Zero Reception (Certum Phone) ei tyydykään vähään!

Otsikko voisi kuulua myös: Osta sika säkissä: Certum Phone!

Certum Phonen Indiegogo-kampanja on alkanut, ja tavoitteena on kerätä tukijoilta ”vaatimattomat” 5 000 000 USD. Tavoitesumma taitaa suuruudessaan lähes hätyytellä ennätystä. Kyseessä on ”fixed goal” -kampanja, eli periaate on, että kaikki 5 miljoonaa dollaria tai ei mitään. Vaikka ensimmäinen keräyspäivä onkin vasta meneillään, blogi kallistuu jälkimmäiselle kannalle eli Zero Reception ei tule saamaan dollariakaan.

Puhelimen hinta asettui aiemmin arvioituun hintahaarukkaan, eli sen saa halvimmillaan 499 dollarilla. Sen on tietenkin early bird -tarjoushinta, mutta ”normaali jälleenmyyntihinta” on peräti 699 dollaria – uskokoon ken haluaa. Ole nopea ja ”säästä” 200 dollaria...

Zero Reception taitaa myös totuuden vääristelyn, jota toisinaan tavataan kutsua valehtelemiseksi. Videolla kerrotaan, että puhelin ”on suunniteltu” erinomainen kuuluvuus mielessä,

vaikka IGG-sivulla kerrotaan, että puhelin onkin vasta vielä konseptivaiheessa, mitä tietoa tukee myös keräyssumman suuruus: 5 000 000 USD.

Mitään ei todellisuudessa olekaan vielä suunniteltu, vaan suuri summa rahaa tarvitaan juuri ”hyvän kuuluvuuden suunnitteluun”.

Puhelin luvataan toimittaa tukijoille kesäkuussa 2019, mutta kuten kaikkien muidenkin kampanjoiden kohdalla on lähes aina käynyt, Certum Phone tulee myöskin viivästymään ja todennäköisesti vuoden loppuun, ja tietenkin sillä edellytyksellä, että se saa (vastoin kaikkea todennäköisyyttä) kerättyä tarvitsemansa summan.

Zero Reception kertoo videolla: ”Coverage 4,4 times more powerful than top brands”. Suomenkielisissä lehdistötiedotteissa kerrottiin, että ”kuuluvuus on jopa 4,4 kertaa parempi kuin nykyisten puhelimien”. Ehkäpä ne tarkoittavat samaa asiaa, mutta Zero Reception ei kuitenkaan esitä minkäänlaista todistetta väitteelleen. Mistä tuo 4,4 on otettu? Hihastako?

Zero Reception ei myöskään ole koskaan kertonut, kummassa linkkisuunnassa (uplink, downlink) puhelinyhteys tuottaa ongelmia. Zero Reception yrittää kerätä rahaa väitteellään, että nykyisten puhelimien toiminnassa esiintyy ongelmia silloin, kun signaalitaso on heikko, mutta se ei esitä todisteita, millä tavalla Certum Phone voisi voittaa nämä ongelmat. Jokin simulointi ei voi todistaa sitä!

Sijoittaminen Certum Phonen kehitystyöhön vaatii erittäin suurta riskinottokykyä (ja tyhmyyttä). Jotta Zero Reception saisi kerättyä haluamansa summan, se tarkoittaa 10 020 ennakkoon myytyä 499 dollarin puhelinta huhtikuun loppuun mennessä. Indiegogo saisi komissionaan 250 000 dollaria, joten Zero Receptionille jäisi 4 750 000 dollaria.

Muilta ominaisuuksiltaan Certum Phone on parin sadan euron puhelimen veroinen, joten mitkään järkisyyt eivät kannata sen ostamista. Kuten aiemmin todettiinkin, Certum Phonella ei ole tulevaisuutta. Se ei missään nimessä ole kalliin hankintahintansa arvoinen.

Jos Certum Phone olisi valmiina kaupassa ja sen herkkyys olisi todistetusti 4,4 kertaa muita parempi, silloin sen ostaminen voisi olla joillekin tarpeellista.

Arvio on, että Zero Reception tulee kuukauden aikana keräämään alle 10 prosenttia tavoitteestaan, eli se saa myytyä ennakkoon alle tuhat puhelinta. Koska koko keräystavoitteen saavuttaminen on erittäin epätodennäköistä, lieneekin turhaa pohdiskella vaihtoehtoja siinä tapauksessa, että Zero Reception saisikin 5 000 000 dollaria ”kehitystyöhönsä”...

