyaanisqatsi-elokuvasta.

Onko Valkeen taru lopussa?

Valkee ei ole vieläkään julkistanut viime tilikauden tulostaan. Stockmann (verkkokauppa) myy korvavaloa ”uskomattomaan” 100 euron hintaan. Jonkin kumman syyn vuoksi mustaa korvavaloa myydään vielä viisi euroa edullisemmin. 100 euroa on kuitenkin yhä mieletön hinta laitteesta, jolla ei ole mitään järkevää käyttöä.

Mikä on Stockmannin tarjouksen takana? Oliko se ostanut suuren erän korvavaloja varastoon ja sittemmin huomannut, että niistä kannattaa hankkiutua eroon vielä, kun se on mahdollista ilman suurempia tappioita? Jos jokin tuote on muuttumassa kaupalle arvottomaksi esim. vanhenemisen vuoksi, jokainen myymällä saatu euro on kannattavampaa yrityksen tuloksen kannalta kuin kärrätä koko varasto kaatopaikalle

Näyttää siltä, että Stockmann haluaa hankkiutua eroon korvavalosta ja Valkeesta. Ehkäpä muut seuraavat perästä, ja pian ollaan tilanteessa, jossa Valkeen ainoa jälleenmyyjä on sen oma verkkokauppa.

Stockmann käyttää markkinoinnissaan väittämiä, jotka eivät pidä paikkansa.

Valkee-kirkasvalokuulokkeet on kliinisesti testattu laite kaamosmasennuksen oireiden hoitoon. Tutkimustiedon mukaan kirkasvalo vilkastuttaa aivojen toimintaa ja korvakäytävä on tehokas reitti valon suuntaamiseen aivojen valovasteellisiin osiin.

Sähkösaha

Rautia myi huhtikuussa Makita UC3020A -sähkömoottorisahaa 80 euron hintaan. Makita on japanilainen merkki, mutta saha on nykyajan trendin mukaisesti tehty Kiinan kansantasavallassa.

Polttomoottorisahaan tottuneella saattaa olla sähkösahaa kohti ennakkoluuloja, jotka voivat osin olla oikeutettuja.

Makitan teho on 1800 wattia. Teho on sen verran suuri, että 10 ampeerin B-tyypin varokeautomaatti ei kestä sen käynnistysvirtaa. Koska B-tyyppi vastaa tavallista nopeaa tulppasulaketta, on luultavaa, että 10 ampeerin nopea tulppasulake ei myöskään kestä.

Bensiinisahaa käyttäneelle sähkösahan käyttäminen on helppoa, ja miksei muillekin...

Sähkösaha ei pärjää sahausnopeudessa polttomoottorisahalle. Syinä lieneekin pienempi teho, pienempi paino, pienempi ketjunopeus ja kapeampi laippa.

Sähkösahan etuja ovat tärinättömyys, hieman pienempi melu, pienempi paino, pakokaasuttomuus ja ketjun välitön pysähtyminen. Sahan liitosjohto tahtoo toisinaan olla tiellä, ja jos siihen sahaa, loppuu sahaaminenkin.

Sähkösaha sopii parhaiten pienten (< 15 cm läpimittaisten) rankojen paloitteluun. Mitään paksua tukkia sillä on turha lähteä katkaisemaan, vaikka laipassa pituutta riittääkin.

Käyttöohjeessa kehotetaan välttämään sahan käynnistämistä tiheämmin kuin viiden sekunnin välien. Tuolla pyritään välttämään moottorin kuumeneminen, koska käynnistyksen virtapiikki lämmittää moottoria (ja erityisesti sen roottoria). Tämä sopii tosin huonosti rankojen paloittelun kanssa, koska tuossa sahaustavassa sahaa joudutaan käynnistämään usein ja moottorin käyntiaika on suhteellisen lyhyt. Mitä ohuempi ranka on, sitä nopeammin sen katkaisee ja sitä pikemmin saha käynnistetään uudelleen.

