Räjähdys Lontoon metrossa

Eilen uutisoitiin räjähdyksestä metrovaunussa Lontoon Tower Hillin asemalla. Uutisointi eri medioissa oli hieman sekavaa: rähähdyksen syy oli joko puhelimen akku, akkulaturi tai erillinen akku.

Metrovaunuissa ei ole puhelimen latausmahdollisuutta verkkosähköstä, joten tavallinen akkulaturi se ei voinut olla. Se oli erillinen varavirtalähde eli ”akkupankki”, joiden kapasiteetti voi olla useita ampeeritunteja.

Tässä näkyy jälleen kerran, miten vaarallisia akut, joissa on suuri energiatiheys, voivat olla. Jos akun energiasisältö pääsee purkautumaan nopeasti, hetkellinen teho voi olla hyvinkin suuri ja se aiheuttaa ”pienen räjähdyksen”.

Nykyisessä älypuhelimessa on suuri akku. Jokainen sellaista mukanaan kuljettava kantaa mukanaan pientä pommia, jonka räjähdystodennäköisyys on tosin hyvin pieni mutta kuitenkin mahdollinen. Se voi räjähtää milloin tahansa...

Mikä rakennus on kuvassa?

30-luvulla otetussa kuvassa näkyvä puutalo on edelleenkin olemassa. Missä rakennus sijaitsee (Oulussa) ja millä nimellä sitä kutsutaan?

Nallikari 50 vuotta sitten

Kuten kuvassa näkyy, tuolloin autolla saattoi ajaa uimarannalle. Oliko se sitten laiskuutta vai oliko pysäköintipaikoista puutetta? Oikeassa yläreunassa näkyy Hietasaaren vanhoja huviloita, jotka ovat vieläkin olemassa.

Kannattaako Rovion osakkeita ostaa?

Tuota kysyttiin Kauppalehden uutiskirjeessä. Vastaus on: EI KANNATA!

Rovio Angry Birdseineen on vitun iso vitsi. Koska tuota naurettavuutta käsiteltiin jo kahdessa vanhemmassa artikkelissa, sitä on turha enää toistaa.

Nordnet mainostaa listautumista näin:

”Rovio tunnetaan parhaiten sen luomasta maailmanlaajuisesta Angry Birds -brändistä, joka alkoi huippusuosioon nousseesta pelistä ja on sittemmin laajentunut useisiin muihin peleihin, animaatiosarjoihin, Angry Birds -elokuvaan, aktiviteettipuistoihin ja erilaisiin kuluttajatuotteisiin, joita kolmannet osapuolet valmistavat Roviolta saamiensa lisenssien perusteella.”

Siinäpä se kaikki sitten onkin. Miksi tuollaiseen kannattaisi sijoittaa?

Tässä on kyseessä rahat pois typeryksiltä -operaatio. Listautumisannin arvo on noin 438 - 488 miljoonaa euroa, josta yhtiö kerää noin 30 miljoonaa euroa. Loput yli 400 miljoonaa euroa menee vanhoille omistajille, jotka myyvät osan omistamistaan osakkeista.

Kyllä sitä pitää olla tyhmä, jos maksaa tuollaisista Angry Birds -lisää.

Vanhempi artikkeli:

http://oulun1.blogspot.fi/2011/12/rovio-ja-angry-birds.html

Uudempi:

http://oulun1.blogspot.fi/2016/01/rovion-uho-ja-tuho.html

Iskelmälaulajan huumekäry

Kuluneella viikolla uutisoitiin, että suosittu iskelmälaulaja ja tangokuningas jäi kiinni ajoneuvon kuljettamisesta huumeen vaikutuksen alaisena. Tällainen tulee aina yllätyksenä ja etenkin faneille, joiden on vaikea uskoa, että juuri oma idoli olisi huumeiden käyttäjä.

Ihan vain tilastollisesti ajateltuna on erittäin epätodennäköistä, että henkilö jäisi kiinni huumeen käytöstä ensimmäisellä kerralla, joten kiinni jääneet ovat useimmiten enemmän tai vähemmän aktiivisia käyttäjiä.

Huumeiden käyttö liittyy tunnetusti viihdemaailmaan, vaikka toisaalta alkoholi on aina ollut Suomessa tavallisin muusikoiden vauhdittaja. Mikko Alatalo jäi kiinni huumeista vuonna 1979.

Loppukevennyksenä Mikko Alatalo laulaa hieman ironisesti rokkilaulajasta (1977).

Kalevan artikkeli Asmo-laturin poliisitutkinnasta

Alla on elokuinen artikkeli kokonaisuudessaan. Jos käräjille mennään – ja miksipä ei mentäisi..? – se taitaa mennä ensi vuoden loppupuolelle.

Tämänpäiväisessä Kalevassa kerrotaan siitä ”valitettavasta” tapahtumasta, että Mr. Chargerin valmistus ei alakaan. Perustelut eivät oikein vakuuta...

Jutussa jäi kertomatta, että molemmille patenttihakemuksille kävi samoin, eli ne eivät tule etenemään patentin asteelle.

Keksintömaailman parasiitit

Noin raflaavasti Seura-lehti otsikoi artikkelin, jossa kerrotaan patenteista. Asmo Solutions pääsi mukaan vedättämään pahasti Seuran toimittajaa. Tämä on täyttä valhetta:

”Laitteen ydin on tarkasti patentoitu, mutta kaikki muut laturissa käytetyt ratkaisut Saloranta on kuitenkin tuonut tarkoituksella julki. Näin hän vei patenttipeikoilta mahdollisuuden patentoida laturissa käytettyjä ratkaisuja.”

Tuo saattoi mennä läpi kolme vuotta sitten mutta ei enää.

