lauantai 27. tammikuuta 2018

BrightCharger teki 166 000 euron voiton viime vuonna

Blogiin tulleen tiedon mukaan yrityksen viime vuoden liikevaihto oli 379 000 euroa, josta voittoakin tuli mukavat 166 000 euroa. Kun kerran laturi ei ole vielä valmis, mistä ihmeestä myynti oikein tuli?

Tämä on tietenkin outoa, mutta ehkäpä siihen löytyy luonnollinen selitys. Seuraajan mukaan laturia olisi myyty ennakkoon noin 10 000 kappaletta.

Onkin paljon edullisempaa valmistaa 10 000 laturia kuin aiemmin arvioitu 1000 laturia.

Viime vuoden menoiksi saadaan 213 000 euroa, joka kattaisi neljän henkilön palkkakustannukset ja muut kiinteät kulut, laturin osien tilaamisen ja kulut tuotannon käynnistämisestä.

Jokin taho oli siis mahdollisesti ostanut ennakkoon mainitut 10 tuhatta laturia, ja se voisi olla esimerkiksi jokin suuri ketju, joka ei ollut vielä maksanut oppirahojaan toisen kotimaisen laturin kanssa.

Ennakko-ostajia voi olla myös useampia. Kyseessä ei kuitenkaan ollut tilaus vaan ostotoimenpide, jossa laturit oli maksettu ennakkoon. Ketkä uskoivat BrightChargeriin niin paljon, että ostivat niitä 10 000 kappaletta ennakkoon ennen kuin niitä oli edes valmistettu? Ostajille oli mahdollisesti toimitettu mallikappaleet, sillä tuskinpa kukaan ostaisi sikaa säkissä tuotetta näkemättä, vaikka kyseessä olikin niin briljantti tuote kuin valolaturi.

Ennakko-ostajat ovat ottaneet (tietoisen) riskin, koska, kuten blogissa todettiin lokakuussa, BrightCharger sisältää muiden henkilöiden patentoimaa tekniikkaa. Ostajat eivät todennäköisesti tienneet tuota, koska patentin kohtalo paljastui vasta syyskuun lopussa.

BrightCharger (yritys) ei taida oikein tiedostaa, minkälaisen riskin se ottaa valmistaessaan laturia, joka sisältää toisten patentoimia ratkaisuja.


Kun kerran laturin suunnitteluun ja tuotannon aloitukseen on käytetty monta vuotta aikaa ja paljon rahaa, yritykselle voisi olla erittäin vaikea paikka myöntää tappio ja lopettaa projekti. Sen sijaan se yrittää vain jatkaa eteenpäin ja odottaa, mitä seuraa.

torstai 25. tammikuuta 2018

BrightChargerin valmistuminen lykkääntyy jälleen

Indiegogossa on liikuttava selitys uudelle viipeelle. Viime hetkellä tarvittujen komponenttien toimittaja osoittautuikin ”huijariksi”, ja siihen tuhlaantui myös rahaa...


Tämä on uskomatonta tunarointia. Rahankeruu päättyi Indiegogossa heinäkuun alussa ja laturit piti toimittaa tukijoille lokakuussa. Eikö tuolloin tuntuisikin luonnolliselta, että kaikki tarvittavat komponentit olisi tilattu ja saatu haltuun viimeistään syyskuussa? Miten voi olla mahdollista, että vasta seuraavan vuoden tammikuussa havahdutaan huomaamaan, että jotakin komponenttia ei olekaan riittävä määrä?

Lokakuun toimitus lykkääntyi ensin joulukuuhun, sitten tammikuuhun ja seuraavaksi helmikuuhun...

Miksi riittävää määrää komponentteja ei tilattu ajoissa? BrightChargerin toiminnan perusteella siinä ei voi olla mitään kovinkaan ihmeellisiä komponentteja. Tämä kaikki kertoo täydellisestä amatöörimäisyydestä.

maanantai 22. tammikuuta 2018

Suomi 1918

Sadan vuoden takaiset tapahtumat ovat nyt usein esillä monissa lehdissä. Historiankirjoituksen pitäisi tietenkin olla objektiivista, mitä se ei valitettavasti aina ole, ja sen vuoksi historioitsijoiden oma maailmankatsomus näkyy usein historian tulkinnassa.

