Taru korvavalosta

Yleisradion MOT-ohjelman aiheena maanantaina 12.3. on Valkee Oy:n kirkasvalokuulokkeet.

Klo 20.00 alkava ohjelma (TV1) kertoo, mikä on laitteen kaamosmasennuksen parantavan vaikutuksen tieteellinen näyttö.

Aikaisemmin (23.2.) mainittu henkilö on toimittanut ohjelman tekijöille tarvittavan aineiston.

Alla on sivusto, jossa on asiaankuuluvaa materiaalia. Koska sivustoa ei ole päivitetty 20.3. jälkeen, näyttää siltä, että kyseiseltä henkilöltä on loppunut joko into tai usko asiaansa.

http://www.korvavalohuijaus.com

Kuluttajavirasto kertoo sivullaan huijauksista:

http://www.kuluttajavirasto.fi/fi-FI/huijaukset/ihmetuotteet/

”Jos myyjä antaa kuluttajien virheellisesti ymmärtää, että tuote edistäisi heidän terveyttään tai hyvinvointiaan, kyseessä on lainvastainen markkinointi.

Markkinoijan on pystyttävä luotettavasti osoittamaan, että esitetyt tosiasiaväitteet tuotteen ominaisuuksista ja vaikutuksista pitävät paikkaansa. Esimerkiksi väite tuotteen laihduttavasta vaikutuksesta on todistettava puolueettomien ja tieteellisesti luotettavien tutkimustulosten avulla.”

Jos Valkee on vääristeltyjen ja harhaanjohtavien testitulosten perusteella saanut ”kaamosmasentuneen” (tai ”ahdistuneen”) ostamaan reilusti ylihintaiset kirkasvalokuulokkeet, tällä pitäisi olla oikeus saada rahansa takaisin.



Google-mainos


Alla on ensimmäinen Kalevassa 12.1.2010 julkaistu artikkeli Valkeesta. Jos yritys valehteli jo tuolloin julkisesti, että korvavalolaite on patentoitu vuonna 2006, miten tuollaiseen yritykseen voi yleensäkin luottaa?

Kärsittekö (Valkee-) ahdistuksesta?

Valkee julkaisi 3.3.2012 Oulu-lehdessä Kärsittekö ahdistuksesta -otsikoidun ilmoituksen, jolla se hakee vapaaehtoisia koehenkilöitä tutkimukseen, jolla se haluaa selvittää kirkasvalokuulokkeiden tehoa vertaamalla sitä lumehoitoon. Valkeeta onkin usein ja syystä arvosteltu siitä, että sen aikaisemmin tekemät ”valohoitotutkimukset” eivät ole olleet puolueettomia, eli ne ovat virheellisesti korostaneet valohoidon toimivuutta ja hyödyllisyyttä.

Valkee on kaksi kertaa aikaisemmin hakenut koehenkilöitä tutkimuksiinsa, joiden ainoa tarkoitus oli ollut osoittaa, että Kirkasvalokuulokkeet toimivat halutulla tavalla, mutta ne oli otsikoitu ”Kärsittekö kaamosmasennuksesta”. Kevät tulee, ja ehkäpä Valkee on myöskin havainnut tämän tosiasian ja yrittääkin sen vuoksi muuttaa kaamosmasennuksen yleiseksi ahdistukseksi. Ahdistaahan voi nimittäin valoisanakin vuodenaikana.

Ilmoituksen toinen virke on mielenkiintoinen: ”Saatatte sopia tutkimukseen, jos nykyinen ahdistuneisuusjaksonne on alkanut vähintään 1 kuukausi sitten ja teillä on lisäksi joitain seuraavista oireista.”

Virke on loogisesti älytön. Koehenkilön oletetaan diagnosoineensa itsensä ahdistuneksi joidenkin ”oireiden” perusteella. Näiden itse keksittyjen oireiden lisäksi hänellä pitäisi olla joitain (eli useita) seuraavista ilmoituksessa kuvatuista oireista. Ei kuitenkaan tarvitse olla psykiatri sanoakseen, että jos henkilöllä ei ole ainoatakaan listan oireista, hän ei selvästikään ole ahdistunut.

