Osta "halvalla" käytetyt Valkeen kirkasvalokuulokkeet

Huuto.net-nettihuutokaupassa näyttää olevan muutamat Valkeen kirkasvalokuulokkeet myytävänä. Hintahaitari vaihtelee 55 eurosta 98 euroon.

Halvimman laitteen saisi (postikuluineen) omakseen noin 60 eurolla. Se on tosin ”vanhempaa” mallia, mutta hinta onkin vain kolmannes uuden hinnasta.

Kohde sulkeutuu pian, eikä laite näytä kiinnostavan ketään, mikä onkin hyvin ymmärrettävää. Kukapa nyt maksaisi 60 euroa – vaikka sen väitetäänkin olevan uudenveroinen – laitteesta, jonka toiminnasta tai positiivisista vaikutuksista ei ole mitään todisteita.

”Kokeiltu pari kertaa.” Mikähän mahtaa olla syynä korvavalon vähäiseen käyttöön? Voisiko olla, että laitteella ei ollut toivottua vaikutusta tai se aiheutti joitakin haittavaikutuksia?

Täytyy ihmetellä, miksi näitä ei ole tämän enempää myynnissä. Ehkäpä syynä on leimautumisen pelko, eli myyjä pelkää sitä, että hän näin julkisesti paljastaa menneensä Valkee-halpaan maksettuaan 200 euroa laitteesta, jolla hän kuvitteli saavansa apua johonkin joko kuviteltuun tai todelliseen vaivaan, mutta joutuikin sitten pettymään ja laittamaan laitteensa myyntiin hinnalla, joka on vain murto-osa hänen maksamastaan.

86 euron kuulokkeet (NPT 1100) näyttävät olevan käyttämättömät ja avaamattomassa paketissa

Toisen myyjän mainoslauseet (jotka ovat tietenkin Valkeen ”keksimiä”):

Listassa mainitaan haittavaikutuksena ”korvien kuumotus”. Voisiko tämä aiheutua siitä, että Valkeen kirkasvalokuulokkeet lämmittävät selvästi korvakäytäviä? Jos näin on, silloin kaikki ”myönteiset” tulokset (jos niitä nyt ihan oikeasti on) aiheutuvatkin yksinomaan led-valon korvakäytäviä lämmittävästä vaikutuksesta.

Kuka haluaa patentoida lämpökorvatulpat? Perustettavan yrityksen nimeksi Lämpee ja patenttihakemus vetämään. Vauras tulevaisuus on luvassa, ja Valkeen väki voi vain kateellisena seurata vieressä...

On hyvin luultavaa, että Valkeen korvavalot löytävät pian tiensä lukuisille kirpputoreille, jonne ne toki kuuluvatkin, ja niitä koristaa muutaman euron hintalappu.

Valkeen ”uusi” oma tutkimus

Valkee on eilen esitellyt uuden kirkasvalotutkimuksensa tuloksia kansainvälisessä IFMAD-konferenssissa (International Forum on Mood and Anxiety) Monacossa.

Alla on Valkeen eilen julkistama lehdistötiedote, joka ei tietenkään ole mitään muuta kuin kaupallinen mainos.

Kirkasvalokuulokkeita valmistava Valkee esittelee uuden uraauurtavan kirkasvalotutkimuksen tuloksia Monacossa tänään alkavassa kansainvälisessä IFMAD-konferenssissa (International Forum on Mood and Anxiety). Maailman ensimmäinen satunnaistettu ja täysin lumekontrolloitu kaksoissokkotutkimus korvakäytävien kautta annettavasta kirkasvalohoidosta tuo kaivattua uutta tietoa 1980-luvulta alkaen kansainvälisesti toteutettujen kirkasvalotutkimusten jatkoksi.

” Maailman ensimmäinen satunnaistettu ja täysin lumekontrolloitu kaksoissokkotutkimus”

Valkee myöntää itse, että kaikki sen aikaisemmin tekemät tutkimukset eivät ole ole täyttäneet tieteellisiä kriteerejä, koska ne eivät olleet satunnaistettuja ja lumekontrolloituja, eikä niillä ole siten mitään tieteellistä painoarvoa.

Oulussa tehdyssä tutkimuksessa saatiin tilastollisesti merkittävä, positiivinen tulos kirkasvalon välittömästä lievittävästä vaikutuksesta ahdistusoireisiin. Vastaavasti lumehoitoa saaneen vertailuryhmän oireet eivät muuttuneet merkittävästi. Kaksoissokkotutkimus suoritettiin laboratorio-olosuhteissa kirkasvalokuulokkeilla, jotka oli suojattu siten, ettei yksittäisen koehenkilön kuuluminen valohoitoa saavaan ryhmään tai lumeryhmään ollut tutkimuksen aikana tiedossa tutkittaville itselleen eikä myöskään tutkimuksen toteuttajille.

”... jotka oli suojattu siten, ettei yksittäisen koehenkilön kuuluminen valohoitoa saavaan ryhmään tai lumeryhmään ollut tutkimuksen aikana tiedossa tutkittaville itselleen eikä myöskään tutkimuksen toteuttajille”

Valkee haluaa kertoa, että kukaan koehenkilöistä ei tunne sitä, kun erittäin kirkas led lämmittää korvakäytävässä. Lämmöllä korvassa on todennäköisesti paljon suurempi vaikutus kuin valolla.

Kirkasvalohoitoa on yleisesti pidetty nimenomaan kaamosmasennuksen oireiden lievityskeinona, mutta tutkijat ovat jo pitkään olleet kiinnostuneita kirkasvalon laajemmista hyödyistä. Kaamosmasennuksen tyypilliset oireet kuten väsymys ja alentunut suorituskyky ovat hyvin samantyyppisiä kuin yleisemmissä ahdistustiloissa ja muissa ahdistukseen liittyvissä häiriötiloissa. Oireiden samankaltaisuus on vahvistettu esimerkiksi amerikkalaisessa US Diagnostic and Statistical Manual of Mental Disorders -oppaassa, jossa kaamosmasennus luokitellaan tietyntyyppiseksi masennukseksi eikä erilliseksi häiriötilaksi.