Käyttökuluiltaan sähkösaha on bensiinisahaa edullisempi, mutta sähkösahan moottori taitaa olla sen heikoin ja kuluvin osa. Normaalikäytössä bensiinisahan moottoria tuskin saa kulutettua loppuun, kunhan vain käyttää oikeanlaista polttoainetta. Ketjun vetopyörä kuluu loppuun paljon aikaisemmin.

Jos arvioi, että bensiinisahalla kuluisi polttoainetta tunnin sahailussa puoli litraa, se maksaa noin yhden euron. Jos sähkösaha käy tunnin aikana 20 minuuttia, sen energiankulutus on 0,6 kilowattituntia, joka maksaa noin 10 senttiä tai allekin. Koska bensiinisaha on tehokkaampi ja nopeampi, sillä sahaa kaksinkertaisen määrän puuta, minkä vuoksi vertailussa tulee käyttää korjauskerrointa 0,5. Sähkösahan käyttökulut ovat kuitenkin vain viidesosan bensiinisahan kuluista.

Niin... ja sähkösaha käynnistyy aina, kunhan vain sähkövirtaa on käytettävissä...

Fennovoiman Pyhäjoen ydinvoimalaitos

Fennovoiman Pyhäjoelle suunnittelema ydinvoimalaitos toteutunee jollakin aikataululla, mikä on tietenkin hyvä asia siinä mielessä, koska muuten kaikki siihen tähän asti uhrattu aika ja käytetty raha olisivat menneet hukkaan. Niin kauan kuin suunnitelma on ollut julkisuudessa, sillä on ollut myös vastustajansa.

Ympäristöterrorismijärjestö Greenpeacella on ollut oma Pysäytetään Fennovoima -sivustonsa, jossa oli voinut allekirjoittaa Pyhäjoen ydinvoimalaa vastustavan vetoomuksen. Määräaika meni umpeen eilen, jonka jälkeen vetoomus oli tarkoitus jättää ministeri Rehnille, mutta allekirjoittaneita oli vain 46 103 tavoitteena olleen 50 000 sijasta.

Pyhäjoen ydinvoimalaitos on sen kokoluokan hanke, että sen etenemistä ei kovin helposti enää pysäytetä.

Kun kerran sähköenergiaa tarvitaan jatkuvasti ja kokonaiskulutus näyttää kasvavan jatkuvasti, sitä täytyy tietenkin myös tuottaa saman verran. Jos kotimainen tuotanto ei riitä, puuttuva energia täytyy ostaa ulkomailta.

Fennovoiman tapauksessa voidaan ajatella, että vaihtoehtoina ovat kotimaassa tuotettu ydinsähkö tai Venäjältä tuotu ydinsähkö. Kumpi on sitten turvallisempaa?

Ydinenergiaa on pian käytetty jo 60 vuoden ajan sähköntuotannossa, ja huomioiden niiden suuren määrän maailmalla, tuotantotapaa voidaan pitää melko turvallisena. Nykyiset turvamääräykset ovat aivan toista luokkaa kuin ensimmäisissä laitoksissa, vaikkakaan nuo tuskin ovat enää toiminnassa.

Voimalan toimittavan Rosatomin tytäryhtiö ROAS Voima Oy on tulevan voimalan suurin omistaja 34 prosentin osuudellaan. Kotimaisia omistajia on noin 50, ja ne ovat ryhmittyneet vajaaseen kymmeneen osakeyhtiöön, jonka kautta ne omistavat osan Fennovoimasta. Käytännössä lähes kaikki osakkaat ovat paikallisia sähköenergiaa myyviä yhtiöitä, joten sitten kun voimala valmistuu, ydinsähköä tulevat käyttämään aivan tavalliset sähkönkäyttäjät.

Tuskinpa ydinenergiaa vastustavat henkilöt olisivat valmiita tinkimään omasta sähkönkulutuksestaan ja muista mukavuuksistaan.

