Ollin oppivuodet

Kansanedustaja Olli Immonen herätti muutama viikko sitten huomiota ja paheksuntaa esiintymällä kansallissosialistisen Suomen Vastarintaliikkeen joukkokuvassa Eugen Schaumannin haudalla. Schauman oli (kansallismielinen) mies, joka murhasi keisari Nikolai II:n venäläistämistoimia käytännön tasolla toteuttaneen kenraalikuvernööri Nikolai Bobrikovin. Kansallissosialistit tunnustavat erään saksalaisen valtiomiehen esikuvakseen ja oppi-isäkseen

Enemmän kohua herätti Immosen englanninkielinen kirjoitus Facebook-sivulla viime perjantaina. Se alkaa näin: ”I'm dreaming of a strong, brave nation that will defeat this nightmare called multiculturalism.” ja päättyy: ” We will fight until the end for our homeland and one true Finnish nation. The victory will be ours.”

Liberaalit kansanedustajat ja muut monikulttuurisuutta kannattavat henkilöt ovat tuominneet kirjoituksen ja vaativat puolueen johdolta toimia (Immosen ”ojentamiseksi”).

Missä tässä on oikein kysymys? Eikö yksittäinen henkilö voi tuoda mielipidettään julki? Missä on sanan- ja ilmaisunvapaus?

Kyse lieneekin siitä, että Immonen (kumppaneineen) ei kannata afrikkalaisten tai Lähi-idän ”moniosaajien” muuttamista Suomeen. Miksi tällaista mielipidettä ei saisi tuoda julki?

Englanninkielisellä kirjoituksellaan Immonen on arvatenkin tavoitellut laajempaa näkyvyyttä ja varmastikin myös saanut sitä.

Maan virallinen kanta taitaa olla se, että maahanmuutto (mikä sitten synnyttää väkisinkin monikulttuurisuutta) on hyvä asia, vaikka maahan tulevien henkilöiden osaaminen ei ehkä olekaan aivan parasta mahdollista, ja se joka on eri mieltä, saa myös kuulla siitä.

Ehkäpä tämä kaikki on sittenkin Immoselle vain eräänlaista sopeutumista ja orientoitumista. Voitaisiinko tästä vaiheesta kenties käyttää nimitystä ”Ollin oppivuodet”..?

Kuvan tytöllä näyttää selvästikin käsi olevan kansallissosialistisessa tervehdysasennossa...

Missä viipyy Valkeen tulos?

Valkeen oli verolain mukaan täytynyt toimittaa veroilmoituksensa viimeistään neljän kuukauden kuluttua tilikauden päättymisestä (28.2.2015) verohallintoon. Tämä aika on jo mennyt umpeen. Verohallinnosta tiedot menevät kaupparekisteriin, jossa ne rekisteröidään julkistamista varten. Yritystyypin mukaan julkistettavien tietojen määrä vaihtelee, mutta osakeyhtiön kaikki tiedot ovat julkisia.

Viime vuonna Valkeen tulos tuli julkisuuteen 10. heinäkuuta. Onko kaupparekisterin hoitajalla kiire vai mikä selittää viivästymisen tänä vuonna?

Vai onko kyse Valkeen puhtaasta taktikoinnista? Surkean tuloksen julki tuloa yritetään lykätä viimeiseen asti, vaikka toisaalta mitä hyötyä siitä olisi? Veroilmoituksen jättämisen myöhästyminen tietää yleensä vain veronkorotusta, mutta tiettävästi Valkee ei tehnyt viime tilikaudellakaan voittoa, joten eihän voitotonta tulosta voida verottaa, eikä siitä voida myöskään tehdä veronkorotusta.

Olisi suoranainen yllätys, jos Valkee tappion suunta olisi kääntynyt. Siksi onkin paljon luultavampaa, että tappion määrä on vain kasvanut entisestään. Jos yritys on menossa nurin, mitkään viralliset muodollisuudet (veroilmoitus) tuskin kiinnostavat yrityksen johtoa sen enempää kuin omistajiakaan.