Tietoja tutkimuksesta

Uusi satunnaistettu ja lumekontrolloitu tutkimus tuo odotettua vahvistusta aiemmille löydöksille kirkasvalon hyödyllisyydestä ahdistuksen hoidossa. Yksi aiemmista virstanpylväistä tällä alueella on ollut Youngstedtin tutkimusryhmän vuonna 2007 julkaisema tutkimus , joka osoitti laajalla 79 henkilön ryhmällä kirkasvalon tuovan helpotusta lievästä ahdistuksesta kärsivien aikuisten oireisiin.

Valkee haluaa nyt tarkoituksella sekoittaa asioita keskenään hyödyntämällä sitä seikkaa, että normaali (silmien kautta vaikuttava) kirkasvalo auttaa kaamosmasennukseen – ja aivan samalla tavalla kuin päivänvalo niillä henkilöillä, jotka ovat taipuvaisia kaamosmasennukseen. Silmien kautta tuleva valo todennäköisesti vaikuttaa, mutta mitään todisteita sille, että korvien kautta tuleva valo vaikuttaisi samalla tavalla, ei ole.

Nyt valmistuneeseen kaksoissokkotutkimukseen osallistui 28 koehenkilöä, joilla oli keskitasoisia ahdistusoireita. Heidät jaettiin sattumanvaraisesti kahteen ryhmään. Hoitoryhmä sai päivittäin 12 minuutin annoksen kirkasvalohoitoa näkösuojatuilla Valkee-kirkasvalokuulokkeilla. Kontrolliryhmä käytti samanlaisia suojattuja kuulokkeita saman ajan päivittäin, mutta ei saanut valoa. Tutkimus tehtiin kevät- ja kesäkuukausien aikana.

Kontrolliryhmä on tietenkin ollut heikommassa asemassa, koska valoa saavan ryhmän koehenkilöt ovat saaneet myös lämpöä korviinsa.

”On erittäin luontevaa tutkia kirkasvalon vaikutuksia myös yleisempiin ahdistusoireisiin eikä pelkästään kaamosmasennukseen. Uusi tutkimus osoittaa, että kirkasvalo lieventää mielialaan liittyviä oireita myös muulloin kuin talvella”, sanoo Valkeen tieteellinen neuvonantaja, lääketieteen tohtori Timo Takala .

”Valkeen tieteellinen neuvonantaja, lääketieteen tohtori Timo Takala”

Jos Takala toimii Valkeen ”tieteellisenä neuvonantajana”, hänen roolinsa ei voi olla puolueeton. Keijo Korhonen totesi eräiden presidentinvaalien yhteydessä: kenen leipää syöt, sen lauluja laulat”.

”Kirkasvalokuulokkeiden keksiminen on vienyt kirkasvalotutkimusta ison askeleen eteenpäin. Niiden ansiosta on viimein mahdollista toteuttaa lumekontrolloitu tutkimusasetelma, mikä ei perinteisen kirkasvalolampun kanssa luonnollisestikaan ole mahdollista. Nyt molemmat tutkitut ryhmät käyttivät täsmälleen identtisiä näkösuojattuja Valkee-kuulokkeita, joiden ainoa ero oli se, että kontrolliryhmän laitteissa valo oli kytketty pois päältä,” kertoo yhteistyötä Oulun yliopiston kanssa valvonut Valkeen tutkimuspäällikkö Heidi Jurvelin.

Jotta tuollaisella tutkimuksella olisi edes jonkinlaista uskottavuutta, kontrolliryhmän koehenkilöiden pitäisi kokea aivan samanlainen lämpöaistimus korvissaan kuin valoa saavan ryhmän koehenkilöiden.

Koehenkilöiden ahdistuksen taso mitattiin aluksi Beckin ahdistustutkimuslomakkeella (BAI). Keskiarvotulos 19 ± 9 viittaa keskitasoisiin ahdistusoireisiin. Tutkimuksen aikana oireiden tasoa mitattiin Spielbergerin ahdistustestillä (STAI form Y1), jonka itsearviointilomakkeen koehenkilöt täyttivät 5 minuuttia ennen jokaista valo- tai lumehoitokertaa ja 10 minuuttia niiden jälkeen. Hoitoryhmän oireiden keskiarvotulos laski 12,1 ± 7,3 %, kun kontrolliryhmän keskiarvotulos laski 3,7 ± 11,3 %. Ryhmien ero on tilastollisesti merkitsevä.

IFMAD-konferenssissa esiteltyjä tutkimustuloksia tarjotaan seuraavaksi vertaisarvioituihin tieteellisiin julkaisuihin. Tulokset ovat vahva proof-of-concept-osoitus kirkasvalon tehosta ahdistuksen hoitamisessa ja hyvä perusta ahdistuksen hoitoon liittyville jatkotutkimuksille isommalla otoskoolla. Nyt julkaistun tutkimuksen taustalla on Valkeen ja Oulun yliopiston tutkijoiden pitkäjänteinen tutkimustyö, jonka perusta on 1980-luvulta asti julkaistuissa kirkasvalotutkimuksissa . Tulokset ovat vahvistaneet, että suoraan aivoihin suunnattu kirkasvalo vilkastuttaa aivojen toimintaa ja korvakäytävä on tehokas reitti valon suuntaamiseen aivojen valovasteellisiin osiin.

Tässä halutaan jälleen rinnastaa korvavalo ja normaalisti silmien kautta tuleva valo. Valkee haluaa kertoa, että jos silmien kautta tuleva valo vaikuttaa, täytyy myös korvienkin kautta tulevan valon vaikuttaa samalla tavalla. Silmien kautta tuleva valo (saattaa) vaikuttaa, mutta mikään ei todista sitä, että korvien kautta tuleva valo vaikuttaisi samalla tavalla. Valkee pyrkii keinoja kaihtamatta osoittamaan, että korvavalon vaikutus on samanlainen – ellei sitten jopa parempi.

Valkee-kirkasvalokuulokkeet ovat maailman ensimmäinen taskukokoinen laite, joka välittää kirkasvaloa korvakäytävän kautta suoraan aivoihin. Valkee-kirkasvalokuuloke on luokan II(a) terveydenhuollon laite kaamosmasennuksen hoitoon, ja sillä on CE-sertifiointi. Kliinisiä testejä tehdään jatkuvasti.

Valkeen räpistely kaikkea todennäköisyyttä vastaan on naurettavaa ja säälittävää. Niin kauan kuin Valkeella riittää rahaa kassassa, se tulee teettämään samanlaisia tutkimuksia, joilla ei ole mitään tieteellistä painoarvoa.

Valkeen posteri, jonka tieteellinen painoarvo on mitätön. Kuka tahansa voi tehdä tuollaisen ja mennä esittelemään sitä jonnekin. On sääli, että Tekes on mukana rahoittamassa tuollaista roskaa.

http://valkee.com/wp-content/uploads/2013/11/Valkee_tiedeposteri2_900x1200_print.pdf

Uusi korvavalotutkimus (Valkee)

Sveitsin Baselin yliopiston psykiatrisen sairaalan neljä tutkijaa ovat 13.11.2013 julkaisseet tutkimuksen koskien korvakäytävän kautta annettavan valon vaikutusta vuorokausirytmin fysiologiaan, valppauteen ja psykomotoriseen suorituskykyyn. Vertailuna käytettiin pimeää valoa (korvavalo pois päältä) ja normaalia silmien kautta vaikuttavaa kirkasvaloa.

Extraocular light via the ear canal does not acutely affect human circadian physiology, alertness and psychomotor vigilance performance

Vivien Bromundt, Sylvia Frey, Jonas Odermatt, and Christian Cajochen. Centre for Chronobiology, Psychiatric Hospital of the University of Basel, Basel, Switzerland

Artikkelin englanninkielinen tiivistelmä:

We aimed at testing potential effects of extraocular bright light via the ear canals on human evening melatonin levels, sleepiness and psychomotor vigilance performance. Twenty healthy young men and women (10/10) kept a regular sleep-wake cycle during the 2-week study. The volunteers reported to the laboratory on three evenings, 2 h 15 min before usual bedtime, on average at 21:45 h. They were exposed to three different light conditions, each lasting for 12 min: extraocular bright light via the ear canal, ocular bright light as an active control condition and a control condition (extraocular light therapy device with completely blacked out LEDs). The timing of exposure was on average from 22:48 to 23:00 h. During the 2-h protocol, saliva samples were collected in 15-min intervals for melatonin assays along with subjective sleepiness ratings, and the volunteers performed a 10-min visual psychomotor vigilance task (PVT) prior to and after each light condition. The evening melatonin rise was significantly attenuated after the 12-min ocular bright light exposure while no significant changes were observed after the extraocular bright light and sham light condition. Subjective sleepiness decreased immediately over a short period only after ocular light exposure. No significant differences were observed for mean reaction times and the number of lapses for the PVT between the three light conditions. We conclude that extraocular transcranial light exposure in the late evening does not suppress melatonin, reduce subjective sleepiness or improve performance, and therefore, does not acutely influence the human circadian timing system.

Tutkimus osoittaa, että korvavalolla EI OLE SELLAISTA VAIKUTUSTA KUIN VALKEE VÄITTÄÄ OLEVAN.

Tämänhän useimmat varmastikin jo tiesivät, mutta miten Valkee saataisiin myös uskomaan se?

Korvavaloa käsitteleviä tutkimuksia näyttää olevan kahdenlaisia: Valkeen teettämät (rahoittamat) ja riippumattomien tahojen tekemät. Valkeen tutkimukset ovat aina osoittaneet korvavalon myönteiset vaikutukset, kun taas muiden tahojen on ollut vaikea löytää mitään näyttöä korvavalon käyttämisen hyödyllisyydestä. Valkeen tutkimustulosten käsittely on varmastikin valikoivaa, eli kaikki negatiiviset ja hyödyttömät tulokset jätetään julkaisematta, ja kaikkia positiivisia tuloksia, joiden riippumattomuus lieneekin kyseenalaista, liioitellaan. On tietenkin ymmärrettävää, että Valkee ei julkaisisi mitään negatiivisia tuloksia, vaikka se onkin varmasti saanut niitä, koska Valkeen teettämien tutkimusten ainoa tarkoitus on myynnin tukeminen – ja vaikka valheellisesti.

Linkki tietokantaan:

http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/24224577

Valoa Oulu! -valofestivaali

Oulussa järjestetään 21.–24.11.2013 Valoa Oulu! -valofestivaali, jossa on monia valoon liittyviä tapahtumia. Ehkäpä kaupunki haluaa tarjota ”valoa kansalle, joka pimeydessä vaeltaa”..? Yhtä lukuunottamatta tapahtumat ovat ”harmittomia”, eikä niillä ole mitään kaupallista tarkoitusperää. Tämä yksi onkin sitten kaupallinen toimija ja blogin ”vanha tuttu” Valkee Oy.

Mielessä herää kysymys, miten tuollainen kaupallinen toimija on onnistunut pääsemään mukaan kaupungin järjestämään valotapahtumaan. Kuten lukuisissa blogikirjoituksissa on jo aiemmin todettu, Valkeen ainoa tarkoitus – missä se sitten ikinä onkin mukana – on keinoja kaihtamatta lisätä sen korvavalolaitteen myyntiä.

Jos joku erheellisesti kokee, että korvavalolla on myönteinen vaikutus, hän saattaa jopa erehtyä ostamaan laitteen. Onkohan korvavalolaitetta mahdollista ostaa tapahtumassa – ja vielä erityiseen kampanjahintaan..?

Valkee - kokeile korvavaloa 20.-22.11. klo 12-18 Oulun kaupungin pääkirjasto

Valkee kirkasvalokuulokkeet esittäytyvät pääkirjastossa. Tervetuloa nauttimaan kirkasvaloannos kirjaston kahvilan viereiseen lepotilaan portaikon alla.