Tukijat ovat todella tyhmiä ja johdateltavissa, jos he kampanjasivulla esitettyjen tietojen perusteella lahjoittavat 499 dollaria Certum Phonen kehitystyöhön, jonka lopputuloksesta ei ole mitään varmuutta. Tyhmiä siellä toki onkin, mutta Zero Reception tarvitsee heitä yli 10 000.

https://www.indiegogo.com/projects/certum-phone-redefining-reception-smartphone-network#/

Oliko tämä ”hieman” ylimitoitettua?

Kaleva otsikoi:

”Aseella kehuskellut reppumies aiheutti mittavan poliisioperaation – raskaasti aseistautuneet poliisit valtasivat Raksilan”

Juttu jatkuu:

”Poliisi sai puolen päivän jälkeen ilmoituksen miehestä, joka väitti pitävänsä hallussaan ampuma-asetta.”

Väitti. Kukaan ei kuitenkaan nähnyt asetta eikä ketään uhkailtu, mutta siitä huolimatta tämä ”episodi” käynnisti valtavan poliisioperaation (ainakin oululaisesta näkökulmasta).

Kaleva: ”Paikalla ollut Kalevan toimittaja Anssi Väisänen kertoi tilanteen alkuvaiheessa, että paikalla on useita poliisin ajoneuvoa ja kymmeniä poliiseja.”

Kymmeniä poliiseja.

Tuollaisessa tilanteessa on pikemminkin olemassa vaaran mahdollisuus, että poliisi liiassa innokkuudessaan ampuu ”vahingossa” jonkun sivullisen.

Tämä on kuin sotatila. Mitä ihmettä poliisi tekee sarjatuliaseella?

Poliisilla taisi olla tylsä päivä, kunnes viimeinkin päästiin kunnon operaatioon – ja päivä pelastui. Ja saihan siitä ”vaarallisen paikan lisää” muutamalta tunnilta.

Naurettavan ylimitoitettu operaatio. ”Väitti pitävänsä hallussaan ampuma-asetta.”

http://www.kaleva.fi/uutiset/oulu/aseella-kehuskellut-reppumies-aiheutti-mittavan-poliisioperaation-raskaasti-aseistautuneet-poliisit-valtasivat-raksilan/788595/

Cmicro – kaksi vuotta aivan hukkaan

Indiegogo-sivulla kerrotaan:

”We have been developing °Cmicro for the last two years and have now started an Indiegogo campaign in order to finance our go-to-market phase.”

Kaksi vuotta? Useampi henkilö oli osallistunut Cmicron ”kehittämiseen” ja siihen saatiin kulumaan peräti kaksi vuotta. Heillä on täytynyt olla vahva usko tähän innovaatioon, koska siihen uhrattiin niinkin paljon aikaa. Jo nyt voi varmuudella sanoa, että veronmaksajien ”lahjoittama” 50 900 euroa on täysin hukkaan heitettyä rahaa.

Kyseessä on vain laite, joka mittaa anturin alapuolella olevan kohteen lämpösäteilyä (infrapuna) ja estimoi sen perusteella kohteen keskimääräisen lämpötilan. Sitten lämpötilatieto välitetään IR-linkin avulla näyttöyksikköön. Anturi saa käyttöenergiansa uunin rf-kentästä, mikä on tietenkin helppo tehtävä, koska kenttä (sähkömagneettisen säteilyn voimakkuus) on hyvin suuri. Paremmissa uuneissa mikroaaltoteho on 900 wattia, josta riittää jaettavaa.

Koska ruoka lämpenee epätasaisesti, kysymys on siitä, miten hyvin anturi osaa arvioida ruoan keskimääräisen lämpötilan. Kampanjasivulla ei puhuta mitään mittaustarkkuudesta tai siitä, että jokin sivullinen taho olisi validoinut sen. Kaikki on vain Wiciotin oman ilmoituksen ja luulon varassa.