Valoa korvassa... voi kun on naurettavaa... Vuosien kuluttua kahdensadan euron korvavalon ostaneille typeryksille voidaan vain nauraa, mikäli he kehtaavat vielä käyttää laitettaan julkisuudessa.

Prego-sähkösavustin

Puuilo myi huhtikuussa kiinalaisvalmisteista Prego-sähkösavustinta 39 euron hintaan. Koska kyseessä oli Puuilo, tuotteessa täytyi Puuilon tapaan olla jotakin vikaa – niin kuin siinä olikin.

Savustimen vastuksen liitosjohto oli puristunut pakkauslaatikossa vastuksen kahvaa vasten niin tiukasti, että kumikaapeli oli selvästi litistynyt kohdassa, jossa se menee kahvan sisään. Tuollainen vaurio ei takaa vastukselle pitkää käyttöikää, vaikka vika ei ollutkaan itse sähkövastuksessa. Kaapelia liikuteltaessa se taipuu juuri tuosta litistyneestä kohdasta, mikä rasittaa sitä entisestään.

Korjauskeino tuohon on kaapelin lyhentäminen tai pienen pätkän siirtäminen kahvan sisään, jolloin litistynyt kohta tulee kahvan sisään eikä siihen kohdistu enää taivutusrasitusta. Kahvassa oli erikoiset kolmisakaraiset ruuvit, joiden avaamiseen tarvitaan erikoistyökalu.

Kahvan avaaminen paljasti toisen yllätyksen, jota voisi luonnehtia turvallisuuspuutteeksi. Liitosjohdon vedonpoistajan kiinnitys oli epäonnistunut: toista ruuvia kiinnitettäessä ruuvi oli ”korkannut” kiinnityskorvakkeessaan, minkä vuoksi se ei ollut kiinni. Koska vedonpoistajassa vain toinen ruuvi oli kiinni, se ei luonnollisestikaan täyttänyt tehtäväänsä. Vaihtamalla tilalle hieman suurempi ruuvi ja siirtämällä johtoa hieman eteenpäin johdon kiinnitys saatiin korjattua.

Kuvassa alempi ruuvi on vaihdettu

Prego-savustin on melko identtinen kotimaisen OPA:n valmistaman Muurikka-savustimen kanssa. Muurikka maksaa tosin 99 euroa.

Koska kyse oli Puuilo-tuotteessa, jossa todellakin oli vikaa, odotukset eivät olleet kovin korkealla. Muutaman käyttökerran jälkeen voi todeta, että savustin kuitenkin toimii ja sen käyttäminen on avotulella pidettävää kantikasta savustinta helpompaa vakiotehon ansiosta. Avotulen teho vaihtelee, ja sen tarkka kontrollointi on vaikeaa.

Pregossa on melko huterat jalat, joten niiden taipuminen on jouduttu estämään. Alla olevassa kuvassa Prego on toiminnassa.

Perattuna 790 grammaa painanut lahna 25 minuutin kypsennyksen jälkeen. Koska lahnassa ei ole lapamatovaaraa, joka taitaa tosin nykyään olla melko harvinainen, liika kypsennys on aivan turhaa, koska se vain kuivattaa kalaa. Pakastamatonta ahventa tai taimenta kannattaa kuitenkin kypsentää kauemmin.

Sähkösavustimen käyttö on helppoa eikä sateestakaan ole haittaa. Itse kypsennysaika on tosin hieman pidempi kuin avotulella, mutta sen käyttöönotto on nopeampaa.

Kuvissa näkyy itse rakennettu teline, jonka päällä Prego on ja joka mahdollistaa ritilän ja rasvapellin vetämisen ulos savustimesta kalan pois ottamista varten.

Laitteen kestävyydestä on vaikea sanoa mitään. Vastus on käytännössä ainoa ”kuluva” osa. Samanlaisia käytetään mm. sähkökiukaissa, joissa ne voivat kestää parikymmentäkin vuotta

Lahnan savustaminen 12 snt/kWh -hinnalla maksoi 25/60*1,1*12 = 6 snt. Kala ei maksanut muuta kuin hieman vaivaa.