”Nauttimaan”..? Entä jos uskaliaalla kokeilijalla tuleekin pää kipeäksi?

Kivisydän

Kyseessä ei ole Markku Veijalaisen kirjoittama ja myös tv-sovituksen saanut Antti Hammarbergin ja Veikko Salmen nuoruudenseikkailuista 60-luvun alun Länsi-Saksassa kertova romaani vaan Oulun keskustan alle rakennettava maanalainen pysäköintila 900 autolle. Tilan pitäisi valmistua vuoden 2015 lopulla, mutta kuten aina tällaisten suurten hankkeiden kohdalla tapaa käydä, sekin tulee todennäköisesti lykkääntymään.

Hankkeen (tämänhetkinen) kustannusarvio on 73,5 milj. euroa, mutta koska kyseessä on vain arvio, ja jos valmistuminen viivästyy louhimisessa tulevien yllätysten tms. syiden vuoksi, kokonaishinta tulee varmastikin vielä kasvamaan. Kokonaishinta voi siten nousta jopa kymmeniä prosentteja, ja sitten kun kaikki on viimeinkin valmista, lopullinen hinta voi mahdollisesti olla jopa 90 milj. euroa.

Oulun kaupunki ei tietenkään maksa koko summaa, mutta koska koko hanke on hyvin pitkälle poliittinen kysymys, kaupungin johto haluaa peitellä kaupungin osalle lankeavaa osuutta. Puhutaan mm. taloyhtiöiden velvoitepysäköintipaikoista, jolloin niiden pitäisi ostaa pysäköintipaikkoja kaupungilta tai oikeammin sen omistamalta pysäköintiyhtiöltä.

Jos lopulliseksi hinnaksi arvioidaan 90 milj. euroa, yhden paikan hinnaksi tulee 100 000 euroa. Vaikka keskustassa on suurehkoja asunto-osakeyhtiöitä, joilla osalla on hallussaan tuottoisia liikekiinteistöjä, tuskinpa niillä on kuitenkaan varaa ostaa kovinkaan monta 100 000 euron hintaista pysäköintipaikkaa.

Se, onko pysäköintitila taloudellisesti kannattava, riippuu monesta tekijästä. Rakennuttaja (kaupunki) yrittää tietenkin saada kaiken näyttämään mahdollisimman positiiviselta ja kannattavalta, joten kaupungin esittämiin arvioihin kannattavuudesta tulee suhtautua erittäin varauksin. Kivisydämen täytyy tuottaa tuloja pysäköintimaksuina niin paljon, että ne riittävät kattamaan kaikki pysäköintitilan ylläpitämisestä aiheutuvat maksut lainanhoitokuluineen.

Tilan tuotto on maksimissaan silloin, kun sen käyttöaste on 100 prosenttia, eli jokainen maksullinen paikka on jatkuvasti varattuna. Jos käyttöaste onkin 50 prosenttia, tilan tuotto jää puoleen maksimista. Kaikki 900 paikaa eivät varmastikaan ole maksullisia ja yleisessä käytössä, joten ”tuottavien” paikkojen määrä onkin 900:ää pienempi.

Vuosituoton tarvittava määrä, jolla laitos toimii kannattavasti, riippuu lainan takaisinmaksuajasta, korosta ja muista kustannuksista. Sen määrää on hyvin vaikea tietää, mutta joitakin lukuja voidaan arvioida. Koska viikonlopun käyttö on työpäiviä pienempi, laskelmissa voidaan käyttää 300:a vuotuista päivää. Jos tarvittavan vuosituoton määrä olisi 5 milj. euroa, päivittäisen pysäköintimaksukertymän pitäisi siten olla 16 666 euroa.

Jos ajatellaan, että maksullisia paikkoja on 600 kappaletta, voidaan laskea, kuinka paljon yhden paikan pitäisi tuottaa vuorokaudessa. (Jos taloyhtiöt joutuvat ostamaan kalliita velvoitepaikkoja, ne tuskin joutuvat maksamaan sen päälle vielä erillistä pysäköintimaksua.) Saadaan 27,27 euroa.

Jos käyttöaste on 100 prosenttia, yhden paikan pitäisi tuottaa 27,27 euroa vuorokaudessa, jotta kaikki 600 maksullista paikkaa tuottaisivat yhdessä 5 milj. euroa vuodessa. Todellinen keskimääräinen käyttöaste jää kuitenkin paljon tuota pienemmäksi ja on todennäköisesti alle 50 prosenttia.

50 prosenttia 54,54 euroa

40 prosenttia 68,18 euroa

30 prosenttia 90,90 euroa

20 prosenttia 136,35 euroa

Jos käyttöaste on 50 prosenttia, yhden paikan pitäisi tuottaa 54,54 euroa vuorokaudessa, jotta kaikki 600 maksullista paikkaa tuottaisivat yhdessä 5 milj. euroa vuodessa. Jos maksullisia paikkoja onkin enemmän, päivän tuottovaatimus pienenee vastaavasti hieman.

Päivittäinen pysäköintipaikan käyttöaika on korkeintaan 10 tuntia. Tuntimaksun pitäisi siten olla noin 5,50 euroa, jotta pysäköintilaitos olisi kannattava edellä esitetyillä oletuksilla.

Kadunvarsipysäköinti 1. vyöhykkeellä maksaa 2,20 euroa/h. Jotta Kivisydän olisi houkutteleva pysäköintipaikka, sen maksu ei voisi olla kovin paljon enemmän kuin maan päällä. Kaupunki voisi tosin lisätä Kivisydämen houkuttelevuutta nostamalla kadunvarsipysäköinnin hintaa, mutta se saattaisi puolestaan vähentää kadunvarsipysäköinnin suosiota ja tuottoa.

