lauantai 6. toukokuuta 2017

Lukijan mielipide: Asmo Solutionsin osakeanti

Keskiviikkoinen lukijan mielipide poiki uuden kirjoituksen. Mikäpä siinä, jos ne sopivat blogin linjaan.


Olen analysoinut Asmo Solutionsin osakeantia. Tiedot perustuvat blogiin ja muihin avoimiin lähteisiin.

Illalla 3. marraskuuta annista oli merkitty 1 069 950 euroa. Annin suuruus oli 1 080 000 euroa, joten tuolloin merkitsemättä oli enää 10 050 euroa. Merkitsijöitä oli kertynyt 84 kappaletta.

Koska minimi merkintämäärä oli 2700 euroa eli 10 osaketta, voidaan laskea, että annin merkitsemiseksi loppuun tarvittiin korkeintaan neljä uutta merkitsijää ja minimissään vain yksi, jos tämä merkitsi kaikki jäljellä olevat osakkeet. Uusia osakkeenomistajia tuli siten 85–88 kappaletta.

Keskimääräinen merkintäsumma oli 12 273–12 706 euroa. Koska 3. marraskuuta annista oli jäljellä 10 050 euroa, joka on lähellä keskimääräistä merkintäsummaa, voidaan tilastollisesti olettaa, että sen merkitsi yksi henkilö. Uusia osakkeenomistajia on siten 85 ja keskimääräinen merkintäsumma oli 12 706 euroa.

Koska joukossa on useita minimimäärän merkinneitä, siellä on myös joitakin todella suuria määriä merkinneitä, mikä antaisi olettaa, että he olivat ammattimaisia sijoittajia. Tätä oletusta vastaan sotii tosin se, että heidän olisi pitänyt osata erottaa jyvät akanoista, joihin Asmo Solutions eittämättä kuuluu. Ammatin kuvaan kuuluu tosin myös ohilyöntejä, joten ehkäpä siitä tässä oli kysymys.

Keskimääräinen merkintäsumma oli siis 12 706 euroa, mutta se ei kerro mitään jakaumasta eli millä tavalla 1 080 000 euroa jakautui 85 merkitsijän kesken. Jos minimimäärän merkitsi 42 henkilöä yhteissummaltaan 113 400 euroa, jäljelle jää 966 600 euroa loppujen 43 merkitsijän kesken jaettavaksi eli 22 479 euroa keskimäärin. On hyvin mahdollista, että suurin merkitty määrä oli 200 osaketta merkintähinnaltaan 54 000 euroa – jopa 400 osaketta (108 000 euroa) voi olla mahdollinen.

Tuskinpa kukaan kadunmies olisi käyttänyt kaikki säästönsä ja merkinnyt yhtiöstä 200 tai jopa 400 osaketta, mutta olisiko ammattisijoittajakaan tehnyt sillä tavalla? Taitaa olla monelle yllätys, mutta eläkeyhtiöt ovat kovimpia pelureita vaikka pelaavatkin tavallisesti pörssiyhtiöillä, joita on helppo ostaa ja myydä. Rahoituslaitoksilla on myös osakesalkkuja, joissa on usein melko eksoottisia yhtiöitä.

Olisi kiinnostavaa tietää, mitä 54 000 euroa Asmo Solutionsiin sijoittanut mahtaa nyt miettiä tietäessään, että sijoitus oli erittäin huono. Hänen pitäisi viimeistään tässä vaiheessa tietää, millainen on Asmo Solutionsin tuloksentekokyky: kassavirta on negatiivinen ja pääomaa syödään menojen kattamiseksi. Asmo-laturin tai minkä muunkaan tulevan tuotteen myynti ei koskaan tule olemaan niin suurta, että kassavirta olisi positiivinen, mikä on terveen yrityksen perusvaatimus.

Sijoitusmuistio oli erittäin juonikkaasti laadittu. Siinä luvattiin paljon, mutta seuraavissa virkkeissä kaikki lupaukset ehdollistettiin eli niiden toteutuminen tulisi riippumaan ulkopuolisista tekijöistä. Kannattaisi opetella lukemaan ja ymmärtämään lukemaansa paremmin.

Yleensä antiesitteissä kerrotut tulevaisuudenodotukset voivat tulevaisuuden vaikean ennustettavuuden vuoksi olla yli- tai aliarvioituja, mutta keskimääräisesti ne toteutuvat kuitenkin odotetulla tavalla. Näinhän sen pitää mennä. Jos toteutuma jää pahasti alle odotetun, jotakin on silloin pahasti pielessä ja mieleen hiipii ajatus tarkoituksellisesta harhaan johtamisesta.