Mihin ihmeeseen Valkee oikein pyrkii tuolla sekavuudella?

Jos henkilöllä on useita listan oireista (ihan oikeasti!), hänen olisi varmastikin parempi kääntyä oikean lääkärin kuin Valkeen ”valelääkäreiden” puoleen. Kyse saattaa nimittäin olla jostakin vakavasta sairaudesta. Toisaalta kenelläpä ei olisi joskus ollut joitakin listan oireista, vaikka ei muuten olisikaan ollut ahdistunut.

Ilmoituksen loppuosan lista on myöskin mielenkiintoinen: ”Ja jos – teillä ei ole diagnosoitu mielenterveyden häiriötä.” Mutta juurihan koehenkilö oli diagnosoinut itsensä ahdistuneeksi niin kuin Valkee häntä johdatteli ilmoituksen alussa ”ahdistuneisuusjaksolla”.

Tällaiset bisnesvetoiset tutkimukset epäilyttävät. Timo Takala Valkeen osakkeenomistajana ei varmastikaan ole oikea henkilö toimimaan tutkimuksen vastaavana lääkärinä. Mikäpä olisi sen helpompaa kuin ylistää kirkasvalokuulokkeiden tehoa ahdistuksen oireiden lievittämisessä. Ja Valkeen myynti kasvaa.

Siitä vain osallistumaan ”maksuttomaan” tutkimukseen. Matkat saatte tietenkin maksaa itse.

Mikähän siinä on sitten ”maksutonta”? Sekö että Valkee ei peri maksua korvien valaisusta tai verrokkiryhmässä korvien valaisemattomuudesta?

Koska mitään takarajaa ei ole annettu, tarjous lieneekin auki niin kauan, kunnes riittävä määrä ahdistuneita koehenkilöitä on löydetty. Puhelin (mpm) 040 4508297. Sähköposti: heidi.jurvelin@valkee.com.

Näyttää siltä, että NTP 100 -ihmelaite, joka melkein vie nirvanaan, ei ole myynyt toivotulla tavalla, ja Valkee haluaa sen vuoksi lisää todisteita siitä, että ”se toimii (teidän kateellisten vastaväitteistä huolimatta) sittenkin” ja tehoaa jopa myös ahdistukseen. On ymmärrettävää, että ilmoitus on Oulu-lehden kaltaisessa hömppälehdessä, sillä samaa hömppäähän ovat Valkeen kirkasvalokuulokkeetkin.

MOT: Taru korvavalosta. YLE TV1 Ma 12.3.2012, klo 20.

http://oulun1.blogspot.com/2012/03/taru-korvavalosta.html

Tämä on häpeä!

Suomalaisten matelu ruotsalaisten, ruotsalaisuuden ja ruotsin kielen edessä ei näytä osoittavan loppumisen merkkejä. Siitä saatiin kaksi vakuuttavaa todistetta kuluvalla viikolla.

1) Prinsessa Vittuurian perhetapahtumaa olivat kaikki mediat täynnä, vaikka vähempikin olisi varmasti riittänyt.

2) Suomalaiset olivat niin tyhmiä, että valitsivat rantaruotsalaisen esittämään ruotsinkielisen kappaleen Eurovision-laulukilpailuun. Miten tämä voi olla mahdollista?

Vaikka Euroviisut onkin melko merkityksetön skaba, ruotsinkielisen kappaleen esittäminen antaa kuitenkin Suomesta aika oudon kuvan.

Myös viime vuonna Suomen edustajana oli rantaruotsalainen.

Uutta Valkee-huijauksesta..?

Eräs ulkomaalainen herrasmies otti yhteyttä ja kertoi tietävänsä jotakin paljastavaa Valkee Oy:n kirkasvalokuulokkeista. Jäämmepä nyt sitten odottamaan, mitä hänellä on kerrottavanaan.