Jokin aika sitten Tampereella avattu vastaanlainen pysäköintitila ei ole saavuttanut kaupunkilaisten suosiota: P-Hämppi on lähes tyhjillään. Kivisydämellä taitaa olla sama kohtalo edessään...

Pysäköintitila sijaitsee 35 metriä maanpinnan alapuolella. Sinne ajaminen ei varmastikaan ole ongelma, mutta matka pysäköidyn auton luota keskustan liikkeeseen lyhytaikaista asiointia varten saattaisi muodostua niin vaivalloiseksi, että sinne ei tekisi mieli ajaa. Auto olisi osattava jättää riittävän lähelle sitä hissiä, jonka ylösnousu sijaitsee lähellä asiointipaikkaa. Vaikka kadunnimet onkin sijoitettu hissien luokse, suunnistaminen niiden avulla saattaisi tuottaa joillekin vaikeuksia.

Jos Kivisydämestä ei tule suosittua, eli se ei tuottaisi riittävästi, kaupungin ainoa vaihtoehto taitaisi sitten olla pakottaa kaupunkilaiset käyttämään sitä vähentämällä kadunvarsipaikkojen lukumäärää radikaalisti. Jos keskustasta ei yksinkertaisesti löytyisi vapaata pysäköintipaikkaa eikä kukaan viitsisi kävellä kauempaa, ainoaksi vaihtoehdoksi jäisi Kivisydän.

Jotta Kivisydämestä tulisi kannattava, sen käyttöasteen pitäisi olla lähes 100 prosenttia ja vaadittavan vuosituoton alle 5 milj. euroa. Vasta vuodet tulevat näyttämään, oliko Kivisydän virheinvestointi.

Valkee taas kerran

Valkee on jälleen hakenut lehti-ilmoituksilla ”koehenkilöitä” uusiin ”tutkimuksiin”, joiden ainoa tarkoitus on osoittaa korvavalolaitteen teho niin psyykkisten kuin fyysistenkin oireiden hoidossa tai korvavalolaitteen fyysistä suorituskykyä parantava vaikutus. Koska tämä on tutkimusten ainoa motiivi, ei ole pelkoa siitä, että koetilanteet olisivat millään tavalla puolueettomia.

Oulu-lehdessä on jo usean kerran ollut Valkeen kaksoisilmoitus, jolla haetaan koehenkilöitä kahteen eri tutkimukseen. Kuuleman mukaan vastaavia ilmoituksia on ollut monissa muissakin muualla maassa ilmestyvissä lehdissä. Ilmoitusten toisto kertonee siitä, että ”halukkaita” koehenkilöitä ei ole riittävästi tarjolla.

Tutkimus 1:

Valkee toivoo, että tämä tutkimus osoittaisi korvavalon tuovan helpotusta työuupumukseen ja ahdistukseen. Koehenkilöiksi haetaan työikäisiä, jotka (omasta mielestään) kärsivät työuupumuksesta tai ahdistuksesta ja joilla on joitakin ilmoituksessa mainittuja joko psyykkisiä tai fyysisiä oireita. Voisi kuitenkin olettaa, että jos joku henkilö olisi työuupunut ja/tai ahdistunut, hän olisi saanut tämän diagnoosin laillistetulta lääkäriltä eikä minkään itse tehdyn mutu-diagnoosin perusteella. Mutta miksi lääkäri ei sitten ollut hoitanut potilastaan vaan jättänyt tämän oman onnensa nojaan?

Tutkimus 2:

Koehenkilöiksi haetaan terveitä ja kohtuullisesti liikuntaa harrastavia keski-ikäisiä miehiä. Tämän tutkimuksen tarkoitus on ilmeisestikin osoittaa, että korvavalon säännöllinen käyttö parantaa tavallisen liikuntaa harrastavan henkilön fyysistä suorituskykyä.

Näissä tutkimuksissa on jälleen pässi kaalimaan vartijana -tilanne. Valkee teettää ja rahoittaa tutkimukset, joiden (ainoa) tarkoitus on osoittaa korvavalon hyödyllisyys tai teho, jota sanaa Valkee käyttää. On siten selvää, että mitä tahansa vähäisiäkin positiivisia vaikutuksia tullaan korostamaan ja liioittelemaan ja vastaavasti kaikki negatiivisia vaikutuksia tullaan vähättelemään tai jättämään huomiotta. Tällaiset tutkimukset eivät voi koskaan olla puolueettomia ja luotettavia. Valkeen oma tulevaisuus riippuu vain ja ainoastaan siitä, miten hyvin nämä ”tutkimukset” onnistuvat. Sen vuoksi on selvää, että näiden tutkimusten tulokset tulevat osoittamaan, että korvavalo ”tehoaa” Valkeen haluamalla tavalla.

Täytyy suuresti ihmetellä näihin tutkimuksiin osallistuvien henkilöiden motiivia. Kuvittelevatko he saavansa apua mutu-ahdistukseensa tai mutu-työuupumukseensa?

Mistä Valkeen kohdalla on oikein sitten kysymys? Valkee on ”keksinyt” ja patentoinut laitteen, jonka se uskoo vaikuttavan kaamosmasennukseen samalla tavalla kuin luonnollisesti silmien kautta vaikuttava perinteinen kirkasvalovalaisin. Laitteen myynti ei ehkä ole kaikista myönteisistä ”puolueettomista” tutkimuksista huolimatta vastannut Valkeen odotuksia, ja sen vuoksi Valkee, jonka ainoa tuote korvavalolaite on ja jonka myynti ainoastaan tuo rahaa yrityksen kassaan, yrittää nyt löytää uusia lääketieteellisiä ”sovellusalueita”, joilla se toivoisi laitteen toimivan ja näin lisäävän laitteen myyntiä.

Valkeessa ajatellaan, että maailmassa on mahdollisesti satoja miljoonia ”potentiaalisia” asiakkaita, ja mikäpä voisi olla suurempi motivoija kuin odotettavissa oleva rahavirta Valkeen kassaan – tai pikemminkin osakkeenomistajien pankkitileille?

