Onko aurinkosähköjärjestelmä hukkainvestointi?

KSS Energian asiakaslehdessä (3/2013) kerrottiin länsinaukiolaisesta pientaloasujasta, joka oli asennuttanut talonsa katolle nimellisteholtaan viiden kilowatin aurinkosähköjärjestelmän, jossa on kaikkiaan 21 paneelia ja joka (ylioptimististen?) laskelmien mukaan tuottaa noin 4000 kWh energiaa vuodessa. Järjestelmä mahdollistaa ylijäämäsähkön ”myymisen” verkkoyhtiölle eli KSS Energialle, joka ei maksa siitä juurikaan mitään. Maksu lieneekin pari senttiä kilowattitunnilta.

Artikkelissa kerrotaan, että laitteisto maksoi noin kaksi euroa watilta ja se ”maksaa” sijoitusta takaisin pitkällä käyttöiällä. Niinhän sitä (tyhmempi) helposti luulisi...

Järjestelmä maksoi siten ”noin” 10.000 euroa. Voisi olettaa, että noin-sanaa on tässä käytetty alaspäin pyöristävässä merkityksessä, eli järjestelmä maksoi jonkin verran enemmän kuin 10.000 euroa, joka sekin on melkoinen summa sijoitettavaksi katolle sään armoille asennettavaan laitteistoon.

Todettakoon heti, että investointi oli erittäin huono eikä se koskaan tule maksamaan itseään takaisin.

1) Laitteistolla on rajallinen käyttöikä.

2) Puolijohdekennojen tehontuotto alenee iän myötä.

3) Energiantuotto on minimissään talvella, kun tarve olisi maksimissaan, ja kääntäen kesällä.

4) Sääolosuhteet, eli lumipeite, sade ja pilvisyys, pienentävät tehontuoton pahimmillaan jopa nollaan.

Ensin voidaan laskea, minkä verran sähköä voitaisiin ostaa investointiin käytetyllä rahasummalla eli 10.000 eurolla. Tähän vaikuttaa merkittävästi ostettavan sähkön hinta. Jos yhden kWh:n kokonaishinnaksi oletetaan 10 senttiä, voidaan helposti laskea, että 10.000 eurolla voitaisiin ostaa 100.000 kWh sähköenergiaa.

Seuraavaksi voidaan laskea, miten pitkä aika menee aurinkosähköjärjestelmällä tuottaa sama määrä ”ilmaista” sähköenergiaa. 100.000/4.000 = 25 vuotta. Jos sähkön hinta pysyy samana, kuluu 25 vuotta, ennen kuin nimellistehollaan toimiva järjestelmä ”on maksanut itsensä takaisin”.

Kuoletusaika pitenee, jos laitteisto ei tuotakaan niin paljon kuin valmistaja ja myyjä ovat (myynninedistämiseksi) luvanneet. Siihen vaikuttavat myös epäedulliset sääolosuhteet. Jos laitteisto vikaantuu, kuoletusaika ei lopu koskaan.

Kuoletusaika lyhenee, jos sähkön hinta kallistuu merkittävästi. Tästä tuskin on kuitenkaan huolta, koska Olkiluoto 3 valmistuu parin vuoden kuluttua ja Pyhäjoen laitos ensi vuosikymmenellä. Kuoletusaika lyhenee myös, jos laitteisto tuottaa nimellistehoaan enemmän, mutta se ei liene mahdollista. Laitteistotoimittaja on varmastikin tehnyt vuosituottoarvion yläkanttiin, joten sen voi ehkä saavuttaa vain edullisissa olosuhteissa.

KSS Energialle myytävä ylijäämäsähkö lyhentää takaisinmaksuaikaa, mutta sen vaikutus on melko pieni, ja kokonaisuudessaan ei ole mitään mieltä tuottaa erittäin kalliilla järjestelmällä sähköä, joka myydään sitten ”alle tuotantokustannusten”. Toisaalta myytävä sähkö on pois omasta kulutuksesta, mikä puolestaan pidentää takaisinmaksuaikaa.

Joskus on kerrottu, että aurinkopaneelien valmistaminen olisi niin energiaintensiivistä, että niiden valmistamiseen kuluisi enemmän energiaa kuin ne koskaan tulevat tuottamaan. Tämä selittäisi hyvin niiden kalliin hinnan.

Kokonaisuutena: hukkainvestointi, joka sopinee varakkaalle viherpiipertäjälle.