21 kommenttia:

  1. Osakasluetteloon tutustuminen voisi olla ihan mielenkiintoinen juttu.

    VastaaPoista
  2. UKK-osiossa kerrotaan, että suoramyynnissä kate 17 euron valmistuskustannuksilla (alv 0%) on 15 euroa, ja muiden myynnissä 5 euroa (eli jälleenmyyjät saavat 10 euroa). Lisäksi oletetaan, että kulut tippuvat 12 euroon, kunhan ”valmistus lähtee toden teolla liikkeelle”. Tuolloin katteet olisivat vastaavasti 10 ja 20 euroa per Asmo.

    Edellä Asmon myyntihinta oli 40 euroa, mutta nyt kun yritys itse ja eräät jälleenmyyjät myyvät Asmoja 50 eurolla, katteet ovatkin kasvaneet 20 ja 30 euroon. Jokainen yrityksen verkkokaupasta myyty Asmo tuo siten 30 euron katteen.

    Sijoitusmuistiossa jokaisen myydyn laturin luvattiin tuovan 10 euroa VOITTOA, joka saadaan, kun katteesta vähennetään yrityksen sisäisiä kuluja mutta ei valmistuskuluja, jotka olivat 12 tai 17 euroa. Onhan tämä hieman sekavaa. Katteita on kolmenlaisia: 10, 20 ja 30 euroa, mutta voitto onkin aina vakio 10 euroa. Ehkäpä muut kulut vaihtelevat sitten tarpeen mukaan, jotta sijoittajat saavat aina luvatut 10 euroa mutta ei senttiäkään enempää?

    UKK:ssa on toinenkin mielenkiintoinen kohta: Mikä on todellinen kilpailuetu verrattuna perinteisiin latureihin?

    1. Paloturvallisuus
    2. Ekologisuus
    3. Tehokkuus

    Blogi on osoittanut nuo kaikki valheiksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eräässä blogiartikkelissa henkilöstökuluiksi arvioitiin marraskuussa noin 377 000 euroa vuodessa. Toisen artikkelin mukaan henkilöstö olisi tuon jälkeen kasvanut yhdellä, joten kokonaiskulut lienevätkin noin 420 000 vuodessa ja 35 000 kuukaudessa. Jossakin kommentissa arvioitiin, että latureita olisi myyty yrityksen kertoman 15 000:n sijasta alle 10 000, ehkäpä noin 8 000. Jos keskimääräiseksi katteeksi arvioidaan 15 euroa, kokonaiskate olisi silloin 120 000 euroa, joka kuluisi reilussa kolmessa kuukaudessa palkkamenoihin. Todennäköisesti tuo sama summa on jo kulutettu sijoittajien rahoja. Mitä vähemmän laturi myy, sitä nopeammin tuo potti kuluu.

      Poista
    2. Kilpailuetua toisten valmistajien latureihin ei yksinkertaisesti enää ole. Vai onko kilpailuetu se tunteisiin vetoava laturin syntytarina? Tämä tarinakin on jo selvityksen alla. Tarvittaessa siitä kysytään suoraan tältä anopilta.

      https://www.uusisuomi.fi/raha/70449-insinoori-toteutti-anopin-toiveen-laturi-jonka-voi-unohtaa

      Idea Asmo-nimiseen laturiin lähti kehittymään kun Salorannan avovaimon lapsuudenkoti paloi ”maan tasalle” verkkovirtaan kytketyn laturin takia.

      Poista
    3. Leena P. siellä varmaan jo odottelee yhteydenottoa päästäkseen kertomaan palosta ja unelmavävystä.

      Poista
  3. Jos jollakin 'sijoittajalla' on ollut reilumminkin (vaikkapa yli 50 000, tahi jopa yli 100 000) rahaa törsättääksi niin sellaisen luulisi ottavan yhteyttä yritykseen voidakseen sijoittaa eri ehdoin, esim. äänioikeudellisiin osakkeisiin. Ellei sitten oli aivan noviisi-investori jolla vain sattuu olemaan ylimääräistä eikä niin väliä minne ne työntää ja millä ehdoin. Itse uskon että pääosa sijoituksista on ns. taviksilta jotka eivät ole suuria summia sijoittaneet (mikä sitten kellekin on suuri summa), eikä missään nimessä semi-ammattisijoittajilta saatikka ammattisellaisilta. Nuo sijoitusfund-viittaukset on vielä asia erikseen, olisi aivan kertakaikkiaan karmivaa jos hekin ovat memon höttösoopan nielleet sellaisenaan. Kukaan asioista mitään ymmärtävä olisi välittömästi kyseealaistanut myyntitavoitteet esim. verrattuna ihan yksinkertaisesti siihen paljonko vastaavia laitteita normaalisti menee. Mikään verkkokauppa tai muukaan ns. oikea jälleenmyyjä ei missään valtakunnan nimessä osta (tai sitoudu ostamaan) 10 000 jos niitä ylipäätään menee eri valmistajien merkkisinä joitain kymmeniä - vaikkapa 100 per kk, eikä oikeasti KUKAAN järkevä sijoittaja tällaisia sepustuksia usko. Siten luulen että pääosa sijoittaneista on sijoittanut pienehköllä summalla, mikä tietysti tarkoittaa ett' mahdollisia osakkaita saattaa olla paljon enemmän kuin yllä arvioitu. Tämä tarina on kenties parhaiten uponnut - anteeksi vaan - asioista yleisesti vihkiytymättömään mutta kovasti sijoittamisesta kiinnostuneeseen suitsutettuun joukkoon.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä mielipiteen esittäjän arviot sijoittajien lukumäärästä pitävät paikkansa. 84 merkitsijää käytti 99 prosenttia annista. Näiden keskimääräinen merkintä oli 12 700 euroa. Jäljellä olevasta 10 050 eurosta olisi riittänyt korkeintaan neljälle, niin kuin kirjoittaja arvelikin.

