DVD tuli ja löi VHS-formaatin 90-luvulla. Seuraavaksi
tuli Blu-ray, joka tarjosi paremman kuvanlaadun kuin DVD. (Toshiban
HD DVD ei pärjännyt Blu-raylle kilpailussa.)
Valmistusteknisesti DVD- ja
Blu-ray-levyn valmistaminen on samanlainen prosessi, eikä siinä
kulu paljon aikaa eikä rahaa.
Alan taloudellinen intressi oli päästä
eroon VHS-kasetista, jonka valmistaminen oli hidasta ja kallista
DVD-levyyn nähden. Ala (levitysoikeuden omistajat, keitä he/ne
sitten lienevätkin) hyötyi suunnattomasti siitä: 1) kustannukset
tippuivat murto-osaan per tallenne ja 2) samat aikaisemmin
VHS-kasetteina myydyt elokuvat (ja joitakin sarjoja) saatiin myytyä
uudelleen, ja mikä parasta, VHS-kasettia kalliimpaan hintaan (mitä
muka perusteltiin paremmalla kuvanlaadulla.) Näinhän kävi myös
Blu-rayn kohdalla: se oli selvästikin kalliimpi kuin DVD (koska siinä oli parempi kuvanlaaatu.).
Uudesta formaatista hyötyvät
tietenkin myös laitevalmistajat.
Milloin ala ja valmistajat ”kehittävät”
uuden formaatin, jotta uusi rahastuskierros voidaan jälleen
käynnistää? Uuden formaatin pitäisi olla DVD:tä edullisempi
valmistaa, mikä taitaa olla mahdoton vaatimus, ja tarjota jotakin
uutta, jotta jokainen ostaisi jälleen jo aikaisemmin VHS-, DVD- ja
Blu-ray-formaatissa ostamansa elokuvat ja sarjat uudelleen.
Kyllä se uusi formaatti sieltä vielä
tulee, koska DVD/Blu-ray ei tule jäämään viimeiseksi formaatiksi.
Olen ajatellut, että tuosta pyörivästä levystä pitäisi päästä
eroon, jolloin ainoaksi vaihtoehdoksi jäisi muistitikun/-kortin
tapainen tallenneväline. Se olisi kätevä käsitellä.
Hinta taitaa vielä olla este, koska
muistitikun/-kortin tapaisen tallennevälineen valmistuskustannusten
hintaero DVD:hen nähden on pari dekadia.
Nykyään on monia ns
streaming-palveluita, missä kuukausimaksua vastaan voi katsoa
ohjelmia internetin välityksellä, mutta siitä huolimatta moni
haluaa edelleenkin ostaa ja omistaa elokuvia ja tv-sarjoja fyysisessä
formaatissa.