Järjestelmän ympäristöystävällisyys on hieman kyseenalainen. Tiettävästi suurin osa paneeleista valmistetaan käyttämällä fossiilisia polttoaineita (jotka eivät tunnetusti ole uusiutuvia), joten mieleen nousee kysymys: onko mitään mieltä ostaa aurinkosähköjärjestelmä, jonka valmistamiseen kuluu enemmän CO2-päästöjä tuottavaa uusiutumatonta energiaa kuin se elinaikanaan pystyy tuottamaan uusiutuvaa ja päästötöntä energiaa?

Osta "halvalla" käytetyt Valkeen kirkasvalokuulokkeet

Huuto.net-nettihuutokaupassa näyttää olevan muutamat Valkeen kirkasvalokuulokkeet myytävänä. Hintahaitari vaihtelee 55 eurosta 98 euroon.

Halvimman laitteen saisi (postikuluineen) omakseen noin 60 eurolla. Se on tosin ”vanhempaa” mallia, mutta hinta onkin vain kolmannes uuden hinnasta.

Kohde sulkeutuu pian, eikä laite näytä kiinnostavan ketään, mikä onkin hyvin ymmärrettävää. Kukapa nyt maksaisi 60 euroa – vaikka sen väitetäänkin olevan uudenveroinen – laitteesta, jonka toiminnasta tai positiivisista vaikutuksista ei ole mitään todisteita.

”Kokeiltu pari kertaa.” Mikähän mahtaa olla syynä korvavalon vähäiseen käyttöön? Voisiko olla, että laitteella ei ollut toivottua vaikutusta tai se aiheutti joitakin haittavaikutuksia?

Täytyy ihmetellä, miksi näitä ei ole tämän enempää myynnissä. Ehkäpä syynä on leimautumisen pelko, eli myyjä pelkää sitä, että hän näin julkisesti paljastaa menneensä Valkee-halpaan maksettuaan 200 euroa laitteesta, jolla hän kuvitteli saavansa apua johonkin joko kuviteltuun tai todelliseen vaivaan, mutta joutuikin sitten pettymään ja laittamaan laitteensa myyntiin hinnalla, joka on vain murto-osa hänen maksamastaan.

86 euron kuulokkeet (NPT 1100) näyttävät olevan käyttämättömät ja avaamattomassa paketissa

Toisen myyjän mainoslauseet (jotka ovat tietenkin Valkeen ”keksimiä”):

Listassa mainitaan haittavaikutuksena ”korvien kuumotus”. Voisiko tämä aiheutua siitä, että Valkeen kirkasvalokuulokkeet lämmittävät selvästi korvakäytäviä? Jos näin on, silloin kaikki ”myönteiset” tulokset (jos niitä nyt ihan oikeasti on) aiheutuvatkin yksinomaan led-valon korvakäytäviä lämmittävästä vaikutuksesta.

Kuka haluaa patentoida lämpökorvatulpat? Perustettavan yrityksen nimeksi Lämpee ja patenttihakemus vetämään. Vauras tulevaisuus on luvassa, ja Valkeen väki voi vain kateellisena seurata vieressä...

On hyvin luultavaa, että Valkeen korvavalot löytävät pian tiensä lukuisille kirpputoreille, jonne ne toki kuuluvatkin, ja niitä koristaa muutaman euron hintalappu.

Valkeen ”uusi” oma tutkimus

Valkee on eilen esitellyt uuden kirkasvalotutkimuksensa tuloksia kansainvälisessä IFMAD-konferenssissa (International Forum on Mood and Anxiety) Monacossa.

Alla on Valkeen eilen julkistama lehdistötiedote, joka ei tietenkään ole mitään muuta kuin kaupallinen mainos.

Kirkasvalokuulokkeita valmistava Valkee esittelee uuden uraauurtavan kirkasvalotutkimuksen tuloksia Monacossa tänään alkavassa kansainvälisessä IFMAD-konferenssissa (International Forum on Mood and Anxiety). Maailman ensimmäinen satunnaistettu ja täysin lumekontrolloitu kaksoissokkotutkimus korvakäytävien kautta annettavasta kirkasvalohoidosta tuo kaivattua uutta tietoa 1980-luvulta alkaen kansainvälisesti toteutettujen kirkasvalotutkimusten jatkoksi.