Animaatioiden, videon ja annettujen tietojen perusteella syntyy sellainen vaikutelma, että sitten kun asetettu lämpötila on saavutettu, näyttöyksikkö antaa äänimerkin ja lopettaa lämpötilan mittaamisen. Uuni kuitenkin käy vielä ja siinä oleva ruoka lämpenee edelleen niin kauan, kunnes uuni sammuttaa itsensä asetetun toiminta-ajan päätyttyä.

Kuten 1. kirjoituksessa todettiin, tämä on vakava ongelma. Jos uuni saa käydä edelleen, vaikka asetettu lämpötila oli jo saavutettu, ruoka voi lämmitä hyvinkin kuumaksi – ja siinä sitten ainakin ravintoarvot vähenevät, mikäli videoon on uskomista.

Cmicron hyödyllisyyttä lisäisi hivenen sellainen toiminto, että se sammuttaisi uunin, kun asetettu lämpötila on saavutettu, mutta kokonaisuutena se olisi sittenkin melko hyödytön eikä missään nimessä hintansa arvoinen. Nykyisellään Cmicro on raakile.

Cmicron hinnalla saa mekaanisella ajastimella varustetun mikrouunin ja tarjouksesta lähes jopa kaksi. Sellaisen tekniikka on niin yksinkertaista, että se on lähes ikuinen – ja varmasti ainakin kestävämpi kuin Cmicro.

Cmicro ei näytä kiinnostavan tukijoita. Se on neljän päivän aikana kerännyt vasta 5 prosenttia tavoitteestaan 25 000 dollarista. Jotta kertymä olisi tasainen, sen pitäisi kasvaa 3,3 prosenttiyksikköä päivittäin, eli kertymän pitäisi nyt olla 13,3 prosenttia.

”Fixed goal” tarkoittaa sitä, että jos 25 000 tavoite ei täyty, Cmicro ei saa dollariakaan.

Cmicro – mikroaterian lämpötilan mittaaja

Blogiin tuli vinkki tästä uudesta patentoidusta innovaatiosta, joka vaikuttaa niin typerältä keksinnöltä, että sillä ei voi olla tulevaisuutta. Tässä oivalluksessa on mukana blogista aikaisemmin tuttu sarjayrittäjä, joka tuli tunnetuksi ”palamattomasta” ja ”patentoidusta” laturistaan. Tässä onkin jälleen yksi näyttö maailmankuulusta ”oululaisesta osaamisesta”...

”Ongelma” on tämä: joillekin uusavuttomille tuottaa ilmeisestikin vaikeuksia osata asettaa mikrouuniin oikea lämmitysaika, jolloin lämmitettävä ruoka on joko liian kuumaa tai kylmää.

Tavallisesti ongelma lämmittämisessä ei olekaan väärä ajastus vaan ruoan epätasainen lämpeneminen. Jos lämmittää esim. perunamuusia ja lihakastiketta, useimmiten käy niin, että muusi on jopa useita kymmeniä asteita kastiketta lämpimämpää. Syynä siihen ei ole uunin mikroaaltokentän epätasaisuus vaan ruoka-aineiden erilainen vaste 2,45 GHz:n mikroaaltokentälle.

Uunin sammuttua useamman minuutin odotus auttaa epätasaisen lämpenemisen ongelmaan.

Kuten ajan henkeen kuuluu, ympäristöasioihin ja energiansäästöön kiinnitetään (valheellisesti) huomiota:

”By optimizing the cooking time, °Cmicro can save up to 10% of CO2 emissions caused by microwave ovens.

Only in Europe that equals to 700 000 cars in a year!”

Cmicro vähentää CO2-päästöjä 10 prosenttia!

Tekstissä ei kerrota, miten näyttölaite kiinnitetään uunin oveen.

Cmicrossa on vakava ongelma. Tavallisesti uuniin asetetaan tietty lämmitysaika, jonka oppii kokemuksen myötä, jolloin voi olla varma siitä, että ruoka ei lämpene asetettua aikaa enemmän, ja lämmityksen ajaksi voi mennä hetkeksi pois uunin ääreltä. Kun uuni sammuu, alkaa lämpötilan tasaantuminen, ja ruoka pysyy lämpimänä kuvun alla, joten sen pois ottamisella uunista ei ole mitään kiirettä.