Ollin oppivuodet

Kansanedustaja Olli Immonen herätti muutama viikko sitten huomiota ja paheksuntaa esiintymällä kansallissosialistisen Suomen Vastarintaliikkeen joukkokuvassa Eugen Schaumannin haudalla. Schauman oli (kansallismielinen) mies, joka murhasi keisari Nikolai II:n venäläistämistoimia käytännön tasolla toteuttaneen kenraalikuvernööri Nikolai Bobrikovin. Kansallissosialistit tunnustavat erään saksalaisen valtiomiehen esikuvakseen ja oppi-isäkseen

Enemmän kohua herätti Immosen englanninkielinen kirjoitus Facebook-sivulla viime perjantaina. Se alkaa näin: ”I'm dreaming of a strong, brave nation that will defeat this nightmare called multiculturalism.” ja päättyy: ” We will fight until the end for our homeland and one true Finnish nation. The victory will be ours.”

Liberaalit kansanedustajat ja muut monikulttuurisuutta kannattavat henkilöt ovat tuominneet kirjoituksen ja vaativat puolueen johdolta toimia (Immosen ”ojentamiseksi”).

Missä tässä on oikein kysymys? Eikö yksittäinen henkilö voi tuoda mielipidettään julki? Missä on sanan- ja ilmaisunvapaus?

Kyse lieneekin siitä, että Immonen (kumppaneineen) ei kannata afrikkalaisten tai Lähi-idän ”moniosaajien” muuttamista Suomeen. Miksi tällaista mielipidettä ei saisi tuoda julki?

Englanninkielisellä kirjoituksellaan Immonen on arvatenkin tavoitellut laajempaa näkyvyyttä ja varmastikin myös saanut sitä.

Maan virallinen kanta taitaa olla se, että maahanmuutto (mikä sitten synnyttää väkisinkin monikulttuurisuutta) on hyvä asia, vaikka maahan tulevien henkilöiden osaaminen ei ehkä olekaan aivan parasta mahdollista, ja se joka on eri mieltä, saa myös kuulla siitä.

Ehkäpä tämä kaikki on sittenkin Immoselle vain eräänlaista sopeutumista ja orientoitumista. Voitaisiinko tästä vaiheesta kenties käyttää nimitystä ”Ollin oppivuodet”..?

Kuvan tytöllä näyttää selvästikin käsi olevan kansallissosialistisessa tervehdysasennossa...

Missä viipyy Valkeen tulos?

Valkeen oli verolain mukaan täytynyt toimittaa veroilmoituksensa viimeistään neljän kuukauden kuluttua tilikauden päättymisestä (28.2.2015) verohallintoon. Tämä aika on jo mennyt umpeen. Verohallinnosta tiedot menevät kaupparekisteriin, jossa ne rekisteröidään julkistamista varten. Yritystyypin mukaan julkistettavien tietojen määrä vaihtelee, mutta osakeyhtiön kaikki tiedot ovat julkisia.

Viime vuonna Valkeen tulos tuli julkisuuteen 10. heinäkuuta. Onko kaupparekisterin hoitajalla kiire vai mikä selittää viivästymisen tänä vuonna?

Vai onko kyse Valkeen puhtaasta taktikoinnista? Surkean tuloksen julki tuloa yritetään lykätä viimeiseen asti, vaikka toisaalta mitä hyötyä siitä olisi? Veroilmoituksen jättämisen myöhästyminen tietää yleensä vain veronkorotusta, mutta tiettävästi Valkee ei tehnyt viime tilikaudellakaan voittoa, joten eihän voitotonta tulosta voida verottaa, eikä siitä voida myöskään tehdä veronkorotusta.

Olisi suoranainen yllätys, jos Valkee tappion suunta olisi kääntynyt. Siksi onkin paljon luultavampaa, että tappion määrä on vain kasvanut entisestään. Jos yritys on menossa nurin, mitkään viralliset muodollisuudet (veroilmoitus) tuskin kiinnostavat yrityksen johtoa sen enempää kuin omistajiakaan.

