Sähkösaha

Rautia myi huhtikuussa Makita UC3020A -sähkömoottorisahaa 80 euron hintaan. Makita on japanilainen merkki, mutta saha on nykyajan trendin mukaisesti tehty Kiinan kansantasavallassa.

Polttomoottorisahaan tottuneella saattaa olla sähkösahaa kohti ennakkoluuloja, jotka voivat osin olla oikeutettuja.

Makitan teho on 1800 wattia. Teho on sen verran suuri, että 10 ampeerin B-tyypin varokeautomaatti ei kestä sen käynnistysvirtaa. Koska B-tyyppi vastaa tavallista nopeaa tulppasulaketta, on luultavaa, että 10 ampeerin nopea tulppasulake ei myöskään kestä.

Bensiinisahaa käyttäneelle sähkösahan käyttäminen on helppoa, ja miksei muillekin...

Sähkösaha ei pärjää sahausnopeudessa polttomoottorisahalle. Syinä lieneekin pienempi teho, pienempi paino, pienempi ketjunopeus ja kapeampi laippa.

Sähkösahan etuja ovat tärinättömyys, hieman pienempi melu, pienempi paino, pakokaasuttomuus ja ketjun välitön pysähtyminen. Sahan liitosjohto tahtoo toisinaan olla tiellä, ja jos siihen sahaa, loppuu sahaaminenkin.

Sähkösaha sopii parhaiten pienten (< 15 cm läpimittaisten) rankojen paloitteluun. Mitään paksua tukkia sillä on turha lähteä katkaisemaan, vaikka laipassa pituutta riittääkin.

Käyttöohjeessa kehotetaan välttämään sahan käynnistämistä tiheämmin kuin viiden sekunnin välien. Tuolla pyritään välttämään moottorin kuumeneminen, koska käynnistyksen virtapiikki lämmittää moottoria (ja erityisesti sen roottoria). Tämä sopii tosin huonosti rankojen paloittelun kanssa, koska tuossa sahaustavassa sahaa joudutaan käynnistämään usein ja moottorin käyntiaika on suhteellisen lyhyt. Mitä ohuempi ranka on, sitä nopeammin sen katkaisee ja sitä pikemmin saha käynnistetään uudelleen.

Käyttökuluiltaan sähkösaha on bensiinisahaa edullisempi, mutta sähkösahan moottori taitaa olla sen heikoin ja kuluvin osa. Normaalikäytössä bensiinisahan moottoria tuskin saa kulutettua loppuun, kunhan vain käyttää oikeanlaista polttoainetta. Ketjun vetopyörä kuluu loppuun paljon aikaisemmin.

Jos arvioi, että bensiinisahalla kuluisi polttoainetta tunnin sahailussa puoli litraa, se maksaa noin yhden euron. Jos sähkösaha käy tunnin aikana 20 minuuttia, sen energiankulutus on 0,6 kilowattituntia, joka maksaa noin 10 senttiä tai allekin. Koska bensiinisaha on tehokkaampi ja nopeampi, sillä sahaa kaksinkertaisen määrän puuta, minkä vuoksi vertailussa tulee käyttää korjauskerrointa 0,5. Sähkösahan käyttökulut ovat kuitenkin vain viidesosan bensiinisahan kuluista.

Niin... ja sähkösaha käynnistyy aina, kunhan vain sähkövirtaa on käytettävissä...

Fennovoiman Pyhäjoen ydinvoimalaitos

Fennovoiman Pyhäjoelle suunnittelema ydinvoimalaitos toteutunee jollakin aikataululla, mikä on tietenkin hyvä asia siinä mielessä, koska muuten kaikki siihen tähän asti uhrattu aika ja käytetty raha olisivat menneet hukkaan. Niin kauan kuin suunnitelma on ollut julkisuudessa, sillä on ollut myös vastustajansa.

Ympäristöterrorismijärjestö Greenpeacella on ollut oma Pysäytetään Fennovoima -sivustonsa, jossa oli voinut allekirjoittaa Pyhäjoen ydinvoimalaa vastustavan vetoomuksen. Määräaika meni umpeen eilen, jonka jälkeen vetoomus oli tarkoitus jättää ministeri Rehnille, mutta allekirjoittaneita oli vain 46 103 tavoitteena olleen 50 000 sijasta.

Pyhäjoen ydinvoimalaitos on sen kokoluokan hanke, että sen etenemistä ei kovin helposti enää pysäytetä.

Kun kerran sähköenergiaa tarvitaan jatkuvasti ja kokonaiskulutus näyttää kasvavan jatkuvasti, sitä täytyy tietenkin myös tuottaa saman verran. Jos kotimainen tuotanto ei riitä, puuttuva energia täytyy ostaa ulkomailta.

Fennovoiman tapauksessa voidaan ajatella, että vaihtoehtoina ovat kotimaassa tuotettu ydinsähkö tai Venäjältä tuotu ydinsähkö. Kumpi on sitten turvallisempaa?

Ydinenergiaa on pian käytetty jo 60 vuoden ajan sähköntuotannossa, ja huomioiden niiden suuren määrän maailmalla, tuotantotapaa voidaan pitää melko turvallisena. Nykyiset turvamääräykset ovat aivan toista luokkaa kuin ensimmäisissä laitoksissa, vaikkakaan nuo tuskin ovat enää toiminnassa.

Voimalan toimittavan Rosatomin tytäryhtiö ROAS Voima Oy on tulevan voimalan suurin omistaja 34 prosentin osuudellaan. Kotimaisia omistajia on noin 50, ja ne ovat ryhmittyneet vajaaseen kymmeneen osakeyhtiöön, jonka kautta ne omistavat osan Fennovoimasta. Käytännössä lähes kaikki osakkaat ovat paikallisia sähköenergiaa myyviä yhtiöitä, joten sitten kun voimala valmistuu, ydinsähköä tulevat käyttämään aivan tavalliset sähkönkäyttäjät.

Tuskinpa ydinenergiaa vastustavat henkilöt olisivat valmiita tinkimään omasta sähkönkulutuksestaan ja muista mukavuuksistaan.