Käytettäessä Cmicroa lämmitysaika täytyy asettaa varmuuden vuoksi tavallista pidemmäksi, jotta uuni ei sammuisi, ennen kuin Cmicroon asetettu tavoitelämpötila on saavutettu. Jos tuolloin poistuu uunin ääreltä tai Cmicron äänimerkkiä ei jonkin muun syyn vuoksi kuule, uuni jatkaa lämmittämistä asetetun ajan loppuun asti, mistä voi olla seurauksena liian kuumaksi lämmitetty ruoka.

Cmicroon ei kannata tuhlata rahojaan, koska se on hyödytön. Perussarja – anturi, säädin ja kupu – maksaa 69 USD, joka on melko törkeä. Vaikka Cmicron saisi 20 eurolla, sitä ei kannattaisi ostaa, koska sillä ei tee mitään.

Cmicro on juuri sellainen tuote, jota käytetään jonkin aikaa uutuudenihastuksessa, mutta sen mentyä ohitse, Cmicro päätyy leipäkoneiden ja muun hyödyttömän rojun joukkoon.

Indiegogon esittely uppoaa varmastikin joukkoon ääliöitä, jotka sitten tilaavat sen, mutta Cmicrosta ei koskaan tulee mitään hittituotetta. Sen oikea markkinointipaikka olisikin paremmin Tv-Ostoskanava, jossa se olisi kaltaisensa roskan joukossa.

https://www.indiegogo.com/projects/cmicro-world-s-first-smart-microwave-cover-technology#/

Oulu ilmasta 1976

Harvemmin esillä olevassa ilmakuvassa näkyy osa Oulujoen suistoalueesta vuonna 1976. Uittolaitteita ei näy kuvassa, koska ne sijaitsivat alempana (kuvan ulkopuolella oikealla).

Etualalla näkyvä Toivoniemi, joka erotettiin Tuiran puolen rannasta ja jota suurennettiin voimalaitoksen rakentamisen yhteydessä saaduilla alakanavan kaivumailla 40-luvulla, ei ole kokenut suuria muutoksia 40 vuoden aikana – ehkäpä pistetalojen maalaamista lukuun ottamatta.

Kuvassa näkyy Hotelli Vaakuna alkuperäisen kokoisena. Jokin aika kuvanoton jälkeen rakennusta jatkettiin Rantakadun suuntaan (kuvassa vasemmalle). Teatteritalo oli valmistunut muutama vuosi aikaisemmin, mutta uusi kirjastorakennus odotti vielä tuloaan teatterin pysäköintialueelle.

Reiska kertoi hauskan jutun ”illanvietostaan” Vaakunassa joskus kauan sitten. Meno oli käynyt sen verran tylsäksi yökerhossa, että hän oli huvittanut itseään kaverinsa kanssa työntämällä rullakon hotellin huoltohissiin ja tyhjentämällä sinne jauhesammuttimen.

Oura-sormus sai 1 119 000 euroa Tekesiltä viime vuonna

Oura sai 250 000 euroa avustusta (lahjarahaa) ja 869 000 lainaa Tekesiltä viime vuonna. Hyvää tuossa on tietenkin lahjarahan ja lainan suhde, mutta huonoa siinä on kuitenkin lahjarahan suuri määrä.

Blogi kertoi joulukuussa uudesta Oura-sormuksesta, joka on edeltäjäänsä selvästikin pienikokoisempi mutta maksaa suunnilleen saman verran.

Uusi versio asettaa vanhemman mallin ostaneet kiusallisen tilanteeseen: kehtaavatko he enää käyttää sitä julkisesti vaikuttamatta junteilta vai joutuvatko he ostamaan turhaan uuden mallin? Toiminnallisesti malleissa ei liene mitään eroa.

Tekesin naiivi tavoite on varmastikin lisätä työllisyyttä ja vientiä, mutta useimmin yrityksille annettu avustus valuu kiertoteitse omistajien taskuihin eivätkä työllisyystavoitteet täyty. Jos Oura-sormus alkaisikin myydä maailmalla, sen työllisyysvaikutukset Suomessa olisivat minimaaliset.

Jos katsoo, millaista roskaa myydään ennakkoon joukkorahoituspalveluissa, ei tarvitse lainkaan ihmetellä, että Oura-sormuksenkin kaltaiset tuotteet löytävät ostajansa.