” Maailman ensimmäinen satunnaistettu ja täysin lumekontrolloitu kaksoissokkotutkimus”

Valkee myöntää itse, että kaikki sen aikaisemmin tekemät tutkimukset eivät ole ole täyttäneet tieteellisiä kriteerejä, koska ne eivät olleet satunnaistettuja ja lumekontrolloituja, eikä niillä ole siten mitään tieteellistä painoarvoa.

Oulussa tehdyssä tutkimuksessa saatiin tilastollisesti merkittävä, positiivinen tulos kirkasvalon välittömästä lievittävästä vaikutuksesta ahdistusoireisiin. Vastaavasti lumehoitoa saaneen vertailuryhmän oireet eivät muuttuneet merkittävästi. Kaksoissokkotutkimus suoritettiin laboratorio-olosuhteissa kirkasvalokuulokkeilla, jotka oli suojattu siten, ettei yksittäisen koehenkilön kuuluminen valohoitoa saavaan ryhmään tai lumeryhmään ollut tutkimuksen aikana tiedossa tutkittaville itselleen eikä myöskään tutkimuksen toteuttajille.

”... jotka oli suojattu siten, ettei yksittäisen koehenkilön kuuluminen valohoitoa saavaan ryhmään tai lumeryhmään ollut tutkimuksen aikana tiedossa tutkittaville itselleen eikä myöskään tutkimuksen toteuttajille”

Valkee haluaa kertoa, että kukaan koehenkilöistä ei tunne sitä, kun erittäin kirkas led lämmittää korvakäytävässä. Lämmöllä korvassa on todennäköisesti paljon suurempi vaikutus kuin valolla.

Kirkasvalohoitoa on yleisesti pidetty nimenomaan kaamosmasennuksen oireiden lievityskeinona, mutta tutkijat ovat jo pitkään olleet kiinnostuneita kirkasvalon laajemmista hyödyistä. Kaamosmasennuksen tyypilliset oireet kuten väsymys ja alentunut suorituskyky ovat hyvin samantyyppisiä kuin yleisemmissä ahdistustiloissa ja muissa ahdistukseen liittyvissä häiriötiloissa. Oireiden samankaltaisuus on vahvistettu esimerkiksi amerikkalaisessa US Diagnostic and Statistical Manual of Mental Disorders -oppaassa, jossa kaamosmasennus luokitellaan tietyntyyppiseksi masennukseksi eikä erilliseksi häiriötilaksi.

Tietoja tutkimuksesta

Uusi satunnaistettu ja lumekontrolloitu tutkimus tuo odotettua vahvistusta aiemmille löydöksille kirkasvalon hyödyllisyydestä ahdistuksen hoidossa. Yksi aiemmista virstanpylväistä tällä alueella on ollut Youngstedtin tutkimusryhmän vuonna 2007 julkaisema tutkimus , joka osoitti laajalla 79 henkilön ryhmällä kirkasvalon tuovan helpotusta lievästä ahdistuksesta kärsivien aikuisten oireisiin.

Valkee haluaa nyt tarkoituksella sekoittaa asioita keskenään hyödyntämällä sitä seikkaa, että normaali (silmien kautta vaikuttava) kirkasvalo auttaa kaamosmasennukseen – ja aivan samalla tavalla kuin päivänvalo niillä henkilöillä, jotka ovat taipuvaisia kaamosmasennukseen. Silmien kautta tuleva valo todennäköisesti vaikuttaa, mutta mitään todisteita sille, että korvien kautta tuleva valo vaikuttaisi samalla tavalla, ei ole.

Nyt valmistuneeseen kaksoissokkotutkimukseen osallistui 28 koehenkilöä, joilla oli keskitasoisia ahdistusoireita. Heidät jaettiin sattumanvaraisesti kahteen ryhmään. Hoitoryhmä sai päivittäin 12 minuutin annoksen kirkasvalohoitoa näkösuojatuilla Valkee-kirkasvalokuulokkeilla. Kontrolliryhmä käytti samanlaisia suojattuja kuulokkeita saman ajan päivittäin, mutta ei saanut valoa. Tutkimus tehtiin kevät- ja kesäkuukausien aikana.

Kontrolliryhmä on tietenkin ollut heikommassa asemassa, koska valoa saavan ryhmän koehenkilöt ovat saaneet myös lämpöä korviinsa.