MiniInTheBox-verkkokauppa

MiniInTheBox on kiinalainen verkkokauppa, jossa myydään mm. paristoja, led-lamppuja sekä atk-, puhelin- ja viihde-elektroniikkalaitteiden tarvikkeita. Yritys lupaa toimittaa tilauksen ilman toimituskuluja. Maksu hoidetaan etukäteen luottokortilla. Arvioitu toimitusaika on 10–20 päivää.

Päätin kokeilla tilaamista ja tilasin matkapuhelinakun ja samanmerkkiseen kelloon paristoja. Kymmenen nappiparistoa maksaa vähemmän kuin paikallisessa kaupassa yksi kappale.

Akun (Nokia BL-5C -vastaava) hinta on 3,67 € ja nappiparistojen hinta on 1,37 €. Tilauksen yhteishinta on siten 5,04 €. Koska tilauksesta perittävän alv:n määrä jää alle 5 euron, sitä ei peritä. Kyseisistä tuotteista ei peritä tullia, vaikka useimmista tuotteista sitä tavallisesti peritäänkin.

Asiaan palataan, kun tuotteet ovat saapuneet.

LISÄTTY 26.11.2013:

Lähetys oli saapunut postiin 21.11. Kuljetuksen oli, kuten tilauksen yhteydessä kerrottiinkin, hoitanut Ruotsin Posti eli Posten. Lähetys tuli kirjattuna kirjeenä(!), ja lähettäjäksi oli merkitty eräs Ruotsin Malmössä sijaitseva postilokero.

Näyttää siltä, että Ruotsin Posti kuljettaa jollekin tietylle alueelle, esim. Pohjois-Eurooppaan, osoitetut lähetykset ensin Ruotsiin, mistä se sitten lähettää ne eteenpäin kirjattuina postilähetyksinä, ja tekee sitä vielä kannattavasti. Tilauksen arvohan oli vain 5,04 euroa, josta ei voi lohjeta kovinkaan paljon toimituskuluihin Kiinasta Suomeen. Muistettakoon, että kirjatun kirjeen lähettäminen Suomessa (vaikka naapuritaloon) maksaa 6,20 euroa. Ruotsiin vastaava maksu on 8,00 euroa.

Tilatut tavarat olivat halutunlaisia. Puhelinakku näyttää olevan ladattu (jännite 3,92 V), mikä kertoo siitä, että sen valmistamisesta ei ole kulunut kovin kauan aikaa. Nappiparistotkin (yhden mittaamisen perusteella) näyttävät olevan täydessä varauksessa.

Vastaavanlainen tarvikeakku maksaa Suomessa noin 10 euroa, ja nappiparistot maksavat pari euroa kappale.

Tämän yhden ostoksen perusteella sanoisin, että MiniInTheBox on luotettava ja edullinen verkkokauppa. Toimituksessa kuluu aikaa tosin useampi viikko, mutta se lieneekin ”hinta” edullisista toimituskuluista (jotka itse asiassa sisältyvät tuotteiden hintoihin).

Suomen posti ei näytä olevan kilpailukykyinen monien muiden kansainvälisten toimijoiden kanssa. Tilasin viime keväänä yhdysvaltalaiselta iHerbiltä ”luontaistuotteita”. Paketin paino oli noin 1,3 kg, ja sen postikulut olivat vain 4 dollaria (3,2 euroa). Suomessa pienimmän paketin (2 kg) lähettäminen maksaa 7,40 euroa. Jos tilaat iHerbiltä, saat koodilla VJK417 viiden tai kymmenen dollarin alennuksen ensimmäisestä tilauksesta.

Mikä on seuraava videotallenneformaatti?

DVD tuli ja löi VHS-formaatin 90-luvulla. Seuraavaksi tuli Blu-ray, joka tarjosi paremman kuvanlaadun kuin DVD. (Toshiban HD DVD ei pärjännyt Blu-raylle kilpailussa.)

Valmistusteknisesti DVD- ja Blu-ray-levyn valmistaminen on samanlainen prosessi, eikä siinä kulu paljon aikaa eikä rahaa.

Alan taloudellinen intressi oli päästä eroon VHS-kasetista, jonka valmistaminen oli hidasta ja kallista DVD-levyyn nähden. Ala (levitysoikeuden omistajat, keitä he/ne sitten lienevätkin) hyötyi suunnattomasti siitä: 1) kustannukset tippuivat murto-osaan per tallenne ja 2) samat aikaisemmin VHS-kasetteina myydyt elokuvat (ja joitakin sarjoja) saatiin myytyä uudelleen, ja mikä parasta, VHS-kasettia kalliimpaan hintaan (mitä muka perusteltiin paremmalla kuvanlaadulla.) Näinhän kävi myös Blu-rayn kohdalla: se oli selvästikin kalliimpi kuin DVD (koska siinä oli parempi kuvanlaaatu.).

Uudesta formaatista hyötyvät tietenkin myös laitevalmistajat.

Milloin ala ja valmistajat ”kehittävät” uuden formaatin, jotta uusi rahastuskierros voidaan jälleen käynnistää? Uuden formaatin pitäisi olla DVD:tä edullisempi valmistaa, mikä taitaa olla mahdoton vaatimus, ja tarjota jotakin uutta, jotta jokainen ostaisi jälleen jo aikaisemmin VHS-, DVD- ja Blu-ray-formaatissa ostamansa elokuvat ja sarjat uudelleen.

Kyllä se uusi formaatti sieltä vielä tulee, koska DVD/Blu-ray ei tule jäämään viimeiseksi formaatiksi. Olen ajatellut, että tuosta pyörivästä levystä pitäisi päästä eroon, jolloin ainoaksi vaihtoehdoksi jäisi muistitikun/-kortin tapainen tallenneväline. Se olisi kätevä käsitellä.

Hinta taitaa vielä olla este, koska muistitikun/-kortin tapaisen tallennevälineen valmistuskustannusten hintaero DVD:hen nähden on pari dekadia.

Nykyään on monia ns streaming-palveluita, missä kuukausimaksua vastaan voi katsoa ohjelmia internetin välityksellä, mutta siitä huolimatta moni haluaa edelleenkin ostaa ja omistaa elokuvia ja tv-sarjoja fyysisessä formaatissa.

Ruohonleikkurin vuosihuolto

Jotta ruohonleikkuri toimisi moitteettomasti, sitä pitää huoltaa säännöllisesti. Huoltoväli on tietenkin riippuvainen leikkurin käytön määrästä, mutta normaalikäytössä kerran vuodessa tehty huolto riittää. Omalla leikkurilla käyttötunteja vuodessa tulee noin 30, ja kerran vuodessa tehtävä huolto on ollut riittävä.

Tärkein huoltotehtävä on moottorin öljynvaihto. Koska valmistaja suosittelee SAE 30 -yksiasteöljyä, sitä kannattaa myös käyttää moniasteöljyn sijasta, vaikkakin 10W-30-laatu on neljän litran pakkauskoossa edullisempaa.

Leikkuri nostetaan sopivien pukkien varaan, jotta terän irrotus ja öljytulpan avaaminen olisi helpompaa. Husqvarnan (tai oikeammin Briggs & Strattonin) terä on kiinnitetty 14 mm:n koneruuvilla, jonka avaamiseksi tarvitaan 14 mm:n hylsyavain. Terään tartutaan vasemmalla kädellä, ja oikealla kädellä avataan terää kiinni pitävä ruuvi. Terän moottorin akseliin sovittava istukkakartio lähtee tavallisesti samalla irti.

Öljynvaihto

Öljytulppa avataan 3/8-tuuman neliöavaimella. Avaamiseen voi käyttää myös 3/8-tuuman hylsysarjan jatkovartta. Vasemmalla kädellä tartutaan kiinni leikkurin runkoon, avain sovitetaan öljytulppaan ja tulppaa löysätään muutama kierros, mutta sitä ei vielä irroteta. Sopiva tyhjennysastia asetetaan tulpan alle, ja tulppa irrotetaan. Tulppa pitää vetää nopeasti sivulle päin, jotta tulpan reiästä valuva öljy ei osu tulppaan ja roisku ympäriinsä. Usein käy niin, että tulppa osuu tyhjennysastian reunaan ja putoaa sinne, josta se on ongittava esille.

Öljyn annetaan valua moottorista, jonka jälkeen tulppa kierretään takaisin paikalleen. Se on kiristettävä kohtuullisen tiukalle, jotta se ei vuotaisi. Moottoriin kaadetaan tässä vaiheessa noin 5 dl öljyä. Tarkempi täyttö ylärajaan asti tehdään vasta sitten, kun moottori on maassa vaakasuorassa asennossa.

Terän teroitus

Terä tahtoo tylsyä vuoden aikana, minkä vuoksi se on teroitettava. Teroittamiseen käytetään lattaviilaa (tai kolmioviilaa) ja pyöröviilaa. Koska terä on pehmyttä metallia, kulmahiomakoneen käyttö pilaa todennäköisesti terän ja tekee siitä helposti epätasapainoisen.

Terä asetetaan työpöytää vasten, ja lattaviilalla teroitetaan terän suorat pinnat. Oikean kulman säilyttäminen on tärkeää – niin kuin kaikessa teroittamisessa. Pyöröviila sopii paremmin terän kaarevien osien teroittamiseen. Terän ei tarvitse tulla puukonteräväksi, eikä sitä toki helposti sellaiseksi saakaan.

Kun terä on riittävän terävä, se asennetaan paikoilleen ja kiristetään sopivaan momenttiin.

Leikkurin pohjan puhdistus

Kun kerran leikkuri on sopivasti pukeilla terä irrotettuna, on pieni vaiva irroittaa moottori paikoiltaan ja puhdistaa leikkurin pohja vedellä. Moottoria paikallaan pitävät kolme ruuvia aluslevyineen ja vaimentimineen irrotetaan ja niiden paikat pannaan muistiin, koska ne eivät ole samanlaisia. Moottoriin tulevat teräjarrun ja kaasuttimen vaijerit irrotetaan moottorista. Moottori nostetaan pois paikaltaan ja asetetaan sopivan tuen päälle. Moottoria varotaan kallistamasta, koska siinä on öljyä.

Leikkurin runko käännetään ylösalaisin, ja pohjaan kuivunut ruohonsilppu poistetaan. Kun runko on kuivunut, se nostetaan takaisin pukeille, moottori asennetaan paikalleen ja ruuvit kiristetään. Vaijerit kiinnitetään moottoriin, ja terä asennetaan paikalleen.

Nyt vuosihuolto on tehty, ja leikkuri voidaan nostaa pois pukeilta. Leikkuri asetetaan vaaka-asentoon, ja öljy täytetään max-merkkiin asti.

Ilmansuodattimen puhdistaminen kuuluu huollettaviin kohteisiin, mutta se on tarpeen tehdä vasta silloin, kun se on tullut likaiseksi, eli vain muutaman vuoden välein. Sytytystulpan vaihtoväli riippuu käytön määrästä. Kuvan leikkuriin se on vaihdettu viime vuonna, eli noin 13 vuoden käytön jälkeen.

Suuren pyramidin rakentamistapa

Suuren eli Khufun pyramidin rakentamistapa on askarruttanut monia. (Pyramidi tunnetaan paremmin Kheopsin pyramidina kreikkalaisen historioitsijan Herodotoksen mukaan, mutta tässä siitä käytetään alkuperäistä nimeä.) Useita teorioita rakentamistavasta on esitetty, mutta niissä kaikissa on ollut omat heikkoutensa.

Ranskalainen arkkitehti Jean-Pierre Houdin on muutama vuosi sitten esittänyt oman teoriansa Khufun pyramidin rakentamistavasta. Hän esittää myös teorian sille, mitä varten Suuri galleria oli rakennettu.

Houdinin mukaan pyramidi rakennettiin 1/3-korkeuteen asti käyttämällä ramppia, joka suuntautui etelä-lounaaseen. Käytännön syiden vuoksi rampin jyrkkyys voi maksimissaan olla noin 7–8 prosenttia. Tuosta ylöspäin rakentamisessa käytettiin apuna sisäistä ramppia, jota rakennettiin samanaikaisesti alaosan kanssa. Valtavirran arkeologien mukaan pyramidi rakennettiin täyskorkeuteen asti yhdellä rampilla, mutta heidän teoriansa ongelma on rampin pituus pyramidin huippuun: noin maili. (Houdinin käyttämään 1/3-korkeuteen asti rampin pituus on luonnollisestikin vain kolmasosan tuosta.) Jotkin arkeologit ovat tosin kääntyneet Houdinin kannalle, vaikkakin tämän teoriassa on tiettyjä heikouksia, jotka kerrotaan jäljempänä.

Houdinin mukaan Suurta galleriaa käytettiin luiskana, jota pitkin liukui valtava vastapaino, jonka avulla Kuninkaan kammion suuret, jopa 70 tonnia painavat holvikivet saatiin vedettyä paikalleen. Suuren gallerian taljasysteemi vaikuttaa mielenkiintoiselta, mutta sen toimivuutta on tuskin kukaan todistanut käytännössä.

Jos vastapaino liikkuu matkan x, vedettävä kuorma liikkuu matkan 2x. Tuolloin kuormaköyteen kohdistuu kuorman vetämisestä aiheutuva rasitus, mutta vastapainon rullasysteemiin kohdistuu vähintäänkin kaksi kertaa kuormaa suurempi rasitus, koska vastapainon täytyy painaa vähintäänkin kaksi kertaa enemmän kuin vedettävä kuorma.

Vastapainon virittämisessä eli vetämisessä takaisin yläasentoon on täytynyt olla suuri työ, vaikkakin vastapaino on koostunut useista pienemmistä painoista, jotka on yksitellen vedetty ylös.

Pyramidia on aikanaan peittänyt valkoisesta kalkkikivestä tehty päällystys, jota on vielä hieman nähtävillä pyramidin alaosassa pienellä alueella ja enemmän Khafren pyramidin huipussa. Houdinin mukaan pintakivet on asennettu ensin, ja niitä vasten on asennettu varsinaiset rakennuskivet sisältä päin.

Nämä videot selittävät teorian:

Pyramidin yhdestä nurkasta noin sadan metrin korkeudelta löytyi pieni tila, joka ei kuitenkaan johda minnekään. Houdin arveli, että siinä olisi saattanut olla sisäisten ramppien (aikoinaan avoin) kulma. Videossa Houdin esitti toiveenaan päästä kuvaamaan ir-kameralla onkalon seinässä olevan pienen aukon läpi, jos sen takana olisi sisäinen ramppi, ja kertoi pyytävänsä luvan kuvaamiseen munaismuistohallitukselta. Onkohan tätä kuvausta koskaan tehty?

Teoriassa voidaan todeta seuraavat ongelmat:

Sisäisen rampin kulmat ovat olleet auki, jotta ylös vedettäviä kiviä on voitu kääntää 90 astetta. Millä tavalla avoimet kulmat on korjattu pyramidin valmistuttua? Miten päällyskivet on voitu saada työnnettyä sisältä päin paikalleen samaan linjaan ylä- ja alapuolella jo paikalla olevien kivien kanssa?

Miten pitkälle ylös pyramidin huipulle sisäinen ramppi on kulkenut? Eikö tästä pitäisi näkyä jälkiä huipulla, josta muutama kivikerros on joskus purettu? Miten huippu on saatu rakennettua sisäisen rampin päälle, koska se on peittänyt sisäisen rampin ulostulon? Miten huipun päällyskivet on saatu asennettua?

Pyramidin huipulla on alunperin ollut noin 10 tonnia painava huippukivi, joka oli muodoltaan pyramidi ja valmistettu valkoisesta kalkkikivestä. Miten tämä on voitu asentaa paikalleen muuten valmiiseen pyramidiin?

Houdinin mukaan pyramidin sivuja on kiertänyt eräänlainen puinen kävelysilta sisäisen rampin kohdalla. Miten tämä silta on saatu rakennettua, kiinnitettyä, pysymään paikallaan ja purettua pyramidin valmistuttua? Miten pintakerroksessa olleet sillan kinnityskohtien jäljet on saatu paikattua sillan poistamisen jälkeen? (Sillan käyttö on tietenkin ollut ainoa keino saada huippu rakennettua ”ylhäältä alaspäin”.)

Lisäksi Houdin esittää, että pyramidissa olisivat vaihtoehtoiset kulkutiet ns. Kuninkaan ja Kuningattaren kammioihin sekä kaksi aikaisemmin tuntematonta esikammiota.

Kuvassa karmiinilla ja oliivilla esitetyt osat ovat Houdinin teorian mukaisesti olemassa, vaikkakaan niitä ei ole vielä ”löydetty”. Onkohan näiden tilojen olemassaoloa koskaan tutkittu tarkemmin?

Voisi helposti kuvitella, että Khufun pyramidin jälkeen ”rakentamistekniikka” olisi edelleen kehittynyt ja sen jälkeen olisi rakennettu vieläkin mahtavampia pyramideja, mutta miten kävi? Seuraavaksi rakennettiin Djedefran pyramidi, jonka rauniot löydettiin vasta jokin aika sitten. Se oli valitettavasti ”uusiokäytetty” jo kauan sitten. Tämän jälkeen rakennettiin Gizaan Khafren pyramidi, joka sisärakenteeltaan on selvästikin Khufun pyramidia yksinkertaisempi. Seuraavana oli vuorossa pieni Menkauren pyramidi, jossa ei ole mitään muita (tunnettuja) sisärakenteita kuin käytävä maanalaiseen hautakammioon.

Tähän (noin 2500 eaa.) päättyi pyramidien rakentamisen loistokausi Egyptissä. Tämän jälkeen rakennetut pyramidit olivat selvästikin pienempiä.