Jos se on jotakin tietämisen arvoista, se on täältä luettavissa.

Kannattaako ostaa sähköauto?

Japanilainen autonvalmistaja Mitsubishi valmistaa i-MiEV-nimistä sähköautoa. Kyseessä on siis täysiverinen sähköauto eikä mikään puoliverinen hybridi, jonka pääasiallisin voimanlähde on bensiiniä käyttävä polttomoottori. Auton ”alkaen” hinta on 40 990 euroa, jolla saa halvimman perusmallin.

i-MiEV-sähköauton mitat ovat seuraavat: pituus 3,48 m, leveys 1,48 m, korkeus 1,61 m ja paino 1 110 kg. Sen suorituskyky vastaa 80-luvun pikkuautoa, eli se jää jonkin verran jälkeen nykyisistä pikkuautoista. Nykyautoista poiketen se on takavetoinen.

Akuston nimellisjännite on 330 volttia ja energiamäärä 16 kWh. Normaali latausaika on kuusi tuntia, mutta se pitenee ulkolämpötilan laskiessa. Pikalatausaika (80 %) on 30 minuuttia.

Jos akkuihin tungetaan puolessa tunnissa energiaa 80 prosenttia 16 kWh:sta (eli 12,8 kWh), se tarkoittaa 78 ampeerin latausvirtaa 330 voltin jännitetasolla. Tällainen lataustapa lyhentää varmasti akkujen käyttöikää. Pikalatauksen voi tehdä vain erityisellä pikalatauspaikalla (edellyttäen, että niitä yleensäkin on olemassa).

i-MiEV:in suurin toimintasäde on (valmistajan mukaan) 150 km, ja sen saavuttaa uudella autolla lämpimällä ilmalla. Akkujen kuluminen ja kylmä ilma lyhentävät kuitenkin tuota toimintasädettä. Kylmä ilma vaikuttaa kahdella tavalla toimintasäteen lyhenemiseen: 1) fyysis-kemiallisten syiden vuoksi akkujen kapasiteetti pienenee, ja 2) sisätilalämmittimen käyttö kuluttaa akun kapasiteettia.

i-MiEV:in akusto käsittää 88 kappaletta litiumioniakkuja. Tämä akkutyyppi on tuttu kannettavista mobiililaitteista. Niin sen kuin kaikkien muidenkin akkutyyppien ongelma on kapasiteetin pieneneminen purku- ja latauskertojen myötä. Tämä tulee ajan mittaan näkymään lyhentyneenä toimintasäteenä.

Kun toimintasäde lyhenee, se voi johtaa siihen, että akustoa joudutaan lataamaan kahdesti tai jopa useammin päivässä ja käyttämällä pikalatausta, mikä puolestaan nopeuttaa akkujen vanhenemista entisestään. Akuston hintaa on vaikea arvioida, mutta se on auton kallein osa ja varmasti lähes puolet auton hinnasta.

Mitsubishi valmistaa myös perinteistä pikkautoa, Coltia, joka sisätiloiltaan suunnilleen samankokoisena on hyvä vertailukohde i-MiEV:ille. Coltin alkaen hinta on 14 590 euroa, eli hintaero i-MiEV:iin on 26 400 euroa. Yhdellä i-MiEV:illä saisi siten enemmän kuin kaksi Coltia. Mikään muu kuin MiEV:in kallis akusto ei voi selittää autojen hintaeroa.

Sähköauton eduksi on kerrottu pienet käyttökulut: 1,95 euroa/100 km. Tämä riippuu todellisuudessa sähköenergian hinnasta, joka voi muuttua suuntaan tai toiseen monista syistä.

Coltin yhdistetty kulutus on 4,95 l/100 km. Jos bensiinilitra maksaa 1,60 euroa/litra, käyttökuluiksi saadaan 7,92 euroa/100 km. Eroa i-MiEV:n eduksi on siten noin 6 euroa/100 km.

