Kivisydän

Kyseessä ei ole Markku Veijalaisen kirjoittama ja myös tv-sovituksen saanut Antti Hammarbergin ja Veikko Salmen nuoruudenseikkailuista 60-luvun alun Länsi-Saksassa kertova romaani vaan Oulun keskustan alle rakennettava maanalainen pysäköintila 900 autolle. Tilan pitäisi valmistua vuoden 2015 lopulla, mutta kuten aina tällaisten suurten hankkeiden kohdalla tapaa käydä, sekin tulee todennäköisesti lykkääntymään.

Hankkeen (tämänhetkinen) kustannusarvio on 73,5 milj. euroa, mutta koska kyseessä on vain arvio, ja jos valmistuminen viivästyy louhimisessa tulevien yllätysten tms. syiden vuoksi, kokonaishinta tulee varmastikin vielä kasvamaan. Kokonaishinta voi siten nousta jopa kymmeniä prosentteja, ja sitten kun kaikki on viimeinkin valmista, lopullinen hinta voi mahdollisesti olla jopa 90 milj. euroa.

Oulun kaupunki ei tietenkään maksa koko summaa, mutta koska koko hanke on hyvin pitkälle poliittinen kysymys, kaupungin johto haluaa peitellä kaupungin osalle lankeavaa osuutta. Puhutaan mm. taloyhtiöiden velvoitepysäköintipaikoista, jolloin niiden pitäisi ostaa pysäköintipaikkoja kaupungilta tai oikeammin sen omistamalta pysäköintiyhtiöltä.

Jos lopulliseksi hinnaksi arvioidaan 90 milj. euroa, yhden paikan hinnaksi tulee 100 000 euroa. Vaikka keskustassa on suurehkoja asunto-osakeyhtiöitä, joilla osalla on hallussaan tuottoisia liikekiinteistöjä, tuskinpa niillä on kuitenkaan varaa ostaa kovinkaan monta 100 000 euron hintaista pysäköintipaikkaa.

Se, onko pysäköintitila taloudellisesti kannattava, riippuu monesta tekijästä. Rakennuttaja (kaupunki) yrittää tietenkin saada kaiken näyttämään mahdollisimman positiiviselta ja kannattavalta, joten kaupungin esittämiin arvioihin kannattavuudesta tulee suhtautua erittäin varauksin. Kivisydämen täytyy tuottaa tuloja pysäköintimaksuina niin paljon, että ne riittävät kattamaan kaikki pysäköintitilan ylläpitämisestä aiheutuvat maksut lainanhoitokuluineen.

Tilan tuotto on maksimissaan silloin, kun sen käyttöaste on 100 prosenttia, eli jokainen maksullinen paikka on jatkuvasti varattuna. Jos käyttöaste onkin 50 prosenttia, tilan tuotto jää puoleen maksimista. Kaikki 900 paikaa eivät varmastikaan ole maksullisia ja yleisessä käytössä, joten ”tuottavien” paikkojen määrä onkin 900:ää pienempi.

Vuosituoton tarvittava määrä, jolla laitos toimii kannattavasti, riippuu lainan takaisinmaksuajasta, korosta ja muista kustannuksista. Sen määrää on hyvin vaikea tietää, mutta joitakin lukuja voidaan arvioida. Koska viikonlopun käyttö on työpäiviä pienempi, laskelmissa voidaan käyttää 300:a vuotuista päivää. Jos tarvittavan vuosituoton määrä olisi 5 milj. euroa, päivittäisen pysäköintimaksukertymän pitäisi siten olla 16 666 euroa.

Jos ajatellaan, että maksullisia paikkoja on 600 kappaletta, voidaan laskea, kuinka paljon yhden paikan pitäisi tuottaa vuorokaudessa. (Jos taloyhtiöt joutuvat ostamaan kalliita velvoitepaikkoja, ne tuskin joutuvat maksamaan sen päälle vielä erillistä pysäköintimaksua.) Saadaan 27,27 euroa.

Jos käyttöaste on 100 prosenttia, yhden paikan pitäisi tuottaa 27,27 euroa vuorokaudessa, jotta kaikki 600 maksullista paikkaa tuottaisivat yhdessä 5 milj. euroa vuodessa. Todellinen keskimääräinen käyttöaste jää kuitenkin paljon tuota pienemmäksi ja on todennäköisesti alle 50 prosenttia.

50 prosenttia 54,54 euroa

40 prosenttia 68,18 euroa

30 prosenttia 90,90 euroa

20 prosenttia 136,35 euroa

Jos käyttöaste on 50 prosenttia, yhden paikan pitäisi tuottaa 54,54 euroa vuorokaudessa, jotta kaikki 600 maksullista paikkaa tuottaisivat yhdessä 5 milj. euroa vuodessa. Jos maksullisia paikkoja onkin enemmän, päivän tuottovaatimus pienenee vastaavasti hieman.

Päivittäinen pysäköintipaikan käyttöaika on korkeintaan 10 tuntia. Tuntimaksun pitäisi siten olla noin 5,50 euroa, jotta pysäköintilaitos olisi kannattava edellä esitetyillä oletuksilla.

Kadunvarsipysäköinti 1. vyöhykkeellä maksaa 2,20 euroa/h. Jotta Kivisydän olisi houkutteleva pysäköintipaikka, sen maksu ei voisi olla kovin paljon enemmän kuin maan päällä. Kaupunki voisi tosin lisätä Kivisydämen houkuttelevuutta nostamalla kadunvarsipysäköinnin hintaa, mutta se saattaisi puolestaan vähentää kadunvarsipysäköinnin suosiota ja tuottoa.

Jokin aika sitten Tampereella avattu vastaanlainen pysäköintitila ei ole saavuttanut kaupunkilaisten suosiota: P-Hämppi on lähes tyhjillään. Kivisydämellä taitaa olla sama kohtalo edessään...

Pysäköintitila sijaitsee 35 metriä maanpinnan alapuolella. Sinne ajaminen ei varmastikaan ole ongelma, mutta matka pysäköidyn auton luota keskustan liikkeeseen lyhytaikaista asiointia varten saattaisi muodostua niin vaivalloiseksi, että sinne ei tekisi mieli ajaa. Auto olisi osattava jättää riittävän lähelle sitä hissiä, jonka ylösnousu sijaitsee lähellä asiointipaikkaa. Vaikka kadunnimet onkin sijoitettu hissien luokse, suunnistaminen niiden avulla saattaisi tuottaa joillekin vaikeuksia.

Jos Kivisydämestä ei tule suosittua, eli se ei tuottaisi riittävästi, kaupungin ainoa vaihtoehto taitaisi sitten olla pakottaa kaupunkilaiset käyttämään sitä vähentämällä kadunvarsipaikkojen lukumäärää radikaalisti. Jos keskustasta ei yksinkertaisesti löytyisi vapaata pysäköintipaikkaa eikä kukaan viitsisi kävellä kauempaa, ainoaksi vaihtoehdoksi jäisi Kivisydän.

Jotta Kivisydämestä tulisi kannattava, sen käyttöasteen pitäisi olla lähes 100 prosenttia ja vaadittavan vuosituoton alle 5 milj. euroa. Vasta vuodet tulevat näyttämään, oliko Kivisydän virheinvestointi.