”On erittäin luontevaa tutkia kirkasvalon vaikutuksia myös yleisempiin ahdistusoireisiin eikä pelkästään kaamosmasennukseen. Uusi tutkimus osoittaa, että kirkasvalo lieventää mielialaan liittyviä oireita myös muulloin kuin talvella”, sanoo Valkeen tieteellinen neuvonantaja, lääketieteen tohtori Timo Takala .

”Valkeen tieteellinen neuvonantaja, lääketieteen tohtori Timo Takala”

Jos Takala toimii Valkeen ”tieteellisenä neuvonantajana”, hänen roolinsa ei voi olla puolueeton. Keijo Korhonen totesi eräiden presidentinvaalien yhteydessä: kenen leipää syöt, sen lauluja laulat”.

”Kirkasvalokuulokkeiden keksiminen on vienyt kirkasvalotutkimusta ison askeleen eteenpäin. Niiden ansiosta on viimein mahdollista toteuttaa lumekontrolloitu tutkimusasetelma, mikä ei perinteisen kirkasvalolampun kanssa luonnollisestikaan ole mahdollista. Nyt molemmat tutkitut ryhmät käyttivät täsmälleen identtisiä näkösuojattuja Valkee-kuulokkeita, joiden ainoa ero oli se, että kontrolliryhmän laitteissa valo oli kytketty pois päältä,” kertoo yhteistyötä Oulun yliopiston kanssa valvonut Valkeen tutkimuspäällikkö Heidi Jurvelin.

Jotta tuollaisella tutkimuksella olisi edes jonkinlaista uskottavuutta, kontrolliryhmän koehenkilöiden pitäisi kokea aivan samanlainen lämpöaistimus korvissaan kuin valoa saavan ryhmän koehenkilöiden.

Koehenkilöiden ahdistuksen taso mitattiin aluksi Beckin ahdistustutkimuslomakkeella (BAI). Keskiarvotulos 19 ± 9 viittaa keskitasoisiin ahdistusoireisiin. Tutkimuksen aikana oireiden tasoa mitattiin Spielbergerin ahdistustestillä (STAI form Y1), jonka itsearviointilomakkeen koehenkilöt täyttivät 5 minuuttia ennen jokaista valo- tai lumehoitokertaa ja 10 minuuttia niiden jälkeen. Hoitoryhmän oireiden keskiarvotulos laski 12,1 ± 7,3 %, kun kontrolliryhmän keskiarvotulos laski 3,7 ± 11,3 %. Ryhmien ero on tilastollisesti merkitsevä.

IFMAD-konferenssissa esiteltyjä tutkimustuloksia tarjotaan seuraavaksi vertaisarvioituihin tieteellisiin julkaisuihin. Tulokset ovat vahva proof-of-concept-osoitus kirkasvalon tehosta ahdistuksen hoitamisessa ja hyvä perusta ahdistuksen hoitoon liittyville jatkotutkimuksille isommalla otoskoolla. Nyt julkaistun tutkimuksen taustalla on Valkeen ja Oulun yliopiston tutkijoiden pitkäjänteinen tutkimustyö, jonka perusta on 1980-luvulta asti julkaistuissa kirkasvalotutkimuksissa . Tulokset ovat vahvistaneet, että suoraan aivoihin suunnattu kirkasvalo vilkastuttaa aivojen toimintaa ja korvakäytävä on tehokas reitti valon suuntaamiseen aivojen valovasteellisiin osiin.

Tässä halutaan jälleen rinnastaa korvavalo ja normaalisti silmien kautta tuleva valo. Valkee haluaa kertoa, että jos silmien kautta tuleva valo vaikuttaa, täytyy myös korvienkin kautta tulevan valon vaikuttaa samalla tavalla. Silmien kautta tuleva valo (saattaa) vaikuttaa, mutta mikään ei todista sitä, että korvien kautta tuleva valo vaikuttaisi samalla tavalla. Valkee pyrkii keinoja kaihtamatta osoittamaan, että korvavalon vaikutus on samanlainen – ellei sitten jopa parempi.

Valkee-kirkasvalokuulokkeet ovat maailman ensimmäinen taskukokoinen laite, joka välittää kirkasvaloa korvakäytävän kautta suoraan aivoihin. Valkee-kirkasvalokuuloke on luokan II(a) terveydenhuollon laite kaamosmasennuksen hoitoon, ja sillä on CE-sertifiointi. Kliinisiä testejä tehdään jatkuvasti.