Keskimääräinen ajosuorite on noin 17 000 km vuodessa. Tuolloin i-MiEV:in käyttökulut olisivat 332 euroa ja Coltin 1 346 euroa. Ero vuodessa i-MiEV:in hyväksi olisi siten 1 014 euroa.

Jos lasketaan, kuinka monta vuotta kuluu, ennen kuin i-MiEV:in pienemmät käyttökulut kuolettavat sen huomattavasti kalliimman hankintahinnan, saadaan huikeat 26 vuotta. Bensiinin hinnan kallistuminen lyhentää luonnollisesti tuota aikaa, mutta vastaavasti sähkön hinnan kallistuminen pidentää sitä. Jo tässä mielessä i-MiEV:in ostaminen taloudellisin perustein ei vaikuta järkevältä.

i-MiEV:in akusto täytyy vaihtaa uuteen ainakin kerran sen eliniän aikana, mikä pidentää entisestään edellä laskettua aikaa, joka tekisi i-MiEV:in hankinnasta järkevän. Mobiililaitteiden akkujen käyttökokemusten perusteella on varmaa, että i-MiEV:in akusto täytyy varmasti vaihtaa ainakin yhden mutta mahdollisesti jopa useamman kerran sen – riippuen tietenkin auton käyttöiästä.

Taloudelliseen vertailuun vaikuttavat 1) sähkön hinta, 2) bensiinin hinta, 3) liikenneverot ja 4) akuston uusimisen hinta. Nämä kaikki riippuvat sekä poliittisista että kauppapoliittisista syistä, ja siksi niiden hintojen kehittymistä on vaikea arvioida.

Jos ja kun sähköautot yleistyvät, verottaja ei tule suvaitsemaan sähköautojen pienempää käytön verotusta, vaan niihin tulee kohdistumaan lisävero, mikä heikentää edelleen sähköauton hankinnan järkevyyttä.

Vertailussa ei ole huomioitu autojen huoltojen hintaeroja, jotka eivät luultavasti poikkea toisistaan kovinkaan paljon. Ero on kuitenkin i-MiEV:in eduksi. On todennäköistä, että sähköauto jää muutaman kerran vuodessa tielle tyhjentyneen akuston vuoksi, minkä vuoksi i-MiEV:in vuotuisiin käyttökuluihin täytyy laskea mukaan muutama hinauskerta á 100 euroa.

i-MiEV:in autovero on 4 723 euroa. Coltilla se on 2 585 euroa. Jos i-MiEV:in vero poistettaisiin, se lyhentäisi autojen hinnaneron kuoletusaikaa vajaat viisi vuotta.

Sähköauto ei vain yksinkertaisesti sovi kylmin käyttöolosuhteisiin, jotka vallitsevat Suomessa noin puolen vuoden ajan. Jos i-MiEV:ia haluaisi käyttää Suomessa, sen parasta käyttöaikaa olisi keväästä syksyyn. Kalliin auton hankkiminen puolivuosittaiseen käyttöön heikentää kuitenkin edelleen edellä mainittujen seikkojen lisäksi sen ostamisen järkevyyttä. Siksipä i-MiEV:ia voisikin kutsua ”kesäautoksi”.

Vastaus otsikon kysymykseen: eipä taida kannattaa... ellei sitten ole varakas pioneerihenkinen ilmastonmuutospelkoinen vihreitä arvoja kannattava.

Tekes-tuki vuonna 2011

Teknologian kehittämiskeskus Tekes jakoi jälleen varsin avokätisesti veronmaksajien rahaa.

