Kesä 2011, joka on nyt päättymäisillään, on monessa suhteessa ollut poikkeuksellinen. Se on ollut tavallista lämpimämpi, kosteampi ja sateisempi.
Alla oleva kuva (sininen viiva) esittää erään pohjoissuomalaisen keskisuuren järven vedenpinnan korkeuden vaihtelua huhtikuun alusta elokuun loppuun. Ordinaatalla oleva jakoväli vastaa 0,25 metriä.
Kuvasta voidaan havaita tulvahuippu, joka oli huhtikuun lopussa. Sen jälkeen vesi on laskenut, noussut, pysynyt paikallaan, laskenut, noussut, laskenut, noussut, laskenut, noussut ja lähtenyt laskuun, joka jatkuu edelleen. Ennusteen mukaan pinnankorkeus saavuttaa syyskuun lopussa keskimääräisen korkeuden.
Poikkeuksellista on ollut vaihteluiden suuri lukumäärä ja vaihtelun suuruus. Korkeus on toki vaihdellut ennenkin, mutta vaihtelun suuruus on ollut selvästi pienempi. Pinnankorkeus on keskimäärin ollut noin 0,25 m normaalikorkeutta suurempi. Tämä normaalikorkeus on merkitty peruskarttaan.
Syynä vaihteluun ja normaalikorkeutta suurempaan pinnankorkeuteen on ollut sateiden suuri määrä. Koska järven valuma-alue on moninkertainen järven pinta-alaan verrattuna, 10 mm:n sademäärä nostaa pienen viipeen jälkeen vedenpintaa noin 50 mm, jos luonnollinen valuma jokeen jätetään huomiotta.
tiistai 30. elokuuta 2011
perjantai 19. elokuuta 2011
Kempeleen Kyläkauppa
Kempeleen Kyläkauppa on viime aikoina mainostanut Radio Pookissa omaa erinomaisuuttaan, mikä toi mieleeni monia ei niin mairittelevia ostoskokemuksia kyseisestä ”sekatavarakaupasta”.
Voitaisiinkin sanoa, että Kempeleen Kyläkauppa on kuin pahamaineinen Puuilo pienoiskoossa. (Puuilossa ei tosin myydä polkupyöriä.) Pieni myymäläkiinteistö on tupattu täyteen sekalaista tavaraa.
Olen käynyt muutaman kerran ostoksilla Kempeleen Kyläkaupassa, ja kolmella kerralla tuotteen hinta kassalla on ollut eri kuin hyllyn reunassa. Tuotteissa itsessään ei ollut hintalappua. Huomauttaessani asiasta kassalla olevalle kauppiaan rouvalle hän oli mulkaissut minua vihaisesti mutta kuitenkin korjannut hinnan oikeaksi. Tuotteet eivät olleet maksaneet kovinkaan monta euroa, mutta tuntuu hieman erikoiselta, jos joillakin tuotteilla on kaksi eri hintaa. Kuinkahan moni muu Kempeleen Kyläkaupan asiakas on maksanut ostoksistaan liikaa?
Monia saattaa ärsyttää kauppiaan kyttääminen jonkin matkan päässä. Kyse on tuskin hyvästä palvelusta vaan pikemminkin vain hänen epäluulostaan jokaista asiakasta kohtaan periaatteella ”jokainen asiakas on potentiaalinen myymälävaras”. Koska liikkeessä ei ole mitään varkaushälytysjärjestelmää, kauppiaan asenne on tietenkin jossakin mielessä ymmärrettävä, vaikkakaan sen ei tarvitsisi olla niin näkyvää. Koska kauppias toimii itse ”vartijana”, hänen ei tarvitse palkata ulkopuolista vartijaa. Ehkäpä hävikki on ollut niin suurta, että kauppiaan on ollut pakko ryhtyä ”toimenpiteisiin”.
Kempeleen Kyläkaupan ”kaksihintajärjestelmä” tuntuu oudolta. Kyse ei voi olla pelkästä sattumasta tai kassan huonomuistisuudesta. Ehkäpä siellä halutaan testata asiakkaiden tarkkaavaisuutta. Tuskinpa kovinkaan moni asiakas pitää siitä, että häneltä yritetään periä liian korkea hinta, ja jos hän huomauttaa siitä, kassa ei esitä mitään pahoittelua tapahtuman vuoksi, vaikka virhe oli yksinomaan hänen.
Voitaisiinkin sanoa, että Kempeleen Kyläkauppa on kuin pahamaineinen Puuilo pienoiskoossa. (Puuilossa ei tosin myydä polkupyöriä.) Pieni myymäläkiinteistö on tupattu täyteen sekalaista tavaraa.
Olen käynyt muutaman kerran ostoksilla Kempeleen Kyläkaupassa, ja kolmella kerralla tuotteen hinta kassalla on ollut eri kuin hyllyn reunassa. Tuotteissa itsessään ei ollut hintalappua. Huomauttaessani asiasta kassalla olevalle kauppiaan rouvalle hän oli mulkaissut minua vihaisesti mutta kuitenkin korjannut hinnan oikeaksi. Tuotteet eivät olleet maksaneet kovinkaan monta euroa, mutta tuntuu hieman erikoiselta, jos joillakin tuotteilla on kaksi eri hintaa. Kuinkahan moni muu Kempeleen Kyläkaupan asiakas on maksanut ostoksistaan liikaa?
Monia saattaa ärsyttää kauppiaan kyttääminen jonkin matkan päässä. Kyse on tuskin hyvästä palvelusta vaan pikemminkin vain hänen epäluulostaan jokaista asiakasta kohtaan periaatteella ”jokainen asiakas on potentiaalinen myymälävaras”. Koska liikkeessä ei ole mitään varkaushälytysjärjestelmää, kauppiaan asenne on tietenkin jossakin mielessä ymmärrettävä, vaikkakaan sen ei tarvitsisi olla niin näkyvää. Koska kauppias toimii itse ”vartijana”, hänen ei tarvitse palkata ulkopuolista vartijaa. Ehkäpä hävikki on ollut niin suurta, että kauppiaan on ollut pakko ryhtyä ”toimenpiteisiin”.
Kempeleen Kyläkaupan ”kaksihintajärjestelmä” tuntuu oudolta. Kyse ei voi olla pelkästä sattumasta tai kassan huonomuistisuudesta. Ehkäpä siellä halutaan testata asiakkaiden tarkkaavaisuutta. Tuskinpa kovinkaan moni asiakas pitää siitä, että häneltä yritetään periä liian korkea hinta, ja jos hän huomauttaa siitä, kassa ei esitä mitään pahoittelua tapahtuman vuoksi, vaikka virhe oli yksinomaan hänen.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)