Valoa korvassa... voi kun on naurettavaa... Vuosien kuluttua kahdensadan euron korvavalon ostaneille typeryksille voidaan vain nauraa, mikäli he kehtaavat vielä käyttää laitettaan julkisuudessa.

Prego-sähkösavustin

Puuilo myi huhtikuussa kiinalaisvalmisteista Prego-sähkösavustinta 39 euron hintaan. Koska kyseessä oli Puuilo, tuotteessa täytyi Puuilon tapaan olla jotakin vikaa – niin kuin siinä olikin.

Savustimen vastuksen liitosjohto oli puristunut pakkauslaatikossa vastuksen kahvaa vasten niin tiukasti, että kumikaapeli oli selvästi litistynyt kohdassa, jossa se menee kahvan sisään. Tuollainen vaurio ei takaa vastukselle pitkää käyttöikää, vaikka vika ei ollutkaan itse sähkövastuksessa. Kaapelia liikuteltaessa se taipuu juuri tuosta litistyneestä kohdasta, mikä rasittaa sitä entisestään.

Korjauskeino tuohon on kaapelin lyhentäminen tai pienen pätkän siirtäminen kahvan sisään, jolloin litistynyt kohta tulee kahvan sisään eikä siihen kohdistu enää taivutusrasitusta. Kahvassa oli erikoiset kolmisakaraiset ruuvit, joiden avaamiseen tarvitaan erikoistyökalu.

Kahvan avaaminen paljasti toisen yllätyksen, jota voisi luonnehtia turvallisuuspuutteeksi. Liitosjohdon vedonpoistajan kiinnitys oli epäonnistunut: toista ruuvia kiinnitettäessä ruuvi oli ”korkannut” kiinnityskorvakkeessaan, minkä vuoksi se ei ollut kiinni. Koska vedonpoistajassa vain toinen ruuvi oli kiinni, se ei luonnollisestikaan täyttänyt tehtäväänsä. Vaihtamalla tilalle hieman suurempi ruuvi ja siirtämällä johtoa hieman eteenpäin johdon kiinnitys saatiin korjattua.

Kuvassa alempi ruuvi on vaihdettu

Prego-savustin on melko identtinen kotimaisen OPA:n valmistaman Muurikka-savustimen kanssa. Muurikka maksaa tosin 99 euroa.

Koska kyse oli Puuilo-tuotteessa, jossa todellakin oli vikaa, odotukset eivät olleet kovin korkealla. Muutaman käyttökerran jälkeen voi todeta, että savustin kuitenkin toimii ja sen käyttäminen on avotulella pidettävää kantikasta savustinta helpompaa vakiotehon ansiosta. Avotulen teho vaihtelee, ja sen tarkka kontrollointi on vaikeaa.

Pregossa on melko huterat jalat, joten niiden taipuminen on jouduttu estämään. Alla olevassa kuvassa Prego on toiminnassa.

Perattuna 790 grammaa painanut lahna 25 minuutin kypsennyksen jälkeen. Koska lahnassa ei ole lapamatovaaraa, joka taitaa tosin nykyään olla melko harvinainen, liika kypsennys on aivan turhaa, koska se vain kuivattaa kalaa. Pakastamatonta ahventa tai taimenta kannattaa kuitenkin kypsentää kauemmin.

Sähkösavustimen käyttö on helppoa eikä sateestakaan ole haittaa. Itse kypsennysaika on tosin hieman pidempi kuin avotulella, mutta sen käyttöönotto on nopeampaa.

Kuvissa näkyy itse rakennettu teline, jonka päällä Prego on ja joka mahdollistaa ritilän ja rasvapellin vetämisen ulos savustimesta kalan pois ottamista varten.

Laitteen kestävyydestä on vaikea sanoa mitään. Vastus on käytännössä ainoa ”kuluva” osa. Samanlaisia käytetään mm. sähkökiukaissa, joissa ne voivat kestää parikymmentäkin vuotta

Lahnan savustaminen 12 snt/kWh -hinnalla maksoi 25/60*1,1*12 = 6 snt. Kala ei maksanut muuta kuin hieman vaivaa.