Arvonlisävero nousee ensi vuoden alussa

Maan hallitus on (viisaudessaan) päättänyt korottaa arvonlisäveroa yhdellä prosenttiyksiköllä 24 prosenttiin. Nousua on siten 3,33 prosenttia.

Korotuksen syy on tietenkin valtion alijäämäinen budjetti. Alv:n korotuksesta ja mm. verotaulukoiden inflaatiotarkastusten tekemättä jättämisestä huolimatta valtio suunnittelee lainaavansa seitsemän miljardia euroa ensi vuonna. Tänä vuonna lainamäärä on kahdeksan miljardia euroa.

Ei tarvitse olla mikään einstein ymmärtääkseen, että Suomi on muutaman vuoden kuluttua samassa tilanteessa kuin Espanja on nyt. Velkaa alkaa olla niin paljon, että sijoittajat alkavat epäillä valtion kykyä selviytyä suureksi kasvaneesta velastaan. Tilannetta ei yhtään helpota Suomen sitoumukset vastata osasta Kreikan lainoja.

Täytyy ihmetellä, miten yhdenkään sijoittajan kannattaa lainata rahaa korolla, joka on inflaation luokkaa. Käytännössä sijoittaja ei saa mitään tuottoa lainaamalleen rahalle vaan korkeintaan vain ”inflaatiosuojan”. Mikäpä olisikaan parempia tapa pestä rikollisesti ansaittua rahaa kuin tarjota sitä valtiolainaksi? Kukapa sitä osaisi epäillä? Sehän selittäisi myös tyytymisen nollatuottoon/pieneen tappioon inflaation vuoksi.

Arvonlisäveron korotus siirtyy suoraan kaikkien verollisten tuotteiden ja palveluiden hintoihin. Todellisuudessa kauppa tulee käyttämään hinnoittelun korjaamista hyväkseen ja tulee nostamaan hintoja enemmän kuin alv-korotus edellyttäisi.

Jos jokin tuote maksaa nyt 123 euroa, siinä on veroa 23 euroa ja sen veroton hinta on 100 euroa. Korotuksen jälkeen uuden hinnan pitäisi olla siten 124 euroa, eli tuotteen hinta nousisi 0,81 prosenttia. Lieneekin luultavaa, että alle euron hintaiset tuotteet tulevat nousemaan viisi senttiä, jolloin hinnannousu on vähintäänkin viisi prosenttia.

Mohammed-video

Jokainen voi mielessään pohtia, onko islamissa ja aivopestyissä muslimeissa jotakin vikaa, jos tällainen enemmän tai vähemmän leikillään tehty pilavideo saa aikaan valtavan liikehdinnän islamilaisissa valtioissa.

Kesän lahnasaalis

Kesän 2012 lahnasaalis oli 54 kalaa. Pienin painoi 0,83 kg ja suurin 1,92 kg. Kalojen keskipaino oli 1,14 kg.

800 grammaa lieneekin raja, jota pienemmät lahnat eivät jää kiinni 80 mm:n verkkoon. Yhden kilon lahna irtoaa myös helposti verkosta.

Pyyntiä harjoitettiin pääasiassa kahdella verkolla, mutta kolme kertaa käytössä oli kolme verkkoa. Kaksi verkkoa oli pyynnissä 17 ja kolme verkkoa 5,5 vuorokautta. Pyyntijaksoja oli kaikkiaan kahdeksan, ja niiden kestot vaihtelivat yhdestä kolmeen ja puoleen vuorokautta.

Kuvassa on 1,92 kg:n lahna, jonka pituus on 55 cm.

Verkot koettiin 18 kertaa aamulla, viisi kertaa iltapäivällä ja 16 kertaa illalla. Aamulla saatiin 35, iltapäivällä kolme ja illalla 16 kalaa. Näyttäisi siltä, että kalat uivat verkkoon parhaiten yön aikana. Koska iltapäivällä tehtyjä kokemisia on niin vähän, on vaikea sanoa, mihin aikaan päivästä illalla saadut kalat ovat menneet verkkoon.

Pyyntijaksot valikoituivat tuulisuuden mukaan, eli ne laskettiin vain silloin, kun tuuli oli heikkoa (alle 3 m/s) kokemisaikoina, ja nostettiin, kun tuulen nopeus tulisi ennusteen mukaan olemaan yli 3 m/s. Tämän vuoksi jotkin jaksot jäivät vain yhden vuorokauden pituisiksi.

Käytetyt verkot olivat:

1 Kivikangas 80 mm, 0,20 mm, 1,8 m ja 30 m

2 Nippon 80 mm, 0,24 mm, 1,5 m ja 30 m

3 Kivikangas 80 mm, 0,20 mm, 1,8 m ja 30 m (todellinen pituus on 34 metriä)

Kaksi ensimmäistä jaksoa käytettiin verkkoja 1 ja 2. Jaksot 3, 4 ja 7 käytettiin verkkoja 1 ja 3. Kaikkia kolmea verkkoa käytettiin jaksoina 5, 6 ja 8. Ensimmäinen jakso alkoi 30.5. ja viimeinen jakso päättyi 10.9.

Verkko 1: 17 pyyntivuorokautta

Verkko 2: 9,5 pyyntivuorokautta

Verkko 3: 13 pyyntivuorokautta

Verkot 1 ja 2 ostettiin viime kesänä ja verkko 3 kesäkuussa 2012. Kaikki verkot olivat ehjiä eli niihin tulleet reiät (joita tuli joka jaksolla) korjattiin heti ylösnoston jälkeen.

Verkkojen saalismäärissä oli eroja, myös Kivikankaan verkkojen välillä, vaikka ne olivatkin puikkarin väriä lukuunottamatta identtiset.

Verkko 1: 32 kalaa

Verkko 2: 6 kalaa

Verkko 3: 16 kalaa

Verkko 1 pyydysti 1,88 kalaa pyyntivuorokautta kohden. Verkko 2 antoi vain 0,6 kalaa vuorokaudessa. Verkon 3 saalismäärä oli 1,28 kalaa vuorokaudessa.

Nippon pyydysti selvästikin heikoimmin, mutta ero ei selity pelkästään pyyntivuorokausien vähyydellä (otoksen pienuus), koska sama oli havaittavissa myös kesällä 2011. Ehkäpä paulojen vihreä väri näkyi kaloille ja liinan paksumman ja jäykemmän langan tartuttavuus oli huonompi. 30 cm pienempi korkeus saattoi myös vaikuttaa siihen.

Vanhemman Kivikankaan pyydystävyys oli noin 50 prosenttia uutta parempi. Tätä eroa voi olla vaikea selittää, koska verkot olivat aina alle kymmenen metrin etäisyydellä toisistaan (mutta eivät yhdessä) ja samansuuntaisesti.

Alla olevassa kaaviossa näkyvät saatujen kalojen painot. Siinä näkyy myös saantijärjestys.