Valkeen räpistely kaikkea todennäköisyyttä vastaan on naurettavaa ja säälittävää. Niin kauan kuin Valkeella riittää rahaa kassassa, se tulee teettämään samanlaisia tutkimuksia, joilla ei ole mitään tieteellistä painoarvoa.

Valkeen posteri, jonka tieteellinen painoarvo on mitätön. Kuka tahansa voi tehdä tuollaisen ja mennä esittelemään sitä jonnekin. On sääli, että Tekes on mukana rahoittamassa tuollaista roskaa.

http://valkee.com/wp-content/uploads/2013/11/Valkee_tiedeposteri2_900x1200_print.pdf

Uusi korvavalotutkimus (Valkee)

Sveitsin Baselin yliopiston psykiatrisen sairaalan neljä tutkijaa ovat 13.11.2013 julkaisseet tutkimuksen koskien korvakäytävän kautta annettavan valon vaikutusta vuorokausirytmin fysiologiaan, valppauteen ja psykomotoriseen suorituskykyyn. Vertailuna käytettiin pimeää valoa (korvavalo pois päältä) ja normaalia silmien kautta vaikuttavaa kirkasvaloa.

Extraocular light via the ear canal does not acutely affect human circadian physiology, alertness and psychomotor vigilance performance

Vivien Bromundt, Sylvia Frey, Jonas Odermatt, and Christian Cajochen. Centre for Chronobiology, Psychiatric Hospital of the University of Basel, Basel, Switzerland

Artikkelin englanninkielinen tiivistelmä:

We aimed at testing potential effects of extraocular bright light via the ear canals on human evening melatonin levels, sleepiness and psychomotor vigilance performance. Twenty healthy young men and women (10/10) kept a regular sleep-wake cycle during the 2-week study. The volunteers reported to the laboratory on three evenings, 2 h 15 min before usual bedtime, on average at 21:45 h. They were exposed to three different light conditions, each lasting for 12 min: extraocular bright light via the ear canal, ocular bright light as an active control condition and a control condition (extraocular light therapy device with completely blacked out LEDs). The timing of exposure was on average from 22:48 to 23:00 h. During the 2-h protocol, saliva samples were collected in 15-min intervals for melatonin assays along with subjective sleepiness ratings, and the volunteers performed a 10-min visual psychomotor vigilance task (PVT) prior to and after each light condition. The evening melatonin rise was significantly attenuated after the 12-min ocular bright light exposure while no significant changes were observed after the extraocular bright light and sham light condition. Subjective sleepiness decreased immediately over a short period only after ocular light exposure. No significant differences were observed for mean reaction times and the number of lapses for the PVT between the three light conditions. We conclude that extraocular transcranial light exposure in the late evening does not suppress melatonin, reduce subjective sleepiness or improve performance, and therefore, does not acutely influence the human circadian timing system.

Tutkimus osoittaa, että korvavalolla EI OLE SELLAISTA VAIKUTUSTA KUIN VALKEE VÄITTÄÄ OLEVAN.

Tämänhän useimmat varmastikin jo tiesivät, mutta miten Valkee saataisiin myös uskomaan se?

Korvavaloa käsitteleviä tutkimuksia näyttää olevan kahdenlaisia: Valkeen teettämät (rahoittamat) ja riippumattomien tahojen tekemät. Valkeen tutkimukset ovat aina osoittaneet korvavalon myönteiset vaikutukset, kun taas muiden tahojen on ollut vaikea löytää mitään näyttöä korvavalon käyttämisen hyödyllisyydestä. Valkeen tutkimustulosten käsittely on varmastikin valikoivaa, eli kaikki negatiiviset ja hyödyttömät tulokset jätetään julkaisematta, ja kaikkia positiivisia tuloksia, joiden riippumattomuus lieneekin kyseenalaista, liioitellaan. On tietenkin ymmärrettävää, että Valkee ei julkaisisi mitään negatiivisia tuloksia, vaikka se onkin varmasti saanut niitä, koska Valkeen teettämien tutkimusten ainoa tarkoitus on myynnin tukeminen – ja vaikka valheellisesti.