      Poista
    2. Puhutaanko 10000 erän kohdalla yrityksen omasta verkkokaupasta vai tästä verkkokauppa.com liikeketjusta ja oliko maininta sijoitusmuistiossa? Jos tällä tarkoitetaan tuota ketjua, niin se varmaan selviää myöhemmin, onko moisista määristä edes keskusteltu. Liikkeet eivät välttämättä tykkää, jos niiden maineella ratsastetaan, jos siitä ei ole erikseen sovittu. Esimerkiksi patenttitoimiston nimen mainitseminen on varomaton teko, jos siihen ei ole lupaa. Jos he todellakin lupasivat patentille 100% läpimenon ja sitä patenttia ei nyt tullutkaan, niin kyseenalaistetaanko ko. patenttitoimiston osaaminen? Lehtijutun mukaan patentista odotellaan virallisia papereita. No tuliko niitä? Mahdollisessa oikeudenkäynnissä tätä asiaa varmaan tutkittaisiin kokonaisuutena, johon kuuluisi kaikki lehtijutut ja haastattelut. Niissä esiintyneitä vääriä tietoja kun ei ole oikaistu. Niitä on tällöin pidettävä tosina ja ne ovat vaikuttaneet sijoituspäätöksiin.

      Poista
    3. Kyseessä on nimenomaisesti Verkkokauppa.com

      Poista
  4. UKK:ssa kerrotaan, että yrityksellä on kannettavan laturi ”tuotekehityksessä”. Ottamatta mitenkään kantaa sen tarpeellisuuteen mielenkiinnon herättää sen tuleva hinta. Jos pikkuinen Asmo-laturi maksaa 50 euroa, suurikokoinen ja aivan eri teholuokassa toimiva kannettavan laturi maksaisi varmasti yli 100 euroa. Sitä tuskin tulee koskaan.

    Patenteilla on suuri paino UKK:ssa. Niistä välittyy ajatus, että Asmo-laturista tulee alan ”standardi”, jonka lisensoinnista OEM-valmistajat tulevat kilpailemaan ja Asmo Solutionsin kassakone kilisee. Kaikki oli kuitenkin vain vilkkaan mielikuvituksen tuotetta.

    Tämä on paras ”lupaus”:

    http://i7.aijaa.com/m/00638/14380168.jpg

    ”Aiheutamme kipua suurille valmistajille...”

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suurimmat valmistajat taisivat aiheuttaa kipua muistutuksella patenttihakemusta vastaan.

      Poista
  5. Indiegogossa julkistetaan huomenna uusi tuote, joka fb-kuvien perusteella on pienikokoinen. Miksi se pitää myydä siellä ennakkoon? Pitäisihän yrityksillä olla vielä jäljellä sijoittajien rahoja. Eikö osakeannin yksi tarkoitus ollut kerätä rahaa uusien tuotteiden kehittämiseen?

    Indiegogo on hyvä paikka myydä ”sika säkissä”, eikä palautusoikeutta ole. Valmis tuote tulee sitten, kun (tai jos) tulee.

    Maineen voi menettää vain kerran, ja tuskinpa uudelle tuotteelle voisi odottaa kovinkaan suurta menekkiä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Saanko arvata. Uusi tuote on varmaanikin paikannin, jolla voidaan seurata esineitä ja lapsia vaikkapa puhelimien välityksellä.

      Poista
  6. Useaa media on pyydetty selvittämään epäselvyyksiä, mutta mitään ei ole tapahtunut. Pyrkiikö media suojelemaan? Media salli myötämielisesti yrityksen levittää ”sanomaansa”, josta totuutta ei tahdo löytyä etsimälläkään, mutta nyt kun haluttaisiin katsoa kolikon toinen puoli, media vaikenee.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eiköhän nuilta "sanansaattajiltakin" asiaa tulla kysymään, miksi asiasta on kirjoitettu tietyllä tavalla. Median vaikenemisen vuoksi asia pitääkin selvittää nyt virallisempaa kautta. Ei ole enää oikein luottoa nuihin toimittajiin tässä asiassa, vaikka joku oikaisu tulisikin. Nyt voidaan sanoa, että ollaa jännän äärellä.