Tekes jakoi vuonna 2011 yhteensä 611 miljoonaa euroa. Se ei kuitenkaan ole koko Tekesin budjetti, koska siitä puuttuvat Tekesin omat menot, joita voidaan varovaisesti arvioiden olevan 100 000 euroa per nuppi. Jos henkilöstömäärä on sama kuin viime vuonna (400 paperinpyörittäjää), hallinnolliset kulut olivat noin 40 miljoonaa euroa. Tekes aiheutti siten valtiolle noin 650 miljoonan menoerän, jonka hyödyllisyys on vähintäänkin kyseenalainen.

Vuoden 2011 avustuseuroja saivat vanhat tutut nimet. Nokia oli jälleen kerran suurin tuensaaja, mikä jaksaa vieläkin hämmästyttää. Miljarditulosta tekevä yritys kehtaa edelleenkin hakea t&k-tukea veronmaksajilta kerätyistä veroista, vaikka se tekee yhteistyötä Microsoftin kanssa, jolla on kassassaan rahaa pienen valtion budjetin verran.

Joitakin poimintoja luettelosta:

Nokia Oyj 10 226 399 euroa (kasvua 36 925 euroa ed. vuodesta)

Nokia Siemens Oy 5 530 685 euroa (+1 983 803 euroa)

Elektrobitin kolme yksikköä yhteensä 1 070 599 euroa (–778 952 euroa). Joko on aika jättää uppoava laiva..?

Esju Oy 0 euroa (­–29 939 euroa) Jo oli aikakin!

Lääketehdas GlaxoSmithKline Oy 46 900 euroa (–3150 euroa)

Lääketehdas Orion 747 069 euroa

Lääketehdas Pfizer 55 247 euroa (+55 247 euroa)

Nethawk Oy 1 919 123 euroa (+1 030 595 euroa)

Valkee Oy 376 554 euroa (+55 008 euroa). Tällä summalla on yhteiskunta tukenut kirkasvalokuulokkeistaan tunnetuksi tullutta yritystä.

Aava Mobile Oy 1 672 560 euroa (+1 039 231 euroa). Ehkäpä tämä on aluepolitiikkaa, jolla ex-nokialaiset saavat ”työtä”..?

Capricode Oy 181 430 (+244 593 euroa)

Uros Oy 600 000 euroa. Tuollainen summa yritykselle, josta kukaan ei tiedä juurikaan mitään.

Winwind Oy 764 431 (–225 012 euroa). Tyylimyllyala taitaa olla laskevan auringon ala.

Oulun kaupunki 486 167 euroa (+147 644 euroa)

Koska valtion budjetin alijäämä on tänä vuonna noin seitsemän miljardia euroa, joka joudutaan kompensoimaan samansuuruisella lainalla, tässä olisi yksi säästökohde: lakkautetaan Tekesin toiminta. Tekesin ”asiantuntijat” joutuisivat tosin jättämään suojatyöpaikkansa ja kokeilemaan kompetenssiaan vapailla työmarkkinoilla, mutta se olisi vain pieni menetys saavutetun hyödyn rinnalla. Tekesin viime vuoden menot olivat likimain 10 prosenttia valtion budjettialijäämästä eli siitä summasta, joka täytyy kattaa lainalla.

Verkostoituminen on todellakin tämän ajan avainsana. Hanki itsellesi pari hyvää kaveria Tekesistä ja voit olla varma, että raha tulee – ja paljon!

Vuonna 2010:

http://oulun1.blogspot.com/2011/01/tekesin-raha-automaatti.html

Vuonna 2009:

http://oulun1.blogspot.com/2010/01/tekes-jakoi-jalleen-rahaa.html

Kaikki tuensaajat 2011

Hirsinen lampunjalka

Kuvan pöytälampun jalka on valmistettu vanhan riihen hirrestä. Riihi on seinän vuosilukukaiverruksen mukaan on valmistunut vuonna 1764 tai hieman sitä aikaisemmin. Hirren sahauspinnasta on laskettavissa noin 225 vuosirengasta, mikä tarkoittaa sitä, että puu, josta hirsi on valmistettu, on ollut vähintäänkin 225 vuotta vanha.


