Weird or What: Valkee

JIM-kanava on esittänyt (ja esittää nyt uusintana) Outoa vai mitä? -sarjaa, jossa Star Trek -tähti William Shatner kertoo monenlaisista kummallista tapahtumista, joille ei tunnu löytyvän järjellistä selitystä. Jos jo kolme vuotta sitten lopetettua sarjaa joskus jatketaan, Valkee pitäisi varmastikin ottaa mukaan yhdeksi aiheeksi.

Twitterin mukaan Valkee jatkaa aikaisemmin kerrotulla Dark Matters -linjalla: 5.6. tehdyssä päivityksessä Valkee viittaa brittiläisen Daily Mail -lehden artikkeliin, jossa kerrotaan suomalaisen lentoyhtiön meneillään olevasta ”vallankumouksellista” korvavalokokeilusta jet lagiin.

Mikä tässä on sitten outoa? Kyseinen artikkeli on julkaistu jo vuonna 2012.

Miten tämä pitäisi ymmärtää? Valkeen myynti on arvatenkin heikkoa ja konkurssi on näköpiirissä. Yrityksen johto yrittää nyt epätoivoisesti löytää mitä tahansa korvavalolle myönteisiä uutisia kerrottavakseen. Mitään muuta selitystä tuollaiselle toiminnalle ei voi keksiä.

http://www.dailymail.co.uk/travel/article-2114882/Jet-lag-cure-Airline-trials-revolutionary-headset.html

Sähköauto

Sähköauto on viime aikoina ollut uutisissa, minkä vuoksi eräitä totuuksia on jälleen syytä palauttaa mieliin.

Oulu-lehti kertoi kuukausi sitten haukiputaalaisesta taksiyrittäjästä, joka oli ostanut yli 100 000 euroa maksavan Tesla-sähköauton. Sähköauton pitäisi olla energiataloudellinen, mutta Teslalla on urheiluauton suorituskyky. Eikö tuossa ole pieni ristiriita? Akuston kapasiteetti rajoittaa auton ajomatkaa, joka pienenee edelleen ”urheilullisella” ajotavalla.

Sähköauton suorituskykyä ja soveltuvuutta kylmiin olosuhteisiin on käsitelty aikaisemmissa kirjoituksissa, joten samoja asioita ei ole syytä toistaa.

http://oulun1.blogspot.fi/2012/02/kannattaako-ostaa-sahkoauto.html

http://oulun1.blogspot.fi/2010/10/sahkoauto-vs-dieselauto.html

http://oulun1.blogspot.fi/2010/02/sahkoauto-ei-toimi-pakkasessa.html

http://oulun1.blogspot.fi/2012/11/sahkoauto-ja-pakkanen.html

Sähköauton ongelmat lyhyesti esitettyinä:

Ei ole mitään mieltä käyttää vähäistä akkuenergiaa auton matkustamon lämmittämiseen.

Akuston kapasiteetti pienenee suhteessa lämpötilaan, mikä on havaittavissa kaikissa mobiililaitteissa, joissa käytetään samantyyppistä litiumakkua, ja mikä tekee siitä huonosti soveltuvan kylmiin olosuhteisiin.

Akuston kapasiteetti pienenee jokaisen latauskerran jälkeen, ja ns. pikalataus todennäköisesti lyhentää sitä edelleen.

Koska akuston energiasisältö on rajoittava tekijä, ei ole mitään mieltä tuhlata sitä raskaan auton liikuttamiseen, vaan sähköauton tulisi olla mahdollisimman kevyt (ja pieni).

Akusto maksaa noin puolet auton hinnasta, ja sen uusiminen tulee jossakin vaiheessa ajankohtaiseksi, mistä aiheutuvat kulut lienevätkin lähes samat kuin uuden vastaavan bensiiniauton hankintahinta. Tuollaisen auton arvo on pyöreät nolla euroa.

Koska polttoainevero tuottaa suuret verotulot monissa maissa, sähköautokannan kasvaminen tarkoittaisi verotulojen laskua, mikä kompensoitaisiin tietenkin jollakin tavalla.

Maailman autokannan korvaaminen sähköautolla – edes pitkällä aikavälillä – lieneekin mahdoton tehtävä, koska akuissa käytettävän harvinaisen litiumin varat tuskin edes riittäisivät siihen.

