Tabloidi-Kaleva, osa 2

Kaleva muuttuu (ystävänpäivänä?) 14.2.2015 tabloidikokoon. Kustantajalla on muutokseen tietenkin omat syynsä, jotka lienevätkin toiset kuin julkisuudessa kerrotut. Lehden toimitus tuskin on sitä toivonut. Sivuntaitto saattaa vaikeutua pienemmän sivukoon vuoksi.

Nykyisen Kalevan aukeaman marginaalit ovat noin 12–18 mm. Aukeaman koko on 798 x 552 mm. Reunamarginaalit vähennettynä aukeaman koko on 774 x 519 mm. Koska aukeama on tavallisesti taitettu kahdeksi erilliseksi sivuksi, tehollisen sivukoon laskemiseksi on keskimarginaali vielä vähennettävä, jolloin todelliseksi aukeamakooksi saadaan 744 x 519 mm ja sivukooksi 372 x 519 mm eli 0,1931 m2.

Tabloidin marginaalit ovat noin 14–17 mm. Aukeaman koko on 551 x 395 mm. Muut mitat ovat 517x 364 mm ja 487 x 364 mm. Todellinen sivukoko on 244 x 364 mm ja pinta-ala 0,0888 m2.

Tabloidin sivun pinta-ala on vain 46 prosenttia nykyisen Kalevan sivusta. Huomioiden mahdolliset pienet mittausvirheet, jotka vaikuttavat suhteellisesti enemmän tabloidikoossa, voidaan sanoa, että tabloidin sivukoko on puolet nyky-Kalevasta.

Mitä tämä tarkoittaa? Jos kirjaisinkoko pysyy samana eikä kuvien määrää muuteta eikä niiden kokoa muuteta ja tabloidilehti on sisällöltään täsmälleen samanlainen kuin nykyinen lehti, sen sivumäärän tulisi olla kaksinkertainen. Tämänpäiväisessä lehdessä oli 30 sivua. Vastaavassa tabloidilehdessä pitäisi olla siten 60 sivua.

Internetin käytön lisääntyessä jatkuvasti kaikenlainen digitaalinen mediakin lisääntyy. Siksi näyttäisikin siltä, että ainoa syy lehden muuttamiseksi tabloidikokoon on tehdä siitä helpommin luettava digitaalisilla lukuvälineillä. Jos sivukoko on puolet nykyisestä, digilehteä on paljon helpompi käsitellä, oli kyseessä sitten tietokone, tabletti, puhelin tms.

CaddieOn:in golfsovellus

Kaleva kertoi tänään oululaisesta teknologiayhtiö CaddieON:ista. Lehti on aikaisemminkin uutisoinut yrityksestä, joka on ns. yhden tuotteen yritys. CaddieON:in ainoa tuote on älypuhelimeen liitettävä sovellus hw-osineen, joka kerää erinäisiä tietoja golfinpelaajan toimista golfkentällä.

Näitä smartphone-sovelluksia on olemassa erittäin suuri määrä, ja uuden, myyvän sovelluksen kehittäminen onkin varmasti hyvin vaikeaa. ”Älypuhelin” on huono suomennos smartphonesta, koska älypuhelimessa ei ole mitään ”älyä”. Se on vain kamerapuhelimen ja tietokoneen yhdistelmä – ei mitään muuta. Tietokoneessakaan ei ole mitään ”älyä”.

CaddieON:in tuotteeseen kuuluu golfmailaan liitettävä rfid-tunniste, golfranneke, joka toimii antureiden päätelaitteena, ja sovellusohjelma smartphoneen.

Tuotteesta saa äkkiseltään älykkäämmän kuvan kuin se todellisuudessa on. Rfid-tunnisteet ovatkin vain passiivisia tunnisteita, joita voisi verrata viivakoodiin. Niiden avulla vain tunnistetaan käytössä oleva maila. Hienompaahan olisi, jos mailaan liitettäisiin rfid-anturi, jossa olisi kiihtyvyysanturi, joka seuraisi mailan nopeutta ja liikerataa.

Puhelimeen tuleva sovellusohjelma (valmistajan mukaan):

- Näe väylän tiedot, etäisyydet ja esteet yhdellä silmäyksellä etäisyysmittarista.

- Tarkastele kenttää satelliittikarttojen avulla ja suunnittele lyöntisi mittaamalla etäisyydet mihin tahansa pisteisiin kartalla.

- Saat joka lyönniltä tiedon käytetystä mailasta, lyöntipaikasta ja lyönnin pituudesta.

- Mobiilisovellus kerää lyöntisi automaattisesti ja laskee out-, in- ja kokonaistulokset.

Tuotteen hinta on 299 euroa. Se voi vaikuttaa paljolta aikana, jolloin kaikki pitäisi saada ilmaiseksi.