Nyt jollakin olisi tilaisuus pyytää Seuraa oikaisemaan virheellinen tieto (journalististen ohjeiden mukaan).

Tämä on helmi: ”Kohdalle on sattunut näitä mielensäpahoittajia, jotka pelkästä valittamisen ilosta tai kateudesta jättävät patenttihakemuksesta valituksia, jotka hidastavat ja kallistuttavat patenttiprosessia.”

Ihmetyttää herättää, mitä tekemistä Asmo-laturilla oli kyseisen artikkelin kanssa. Artikkelista saa sellaisen kuvan, että patenttioikeuden haltijat olisivat ”rikollisia”, koska ne vaativat lisensointimaksuja, jos toinen yritys (joka on hyväksi käytetty ”uhri”) käyttää niiden patentteja tuotteissaan.

Asmo-laturissa on teknologisia ratkaisuja, jotka ovat muiden osapuolten patentoimia. Ilmeisestikin ne ovat vaatineet lisensointimaksuja Asmo Solutionsilta, mikä on syynä siihen, että laturin tuotanto on (ainakin tilapäisesti) päättynyt.

Around.fi -sivun UKK-kohdassa (sivu 16) on kysymys: ”VOIKO PATENTTEJA MYYDÄ?”

Vastaus on: ”Patentit voidaan joko lisensoida tai myydä suurelle OEM valmistajalle, mikäli saamme neuvoteltua hyvän sopimuksen yritykselle.”

Kun kerran patentteja ei tule, kukaan ei voi haukkua patenttipeikoksi.

Tyhmyyttä on kahdenlaista: se voi olla teeskenneltyä tai se voi olla aitoa.

Mielensäpahoittajat

Suomessa patenttipeikkoja vastaan on iskenyt Asmo Saloranta, joka on kehittänyt ASMO-nimisen laturin. Se on kehitetty paloturvalliseksi ja virtapihiksi, sillä se ei käytä lainkaan virtaa silloin, kun siihen ei ole kytkettynä puhelinta.

Laitteen ydin on tarkasti patentoitu, mutta kaikki muut laturissa käytetyt ratkaisut Saloranta on kuitenkin tuonut tarkoituksella julki. Näin hän vei patenttipeikoilta mahdollisuuden patentoida laturissa käytettyjä ratkaisuja.

”Onpa minulle tarjottu myös sellaista diiliä, että annan osuuden patentista amerikkalaiselle lakitoimistolle, joka sitten voi hoitaa puolestani kaikki patenttipeikkojen uhkaukset ja kiristykset. Tällaisen lakitoimiston vetäjä kävi ihan Suomessa etsimässä yhteistyöyrityksiä.”

Suomalaisiin patenttipeikkoihin Saloranta ei ole törmännyt, mutta muita kampittajia on eteen tullut.

”Kohdalle on sattunut näitä mielensäpahoittajia, jotka pelkästä valittamisen ilosta tai kateudesta jättävät patenttihakemuksesta valituksia, jotka hidastavat ja kallistuttavat patenttiprosessia.”

Seassa on yksityishenkilöitä, mutta myös ammattimaisesti tehtyjä isojen yritysten huomautuksia. Nämä perustuvat Salorannan mukaan puhtaasti yritysten omien kapallisten etujen turvaamiseen.

https://seura.fi/asiat/ajankohtaista/keksintomaailman-parasiitit-patenttipeikot-uhkaavat-kaataa-patenttijarjestelman/

Tuiran uimaranta 1960-luvulla

Tuiran uimaranta on vuosikymmenten saatossa kokenut monia muutoksia. Kuvassa näkyy vanha kahvilarakennus. Vesi on selvästikin alempana kuin nykyään, mihin on syynä Merikosken voimalaitoksen padotuskorkeuden nosto 1997. Kuvan keskellä näkyy yksi Tuiran vanhoista puutaloista, jota ei tietenkään enää ole.

Uusi Asmo-laturi 6 eurolla

Huuto.netistä olisi saanut uuden Asmon kuudella eurolla, jos olisi käynyt noutamassa Tuirasta, mutta eipä näyttänyt kelvanneen kenellekään. Sama myyjä näyttää kaupustelevan laturia Tori.fissä 23 euron hintaan – ja sehän on tietenkin ”patentoitu” ja ”paloturvallisempi”...

Nallikarissa kauan sitten

Heinäkuisena päivänä Nallikarissa.

Puu-Tuiran hävitys

Kuvassa näkyy vanhaa ja uutta rinnakkain: Juoksijantiellä sijainneita idyllisiä mansardikattoisia puutaloja ja uusia 9-kerroksisia taloja. Kerrostalot olivat tuolloin vuonna 1977 vasta esimakua tulevasta, joka täyttäisi Itä-Tuiran. Tuiran urheilukenttä oli viimeistä talvea käytössä.

Oulun Torinranta vuonna 1977

Oulun Torinranta näytti vielä 40 vuotta sitten hyvin erilaiselta kuin nykyään. Etualan rakennuksista ei ainoatakaan ole enää olemassa. Matkahuolto, linja-autoasema ja Esso-huoltoasema ovat saaneet väistyä ”kehityksen” tieltä.

Ylhäällä keskellä näkyvä, vuonna 1816 valmistunut Bergbomin 4-kerroksinen makasiini sitä vastoin on säilynyt, vaikka se sijaitseekin nykyään hieman eri paikassa, johon se siirrettiin vain muutama kuukausi kuvanoton jälkeen.

Torinrannassa oli funkkistyylinen Esson huoltoasema.

40-luvulla se käytti vielä ketjun vanhaa nimeä Standard. Linja-autojen takana näkyy Bergbomin makasiini.

Yleiskuvassa näkyy oululaisia erikoisuuksia: laiva maalla ja teatteri meressä.