Noista kahdesta luvusta voidaan laskea vuosi, jolloin puuntaimi on lähtenyt kasvamaan. Vähentämällä 225 vuotta vuodesta 1764 saadaan vuosi 1539. Vanhin osa hirrestä eli sydänpuun sisimmät vuosirenkaat ovat siten iältään lähes viisisataavuotiaita.

Pienistä oksanleikkauksista päätellen hirsi on valmistettu kuusipuusta, joka on tunnetusti mäntyä hidaskasvuisempi.


Ensimmäiset 40 vuotta puu on kasvanut suhteellisen nopeasti, kunnes sen kasvu on hidastunut ja jatkunut hitaana, kunnes se on viimein kaadettu. Hirren sahauspinnan säde vaakasuoraan oikealle on noin 11 cm, mistä voidaan laskea keskimääräinen vuosikasvu, joka on vain noin 0,50 mm.

Osa vuosikasvusta on niin pientä, että vuosirenkaat ovat hädin tuskin laskettavissa. Hidas kasvu kertoo joko lyhyistä kasvukausista (kylmät kesät) tai epäedullisesta kasvupaikasta. Kuvan kuusihirsi on kuitenkin kestävintä mahdollista, ja tuollaisesta puusta rakennetut hirsirakennukset kestävät parhaiten aikaa – ja varmasti myös sellaisesta puusta valmistettu lampunjalka.

Kallioparkki 2012

Kallioparkin rakennustöiden on määrä alkaa kesäkuussa (ellei sitten mitään mullistavaa tapahdu ja kaupungin vihreät kommunistit keksi jotakin keinoa pysäyttää rakentamisen heti alkuunsa).


Kallioparkin uusi nimi Kivisydän on naurettava ja tuo mieleen Markku Veijalaisen samannimisen romaanin, joka kertoo kahden hämeenlinnalaisen nuorukaisen seikkailuista ja musiikkibisneksen aloittamisesta 60-luvulla.

Kallioparkissa on taloudellisesti kysymys erittäin suuresta hankkeesta Oulun kokoiselle kaupungille. Siinä on kaksi vaihtoehtoa: se joko onnistuu tai menee totaalisesti pieleen.


Itse kalliotila näyttää yllä olevassa kuvassa varsin harmittomalta, koska siinä ei näy ajoluiskia, joiden kautta tilaan ajetaan 25 metrin syvyyteen. Juuri syvyyden vuoksi ajoluiskista tulee pakostakin pitkät, koska luiskien kaltevuus ei käytännön syiden vuoksi saa olla kovin suuri. Jos luiskan kaltevuus olisi seitsemän astetta (1:8), luiskan pituuden pitäisi olla 204 metriä.

Kuten alla olevasta kuvasta havaitaan, Hallituskadulta lähtevä luiska on Rantakadun luiskaa pidempi, koska maanpinta on Torinrannassa pari metriä alempana kuin Hallituskadulla. On todennäköistä, että kaltevuus jatkuu pysäköintitilan ajokäytäviin asti, kuten kuvaan on magentalla piirretty. Luiskien pituudet ovatkin luultavasti arvioidut 200 metriä.


Koska Autorannan ajoluiskan alkupää on lähellä merenrantaa ja vain pari metriä merenpinnan keskikorkeuden yläpuolella, on aina mahdollista, että äkkiä tulvivan meren vesi saattaa päästä valumaan ajoluiskaa alas pysäköintitilaan, mistä seuraisi sitten varmastikin monenlaisia ikävyyksiä.

Toimiessaan kallioparkki olisi melko huomaamaton maan pinnalla. Liikennettä olisi vain ajoluiskien edustoilla ja niille johtavilla kaduilla. Jos autopaikkojen lukumäärä olisi 700, keskimääräinen pysäköintiaika yksi tunti ja käyttöaste 80 prosenttia, keskimäärin vain 560 autoa ajaisi yhteensä molempia luiskia molempiin suuntiin. Jos molempia luiskia käytettäisiin yhtä paljon, Hallituskadun luiskaa ajaisi keskimäärin 280 autoa alas ja 280 autoa ylös yhden tunnin aikana. Minuutissa se olisi vain noin yhdeksän autoa.