Tapahtumista käytetään useita nimityksiä kuten veljessota, luokkasota, kapina tai vapaussota, joista kaksi jälkimmäistä kuvaa parhaiten sodan luonnetta. Kyseessä oli Suomen Sosialidemokraattien käynnistämä kapina maan laillisen hallituksen syrjäyttämiseksi ja pyrkimys bolševistisen Suomen synnyttämiseksi Venäjän mallin mukaisesti.

Kyseessä oli myös sota vapauden puolesta, koska, kuten historia oli myöhemmin osoittava, Neuvostoliitossa ”vapaus” oli melko tuntematon käsite.

Suomesta oli vuodesta 1915 lähtien mennyt miehiä Saksaan saamaan aluksi ”partiokoulutusta”. Koska Saksa oli sodassa Venäjän keisarikunnan kanssa, koulutuksen tavoite piti aluksi naamioida. Jääkäriliikkeen tavoitteena oli saada koulutettua riittävä suuri sotilasjoukko, jonka avulla Suomi saataisiin irrotettua Venäjästä sen harjoittamien venäläistämistoimien vuoksi.

Tuolle tavoitteelle ei varsinaisesti ollutkaan tarvetta, koska Lenin myönsi Suomelle itsenäisyyden vuoden 1917 lopulla, mutta uusi tarve syntyi vuoden 1918 tammikuun lopussa ”Suomen vallankumoushallituksen” (jonka takana oli Suomen Sosialidemokraatit) antaman julistuksen myötä:


Saksan jääkäreillä oli ratkaiseva vaikutus sodan lopputulokseen. He olivat ammattisotilaita, jotka olivat saaneet tiukan preussilaisen sotilaskoulutuksen ja joilla oli sotakokemusta Saksan itärintamalta. He toimivat valkoisten joukkojen päällystönä ja muodostivat myöhemmin Suomen armeijan rungon.

Ilman jääkäreitä Suomi olisi nyt varmastikin toisenlainen

Kuvassa jääkärit odottavat Lockstedtissa kuljetusta rintamalle.
 

perjantai 19. tammikuuta 2018

Takaisin luontoon

Pandat saapuivat Kiinasta ja tulevat yleisön töllötettäviksi helmikuussa kuukauden karanteeniajan päätyttyä. Pandojen sijoittamisessa suomalaiseen eläintarhaan ei voida kuitenkaan puhua mistään ympäristöteosta, koska mentäessä niitä katsomaan aiheutuu vain turhaa liikennettä, mikä puolestaan lisää hiilidioksidipäästöjä – ja päästöjen määrä on suoraan suhteessa kuljettuun matkaan.

Onkin vain ajan kysymys, milloin kettutytöt tulevat ja päästävät pandat vapauteen vankeudestaan. Tuossa tapauksessa olisi tietenkin oikeampaa puhua pandatytöistä. Kun kerran elinolosuhteet Ähtärissä ovat samanlaiset kuin pandojen luontaisilla asuinpaikoissa Kiinassa, pandat voisivat sopeutua hyvin keskisuomalaiseen luontoon, ja jos hyvin kävisi, ehkäpä noin 50 vuoden kuluttua Keski-Suomessa olisi runsaslukuinen – ja mikä tärkeintä – luonnonvarainen pandakanta.

maanantai 1. tammikuuta 2018

Työväen presidentti jatkokaudelle..?

Valtakunnan ylimmän seremoniamestarin kuusivuotinen virkakausi on jälleen haussa.

Nyt virkaa hoitava ”Työväen presidentti” pyrkii jatkokaudelle. Se on tietenkin ymmärrettävää, koska palkkio on ihan kohtuullinen eikä virka-asunnossakaan ole mitään moittimista. Etuisuuksiin kuuluu mm. vapaa matkustusoikeus. Kansanedustajana Niinistö joutuisi arvostelun kohteeksi, mutta presidenttinä hän on kaiken arvostelun yläpuolella.


Niinistön kampanjasivulla näkyy selvästi, että hän on nyt unohtanut työväen, ja uusi viesti kuuluu: ”Raha ratkaisee”.


Saman totesi Irwin Goodman vuonna 1966.


Presidentin viralla ei ole käytännössä enää mitään merkitystä nykyaikana, ja viran arvostus on laskenut jatkuvasti sitten Kekkosen päivien. Tarja Halosen vaikutus tuohon oli suuri.

Jotta totuus ei unohtuisi, Agit-Prop esittää laulun El pueblo unido.