Linkki tietokantaan:

http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/24224577

Valoa Oulu! -valofestivaali

Oulussa järjestetään 21.–24.11.2013 Valoa Oulu! -valofestivaali, jossa on monia valoon liittyviä tapahtumia. Ehkäpä kaupunki haluaa tarjota ”valoa kansalle, joka pimeydessä vaeltaa”..? Yhtä lukuunottamatta tapahtumat ovat ”harmittomia”, eikä niillä ole mitään kaupallista tarkoitusperää. Tämä yksi onkin sitten kaupallinen toimija ja blogin ”vanha tuttu” Valkee Oy.

Mielessä herää kysymys, miten tuollainen kaupallinen toimija on onnistunut pääsemään mukaan kaupungin järjestämään valotapahtumaan. Kuten lukuisissa blogikirjoituksissa on jo aiemmin todettu, Valkeen ainoa tarkoitus – missä se sitten ikinä onkin mukana – on keinoja kaihtamatta lisätä sen korvavalolaitteen myyntiä.

Jos joku erheellisesti kokee, että korvavalolla on myönteinen vaikutus, hän saattaa jopa erehtyä ostamaan laitteen. Onkohan korvavalolaitetta mahdollista ostaa tapahtumassa – ja vielä erityiseen kampanjahintaan..?

Valkee - kokeile korvavaloa 20.-22.11. klo 12-18 Oulun kaupungin pääkirjasto

Valkee kirkasvalokuulokkeet esittäytyvät pääkirjastossa. Tervetuloa nauttimaan kirkasvaloannos kirjaston kahvilan viereiseen lepotilaan portaikon alla.

”Nauttimaan”..? Entä jos uskaliaalla kokeilijalla tuleekin pää kipeäksi?

Kivisydän

Kyseessä ei ole Markku Veijalaisen kirjoittama ja myös tv-sovituksen saanut Antti Hammarbergin ja Veikko Salmen nuoruudenseikkailuista 60-luvun alun Länsi-Saksassa kertova romaani vaan Oulun keskustan alle rakennettava maanalainen pysäköintila 900 autolle. Tilan pitäisi valmistua vuoden 2015 lopulla, mutta kuten aina tällaisten suurten hankkeiden kohdalla tapaa käydä, sekin tulee todennäköisesti lykkääntymään.

Hankkeen (tämänhetkinen) kustannusarvio on 73,5 milj. euroa, mutta koska kyseessä on vain arvio, ja jos valmistuminen viivästyy louhimisessa tulevien yllätysten tms. syiden vuoksi, kokonaishinta tulee varmastikin vielä kasvamaan. Kokonaishinta voi siten nousta jopa kymmeniä prosentteja, ja sitten kun kaikki on viimeinkin valmista, lopullinen hinta voi mahdollisesti olla jopa 90 milj. euroa.

Oulun kaupunki ei tietenkään maksa koko summaa, mutta koska koko hanke on hyvin pitkälle poliittinen kysymys, kaupungin johto haluaa peitellä kaupungin osalle lankeavaa osuutta. Puhutaan mm. taloyhtiöiden velvoitepysäköintipaikoista, jolloin niiden pitäisi ostaa pysäköintipaikkoja kaupungilta tai oikeammin sen omistamalta pysäköintiyhtiöltä.

Jos lopulliseksi hinnaksi arvioidaan 90 milj. euroa, yhden paikan hinnaksi tulee 100 000 euroa. Vaikka keskustassa on suurehkoja asunto-osakeyhtiöitä, joilla osalla on hallussaan tuottoisia liikekiinteistöjä, tuskinpa niillä on kuitenkaan varaa ostaa kovinkaan monta 100 000 euron hintaista pysäköintipaikkaa.

Se, onko pysäköintitila taloudellisesti kannattava, riippuu monesta tekijästä. Rakennuttaja (kaupunki) yrittää tietenkin saada kaiken näyttämään mahdollisimman positiiviselta ja kannattavalta, joten kaupungin esittämiin arvioihin kannattavuudesta tulee suhtautua erittäin varauksin. Kivisydämen täytyy tuottaa tuloja pysäköintimaksuina niin paljon, että ne riittävät kattamaan kaikki pysäköintitilan ylläpitämisestä aiheutuvat maksut lainanhoitokuluineen.

Tilan tuotto on maksimissaan silloin, kun sen käyttöaste on 100 prosenttia, eli jokainen maksullinen paikka on jatkuvasti varattuna. Jos käyttöaste onkin 50 prosenttia, tilan tuotto jää puoleen maksimista. Kaikki 900 paikaa eivät varmastikaan ole maksullisia ja yleisessä käytössä, joten ”tuottavien” paikkojen määrä onkin 900:ää pienempi.