Vaikka sähköllä ajaminen olisikin edullista, akuston kulumisesta aiheutuvat kulut tekevät siitä kallista.

Dominoilmiö kallioparkissa?

Kallioparkki, jonka rakentamista jahkailtiin vuosikausia, johon kukaan ei uskonut ja johon moni ei usko vieläkään, alkaa pian olla valmis. Nyt kallioparkki on keskustan alla oleva valkoiseksi maalattu tyhjä tila, jossa ei ole muuta kuin valaisimia, jättimäisiä ilmastointikanavia, kaapelihyllyjä ja niiden kannatinrakenteita.

Pysäköintitilan valaistusratkaisuksi valittiin perinteiset loisteputkivalaisimet niiden luotettavuuden vuoksi. Loisteputki on jo yli sata vuotta vanha innovaatio, mutta niiden hyötysuhde ja värintoisto ovat huimasti kehittyneet sitten ensimmäisten 1930-luvun kaupallisten versioiden. Kallioparkin rakennuttaja ei selvästikään luottanut led-valaistukseen, josta ei vielä ole pitkäaikaisia kokemuksia ja jonka hyötysuhde kaikesta hypetyksestä huolimatta ei juurikaan ole kehittynyttä loisteputkea parempi.

Professori Kalliomäki kertoi aikanaan yliopiston luennolla, että kohteisiin, joissa vaaditaan ehdotonta luotettavuutta, kuten avaruusluotaimet, ei asenneta mitään uusinta mikroprosessoria, josta ei ole pitkäaikaisia käyttökokemuksia ja jonka luotettavuudesta ei voida olla täysin varmoja, vaan niissä käytetään vanhaa prosessoria, joka on ehtinyt olla käytössä useiden vuosien ajan ja joka on ehtinyt käydä läpi kaikki mahdolliset tilat, jotka voisivat aiheuttaa vikatilan. Kallioparkin valaistuksessa ei tosin vaadita samaa luotettavuutta, ja sen huoltaminen on helppoa, mutta periaatteessa kyse on samasta asiasta.

Riippuvien rakenteiden kiinnittäminen tilaan, jonka katto on epätasainen, on usein ongelmallista. Rakenteen etäisyys katosta ei missään kohdassa ole täsmälleen sama, vaan se vaihtelee. Ainoa keino onkin käyttää kierretankoa, jonka avulla kannatettavan rakenteen etäisyyttä katosta voidaan helposti säätää.

Kallioparkissa kattoon on kiinnitetty poikittaisia palkkeja, joiden varassa ilmastointikanavat ja kaapelihyllyt lepäävät. Rakennesuunnittelussa on toki käytetty tiettyä varmuuskerrointa, jotta kannatusrakenne kestäisi sillä olevan kuorman. Teräsrakenteet varmastikin kestävät sen, mutta kierretankojen kiinnitys kattoon (kallioon) voi olla ongelmallisempi.

Kiinnityskohtia lieneekin pari tuhatta. Jos asennus on tehty huolellisesti, kullakin kannatintangolla on sama kuorma kuin viereisillä tangoilla. Mutta jos näin ei ole, yksi kiinnityskohta saattaa pahimmassa tapauksessa joutua kannattamaan moninkertaisen kuorman, mikä voi ajan mittaan johtaa kiinnityksen pettämiseen.

Yhden kohdan pettämistä ei välttämättä huomaa millään tavalla. Jokin toinen kiinnitys voi pettää samalla tavalla, ja mitä enemmän kiinnitysten pettämisiä tapahtuu, sitä suurempi kuorma siirtyy jäljellä olevien kannattajien kannatettaviksi. Tämä voi sitten ajan oloon johtaa ns. dominoilmiöön, jolloin kaikki kiinnitykset pettävät ja koko ripustettu rakenne tippuu alas.

Todennäköisyys tälle on pieni, mutta se on aina mahdollinen. Vastaavia tapauksia on sattunut maailmalla vaikkakaan ei välttämättä juuri pysäköintitiloissa. Kaikkien riippuvien rakenteiden ongelmana on niiden pyrkimys painovoiman vuoksi tippua alas.