Uusi Valkee-väitös

Valkeen korvavalotutkimuksissa yhteyshenkilönä toiminut Heidi Jurvelin (TtM, LitM) puolustaa väitöskirjaansa julkisesti huomenna aiheena ”Transkraniaalisen kirkasvalon vaikutus ihmisen psykofysiologiaan (Transcranial bright light - The effect on human psychophysiology)”.

Tuolla lieneekin jotakin tekemistä korvavalon kanssa..?

Suomenkielisen tiivistelmän loppupäätelmä on:

”Kallon läpi annettava kirkasvalo näyttäisi vaikuttavan ihmisen aivotoimintaan lievittämällä aikaerorasituksen ja kaamosmasennuksen oireita sekä parantamalla psykomotorista suorituskykyä. Vaikutus ei ole yhteydessä akuuttiin melatoniinin erityksen estämiseen. Tämän tutkimuksen tulokset tukevat ajatusta aivojen valovasteellisuudesta. Kallon kautta annettavan valon vaikutusmekanismia ei kuitenkaan tiedetä vielä.”

Ketkähän olivat rahoittaneet tämän väitöskirjan teon – tai pikemminkin pitäisi puhua sepustuksesta, koska väitöskirjassa referoidut tutkimukset tehtiin jo vuosina 2014–15? Vastaus löytyy katsomalla kiitettyjen listaa:

”I want to thank my research fellows MSc Juuso Nissilä, Docent Vesa Kiviniemi, MSc Jari Jokelainen, PhD Melanie Rüger and PhD Jari Karhu who have supported me during the thesis project.”

Väitöskirjan viimeisen kappaleen Conclusions viimeinen virke kuuluu: ”Further investigations are needed.”

Niinpä niin: lisätutkimuksia todellakin tarvitaan – ja puolueettomia sellaisia.

Väitöskirjan ja sen taustalla olevien neljän vanhan korvavalotutkimusten ainoa tarkoitus oli osoittaa, että korvavalo vaikuttaa Valkeen väittämällä tavalla ja on törkeän hankintahintansa (199 €) arvoinen. Siksi tuntuukin oudolta, että tiedekunta oli hyväksyn väitöksen.

Löyhän hyväksymiskäytännön syynä on raha: opetusministeriö maksaa yliopistoille tutkinnoista tietyn summan rahaa, ja se koskee niin perustutkintoja kuin tohtorinväitöksiäkin.

Väitöskirja:

http://jultika.oulu.fi/files/isbn9789526218113.pdf

Väitöstilaisuus: 9.3.2018 12:00

Väitöstilaisuuden paikka: Auditorio P117 (Aapistie 5B)

Alla on vuoden 2014 alkupuolella tehty listaus Valkee-artikkeista. Joitakin kirjoituksia on tosin tullut sen jälkeen.

http://oulun1.blogspot.fi/2014/02/valkee-artikkelit.html

Saara Aalto voitti viimeinkin

Saara Aalto voitti Suomen Euroviisukarsinnan, mutta voittoa saattoi ehkä helpottaa se, että Aalto oli ainoa kilpailija. Aalto olisi tuskin voittanut normaalia karsintaa, joten asia hoidettiin nyt sitten tällä tavalla, joka turvasi hänen voittonsa ja mahdollisuuden päästä Lissaboniin.

Saara Aalto ei valitettavasti osaa laulaa muuten kuin faniensa ja itsensä mielestä. Sanotaan, että kyllä maailmaan ääntä mahtuu, ja kyllä sinne aina yhden Saara Aallon äänikin mahtuu.

99 prosentin todennäköisyydellä Aalto ei voita tulevia Euroviisuja. Kappale on surkea eikä erotu vastaavista millään tavalla.

Aallon halu olla suuri popdiiva on paljon suurempi kuin kyvyt siihen riittäisivät.

Loppukevennyksenä Myyt esittää kappaleen Diiva

HandEnergyn loppu

Blogissa on moneen otteeseen kerrottu valkovenäläisen Michael Vagan kehittämästä HandEnergy-laturista, joka Vagan mukaan pystyy kehittämään yhden ampeerin latausvirran pallolaturia kevyesti kädessä kieputtamalla. Tuota väitettä on tosin fysikaalisten lainalaisuuksien vuoksi useasti epäilty blogissa.

