torstai 31. joulukuuta 2009

Sunnuntain pyhitys

Sievin seurakunnan kappalainen kirjoittaa Kalevan Lukijan sivulla vuoden alussa voimaan tulevasta uudesta kauppojen aukioloa koskevasta laista. Hän mielestään kauppojen ei tulisi olla auki sunnuntaisin.

Kirjoittajan näkökanta kirkonmiehenä on ymmärrettävä ja itsekäs. Sunnuntailla on pyhäpäivänä raamatulliset perusteet, joiden mukaan maailma luotiin kuudessa päivässä ja seitsemännen päivän maailman urakoinut taho käytti lepoon. Ja tuosta kaikesta on kulunut ”vain” noin vajaat viisituhatta vuotta. Uskokoon kuka tahtoo! Toisaalta uskoohan moni joulupukkiinkin.

Kirkon mielestä sunnuntaita ei pitäisi uhrata kaupassakäyntiin, vaan silloin pitäisi ennemminkin käydä kirkossa kuulemassa sitä, mitä ev.-lut. kirkko julistaa. Kirkkoon kuuluvia lieneekin noin 80 prosenttia aikuisväestöstä, joten kirkkoon kuulumattomia on viidennes, joihin kirkolla ei ole mitään (vaikutus)valtaa. Pitäisikö heidänkin kieltäytyä asioinnista sunnuntaina kaupassa, koska kirkko tahtoo niin?

Kirkko on jo pitkään seurannut huolestuneena, kun seurakuntiin kuuluvien määrä on jatkuvasti jatkanut tasaista laskuaan. Kauppojen laajentunut sunnuntaiaukiolo tulee vieraannuttamaan seurakuntalaiset entisestään kirkosta, mikä tulee vääjäämättä johtamaan siihen, että seurakuntalaiset alkavat kyseenalaistaa jäsenyyttään seurakunnassa – ja varsinkin sen tähden, koska siitä täytyy maksaa ja paljon.

Kirjoittajan palkka maksetaan ”vapaaehtoisesti” perittävästä kirkollisverokertymästä, joten hänellä on niin sanotusti oma lehmä ojassa vaatiessaan seurakuntalaisia olemaan asioimatta kaupoissa sunnuntaisin.

Kauppojen sunnuntaiaukiolo on ollut lähes kaikissa länsimaissa arkea jo vuosikymmeniä. Yhtenä selityksenä lieneekin se, että noissa maissa kirkko ei ole niin – jos sitten lainkaan – sidoksissa valtioon ja yhteiskuntaan niin kuin Suomessa. Oikeus käydä kaupassa myös sunnuntaina on vain yksilönvapautta.

Nyt alkaakin olla jo liian myöhäistä välttyä maksamasta ensi vuonna kirkollisveroa, jonka kertymällä maksetaan palkka kappalaiselle, joka keinoja kaihtamatta yrittää oikeuttaa kirkon olemassaolon ja veronkannon.

Alla olevaan taulukkoon on laskettu, paljonko kunnallisverotuksessa verotettavasta kuukausipalkasta täytyy maksaa kirkollisveroa vuodessa Oulussa.

€/kk .. vero/v
2000 ... 313
2200 ... 344
2400 ... 375
2600 ... 406
2800 ... 438
3000 ... 469
3200 ... 500
3400 ... 531
3600 ... 563

Tähän loppuun sopiikin erittäin hyvin vanha kansansanonta: se ei ole tyhmä joka pyytää, vaan se joka maksaa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti