Hankkeen toteuttaminen on tosin viime aikoina noussut jälleen keskusteluun, kun kaupungin keskustaa halutaan jälleen ”kehittää”.
Jokainen Oulun keskustassa vieraileva muualta kotoisin oleva voi tuskin uskoa olevansa Suomen viidenneksi suurimmassa kaupungissa, koska keskusta muistuttaa pikemminkin jotakin itäeurooppalaista pikkukaupunkia, jonka kehitys on jäänyt vuosikymmenien taakse.
Kallioparkin rakentamista vastaan avattiin adressi, joka ehti kerätä noin 17.000 nimeä. Adressin avaajat olivat tunnettuja oululaisia vasemmistolaisia, jotka luultavasti haikailevat edelleenkin sosialistisen Suomen perään mallinaan entiset Itä-Euroopan sosialistiset valtiot.
Monissa ns. itäblokin maissa yksityisautoilu oli harvinaista, ja niissä suosittiinkin joukkoliikennettä. Koska yksityisautoja oli vähän, pysäköintiongelmia tai tarvetta pysäköintipaikoille ei luonnollisestikaan ollut.
Alla on parin vuoden takainen Kalevassa julkaistu mielipidekirjoitus vastauksena adressin avaajien samassa lehdessä julkaistuun mielipidekirjoitukseen. Todettakoon, että kirjoittajat eivät vaivautuneet vastaamaan kysymykseeni, mitä ”ilmainen” joukkoliikenne todella on. Olisiko sitten niin, että ”ilmaista” joukkoliikennettä ei ehkä olekaan, ja vastaaminen olisikin sen vuoksi ollut mahdotonta?Mitä on ”ilmainen” joukkoliikenne?
Kaupunginvaltuutetut Veikko Ervasti ja Mikko Viitanen vaativat Puheenvuoro-kirjoituksessaan (19.1.) kallioparkin rakentamisen sijaan ilmaista joukkoliikennettä Ouluun. Ehkäpä valtuutetut voivat selittää, mitä ”ilmainen” joukkoliikenne oikein on. Vasemmistopuolueiden mielestä kaikki yhteiskunnan maksama on aina ilmaista. Maksutonta palvelua käyttävä ei tosin maksa siitä välittömästi mitään, mutta veronmaksajat maksavat lopulta sen.
Maailmalta voidaan aina hakea esimerkkejä tukemaan omia mielipiteitä, mutta ne voivat toisinaan olla kaukaa haettuja. Belgian pinta-ala on vain yhdeksän prosenttia Suomen pinta-alasta mutta väkiluku on kaksinkertainen. Jos Suomessa olisi sama asukastiheys, koko kansa asuisi Pohjois-Savon kokoisella alueella. Belgiassa toteutetut ratkaisut ovat varmastikin käytännön pakon sanelemia, eikä niitä siksi pitäisi soveltaa Suomessa.
Kirjoittajat toteavat, että maksuton joukkoliikenne edistäisi myös matkailua. Sitä se voisi ehkä edistää, mutta samalla se edistäisi myös kaupunkilaisten verotusta. Kallioparkki edistäisi matkailua paljon enemmän, koska vastaavia ei ole kovin monta Suomessa ja se saattaisi jo itsessään olla matkailunähtävyys. Oululla ei nykyisin ole juurikaan mitään tarjottavaa matkailijoille. Laajennettu Sokos-aukio eli Rotuaari taitaa olla sellainen vain kaupungin mielestä.
Automaattinen pysäköintilaitos saattaa soveltua suuriin kaupunkeihin, joissa ei yksinkertaisesti ole tilaa maan päällä tai sisässä. Miksiköhän Saksassa ei ole toteutettu kirjoittajien haikailemaa ”ilmaista” joukkoliikennettä vaan on vain tyydytty toteuttamaan PID Parking -järjestelmä? Tähän naurettavuuteen voi tutustua: pid-parking.de.
Oulu on aivan liian harvaan asuttu, jotta joukkoliikenne voisi palvella samanveroisesti kaikkia kaupunkilaisia. Kaikki eivät asu keskustassa tai sen välittömässä läheisyydessä. Tuskinpa kaupunki voisi koskaan järjestää Ylikiimingin syrjäkylällä asuvalle ilmaista joukkoliikennekyytiä Oulun keskustaan, vaan tuleva kaupunkilainen joutuu käyttämään omaa autoaan asioidessaan keskustassa. Mikäpä olisi pitkän ajomatkan jälkeen sen vaivattomampaa kuin ajaa lämpimään kallioparkkiin tarvitsematta etsiä vapaata pysäköintiruutua kaupungin ahtailta kaduilta?
Liikennepolttonesteiden kallistumisen yhtenä syynä on vuodenvaihteessa toteutettu valmisteveron korotus. 95E-laadun valmistevero on nyt 62,70 snt/l. Jos 95E:n myyntihinta on 1,40 €/l, arvonlisäveron osuus on 25,25 snt/l ja veron kokonaismäärä on 87,95 snt/l eli 63 prosenttia. Veronkorotuksesta huolimatta osuus on hieman pienempi kuin vuosi sitten, mutta syynä on veroa suurempi öljyn hinnan nousu. Raakaöljyn hinta riippuu niin monesta tekijästä, että kukaan ei osaa ennustaa sen tulevaa kehitystä.
Öljyn saatavuuden vaikeutuessa ja viimein loppuessa yksityisautoilu tulee kokemaan luonnollisen poistumisen, koska biopolttoaineet eivät tarjoa realistista vaihtoehtoa. Sallittakoon yksityisautoilu siihen asti. Mutta miksi emme sitä ennen alkaisi vaatia ”ilmaista” yksityisautoilua?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti