Sykkeli – Oulun kaupunkipyörä

Oulun kaupunki hankkii puolalaiselta yritykseltä 600 polkupyörää kaupunkilaisten käyttöön. Kymmeneksi vuodeksi tehty sopimus maksaa 677 000 euroa vuodessa eli 6,77 miljoonaa euroa kaikkiaan.

Kyseessä on tavallinen poljettava 1-vaihteinen pyörä, jossa on tosin tehokkaat rumpujarrut. (Rumpujarru on tavallinen jarrutyyppi muidenkin pyörien takarenkaissa, mutta Sykkelin navan suurempi halkaisija tekee jarruista tehokkaammat.)

Ei ole vaikea ennustaa, että pyörien hävikki tulee olemaan 10 prosentin luokkaa, eli noin 60 pyörää päätyy ensimmäisenä vuotena oululaiseen tapaan Laanaojaan, Oulujokeen tai Koskikeskukseen. Viiden vuoden jälkeen niitä olisi jäljellä 393 kappaletta ja kymmenen vuoden jälkeen enää 232 kappaletta.

Kaupunki teki huonon sopimuksen toimittajan kanssa, koska se ei huomioi ”hävikkiä”. Vuosikustannus on sama pyörien lukumäärään katsomatta, eikä puolalaisella toimittajalla ole mitään velvollisuutta toimittaa uusia pyöriä kadonneiden tilalle.

Pyörän käyttö voi tulla kalliiksi, jos sen unohtaa palauttaa oikeaan paikkaan. Jos joku baarista yöllä kotiinsa palaava päättää lainata Sykkelin ja unohtaa sen jonnekin, lisämaksu on vähintäänkin 80 euroa mutta maksimissaan jopa 1000 euroa.

Yhden pyörän kulut kymmenen vuoden ajalta ovat 11 283 euroa, mikä on hurja summa, vaikka pyörien huoltokulut huomioidaankin. Pyörien ajomäärä tulee jäämään pieneksi, joten renkaat, jotka lienevätkin ainoa kuluva osa, tulevat kestämään useita vuosia.

Ilkivallasta tulee aiheutumaan suurempi kuluerä. Pyörien osat taitavat olla sen verran uniikkeja, että ne eivät kelpaa varkaille. Istuinputkessa näyttää tosin olevan ilman työkalua toimiva pikakiristin. Ei ole vaikea arvata, että pyöräasemilla tulee näkymään paljon istuimettomia pyöriä.

Sopimus on ehdottomasti hyvä NextBike Polskalle, vaikkakaan ei ole selvää, kuka vastaa ilkivallan vahingoista.

Unobrush – onko tämäkin huijausta?

Indiegogossa on meneillään kampanja, jolla kerätään rahaa (jälleen) yhdelle hampaidenpesulaitteelle. Kerätty summa lähentelee jo yhtä miljoonaa euroa.

Unobrushin idea perustuu värähtelevaan suukappaleeseen, joka on eräänlaista vaahtomuovia. Jokainen voi kuvitella mielessään, miten hyvin hampaiden väliin purtu värähtelevä vaahtomuovinkappale pystyy puhdistamaan hampaat vain kuudessa sekunnissa.

Ei vaadi kummoisiakaan ennustajanlahjoja veikatessaan, että elokuuksi luvattu toimitus tulee lykkääntymään ja lykkäääntymään.

Miten voi olla mahdollista, että nämä huijaustuotteet löytävät aina uusia uhreja? Selitys lieneekin siinä, että heitä tulee lisää tyrkylle vuosi vuoden jälkeen.

Jos ”tarina” IGG:ssä on hyvä, se tietenkin vetoaa mahdollliseen tukijaan. Laitteen alkuperämaa Tanska saattaa hälventää pelkoa huijaustuottesta.

https://www.indiegogo.com/projects/unobrush-toothbrushing-reimagined#/

Kirkkkokatu 1868

Kuvassa lieneekin vanhin näkymä Kirkkokadulta. Hiljainen on kylätie, niin kuin Metro-tyttöjen laulussa todetaan. Jotkin kuvan rakennuksista sinnittelivät aina 1980-luvulle asti.

Sorbus palaa laimennettuna

Pihlajanmarjaviini Sorbus, tuo alan miesten suosikki, palaa takaisin Alkon valikoimiin lähes kymmenen vuoden tauon jälkeen. Se on kausituote, eli sitä myydään vain ajalla 13.5.–17.8.

On kuitenkin sanomattakin selvää, että siitä ei tule enää alan miesten suosikkia, koska sen alkoholipitoisuus laimennettuna on vain 6,5 % ja se on hiilihapotettu.

Pienen pullokoon (275 ml) vuoksi siitä tulee varmastikin nuorten suosikki. Hiilihapollisena ja sokeroituna se on kuin limonadia. Jos maku miellyttää, sitä kannattaa ostaa reilusti varastoon talven varalle.

Pullossa on kruunukorkki, joten mukana kannattaa pitää pullonavaajaa.

Loppukevennyksenä Fredi esittää aiheeseen sopivan kappaleen.

Vaihtoehtopuolueet

Kahden viikon kuluttua pääsee jälleen äänestämään ja ennakkoon jo aiemmin. Monilla voi kuitenkin olla vaikeuksia löytää oikea puolue ja ehdokas, koska he ovat turhautuneet nykyisten puolueiden toimintaan ja aikaansaannoksiin. Siksi he kaipaavatkin jotakin uutta ja erilaista.

Blogi suosittelee heille kahta puoluetta, joita ei ole aivan viime aikoina nähty eduskunnassa – jos sitten koskaan.

Aloittakaamme esittely Suomen kommunistista puolueesta (SKP), jossa vaikutti aikanaan legendaarinen Aarne Saarinen, jota voisi kuvailla aatteensa näköiseksi mieheksi.

Sanoma on selvä.

Täällä on hyvää luettavaa:

https://www.tiedonantaja.fi/

Toinen suositeltava puolue on Kommunistinen työväenpuolue (KTP). Sanoma on tälläkin selvä: Rauhan ja sosialismin puolesta.

Myllytullin kaupat

Kuvassa on osoitettu, missä kaupat sijaitsivat.

9/11 – avoin kysymys

Voima-lehti on julkaissut kattavan artikkelin WTC-tornien virallisen selityksen epäilyttävyydestä.

Kun ”virallista selitystä” toistetaan tarpeeksi kauan, mustakin saadaan näyttämään valkoiselta. Presidentti Bush onnistui vakuuttamaan YK:n turvallisuusneuvoston siitä, että Irakilla oli lukuisia joukkotuhoaseita, mikä on sittemmin osoittautunut valheeksi.

Blogi on aiemmin julkaisut artikkelin aiheesta:

https://oulun1.blogspot.com/2010/02/wtc-911.html

Voima kertoo:

”Viime aikoina aktiivisin ammatin pohjalla syntyneistä totuusjärjestöistä on ollut ”Arkkitehdit ja insinöörit 11.9. koskevan totuuden puolesta” (Architects and Engineers for 9/11 Truth). Järjestö epäilee virallista tarinaa ja vaatii uutta riippumatonta tutkimusta syyskuun 11. päivän tapahtumista. Organisaation vetoomuksen on allekirjoittanut yli 3000 arkkitehtia ja insinööriä.

Järjestön edustaja David Llewelyn vieraili syyskuussa Suomessa kertomassa näkemyksistään. Llewelyn on Lontoossa päämajaansa pitävän arvovaltaisen Institution of Mechanical Engineers (IMechE) -insinöörijärjestön Pohjoismaiden osaston puheenjohtaja.

Mutta mikä saa 45-vuotisen menestyksellisen insinööriuran tehneen Llewelynin ja lukuisat muut rakennustekniikan sekä muiden alojen asiantuntijat kyseenalaistamaan useimpien meistä itsestään selvänä pitämän käsityksen terrorihyökkäyksestä?”

https://voima.fi/artikkeli/2019/wtc-tornien-viralliset-vaihtoehtoiset-mysteerit/

Oulu ilmasta 60-luvun alussa

60-luvun alkupuolen kuva esittää näkymän Myllytulliin ja Koskikeskukseen. Etualalla oikealla näkyy Puuseppä Oy:n puutavarapinoja.

Yliopiston Harjoituskoulu oli juuri valmistunut. Vasemmassa alareunassa näkyy paljon puutaloja, jotka purettiin parin seuraavan vuosikymmenen aikana.

Kahdessa kuvassa näkyvässä rakennuksessa toimi aina 70-luvulle asti – ja toinen taisi olla toiminnassa vielä 80-luvulla – pieni kauppa (tuon aikainen ”elintarvikekauppa”). Missä ne tarkalleen sijaitsivat?

Saavatko Weela-tukijat ”lisäkahvan”..?

Tässäpä riittääkin ”jännitettävää” seuraavien kymmenen päivän ajaksi. IGG-päivityksessä kerrotaan:

”Mikäli saavutamme 200% tavoitteestamme, eli 60,000$, jokainen tilaaja saa lisäksi yhden lisäkahvan joka mahdollistaa entistä monipuolisemmat treenit.”

Lisäkahva? Minkähänlainen se mahtanee olla..? Eikö voisi kuvitella, että tuohon 500–600 dollarin sikahintaan kuuluisi jo kaikki tarvittavat ”kahvat”, joilla treeni olisi riittävän ”monipuolista”?

Joka tapauksessa lakkarissa on nyt 55 878 vihreäselkäistä, ja siitä uupuu 4122 dollaria. Se tarkoittaa ainoastaan seitsemää uutta tukijaa, jotka ostaisivat tuon ”jumppavälineen”, jolla ilman ivaa rehellisesti sanoen ei käytännössä tee mitään ja joka ei missään nimessä ole edes 40–50 prosentin alennushintansa arvoinen.

Siitä vain keräämään nopeasti seitsemän uutta tukijaa, jotta sitten kaikki 114 tukijaa saavat ”yhden lisäkahvan” laitteensa mukana.

Lisättäköön avausvirkkeeseen, että blogi ei suinkaan jännitä 200 prosentin tavoitteen täyttymistä, vaan jännittäjiä lienevätkin vain tähänastiset 107 tukijaa. Mikähän mahtaa olla vitutuksen määrä, jos ”lisäkahva” jääkin saamatta?

Weelan oikea myyntipaikka olisi TV-Shop, mutta siellä myydään vain valmiita tuotteita.

10 jännityksen päivää...

Mitä kuva esittää?

Kerrottakoon vihjeenä, että kuva on 60-luvun Oulusta.