Vaga on kerännyt KickStarterissa ja IndieGogossa yhteensä noin 170 000 euroa. KickStarterissa luvattiin alkujaan, että HandEnergy valmistuisi jo tammikuussa 2017. IndieGogossa luvattiin toimittaa ilman takuuta oleva laturi viime kesäkuussa ja takuun omaava laturi elokuussa.

Sittemmin valmistumista on lykätty useampaan otteeseen milloin minkin tekosyyn perusteella. Joulukuussa Indiegogon tukijoille laturi luvattiin toimittaa maaliskuussa 2018, ja tämä ajankohta on edelleenkin IGG:n kampanjasivulla.

Blogissa todettiin marraskuussa, että ”HandEnergy-laturi on huijausta”, ja se pitää todellakin paikkansa. Samalla voidaan todeta, että Michael Vaga on huijari.

Vaga on lisännyt Indiegogoon uuden päivityksen jossa lakonisesti todetaan, että rahat ovat lopussa, ja jotta tukijoille voitaisiin toimittaa heidän maksamansa laturit, Vaga tarvitsee lisää rahaa sijoittajilta. Jonkun ulkopuolisen tahon pitäisi siis antaa rahaa Vagalle, jotta tukijoiden maksamat laturit voitaisiin valmistaa ja toimittaa näille. Mutta miksi kukaan täysijärkinen investoija sijoittaisi euroakaan HandEnergyyn, joka on täysin surkea tuote?

Todellisuudessa tuolla halutaan vain vastuu laturien valmistumisesta – tai siitä, että ne eivät tule koskaan valmistumaan – sysätä sijoittajille, jotka eivät ”ymmärrä” menetettyjä mahdollisuuksiaan.

Miten tämä sitten etenee tästä? Tässä tullaan käyttämään klassista väsytystaktiikkaa. Muutaman kuukauden kuluttua tulee päivitys, jossa kerrotaan, että neuvottelut sijoittajien kanssa ovat käynnissä ja lähellä ratkaisua. Tuolla saadaan rauhoitettua pahimmat epäilijät. Todennäköisesti tuo tuleekin sitten jäämään viimeiseksi päivitykseksi.

Huvittavinta tässä on se, että kusetettavia riittää vieläkin. Kuusi tukijaa on lahjoittanut Vagalle 89 dollaria sen jälkeen, kun tämä kertoi, että rahat ovat menneet eikä latureita valmisteta.

Ongelma oli siinä, että tuollaisen laturin kehittäminen on hyvin vaikeaa ja käytännössä mahdotonta Vagan kaltaiselle hepulle, jolla nuoren iän (20 v) vuoksi ei ole minkäänlaista koulutusta tai työkokemusta alalta. Nyt tuli tosin hieman con artist -kokemusta.

Tämä on viime maanantain päivityksen helmi:

”And as we found another defects during the testing, we needed to pay for more and more hours to the company to fix it, even if it was their fault and we told them how to prevent these problems.”

Löytyihän se syyllinen ongelmiin...

Syytä on toki myös tukijoissa itsessään, jotka uskovat kaikenlaista skeidaa. Blogissa on useasti todettu, että tyhmyydestä saa maksaa ja oppirahat pitää maksaa.

Laturia myytiin valmiina jo kolme vuotta sitten hintaan 39 USD. Sivulla on BUY NOW -painike, joka ei tietenkään enää toimi.

https://thegadgetflow.com/portfolio/vaga-handenergy-energy-hands/

Vaga oli tuolloin vasta 17-vuotias edellyttäen, että brittilehdessä vuosi sitten mainittu ikä pitää paikkansa. Huijaaminen alkoi siis jo kolme vuotta sitten, koska jos laturi ei vieläkään ole valmis kolmen vuoden ja 170 000 euroa maksaneen ”tuotekehityksen” jälkeen, miten se saattoi olla valmis myytäväksi jo kolme vuotta sitten?

Certum Phone

Moni media on viime päivinä kertonut oululaisesta Zero Reception -startupista, joka ”haluaa panostaa kehitteillä olevassa uutuuspuhelimessaan erityisesti kuuluvuuteen ja kestävyyteen” (MTV3).

Yrityksen mukaan puhelimen kuuluvuus on ”jopa 4,4 kertaa parempi kuin tavallisen suurimpiin kuuluvan älypuhelinmerkin puhelinmallin”. Tieto perustuu simulointeihin ja ”kolmansien osapuolten suorittamiin kenttätesteihin”.