Suurempi ongelma tulee olemaan louhintatyö ja räjäytyksissä syntyneen murskeen ajaminen maan alta ylös maan pinnalle. Koska tuo työ vie eniten aikaa, kokonaisrakennusajasta suurin osa tulee olemaan kallion räjäyttämistä ja murskeen pois kuljettamista, mistä tulee muodostumaan ”suurta huvia” lähinnä Hallituskadulla ja Uudellakadulla asuville kaupunkilaisille. Kuorma-autoliikenne tulee olemaan lähes ympärivuorokautista.

Havainnekuvasta on vaikea arvoida louhittavan kallion määrää, mutta kun tietää, että yhteen kuorma-autoon ei mitään ihmeitä mahdu, voi hyvin kuvitella, että ajokertojen määrä tulee olemaan tuhansia ja taas tuhansia. Keskustaan asumaan halajavalle saattaakin pian koittaa ostajan markkinat halpenevien asuntojen vuoksi.

Tarkennus siihen, kun totesin, että hankkeella on tarkalleen vain kaksi vaihtoehtoa. 1) Hanke viedään vastoinkäymisistä ja kustannuksista huolimatta loppuun, tai 2) rakennusaikana liian suuriksi käyneiden vastoinkäymisten vuoksi hanke keskeytetään ja siitä luovutaan.

Numismaattisia seteleitä

Kalevassa oli tänään ilmoitus (luokitellut ilmoitukset), jossa eräs yritys tarjoutuu ostamaan (numismaattisia) rahoja, joiden arvo on käypien rahojen kohdalla niiden nimellisarvoa suurempi.

Alla olevissa kuvissa on joitakin vanhoja 10 markan seteleitä, joiden sarjanumeron perässä on tähti-symboli, mikä tarkoittaa sitä, että niillä on korvattu sama sarjanumeroinen seteli, jossa on ollut jokin painovirhe. Tällaisten setelien arvo on selvästikin niiden nimellisarvoa suurempi.








Yritys haluaa myös ostaa ensimmäisiä Suomessa käyttöön otettuja euroseteleitä, joissa sarjanumeron ensimmäinen kirjain on L. Alla on kuvattuina eurosarjan neljä pienintä L-sarjan seteliä, jotka on ostettu pankista kymmenen vuotta sitten. Tällaisten käyttämättömien seteleiden arvo on suurin.






Yllä olevan 20 euron setelin laattanumero on D001, joka tosiasiassa sijaitsee setelin kääntöpuolella.

Äänestä Pipsa presidentiksi!

Äänestä Pipsa presidentiksi!

Hänen numeronsa on helppo muistaa ja kirjoittaa: 1.

Pipsa on nuori ja raikas.

Pipsa on edustava – toisin kuin aikaisemmat presidentit.

Pipsa on universaali ehdokas. Hän ei ole koskaan ollut mihinkään puolueen jäsen.

Pipsa ei koskaan ajattele omaa etuaan vaan ainoastaan sinun ja kansakunnan etua.

Pipsa taitava, tehokas ja älykäs – toisin kuin muut ehdokkaat.

Pipsa on luotettava ja rehellinen.

Pipsa ei tee puolivillaisia lupauksia, vaan sen minkä hän lupaa, sen hän varmasti myös pitää.

Pipsa ratkaisee tämän maan ongelmat.

Pipsa on sopiva henkilö tämän maan johtoon.

Pipsa on todellinen vaihtoehto.

Pipsa on ainoa vaihtoehto.

Anna äänesi Pipsalle ja voit nukkua yösi rauhassa.

Pipsa on meidän ehdokkaamme.

Muista numero 1 ja äänestä Pipsa presidentiksi.