Golfaamista pidetään elitistisenä harrastuksena. Syynä lieneekin lajin harrastamisen kalleus ja harvat pelaamispaikat. Mailat ja seurajäsenyys tai yksittäiset pelivuorot ovat kalliita. Suomen ilmasto ja sää rajoittaa pelikauden lyhyeksi. 299 euroa on vain pieni osa lajin kustannuksista, joten tuotteen hinta tuskin on este lajin aktiiviselle harrastajalle. Eri asia on, keitä kiinnostaa noin yksityiskohtainen tieto pelin tapahtumista. Tietokoneita ja tekniikkaa kammoavien mieleen se tuskin on.

CaddieON pyrkii tietenkin kansainvälisille markkinoille, ja vaikka sielläkin golfin pelaaminen on melko marginaalista, pelaajia on lukumääräisesti kuitenkin melko paljon.

Yritys tuotti viime vuonna 156.000 euroa tappiota. Rahat ovat arvatenkin menneet tuotekehitykseen, eikä tuotteen keskeneräisyyden vuoksi myyntiä vielä ollut. Yrityksen tulevaisuus on, ei yhden kortin, vaan yhden tuotteen varassa.

CaddieON:in golfsovellus on aivan eri luokkaa kuin Valkeen korvavalo (joka on blogin monessa artikkelissa todettu roskaksi). Koska tuote on yrityksen ainoa, yrityksen kannattavuus on tietenkin riippuvainen sen (maailmanlaajuisesta) myynnistä. Lieneekin selvää, että Suomen kokoisesta maasta ei löydy riittävästi potentiaalista ostajakuntaa. Ongelma taitaa vain olla siinä, miten tavoittaa maailmalta harrastelijapelaajat, jotka saattaisivat olla kiinnostuneita CaddieON:in tuotteesta. Mainostaminen alan lehdissä voisi olla eräs mahdollisuus. Yhdysvaltalaisen Golf Digest -lehden kotimaan levikki on noin 1,65 miljoonaa, ja sen muun kielisten versioiden levikki on noin 1,75 miljoonaa. Lehti ilmestyy Golflehti-nimisenä mutta hieman varioituna Suomessa. Mainostaminen yhdysvaltalaislehdessä taitaisi vain olla niin kallista, että sen hyöty saattaisi olla kyseenalaista.

Google: Valkee

Google antaa hakusanalla ”valkee” seuraavat ensimmäiset kymmenen hakutulosta.

1. Valkee.com

On tietenkin ymmärrettävää, että ensimmäinen osoittaa Valkeen kotisivuille, jossa ei liene ainoatakaan totuudenmukaista väittämää. Koko sivusto on valjastettu valheellisen tiedon levittämiseen korvavalon myynnin tukemiseksi.

2. Helsingin Sanomat

Valkee loi optisen harhan korvavalollaan -artikkelissa biologi-toimittaja kirjoittaa: ”Voin käsi neurofysiologiaan perehtyneen biologin sydämellä vannoa, että ei ole olemassa mitään tieteellisesti puolipätevääkään näyttöä siitä, että korvavalo vaikuttaa mihinkään plaseboa enemmän. Kuka hyvänsä puolueeton alan ihminen voi kertoa saman.”

Voiko tuota enää selvemmin sanoa?

3. Ylioppilaslehti

Kolmantena on syyskuussa julkaistu Ylioppilaslehden artikkeli, joka ei valitettavasti saanut riittävää julkisuutta.

4. Roskatiede-blogi

Hakutulos antaa listauksen blogin kriittisistä Valkee-kirjoituksista.

5.–6. Earlight Swindle

Seuraavat sijat johdattavat Earlight Swindle sivustolle, joka on parin viime vuoden aikana kertonut totuuden Valkeen kieroilusta vääristeltyjen tutkimustulosten julkaisemisessa ja epäluotettavien tutkimusten tekemisessä. Valkeen tutkimukset on, kuten monet varmastikin tietävät, räätälöity sillä tavalla, että ne kertovat sen, mitä Valkee haluaa, eli että korvavalon käyttämisestä on hyötyä.

7. Kansan Uutiset

Vasemmiston (lieneekö viimeinen?) äänenkannattaja kertoi heinäkuussa Valkeen edellisen tilikauden syvästä tappiosta ja heikosta taloudellisesta tilanteesta. Artikkelissa viitataan em. Helsingin Sanomien artikkeliin. Lopussa todetaan: ”Valkeen toimitusjohtaja ei vastannut Kansan Uutisten soittopyyntöön.” Toimittaja olisi varmastikin halunnut Valkeen kommentoivan Helsingin Sanomien uutista, mutta ehkäpä se oli mahdoton tehtävä ja sai siksi jäädä.

8. Valkeen Facebook-sivu

Facebook on varmastikin tehokas väline Valkee-propagandan levittämiseen, ja sen kaksisuuntaisuuden ansiosta korvavalon aivopestyt käyttäjät voivat Valkeen iloksi ylistää korvavaloa ja sen ”toimivuutta”, jolle ei siis ole osoitettu ainoatakaan tieteellistä perustetta.

9. Taloussanomat

Taloussanomien yrityshaku kertoo mm. Valkeen taloustiedot. Milloin Valkee ajautuu konkurssiin?

10. Gigantti

Googlen hakutulossivulla esiintyy seuraava teksti: ”Valkee kirkasvalokuulokkeet NPT1100B - Testit osoittavat, että kirkasvalo vähentää pimeän ajan oireita ja nostaa yleistä energiatasoasi.”

Ensinnäkin kuulokkeista näyttää oleva esillä vanhempi malli, ja toiseksi väittämä ”testit osoittavat, että kirkasvalo vähentää pimeän ajan oireita ja nostaa yleistä energiatasoasi” on silkkaa valhetta. Mikään luotettava testi ei ole osoittanut sitä. Miksiköhän Gigantti valehtelee tuolla tavalla?

Linkki johdattaa elektroniikkajätin Hyvinvointi-sivulle, jonka alaosassa esitellään Valkeen tuote. Vaikka Gigantti on olevinaan ”edullinen” liike, korvavalon hinta on korkein mahdollinen eli 199 euroa. Korvavalo-sivulla on (vain) kaksi käyttäjäarvostelua:

”Olen käyttänyt korvavaloja päivittäin. Tuote on täyttä humpuukia, ei minkäänlaista vaikutusta jaksamiseen tai masennukseen. Ei, En suosittele tätä tuotetta.”

”Syksyisin väsyttää ja nukuttaa. En uskonut että tama auttaisi välttämättä. Kuitenkin olo tuntuu selvästi virkeämmältä, eli vaikuttaa auttavan, vaikken ymmärräkään, millä mekanismilla.”

Olisikohan kyseessä plasebo-efekti..?

Kymmenestä hakutuloksesta kaksi oli Valkeen omia. Yksi oli kaupallinen. Jos Taloussanomien sivu, joka sekin oli negatiivinen, jätetään laskuista, kaikki loput hakutulokset olivat jyrkästi negatiivisia. Siellä ei ollut ainoakaan riippumatonta myönteistä hakutulosta.

Erään tutkimuksen mukaan Googlen hakutuloksia voidaan käyttää tulevaisuuden ennustamiseen. Jos tämä pitää paikkansa, Valkeen tulevaisuus on synkkä, minkä ei tietenkään pitäisi olla kenellekään yllätys, koska yrityksen taloudellinen tilanne on heikko ja Valkeen markkinointi on pääasiassa perustunut vääristeltyihin eli valheellisesti positiivisiin testi- ja tutkimustuloksiin.

Ihmetystä herättävä asia on se, miten Valkee-kupla on voinut jatkua näinkin kauan. Milloin se puhkeaa?

Valkee-artikkeli BarentsObserver-lehdessä

Pohjois-Norjassa toimitettava BarentsObserver-lehti on julkaissut kattavan artikkelin Valkeesta otsikolla

Ear light gadget called "scam against sick people"

http://barentsobserver.com/en/business/2014/11/ear-light-gadget-called-scam-against-sick-people-04-11

Jutussa kerrotaan, että Valkee oli julkaissut tutkimukseensa perustuvan artikkelin ”Transcranial bright light treatment via the ear canals in seasonal affective disorder: a randomized, double-blind dose-response study” BMC Phychiatry -lehdessä, mutta Valkeen tapaan tuloksia oli manipuloitu osoittamaan, että korvavalolaite vaikuttaa myönteisesti kaamosmasennusoireiden lieventämisessä.

THL:n Partonen kertoo, mistä oli kysymys: “So, they [Valkee] should have reported that the high dose bright light and the intermediate dose are equal to placebo.” Suomeksi: suurella ja keskimääräisellä korvavaloannoksella on sama vaikutus kuin placebolla. Toisin sanoen: (jos kaikki eivät vielä tienneet tätä) korvavalolla ei ole minkäänlaista vaikutusta kaamosmasennuksen oireiden hoidossa.

60 000 henkilöä on Valkeen kertoman mukaan ostanut korvavalolaitteen. Heillä – useimmilla ainakin – laite helpottaa kaamosmasennusoireita, vaikka sille ei pitäisi olla mitään lääketieteellistä perustetta. Mistä siinä on oikein kysymys? Valohoito tehoaa, koska he (Valkeen aivopestyinä) uskovat vahvasti siihen.

Miten kukaan voi olla niin tyhmä, että uskoo Valkeen valehtelua ja ostaa korvavalolaitteen, joka todellisuudessa vaikuttaa vain psykosomaattisesti eli kun sen uskoo vaikuttavan?