      Poista
    2. On mielenkiintoista nähdä miten media toimii, jos palo tai sen syttymissyy on keksitty. Lehdet joutuvat tekemään kokonaan uusia juttuja, joissa kerrotaan totuus. Mitä jutut sisältäisivät? Yksi mielenkiintoinen seikka tuli mieleen. Mistä idea laturiin on tullut, jos anoppilan palo syttyi vaikkapa hellasta?

      Poista
  7. Tässä Asmo-laturin tarinassa alkaisi jo olla aineksia elokuvan tekoon. Elokuva olisi luonnollisestikin tragikomedia. Ohjaajaksi sopisi parhaiten huonoista elokuvistaan tunnettu Timo Koivusalo.

    Elokuva alkaisi luonnollisestikin roihuavasta talosta, mutta tuon varhempiin tapahtumiin ei mentäisi, koska palon syttymissyystä ei ole varmuutta. Seuraavaksi hypättäisiin 2010-luvulle ja hetkeen, jolloin tuo ”tragedia” kantautui päähenkilön – kutsukaamme häntä tässä Osmoksi – korviin. Sitten vain hetken miettimisen jälkeen kuuluu: ”heureka!” ja Osmo-laturi oli keksitty.

    Se vaatisi tietenkin ohjaajalta taitavuutta pysytellä tosiasioissa ja kertoa kaikki tapahtumat, niin kuin ne oikeasti tapahtuivat.

    Elokuva voisi (tulevaa ennustaen) loppua siihen, kun käräjäoikeuden tuomari lyö konkurssioikeudenkäynnin päätteeksi nuijansa pöytään istunnon päättymisen merkiksi. Siinä olisikin sitten Osmo-laturin tarina nätissä paketissa ja valmiina kilpailemaan Oscar-palkinnosta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Elokuvissa on nykysin vaihtoehtoisia loppuja. Eräs loppu voisi päättyä tilanteeseen, jossa oikeussaliin kävelee sijoittajien todistajana tulipaloa sammuttanut palomies. Juuri kun asiat alkavat selvitä, lopputekstit alkavat rullaamaan ja elokuvan jatko-osalla tehdään lisää rahaa. Tästä vaihtoehtolopusta tulisi tietenkin paras vaihtoehtoinen loppu - oskari.

      Poista
    2. En haluaisi olla ohjaajan housuissa. Tosiasioissa pysyminen vaatisi todellakin taitavuutta. Alla olevassa jutussa mainittiin keksintösäätiön olevan mukana laturin kehittämisessä 2014. Keksintösäätiö taidettiin lakkauttaa 2013 vuoden lopussa. Miten se on voinut olla mukana 2014? Miten ohjaaja tämänkin asian saisi elokuvaan? Ja samassa jutussa jälleen kerran kerrotaan anoppilan palon olleen alkusysäys laturin keksimiselle. Onhan tää melko ihmeellistä.

      http://www.city.fi/blogit/trombaajat/asmo-laturi

      Keksintösäätiö on tuttu taho myös Trombaajien Asmo Salorannalle. Idea ASMO-laturiin tuli, kun laturista lähtenyt tulipalo poltti Asmon tyttöystävän äidin talon. Keksintösäätiö oli apuna idean kehittelyssä tuotteeksi 2014.

      Poista
  8. Seuraava teksti ei koske millään tavalla blogissa manittuja yrityksiä.
    Jos sijoittaja luulee tulleensa jymäytetyksi, niin miten hänen kannattaisi toimia asian selvittämiseksi? En ole sijoittanut mihinkään blogissa mainittuun yritykseen tai muihinkaan yrityksiin, enkä kysele kaverin puolesta, vaan ihan mielenkiinnosta.

    Tiedän, että monet opiskelijat sijoittavat opintolainansa osakkeisiin suuren rahan toivossa. Heillä ei ole useinkaan vähäisen elämänkokemuksensa vuoksi kykyä nähdä totuutta, vaan he luottavat sinisilmäisesti jopa lehtien antamiin tietoihin sijoituspäätöksiä tehdessään. Tämä voi myöhemmin kostautua, kun laina tulee maksuun korkoineen.

    Yksi yleispätevä neuvo toimii hyvin. Jos jokin asia kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta, se ei todennäköisesti ole totta.

    VastaaPoista
  9. Verkkokauppa tilasi tänään 10 laturia varastoon. Ehkäpä siellä odotetaan ostoryntäystä...

    VastaaPoista