Kansanedustaja Olli Immonen herätti
muutama viikko sitten huomiota ja paheksuntaa esiintymällä
kansallissosialistisen Suomen Vastarintaliikkeen
joukkokuvassa Eugen Schaumannin haudalla. Schauman oli
(kansallismielinen) mies, joka murhasi keisari Nikolai II:n
venäläistämistoimia käytännön tasolla toteuttaneen
kenraalikuvernööri Nikolai Bobrikovin. Kansallissosialistit
tunnustavat erään saksalaisen valtiomiehen esikuvakseen ja
oppi-isäkseen
Enemmän kohua herätti Immosen
englanninkielinen kirjoitus Facebook-sivulla viime perjantaina. Se
alkaa näin: ”I'm dreaming of a strong, brave nation that will
defeat this nightmare called multiculturalism.” ja päättyy: ”
We will fight until the end for our homeland and one true Finnish
nation. The victory will be ours.”
Liberaalit kansanedustajat ja muut
monikulttuurisuutta kannattavat henkilöt ovat tuominneet
kirjoituksen ja vaativat puolueen johdolta toimia (Immosen
”ojentamiseksi”).
Missä tässä on oikein kysymys? Eikö
yksittäinen henkilö voi tuoda mielipidettään julki? Missä on
sanan- ja ilmaisunvapaus?
Kyse lieneekin siitä, että Immonen
(kumppaneineen) ei kannata afrikkalaisten tai Lähi-idän
”moniosaajien” muuttamista Suomeen. Miksi tällaista mielipidettä
ei saisi tuoda julki?
Englanninkielisellä kirjoituksellaan
Immonen on arvatenkin tavoitellut laajempaa näkyvyyttä ja
varmastikin myös saanut sitä.
Maan virallinen kanta taitaa olla se,
että maahanmuutto (mikä sitten synnyttää väkisinkin
monikulttuurisuutta) on hyvä asia, vaikka maahan tulevien
henkilöiden osaaminen ei ehkä olekaan aivan parasta mahdollista, ja
se joka on eri mieltä, saa myös kuulla siitä.
Ehkäpä tämä kaikki on sittenkin
Immoselle vain eräänlaista sopeutumista ja orientoitumista.
Voitaisiinko tästä vaiheesta kenties käyttää nimitystä ”Ollin
oppivuodet”..?
Kuvan tytöllä näyttää selvästikin käsi olevan kansallissosialistisessa tervehdysasennossa...