Vuosituoton tarvittava määrä, jolla laitos toimii kannattavasti, riippuu lainan takaisinmaksuajasta, korosta ja muista kustannuksista. Sen määrää on hyvin vaikea tietää, mutta joitakin lukuja voidaan arvioida. Koska viikonlopun käyttö on työpäiviä pienempi, laskelmissa voidaan käyttää 300:a vuotuista päivää. Jos tarvittavan vuosituoton määrä olisi 5 milj. euroa, päivittäisen pysäköintimaksukertymän pitäisi siten olla 16 666 euroa.

Jos ajatellaan, että maksullisia paikkoja on 600 kappaletta, voidaan laskea, kuinka paljon yhden paikan pitäisi tuottaa vuorokaudessa. (Jos taloyhtiöt joutuvat ostamaan kalliita velvoitepaikkoja, ne tuskin joutuvat maksamaan sen päälle vielä erillistä pysäköintimaksua.) Saadaan 27,27 euroa.

Jos käyttöaste on 100 prosenttia, yhden paikan pitäisi tuottaa 27,27 euroa vuorokaudessa, jotta kaikki 600 maksullista paikkaa tuottaisivat yhdessä 5 milj. euroa vuodessa. Todellinen keskimääräinen käyttöaste jää kuitenkin paljon tuota pienemmäksi ja on todennäköisesti alle 50 prosenttia.

50 prosenttia 54,54 euroa

40 prosenttia 68,18 euroa

30 prosenttia 90,90 euroa

20 prosenttia 136,35 euroa

Jos käyttöaste on 50 prosenttia, yhden paikan pitäisi tuottaa 54,54 euroa vuorokaudessa, jotta kaikki 600 maksullista paikkaa tuottaisivat yhdessä 5 milj. euroa vuodessa. Jos maksullisia paikkoja onkin enemmän, päivän tuottovaatimus pienenee vastaavasti hieman.

Päivittäinen pysäköintipaikan käyttöaika on korkeintaan 10 tuntia. Tuntimaksun pitäisi siten olla noin 5,50 euroa, jotta pysäköintilaitos olisi kannattava edellä esitetyillä oletuksilla.

Kadunvarsipysäköinti 1. vyöhykkeellä maksaa 2,20 euroa/h. Jotta Kivisydän olisi houkutteleva pysäköintipaikka, sen maksu ei voisi olla kovin paljon enemmän kuin maan päällä. Kaupunki voisi tosin lisätä Kivisydämen houkuttelevuutta nostamalla kadunvarsipysäköinnin hintaa, mutta se saattaisi puolestaan vähentää kadunvarsipysäköinnin suosiota ja tuottoa.

Jokin aika sitten Tampereella avattu vastaanlainen pysäköintitila ei ole saavuttanut kaupunkilaisten suosiota: P-Hämppi on lähes tyhjillään. Kivisydämellä taitaa olla sama kohtalo edessään...

Pysäköintitila sijaitsee 35 metriä maanpinnan alapuolella. Sinne ajaminen ei varmastikaan ole ongelma, mutta matka pysäköidyn auton luota keskustan liikkeeseen lyhytaikaista asiointia varten saattaisi muodostua niin vaivalloiseksi, että sinne ei tekisi mieli ajaa. Auto olisi osattava jättää riittävän lähelle sitä hissiä, jonka ylösnousu sijaitsee lähellä asiointipaikkaa. Vaikka kadunnimet onkin sijoitettu hissien luokse, suunnistaminen niiden avulla saattaisi tuottaa joillekin vaikeuksia.

Jos Kivisydämestä ei tule suosittua, eli se ei tuottaisi riittävästi, kaupungin ainoa vaihtoehto taitaisi sitten olla pakottaa kaupunkilaiset käyttämään sitä vähentämällä kadunvarsipaikkojen lukumäärää radikaalisti. Jos keskustasta ei yksinkertaisesti löytyisi vapaata pysäköintipaikkaa eikä kukaan viitsisi kävellä kauempaa, ainoaksi vaihtoehdoksi jäisi Kivisydän.

Jotta Kivisydämestä tulisi kannattava, sen käyttöasteen pitäisi olla lähes 100 prosenttia ja vaadittavan vuosituoton alle 5 milj. euroa. Vasta vuodet tulevat näyttämään, oliko Kivisydän virheinvestointi.