Simulointi on aina simulointia, ja se saadaan näyttämään, mitä halutaan. Sama pätee demolaitteen mittauksiin. Demolaite on kaukana tuotantolaitteesta, jossa joudutaan tekemään kompromisseja kustannusten, kokoonpanon helppouden ja laitteen koon kanssa.

MTV3:n sivulla kerrotaan: ”Nyt puhelimen kehitystyöhön haetaan pääomaa Indiegogo -palvelusta.” Se kertoo suoraan, että puhelimen kehitystyö on vasta alkutekijöissä. Miten Certum Phonen kuuluvuus voi sitten olla 4,4 kertaa parempi kuin suuren valmistajan markkinoilla olevan puhelimen, jos sitä ei ole vielä olemassakaan?

Luotettavat mittaukset voidaan tehdä vasta sitten, kun tuotannosta otetaan satunnaisesti joitakin puhelimia testaukseen, joissa paljastuu tuotannossa syntyvät vaihtelut (mm. komponenttien ominaisuuksien vaihtelu).

Zero Receptionin henkilömäärä on kaksi. Miten uskottavaa on, että tuon kokoinen yritys voisi valmistaa suurta valmistajaa (Samsung) paremman puhelimen? Jos omaa osaamista ei ole, sitä voidaan toki ostaa, mutta se tulee sitä kalliimmaksi, mitä arvokkaampaa osaaminen on, ja yrityksellä, joka joutuu hakemaan rahoitusta Indiegogosta, ei varmastikaan ole siihen varaa.

Zero Receptionin mukaan ongelman ydin on joissakin maissa esiintyvä huono kuuluvuus, mikä tarkoittaa sitä, että puhelimen yhteys saattaa katketa 3G- tai 4G-verkoissa. Jos tuo olisi todellinen ongelma, jokin suuri puhelinvalmistaja, jolla on aivan toisen kokoluokan resurssit puhelimen kehitystyöhön kuin oululaisella kahden miehen Zero Receptionilla, olisi jo tarttunut ongelmaan ja myös ratkaissut sen.

Markkina taitaa olla vain niin pieni, että ”ongelma”, jos sitä todellisuudessa sitten onkaan, ei kiinnosta oikeita puhelinvalmistajia, joiden kannattava toiminta perustuu siihen, että ne tuovat parin vuoden välein markkinoille uuden hieman edellistä mallia kehittyneemmän puhelimen, jonka typerä kuluttaja sitten ostaa.

Kuten aina ennenkin on nähty, kaikenlainen hypetys, ennen kuin laitetta on edes ollut olemassakaan, on ollut joko vahvaa liioittelua tai suoranaista valehtelua – ja jos se on tullut Oulusta, se on vain ollut vahvistava tekijä.

Certum Phonelle on vaikea nähdä minkäänlaista tulevaisuutta. Jos se onnistuisikin keräämään rahaa Indiegogossa, vanha tarina tulee suurella todennäköisyydellä toistumaan: viivästyksiä, selittelyitä ja lopulta joko ennakkotilaajille toimitetaan puhelin, joka ei vastaa lupauksia, tai heille kerrotaan, että rahat loppuivat eikä puhelinta saatu valmiiksi.

On harmi, että oululainen laturiyritys ehti mennä konkurssiin. Mikäpä olisikaan ollut hienompaa (oululaisesta näkökulmasta) kuin toimittaa maailman parhaimman kuuluvuuden tarjoavan älypuhelimen mukana maailman turvallisin laturi.

Tekes-tuki

Zero Reception sai viime vuonna Tekes-avustusta 49 900 euroa. Edellisenä vuonna se sai 6200 euroa. Trendi näyttää olevan nouseva, ja lieneekin selvää, että tuki tänä vuonna tulee olemaan kuusinumeroinen luku.

Rahahana on siis nyt avattu, ja niin kauan kuin yritys näyttää elonmerkkejä, veronmaksajien tuki on taattu. Valkee sai korvavalollaan avustusta reilusti yli miljoona euroa.

Mitähän brittiläisessä IT-firmassa mahdetaan ajatella siitä, että oululaisyritys on ominut sen nimen puhelimelleen?

https://www.certum.co.uk/